Näkökohtia Etelä-Savon maakunnan ja Savonlinnan keskussairaalan päivystystoiminnasta

Transkriptio

1 1 / 5 Muistio sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle Näkökohtia Etelä-Savon maakunnan ja Savonlinnan keskussairaalan päivystystoiminnasta Etelä-Savon maakuntaan kuuluu 14 kuntaa, joissa asuu noin asukasta. Maakunnassa toimii Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri). Etelä-Savossa on jo yli vuosi työryhmissä valmisteltu sote- ja maakuntauudistusta. Viime keväänä priorisoituna oli erikoissairaanhoidon keskittämistä ja kiireellistä hoitoa koskevien säädösmuutosten takia kirurgian työnjaon suunnittelu. Yhteiseen näkemykseen ei kuitenkaan keskittämisasetukseen liittyvästä toimintojen jakamisesta Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden välillä päästy. Tämä on valitettavaa maakunnan yhtenäisyyden näkökulmasta ja huonontaa merkittävästi edellytyksiä tulevaisuuden valmistelun suhteen. Työnjaon suunnittelussa oli sosiaali- ja terveysministeriöstä mukana ministeri Annika Saarikko, lääkintöneuvos Timo Keistinen sekä selvityshenkilö Reijo Haapiainen. Toukokuussa STM:ssä pidettiin työnjakoon liittyvä neuvottelu, jossa oli läsnä koko KYS ervan virkamiesjohto. Neuvottelussa suosittiin keskittämisasetukseen liittyvää työnjakoa siten, että tekonivelkirurgia keskitetään Savonlinnaan ja päivystys-, sekä syöpäkirurgia Mikkeliin. Mikkelin seudulla kuitenkaan tätä mallia ei päätöksenteossa viety eteenpäin, eikä hyväksytty. Mikäli sote- ja maakuntalait hyväksytään syksyn aikana, on Etelä-Savossa mahdollista edetä vain, jos Savonlinnan keskussairaalan toimintakyky ja yhteispäivystys turvataan. Käytännössä tämä tarkoittaisi keskussairaalan tulevaisuuden ja toiminnan turvaamista myös säädöstasolla. Ensisijainen keino olisi asian kirjaaminen terveydenhuoltolakiin ja keskittämisasetuksen joustavoittaminen nykyisten keskussairaaloiden osalta. Maan hallituksen tulee linjata, että kaikkiin nykyisiin keskussairaaloihin jää erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Tämän linjauksen toteuttaminen tulee pysyvästi lainsäädännöllä varmistaa, terveydenhuoltolakia päivittämällä. Kirurgian, sisätautien ja anestesiologian päivystys sekä riittävät diagnostiset palvelut tulee turvata Savonlinnan keskussairaalassa yhteispäivystyksen turvaamiseksi. Keskittämis- ja päivystysasetus huomioiden Savonlinnassa on lisäksi säilytettävä riittävän laaja päiväaikainen toiminta mielekkään päivystystoiminnan turvaamiseksi. Savonlinnan seudulla on suuri palvelutarpeen vaihtelu eri vuodenaikoina. Saavutettavuus muihin päivystäviin sairaaloihin on monen kiireellisen sairauden osalta liian pitkä ajallisesti (1.5-2h / km). Ilman erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystystä Savonlinnan seudulla tullaan menettämään ihmishenkiä sekä huonontamaan akuuttien sairauskohtausten hoidollisia tuloksia, mikä tulee johtamaan useiden ihmisten toimintakyvyn romahtamiseen pysyvästi vuosittain. Monipuolisilla sote-toiminnoilla on erittäin merkittävä vaikutus myös Savonlinnassa 600 sote-alan koulutuspaikan jatkumiselle (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Ammattiopisto SAMIedu). Sosteri on erittäin merkittävä työnantaja (1600 työntekijää) ja työpaikkojen turvaamisella on merkittävä aluetalousvaikutus.

2 2 / 5 Keskussairaalassa on noin 600 työntekijää. Jos terveydenhuoltolakia ja asianomaista valtioneuvoston asetusta ei muuteta alla myöhemmin esitettävillä tavoilla Savonlinnan keskussairaalan toimintojen säilyttämiseksi, niin uhkana on keskussairaalan toimintojen merkittävä alasajo. Savonlinna on jo menettänyt mm. Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Joensuuhun, mikä aiheuttaa Savonlinnan seudulle noin 300 työpaikan ja 900 opiskelijan menetyksen. Loma-asukkaat ja matkailijat moninkertaistavat seudulla oleskelevan väestön määrän, jolloin myös palvelutarve kasvaa. Matkailijoita alueella käy noin vuodessa. Laajat vesistöalueet ja vilkas veneja laivaliikenne (merkittävä rahti- ja matkustajalaivaliikenne) kasvattavat suuronnettomuusriskiä, josta yhtenä vakavana esimerkkinä huvivenepalo heinäkuussa 2016 Savonlinnassa. Lisäksi Oopperajuhlilla Olavinlinnassa vierailee vuosittain noin henkilöä, mikä on huomioitava myös päivystysvalmiudessa ja varautumisessa joka vuosi. Hallitusohjelma edellyttää, että jo ennen sote-uudistusta tulee uudistaa sairaalaverkkoa ja yhteispäivystyspalveluita säästöjen aikaansaamiseksi. Tämän mukaisesti eduskunta vuoden 2016 joulukuussa muuttikin terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon keskittämistä, ensihoitoa ja kiireellistä hoitoa koskevia säännöksiä sekä sosiaalihuoltolain sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta koskevia säännöksiä siten, että niitä on sovellettava eräin poikkeuksin viimeistään lukien. Sosterin ja Savonlinnan kaupungin muutosesitys säädöksiin on hyvin yhdenmukainen tohtori Maija Raskin ja kaupunkineuvos Hannes Mannisen selvitysmuistion muutosesityksen kanssa (lisäykset punattuna) Selvityshenkilöiden ehdotus Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon työnjaoksi ja perusterveydenhuollon verkoksi tulevassa Lapin maakunnassa Kasvatustieteen tohtori Maija Rask ja kaupunkineuvos Hannes Manninen ovat sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laatineet päivätyn muistion Asiat eivät ole koskaan niin huonosti kuin ne näyttävät eivätkä niin hyvin kuin niiden luullaan olevan. Raportti on perusteellinen ja muutoinkin hyvä. Selvityshenkilöt esittävät muistion s ehdotuksen maakunta-aikakauden terveydenhuoltolain 50 :ksi. Terminologisten tarkistusten (esitetty vahvennuksin) lisäksi selvityshenkilöt ehdottavat säännökseen uutta 5. momenttia: Kiireellinen hoito Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen,

3 3 / 5 vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten maakunnan on järjestettävä vastaanottotoiminta siten, että potilas saa arkipäivisin ilmoitettuna aikana välittömästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvion ja hoidon kiireellisissä tapauksissa lähellä asuinpaikkaansa, ellei potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellytä arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Maakunnan on järjestettävä terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö sairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön tulee tukea muita päivystysyksiköitä. Väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan on järjestettävä päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä. Maakunnat, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. Muiden kuin 3 momentissa tarkoitettujen maakuntien tulee ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon, maakunnan sairaalan yhteydessä. Yhteispäivystyksessä tulee olla riittävä osaaminen tarvittavilta erikoisaloilta väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Sen lisäksi, mitä 3 momentissa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköistä säädetään, maakuntien yhteistyöalueella tulee aina olla oikeus yhteistyösopimuksen nojalla sopia, että sen alueella toimivan maakunnan sairaalayksikön yhteydessä toimivalle yhteispäivystyksen yksikölle voidaan muodostaa sen laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö, jota palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja maakunnan väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen edellyttävät. Sen estämättä, mitä 3 ja 4 momentissa säädetään, Oulun ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueella maakuntien on riittävien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi järjestettävä yhteistyösopimuksella maakuntarajojen estämättä riittävän useaan

4 4 / 5 alueen sairaalayksikköön ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Lakiin tulisi mainita selvästi Kemin ja Savonlinnan asema tällaisina sairaaloina. Yhteispäivystyksessä tulee olla riittävä osaaminen tarvittavilta erikoisaloilta väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Sen lisäksi yhteistyösopimuksen nojalla on aina oikeus sopia, että tällaiselle sairaalayksikölle voidaan muodostaa sen laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö, jota palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja maakunnan väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen edellyttävät. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää maakunnalle luvan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystyksen järjestämiseen, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet sitä edellyttävät eikä väestön tarvitsemia palveluja voida riittävästi turvata ensihoitopalvelun avulla. Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyksestä ja sen laajuudesta on sovittava terveydenhuollon yhteistyösuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon yhteistyösopimuksessa ottaen huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään synnytystoiminnan määrää koskevista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää luvan poiketa kyseisistä edellytyksistä, jos se on tarpeen palvelun saavutettavuuden tai potilasturvallisuuden vuoksi. Kiireellisen hoidon perusteista ja kiireellisen vastaanottotoiminnan, laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön, ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sekä ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystysyksikön tehtävistä ja laatuvaatimuksista, poikkeuslupien myöntämisen tarkemmista edellytyksistä sekä päivystysyksiköiden alueellisesta yhteistyöstä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Muutoksen seurausvaikutuksina selvityshenkilöt esittävät: Uusi momentti vaatii lain 50 a :n 3 momentin viittaussäännöksen ja 4 momentissa tarkoitetuissa. muutettavaksi muotoon. ja 4 sekä 5 momenteissa. Lisäksi päivystysasetuksen (583/2017) 2 :n 2 momentin viittaus 50 :n 5 momentissa on muutettava muotoon 50 :n 6 momentissa ja vastaavasti 18 :n 4 momentin viittaus 50 :n 7 momentissa on muutettava muotoon 50 :n 8 momentissa. Lakimuutoksen perusteluissa on mainittava, että uusi momentti turvaa nykyisen Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystyksen säilymisen Kemissä sekä Savonlinnan keskussairaalan yhteispäivystyksen säilymisen Savonlinnassa.

5 5 / 5 Päivystyksen laajuus kokonaisuudessaan määritellään yhteistyösopimuksessa kuten muidenkin ei laajan päivystyksen sairaaloiden osalta. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN KAUPUNKI