Samassa veneessä, yhteisillä työkaluilla

Transkriptio

1 Projektiraportti Samassa veneessä, yhteisillä työkaluilla Opetussuunnitelman mukaisia välineitä kirjaston ja koulun väliseen yhteistyöhön Projektin omistaja: Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Projektipäällikkö: Salla Erho Projektitunnus 5005/9735 6/2013

2 Sisällysluettelo 1. Projektin kuvaus Taustaa Tavoitteet Kohderyhmä Projektin rahoitus, resurssit ja aikataulu Projektin ohjausryhmä Projektin vaiheet Yhteistyön työkalupakki Sähköinen oheislukemisto Sähköinen palveluympäristö Projektin arviointi Riskianalyysi Ajatuksia tulevasta Liitteet 1 Suunnitelma kirjaston ja peruskoulun yhteistyösuunnitelmaksi lv Suunnitelma kirjaston tarjoamista ryhmäkäyntituokioista alle kouluikäisille 3 Esimerkki tuntisuunnitelmasta 4 Kirjastopolku vastuiden jakaminen 2

3 1. Projektin kuvaus 1.1. Taustaa Kirjaston ja koulun välisellä yhteistyöllä on vankka perusta ja yhteistyöhön liittyvät toiminnot ovat osa lasten- ja nuortenkirjastotyön arkea. Luokat vierailevat kirjastossa tutustumassa kirjastotilaan, oppimassa tiedonhallintataitoja, kuuntelemassa kirjavinkkausta. Kouluihin toimitetaan opettajan toiveesta aineistopaketteja tai käydään paikan päällä opettamassa ja vinkkaamassa. Oppilaiden tiedonhaku- ja tiedonhallintataitojen kehittäminen sekä lukuharrastuksen tukeminen ja kehittäminen on myös yksi kouluopetuksen tavoitteista. Kirjaston ja koulun väliseen yhteistyön kehittämiseen viitataan lukuisissa strategioissa ja suunnitelmissa. Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 linjaa yleisten kirjastojen kansallisia strategisia painoalueita. Kirjaston merkitys lasten ja opiskelijoiden tiedonhallinta- ja medialukutaitojen kehittymisen tukijana nousee julkaisussa säännöllisesti esiin, samoin koulun ja kirjaston yhteistyön tärkeys. Tiedonhankinta ja -hallintataitojen opastamisessa todetaan koulun ja kirjaston yhteistyön olevan ensisijalla. Näin hyödynnetään molempien kumppaneiden parhaimmat taidot. Kirjastojen, koulujen ja oppilaitosten selkeästi sovittu ja toimiva yhteistyö tehostaa voimavarojen käyttöä ja turvaa oppijoiden tietohuollon. Opetusministeriön Kirjastostrategia 2010 asettaa yhdeksi tavoitteeksi oppijoiden tietohuollon ja tiedonhallintataitojen opetuksen suunnitelmallisen kehittämisen. Suunnitelmallisuus edellyttää yleisen kirjaston ja koulun yhteistyötä, joka tulee toteuttaa molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kirjastostrategiassa tavoitteeksi asetetaan myös, että tiedonhallintataidot integroitaisiin opetussuunnitelmissa kaikkiin oppiaineisiin. Valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 yleinen kirjasto mainitaan yhteistyötahona toistuvasti. Oppimisympäristöltä edellytetään, että myös kirjastopalveluiden tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja itsenäiseen opiskeluun. Kirjastopalveluiden tulee omalta osaltaan tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Perusopetuksen työtapojen edellytetään kehittävän tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista viestintä- ja mediataidon yhtenä tavoitteena on, että oppilas oppii kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa. Myös lähdekritiikki, verkkoetiikka ja tietoturvakysymykset kuuluvat opetettavien sisältöjen joukkoon. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tavoitteissa mainitaan lisäksi mm. monipuolisen viestinnän, lukemisen ja kirjoittamisen merkitys oppilaan identiteetin ja itsetunnon rakentajana. 3

4 Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Näiden sisältöjen opetuksessa kirjasto on koulun luonteva yhteistyötaho. Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako korostaa moniammatillisen yhteistyöverkoston merkityksellisyyttä, jolla ei viitata ainoastaan oppilashuollolliseen yhteistyöhön vaan kirjaston ja kulttuurilaitosten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Selvityksessä kiinnitetään huomiota oppimisympäristöissä tapahtuvaan muutokseen. Kirjastot, museot, tiede- ja taidekeskukset nähdään oppimista tukevina ympäristöinä. Erityisesti todetaan oppilaiden oppivan yhä enemmän virtuaalisissa ympäristöissä, joissa hankitaan monipuolisia tietoja, taitoja ja välineitä, joiden hyödyntämistä nykyinen kouluopetus ei välttämättä tarpeeksi tue. Etenkin Internetin ja sosiaalisen median mainitaan tuoneen oppimiseen ja opiskeluun aivan uudenlaisen ulottuvuuden, ja mobiilioppimisen mahdollisuuksien todetaan olevan vielä hyödyntämättä. Tässä kontekstissa kirjaston rooli näyttäytyy sekä fyysisenä oppimisympäristönä että oppijoiden medialukutaidon kehittymisen tukijana. Julkaisussa Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön Anne Heinonen toteaa Yleisen kirjaston ja koulun toiminnan lähtökohtien sopivat yksiin: kummankin tarkoitus on turvata Suomen perustuslaissa ilmaistuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Heinonen toteaa, että kokoelmat ja niiden tuntemus sekä tiedonhallinnan ammattitaidot tekevät kirjastosta toimivan kumppanin koululle. Kirjastoissa on tarjolla niin elämyksiä kuin tietoa lähes kaikilta mahdollisilta tiedon alueilta ja kaikissa mahdollisissa muodoissa. Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää uusiksi kansalaistaidoiksikin nimettyjen mediataitojen omaksumista. Mediakasvatuksen näkökulmat ovat jo nyt tärkeitä koulutyössä ja nousevat kirjastoissa perinteisten lukemaan innostamisen, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksen rinnalle. Koulujen ja kirjastojen yhteisenä haasteena on löytää keinoja hyödyntää lasten ja nuorten mediatodellisuutta. Myös Rovaniemen kaupungissa kirjaston ja koulun välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteistyö ei kuitenkaan ole ollut systemaattista, mistä johtuen käytännöt eivät aina ole olleet järin toimivia. Rovaniemen kaupunginkirjaston aiemmissa hankkeissa ja yhteistyössä koulujen kanssa oli tullut esiin tarve konkreettisille työvälineille kirjastojen ja koulun väliseen yhteistyöhön. Hanketta edeltävät kirjaston tarjoamat kokonaisuudet toistuvat kaavamaisina luokka-asteelta toiselle tarjoamatta riittävästi vaihtelua, eivätkä opettajat kokeneet niiden palvelevan tarpeeksi opetussuunnitelmien vaatimuksia. Opetuskokonaisuuksien sisältöjä ei myöskään oltu suunniteltu johdonmukaisesti eikä niitä toteutettu yhdenmukaisilla menetelmillä. 4

5 1.2. Tavoitteet Lapin maakuntakirjaston Tuulta päin hankkeessa ( ) keskityttiin selvittämään nuorten mielikuvia kirjastosta ja tutustuttiin opettajien näkemyksiin kirjaston roolista opetustyössä. Samassa veneessä yhteisillä työkaluilla hankkeen tavoitteena oli viedä kirjaston ja koulun yhteistyötä dynaamisesti eteenpäin ja integroida yhteistyön työkaluksi luokka-astekohtaiset palvelutarjottimet, joiden sisällöissä on otettu entistä tiiviimmin mukaan koulupuolen toiveet. Tavoitteena oli parantaa kirjaston ja koulun välistä yhteistyötä luomalla ns. yhteistyön työkalupakki koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön: kirjastojen henkilökunnalle työkaluja, jotka helpottavat ryhmäkäyntien vetämistä ja koulujen henkilökunnalle työkaluja, jotka helpottavat kirjastoyhteistyötä. Yhteistyön kehittämisen lopputavoite oli luoda hyvät ja toimivat käytännöt, joiden toivotaan jatkossa hyödyttävän kirjaston ja koulun yhteistyötä koko Lapin maakunnan alueella Kohderyhmä Hankkeen välittömiä kohderyhmiä olivat Rovaniemen kaupunginkirjastossa lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevä henkilöstö sekä Rovaniemen peruskoulussa kirjastotyöstä vastaava henkilöstö. Konkreettiset työvälineet tulevat toivottavasti helpottamaan käytännön yhteistyötä. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä oli useita. Peruskoulun puolella ensisijainen välillinen kohderyhmä ovat oppilaat. Kirjastokäynnit on kohdennettu tietyille luokka-asteille ja sisällöt on muokattu opetussuunnitelmaa vastaavaksi juuri siksi, että tiedonhallintataitojen opetus ja lukuharrastuksen tukeminen olisi tasapuolista ja sisällöltään ajanmukaista. Kirjastossa hankkeen tulokset hyödyttävät toivottavasti pitkällä tähtäimellä koko henkilöstöä. Kun kouluyhteistyökuvioihin on olemassa valmiit, selkeät työvälineet, helpottuu työtehtävien organisointi ja aikataulutus laajemminkin katsottuna. Esimerkiksi ryhmäkäyntien selkeä aikatauluttaminen helpottaa työvuorojen suunnittelua. Hankkeen tulosten toivotaan heijastuvan koko Lapin aluelle. Sekä Posiolla että Kolarissa oli samaan aikaan meneillään projektit, jotka tähtäsivät samaan lopputulokseen: kirjaston ja koulun välisen yhteistyön parantamiseen. Kolarin kirjasto toimi tässä hankkeessa taustavaikuttajana, Posion edustaja oli mukana ohjausryhmässä. 5

6 2. Projektin rahoitus, resurssit ja aikataulu Hankkeelle saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitus käytettäväksi vuoden 2012 loppuun. Projektipäälliköksi palkattiin erikoiskirjastonhoitaja Salla Erho. TULOT OKM hankeraha MENOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot (toimistopalvelut, atk, koulutus) 7551 Muut kulut 154 Kulut yhteensä Kirjaston omavastuuosuus Hanketyön lisäksi projektipäällikkö oli ollut mukana koordinoimassa Rovaniemen kaupunginkirjaston uuden nuortentilan suunnittelukilpailua sekä käynnisti suunnittelun ja toiminnan tueksi nuorten asiakasraadin Kirjasto rokkaa projektissa. Tämän vuoksi Samassa veneessä yhteisillä työkaluilla hankkeelle jouduttin anomaan lisäaikaa vuoden 2013 saakka. 3. Projektin ohjausryhmä Ohjausryhmää veti projektipäällikkö Salla Erho. Ohjausryhmän jäsenet: Jaana Hannula, kirjastoamanuenssi, Rovaniemen kaupunginkirjasto/saarenkylä Petteri Kartimo, luokanopettaja, Saaren koulu Rovaniemi Eija-Liisa Kasesniemi, kirjasto-kulttuurijohtaja Posio Ritva Nurminoro, kirjastotoimenjohtaja Rovaniemen kaupunginkirjasto Päivi Pihlaja, aineopettaja äidinkieli ja kirjallisuus, Rantavitikan peruskoulu (pj) Päivi Rajala, aineopettaja äidinkieli ja kirjallisuus, Rovaniemi Liisa Tastula, vt. erikoiskirjastonhoitaja Rovaniemen kaupunginkirjasto Kati Vuontisjärvi, erikoiskirjastonhoitaja Rovaniemen kaupunginkirjasto 6

7 Työnjako: Projektipäällikkö vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta: suunnitelma ryhmäkäyntien strukturoinnista, opetuksen sisältökokonaisuuksien laadinta yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa, yhteistyöverkoston kokoaminen, koulutuksen järjestäminen sekä hankkesuunnitelman ja loppuraportin teko Ohjausryhmän tehtävä oli antaa asiantuntemuksensa projektipäällikön käyttöön ja varmistaa, että hankkeen tavoitteet saavutetaan 4. Projektin vaiheet Hanketyön alussa projektipäällikkö perehtyi Suomen eri kunnissa tehtyihin kirjastojen ja koulujen välisiin yhteistyösuunnitelmiin ja niiden käytännön toteutuksiin sekä laati projektisuunnitelman ohjausryhmän luomien suuntaviivojen ja hankehakemuksen pohjalta. Ohjausryhmän opettajajäsenten kanssa pidettiin palaveri, jossa opettajat totesivat, että monessa kunnassa on tehty laadukkaita ja laajoja kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelmia. Käytännön työssä laajat suunnitelmat jäävät kuitenkin vähälle huomiolle ajan puutteen vuoksi. Opettajien mielestä ideaali olisi, jos hankkeessa saataisiin aikaan mahdollisimman tiivis suunnitelma, joka mahtuu yhdelle A4-paperille. Kirjaston tavoitteena taas oli, että pitkällä tähtäimellä suunnitelma saataisiin osaksi Rovaniemen peruskoulun opetussuunnitelmaa Yhteistyön työkalupakki Hankkeen ohjausryhmässä hyväksyttiin hankkeelle seuraavat tehtävät: Laaditaan kirjastojen henkilökunnale kouluyhteistyötä helpottavia työkaluja, esim. o Valmiita opetuksen sisältökokonaisuuksia ohjeineen: sisällöt opetusta tukeviksi, sisältöjen avaaminen, valmiiden valtakunnallisten materiaalien hyödyntäminen, olemassaolevien palvelujen tuotteistaminen o Ryhmäkäyntien strukturointi: kohdennetaan palveluja tietyille luokkaasteille o Varmistetaan, että jokaisessa kirjastoyksikössä on kouluyhteistyöstä vastaava henkilö Laaditaan koulujen henkilökunnalle kirjastoyhteistyötä helpottavia työkaluja, esim. o Kirjaston tarjoaminen palvelujen sisällön suunnittelu yhteistyössä opettajien kanssa, sisällöt opetusta tukeviksi o Selvitetään mahdollisuutta saada Rovaniemen kaupunginkirjaston oheislukemistoon sähköinen varausjärjestelmä 7

8 o Kirjaston palvelujen tuotteistaminen: palvelut selkeästi esillä sähköisessä ympäristössä o Ryhmäkäyntien aikatauluttamisen selkeyttäminen ja systematisointi o Varmistetaan, että jokaisessa koulussa on kirjastoyhteistyöstä vastaava henkilö Syksyn 2012 kuluessa projektipäällikkö laati alustavan ehdotuksen kirjaston ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseksi. Ehdotus käsiteltiin ja hyväksyttiin sellaisenaan jatkojalostettavaksi palaverissa, johon kutsuttiin kaikki kirjasto lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevä henkilöstö. Tämän jälkeen projektipäällikkö kiersi opettajatapaamisissa kaupungin peruskouluissa keräten kommentteja suunnitelmasta. Lopputuloksena syntyi esitys koulun ja peruskoulun yhteistyösuunnitelmaksi lukuvuodelle (liite 1). Suunnitelman ydinsisältö on, että peruskoulun 1 lk, 4 lk ja 7 lk oppilaat saavat systemaattisesti kutsun Kirjastopolkuun. Kirjastopolun tavoitteena on varmistaa, että jokainen rovaniemeläinen koululainen oppii hakemaan tietoa ja löytämään mielekästä luettavaa kirjastosta. Muille luokka-asteille tarjotaan aineistovinkkausta, sanataidepajoja ja syventävää tiedonhallintataitojen opetusta. Suunnitelman oheistuotteena laadittiin myös suunnitelma kirjaston tarjoamista ryhmäkäynneistä alle kouluikäisille (liite 2). Yhteistyösuunnitelmarungon valmistuttua projektipäällikkö laati tuntisuunnitelmat Kirjastopolun sisällöistä (liite 3: esimerkki tuntisuunnitelmasta). Tuntisuunnitelmia käytiin läpi yhteisissä lanu-palavereissa. Palaute oli, että yksityiskohtaiset tuntisuunnitelmat ovat tervetulleita. Tarkoitus ei ole, että niitä noudatetaan minuuttiaikataululla, mutta suunnitelmat helpottavat käytännön arkea. Jokainen tuo opetustuokion sisältöön oman persoonansa, mutta tuntisuunnitelman avulla helpotetaan työn organisointia ja varmistetaan se, että kirjastovierailulle tulevat oppilaat saavat yhdenmukaista opetusta ja ohjausta. Yhteisissä palaverissa käytiin läpi myös Kirjastopolun työnjako (liite 4) sekä aineistovinkkausten vastuut. Myös tässä pyrittiin toiminnan parempaan organisointiin. Halutessaan vinkkarilla on mahdollisuus erikoistua tiettyjen aineistojen tai tietyille luokkaasteille vinkkaamiseen, mikä helpottaa vinkkauksen suunnittelua. Käytännön arjessa henkilöstötilanne elää sen verran, että kuka tahansa vinkkari on valmis ottamaan laajempaa vastuuta tilanteen niin vaatiessa. Lisäksi projektipäällikkö otti yhteyttä Rovaniemen koulujen rehtoreihin selvittääkseen koulujen kirjastovastaavat. Tämä helpottaa jatkossakin yhteydenpitoa kirjaston ja koulun välillä. Yhteistyöverkosto laajentui ja vahvistui myös kouluilla ja ohjausryhmän kanssa käydyissä palaverissa. 8

9 4.2. Sähköinen oheislukemisto Rovaniemen kaupunginkirjasto on vuosia tarjonnut Rovaniemen ja maakunnan kouluille lainattavia kirjasarjoja opetuskäyttöön. Oheislukemisto sisältää reilu 200 valmista kirjapakettia eri luokka-asteille. Kirjasarjojen varaaminen on tehty manuaalisesti, mikä on erittäin aikaanvievää ja myös varaajan kannalta epäkäytännöllistä. Tähän saatiin vihdoin toivottu muutos, kun osana hanketta rakennettiin oheislukemiston sähköinen varausjärjestelmä, joka sai nimen Osku. Palvelun rakentamisen toteutti Kovakoodarit Oy, asiantuntijoina kirjaston oheislukemistosta vastaavat kirjastonhoitajat. Sähköinen varauspalvelu toimii verkossa ja se avataan opettajien käyttöön elokuussa Sähköinen palveluympäristö Yksi hankkeen tehtävistä oli tuoda kirjaston tarjoamat palvelut esille sähköiseen ympäristöön. Projektipäällikkö kartoitti erilaisia vaihtoehtoja ja ilmaisia verkkopohjia palvelun tarjoamiseen, mutta uutta ympäristöä ei kirjasto- ja kouluyhteistyölle ryhdytty rakentamaan. Lapin kirjastoilla on aukeamassa uusi verkkokirjasto. Tulevaisuus näyttää, onko hankeessa tuotettu materiaali mahdollista sisällyttää osaksi verkkokirjastoa. Kouluille suunnattu Kirjastopolku sisältöineen on esillä Rovaniemen kirjaston nettisivuilla. Tuntisuunnitelmat ja muut materiaalit on liitetty kirjastojen sisäiseen Davvin.ning palveluun ja tarvittaessa ne on saatavilla myös suoraan projektipäälliköltä. 5. Projektin arviointi 5.1. Riskianalyysi Projektin riskit sisällytettiin projektisuunnitelmaan. Riskit ja niiden totutuminen: Laaditut opetussisällöt jäävät puutteelliseksi Riskin vaikutukset Projektissa laaditut sisällöt eivät ole sovellettavissa käytäntöön - ovat liian ylimalkaisia tai vaihtoehtoja on liikaa eivätkä ne ole selkeästi hahmotettavissa - sisällöt eivät sovi sellaisenaan kouluopetukseen eivätkä eri kirjastoyksiköiden tarpeisiin Tulos: projektissa tehty työ valuu hukkaan, eikä parannusta yhteistyöhön saavuteta. Pahimmassa tapauksessa aikaansaadaan turhautumista joka johtaa yhteistyökuvioiden kariutumiseen. Riskin todennäköisyys: matala 9

10 Riskiin varautuminen Ennen sisältöjen rakentamistyötä projektityöntekijä selvittää valtakunnalliset käytännöt ja tekee aktiivista yhteistyötä kohderyhmän kanssa. Sisältöjä testataan ennen lopullista versiota. Riskin toteutuminen Opetussisältöjen suunnittelussa käytettiin asiantuntija-apuna sekä opettajia että lasten- ja nuortenkirjastopalveluiden henkilöstöä. Projektipäällikkö tutustui muualla tehtyihin ja jo testattuihin materiaaleihin ja hyödynsi niitä omassa työssään. Ryhmäkäyntien strukturointiin ei löydy mielekästä ratkaisua Kohderyhmän motivoiminen yhteistyöhön epäonnistuu Riskin vaikutukset Systemaattisen suunnitelman (mitä millekin luokka-asteelle) puuttuessa kirjaston ja koulun välinen yhteistyö jää hajanaiseksi eikä oppilaiden lukuharrastusta ja tiedonhallintataitojen kehittämisetä kyetä antamaan tasapuolisesti. Työntekijöille suunnitelmallisuuden puute aiheuttaa stressiä. Riskin todennäköisyys: matala Riskiin varautuminen Huolellinen pohjatyö ja esimerkin ottaminen muualla toimivista hyvistä käytännöistä. Aktiivinen yhteistyö kohderyhmän kanssa suunnitteluvaiheessa. Riskin toteutuminen Kirjastopolun kohdentaminen 1 lk, 4 lk 7 lk perustui muiden kuntien kokemuksiin, projektipäällikön pitkään käytännön kokemukseen kirjasto-kouluyhteistyöstä sekä asiantuntijoiden (opettajat ja kollegat) kommentteihin. Koska henkilöstöresurssit ovat rajalliset, aineistovinkkaukset ja muu tarjonta on mielekästä kohdentaa niille luokka-asteille, jotka eivät kuulu Kirjastopolun kohderyhmään. Valmis strukturoitu suunnitelma on kaikkien osapuolien hyväksymä ja hankkeen päättyessä vaikuttaa siltä, että sekä kirjaston henkilöstö että opettajat odottavat mielenkiinnolla syksyllä 213 alkavaa testausvaihetta. Riskin vaikutukset Kohderyhmä ei saa riittävästi tietoa projektin tavoitteista. Tavoitetta ei hahmoteta, vaan kuvitellaan että yhteistyön parantaminen tarkoittaa lisätyötä arjen kiireiden keskelle Riskin todennäköisyys: matala Riskiin varautuminen Projektityöntekijä on aktiivinen kohderyhmän suuntaan, yhteistyöverkostoa ryhdytään kokoamaan hyvissä ajoin ja mm. opettajien kiireajat huomioiden. Riskin toteutuminen 10

11 Hanketyön aikana yhteistyö sekä opettajien että kirjastohenkilöstön kanssa sujui jopa ennakko-odotuksia paremmin. Läpinäkyvyys ja tiedottaminen kasvattivat molemminpuolista luottamusta, mikä toivottavasti helpottaa käytännön yhteistyötä myös jatkossa. Lukemiston sähköinen varausjärjestelmä ei toteudu Aikataulun pettäminen Projektin tulokset eivät leviä käytäntöön maakunnassa Riskin vaikutukset Ohjausryhmän kokouksessa opettajien aloitteesta on osana hanketta tarkoitus selvitää, olisiko varausjärjestelmän luominen mahdollista ilman suurta taloudellista panostusta. Mikäli tämä ei onnistu, olemassaoleva kömpelö manuaalinen systeemi jää toistaiseksi voimaan, eikä palvele täysipainoisesti lukuharrastuksen tukemista. Riskin todennäköisyys: kohtalainen Riskiin varautuminen Kirjastossa olevien tietotekniikan ammattilaisten huolellinen konsultointi. Selvitetään, voisiko työn teettää oppilastyönä. Olemassaolevan materiaalin hyödyntäminen. Riskin toteutuminen Oheislukemiston sähköisen varausjärjestelmän toteuttaminen saatiin toteutettua kohtuullisin kustannuksin lopputuloksena sekä opettajia että kirjastoa hyödyttävä ja riittävässä määrin toimiva järjestelmä. Riskin vaikutukset Projekti ei valmistu aikanaan. Riskin todennäköisyys: kohtalainen Riskiin varautuminen Tarkka aikatauluttaminen, koska kaksi hanketta limittäin. Anotaan Samassa veneessä hankkeelle lisäaikaa kesäkuun 2013 loppuun. Varmistetaan, että hanketyöntekijälle ei sälytetä hankkeiden ulkopuolisia tehtäviä. Riskin toteutuminen Usamman hankkeen vetäminen päällekkäin osoittautui ajoittain haasteelliseksi, mutta projektipäällikön pitkä kokemus kirjastokouluyhteistyöstä helpotti hankekokonaisuuden toteuttamista ja pitämistä kasassa. Hankkelle myönnettiin lisäaikaa, jonka puitteissa työt saatiin vietyä päätökseen. Riskin vaikutukset Hanke jää Rovaniemi-keskeiseksi ja Rovaniemen kirjaston tehtävä koko maakuntaa palvelevana yksikkönä jää toteutumatta. Riskin todennäköisyys: kohtalainen 11

12 Riskiin varautuminen Hankkeen etenemisestä tiedottaminen Lapin kirjastojen yhteisillä foorumeilla. Hankkeen loppuvaiheessa projektityöntekijä käy koulutuskierroksella maakunnassa Riskin toteutuminen Aikataulullisista syistä maakuntaan suunnattu koulutustilaisuus jäi toteutumatta. Hankkeen tuloksista ja sisällöistä tiedotettiin mm. Lapin kirjastokokouksessa. Hankkeen tuotokset liitettiin Rovaniemen kirjaston verkkosivuille ja kirjastojen sisäiseen Davvin.ning palveluun. Uuden verkkokirjaston myötä tarkastellaan mahdollisuutta sisällyttää materiaalit osaksi uutta palvelua Ajatuksia tulevasta Hankkeen päättyessä voi todeta, että suunnitelmat on laadittu, mutta vasta käytäntö näyttää, miten ne jäävät elämään Rovaniemen kirjaston ja koulujen välisessä yhteistyössä. Selvää on, että työ ei jää tähän: perusrunko on nyt olemassa, mutta sisältöjä päivitetään sen myötä, kun opetuksessa ja toimintaympäristössä tulee muutoksia. Laadittua suunnitelmaa ei varmasti heti saada kaikessa laajuudessa käytäntöön, vaan tarkoitus on aloittaa jostain ja lisätä tarjontaa sen myötä, mikä henkilöstöresurssien myötä on mahdollista. Kehitettävää riittää jatkossakin, mm. ryhmäkäyntien palautteiden keräämisen suhteen ei tässä hankkessa vielä syntynyt ideaa, joka olisi siirtynyt käytäntöön. Kirjaston ja koulun väliseen yhteistyöhön hanke toi uuden vaihteen. Aktiivinen yhteistoiminta hankkeeen aikana poiki idean hakea pilotiksi valtakunnalliseen Lukuintohankkeeseen. Hakemuksemme hyväksyttiin ja näin Rovaniemen kaupunginkirjasto on yhteistyössä kaupungin kuuden peruskoulun (Viirinkangas, Koskenkylä, Yläkemijoki, Katajaranta, Syväsenvaara, Rantavitikka ja Nivankylä) mukana pilotissa, joka alkaa syksyllä Yhteisenä tavoitteenamme on nyt tehdyn suunnitelman jalkauttaminen käytäntöön. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on saada Kirjastopolku mukaan uuteen Rovaniemen perusopetussuunnitelmaan. Tulevaisuudessa syvällisempi ja perusteellisempi olisi syytä tehdä myös varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Varhaiskasvatuksen osalta tässä hankkeessa tehtiin jo alustavia ehdotuksia, joita on tarkoitus testata käytännössä alkavana syksynä. Toisen asteen oppilaitosten osalta suunnitelmia ei vielä ole, mutta tehty hanke on hyvää pohjaa, mikäli tähän työhön jossain vaiheessa ryhdytään. 12

13 Liite 1: Suunnitelma kirjaston ja peruskoulun yhteistyösuunnitelmaksi lv Huom! Laaja versio, käytäntöön otettiin syksyllä 2013 Kirjastopolku 1lk, 4lk ja 7 lk sekä kirjavinkkaukset Kirjaston ja koulun välinen yhteistyö tukee ja auttaa oppilaan lukuharrastuksen kehittymistä, tiedonhallintataitojen oppimista sekä mediataitojen omaksumista. Yhteistyö on systemaattista. Kirjastopolku kutsuu kaikki Rovaniemen peruskoulun 1 lk:n, 4 lk:n ja 7 lk:n oppilaat kirjastoon. Kirjastopolku varmistaa, että jokainen rovaniemeläinen koululainen oppii hakemaan tietoa ja löytämään mielekästä luettavaa kirjastosta. Kyläkouluissa kirjastopolku-opetus voidaan halutessa kohdentaa yhdistelmäluokille. Kirjastopolun lisäksi tarjoamme aineistovinkkauksia, sanataidepajoja ja syventävää tiedonhallintataitojen opetusta eri ikäryhmille vuosittain päivitettävän ohjelman mukaisesti. Oppitunnit pyritään pääsääntöisesti pitämään koulua lähinnä olevan kirjaston tiloissa, mutta pitkien välimatkojen vuoksi kirjastolaisen voi pyytää vierailulle myös omaan luokkaan tai opetuksen voi toteuttaa verkon kautta virtuaalisesti. ALAKOULU 1 LK (Kirjastopolku) KIRJASTOLEIKKI (60 min.) Tutustutaan omaan lähikirjastoon tai kirjastoautoon. Pääkirjasto on keskustan koulujen lähikirjasto. Kirjastokortti, mitä sillä tehdään? Saako kirjan kanssa mennä suihkuun? Mistä löydän kivaa lukemista? Lopussa lyhyt helppolukuisten kirjojen vinkkaus. 2 LK KIRJAVINKKAUSTA KAKKOSILLE (45 min.) Helppolukuisia ja muuta mukavaa lukemaan oppineille 3 LK KIRJAVINKKAUSTA KOLMOSILLE (45 min.) Vauhtia ja villiä menoa : lukemista lukunälkäisille RUNOPAJA (45 min.) Sanataidepajassa tutustutaan runoihin ja tehdään niitä myös itse. Teemana luonto ja eläimet. 4 LK (Kirjastopolku) KIRJASTOSEIKKAILU (60 min.) Pääkirjastossa tai omassa lähikirjastossa. Miten uusin lainani netissä? Mistä löydän tietoa lemmikkieläimistä? Olenko kirjasto-nero? Opetamme kirjaston kokoelmatietokannan eli Lapin verkkokirjaston käyttöä. Opetustuokion jälkeen leikkimielinen suunnistusrata, jossa harjoitellaan tiedonhakua ja tutustutaan kirjaston eri tiloihin. 13

14 5 LK MUSAVINKKAUS VITOSILLE (45 min.) Musiikkivinkkausta puhumalla, laulamalla ja soittamalla. RAKENNETAAN HENKILÖHAHMOJA (45 min.) Sanataidepajassa hullutellaan henkilöhahmoharjoituksilla. (Sisältö sama 5 lk ja 6 lk) 6 LK KAUHUA JA JÄNNITYSTÄ KUTOSILLE (45 min.) Vinkkaustuokiossa fantasiaa ja kauhua kirjoissa & elokuvissa RAKENNETAAN HENKILÖHAHMOJA (45 min.) Sanataidepajassa hullutellaan henkilöhahmoharjoituksilla. (Sisältö sama 5 lk ja 6 lk) Lisäksi KIRJAVINKKAUSKOULUTUSTA KUMMIOPPILAILLE (2 h) Mitä kirja YLÄKOULU VINKKEJÄ VANHEMPAINILTAAN (1-2 lk) Lyhyt esitys lukuharrastuksen tukemisesta, lukemisen merkityksestä ja koulun ja kirjaston välisestä yhteistyöstä. KIRJASTO TUTUKSI OPETTAJILLE (60 min.) Esittely kirjaston alakouluille tarjoamista palveluista sekä tutustumiskierros eri osastoihin 7 LK (Kirjastopolku) KIRJASTOSEIKKAILU (75 min.) Pääkirjastossa tai Saarenkylän kirjastossa. Miten uusin lainani netissä? Mistä löydän tietoa jalkapallosta?mitä lukisin? Kerrataan kirjaston kokoelmatietokannan eli Lapin verkkokirjaston käyttöä. Tutustutaan Sivupiiri.fi nuortenkirjasivustoon. Hoidetaan irjastokorttiasiat kuntoon. Opetustuokion jälkeen leikkimielinen suunnistusrata, jossa harjoitellaan tiedonhakua ja tutustutaan kirjaston eri tiloihin. Lopussa lyhyt nuortenkirjavinkkaus. Kirjastopolun lisäksi tarjolla SARJISVINKKAUS SEISKOILLE (60 min.) Vinkkaustuokiossa tutustutaan sarjakuvien maailmaan. MUSAVINKKAUS (60 min.) Musiikkivinkkausta puhumalla, laulamalla ja soittamalla (Sisältö sama 7 9 lk) 14

15 8 LK KIRJALLISUUDENLAJEJA KASILUOKKALAISILLE (60 75 min.) Vinkkaustuokiossa kauhua, fantasiaa, tieteiskirjoja, jännitystä ja romantiikkaa. Tarvittaessa myös lyhyt esittely netin kirjallisuussivuista. MUSAVINKKAUS (60 min.) Musiikkivinkkausta puhumalla, laulamalla ja soittamalla. (Sisältö sama 7 9 lk) TIEDONHALLINTATAITOJEN SYVENTÄMINEN : INTERNET (60 min.) Perehdytään nettitiedonhakuun (Google, Wikipedia, aihehakemistot) ja lähdekritiikkiin + tehdään harjoituksia. (Sisältö sama 8 lk ja 9 lk) TIEDONHALLINTATAITOJEN SYVENTÄMINEN : AIKAKAUSLEHDET (60 min.) Tutustutaan kirjaston Aleksi-artikkeliviitetietokantaan, lehtien sijaintiin kirjastossa ja tehdään harjoituksia. (Sisältö sama 8 lk ja 9 lk) 9 LK KOTIMAINEN KIRJALLISUUS YSILUOKKALAISILLE (60 75 min.) Vinkkaustuokiossa sekoitus klassikoita ja nykyaikaa, poimintoja myös nuortenkirjallisuudesta. MUSAVINKKAUS (60 min.) Musiikkivinkkausta puhumalla, laulamalla ja soittamalla. (Sisältö sama 7 9 lk) TIEDONHALLINTATAITOJEN SYVENTÄMINEN : INTERNET (60 min.) Perehdytään nettitiedonhakuun (Google, Wikipedia, aihehakemistot) ja lähdekritiikkiin + tehdään harjoituksia. (Sisältö sama 8 lk ja 9 lk) TIEDONHALLINTATAITOJEN SYVENTÄMINEN : AIKAKAUSLEHDET (60 min.) Tutustutaan kirjaston Aleksi-artikkeliviitetietokantaan, lehtien sijaintiin kirjastossa ja tehdään harjoituksia. (Sisältö sama 8 lk ja 9 lk) Lisäksi KIRJASTO TUTUKSI OPETTAJILLE (60 min.) Esittely kirjaston yläkouluille tarjoamista palveluista sekä tutustumiskierros eri osastoihin KIRJASTO TYÖPAIKKANA (8 lk, 9 lk) Minkälaisia ammatteja kirjastossa on? Mitä kirjastossa tehdään? Mitä taitoja kirjastossa tarvitaan? Mitä pitäisi opiskella, jos haluaa kirjastoalalle? 15

16 Liite 2: Suunnitelma kirjaston tarjoamista ryhmäkäyntituokioista alle kouluikäisille Päiväkodeille ja perhepäivähoitajille kootaan entiseen tapaan kirjapaketteja, tarjotaan Minikino-esityksiä ja muita satunnaisia tapahtumia Lisäksi tarjotaan mediavinkkauksia ja satuhetkiä ALLE KOULUIKÄISET 3-4 vuotiaille TAIKAMATTO : SATUJA JA TARINOITA ERI MAISTA Sisältö löytyy teoksesta Kirja kantaa tarina tukee, toim. Eija Ainali.[et al]. BTJ Kirjastopalvelu, 2002, s vuotiaille Sisällöt Mediametkan materiaalista IHMEKÄNNYKKÄ KYNÄANIMAATIO tämä ja Ihmekäännin löytyvät täältä, kahdeksannelta sivulta tähän voi yhdistää myös muutaman lorukirjan tai loruja, koska on melko nopeasti valmis 16

17 Liite 3: Esimerkki tuntisuunnitelmasta KIRJASTONKÄYTÖN OPETUS 4 LK 1) LAPIN KIRJASTO VERKKOKIRJASTO + KIRJASTOSEIKKAILU + LAINAUS (90 min.) TAVOITTEET Oppilas oppii Lapin kirjasto -verkkokirjaston perusteet: miten haetaan aineistoa, miten lainoja uusitaan, miten tehdään varauksia, mitä hyötyä on käyttäjätunnuksesta Oppilas tutustuu kirjaston tiloihin ja sen henkilökuntaan Oppilas saa positiivisen kirjastokokemuksen ENNEN KIRJASTOVIERAILUA TARVITTAVAT MATERIAALIT Tarkasta opettajalta, että oppilaiden kirjastokorttiasiat ovat kunnossa. Pyydä opettajaa tarvittaessa toimittamaan huoltajien täyttämät kirjastokorttikaavakkeet ja kirjoita kortit valmiiksi ennen ryhmän tuloa Varaa ajoissa opetuksessa tarvittava tila ja materiaalit valmiiksi Varaa Kirjastoseikkailussa tarvittavat kirjat valmiiksi Ennen vierailun alkua: käy laittamassa Kirjastoseikkailun tehtävälipukkeet + kirjaimet paikoilleen (varaa tähän riittävästi aikaa) läppäri ja datatykki, valkokangas Kirjastoseikkailun materiaali (kirjekuoret, tehtävälipukket ja kirjaimet, tietokilpailukopiot, kyniä) TUNNIN KULKU ASIA SISÄLTÖ AIKA 1. Tervetuloa Tervetuloa kirjastoon, itsensä esittely Kerro lyhyesti kirjastovierailun sisältö: - Miten Lapin kirjasto verkkokirjastoa käytetään - Kirjastoseikkailu : leikkimielinen kilpailu kirjastossa - Laina-aikaa 5 min. 2. Lapin kirjasto - verkkokirjasto Esimerkkihaku: Maan kätkemät 1. Näytä teoksen tiedot: selitä vuosi, kieli, aineistolaji. Näytä kuvaus. Näytä mistä asiasanat löytyvät ja mitä ne tarkoittavat 30 min. 17

18 2. Näytä saatavuus: selitä kirjastot, tiedot (nuoret fantasiakirjat luokka 84.2 AAR) ja tilat (saatavilla, lainassa, hankinnassa) 3. Katso näyttöä: selitä varaus, omat tiedot, käyttäjätunnus 4. Lisää arvostelu: 1 5 tähteä Esimerkkihaku: Timo Parvela 1. Näytä hakutulosten määrä ja sivun vaihtaminen 2. Rajaa hakua: kirja, lastenkirjallisuus, julkaisuvuosi Esimerkkihaku: Lemmikkieläimet 1. Rajaa hakua: kirja, tietokirja, kieli 2. Rajaa aiheen mukaan: näytä asiasanat ja miten niitä saa näkyviin enemmän, valitse kissa 3. Avaa teos Tyytyväinen kissa, näytä nimen kohdalta teoksen tiedot ja saatavuus 4. Selitä tietokirjaluokitusta ja kaunokirjojen genret 3. Kirjastoseikkailu Leikkimielinen kilpailu kirjastossa 1) Ryhmien jako 35 min. Kasaa porukka yhteen ja jako viiteen (mikäli ryhmä on pieni, jako esim. kolmeen riittää) Ryhmiä on yhteensä viisi: punaiset, keltaiset, vihreät, siniset ja violetit. Sopiva ryhmäkoko on 3 5 oppilasta, mutta enemmänkin mahtuu. Mikäli kirjastossa vieraileva ryhmä on pieni, jätä osa väreistä käyttämättä 2) Ryhmien ohjeistus Kirjastoseikkailu sisältää 10 tehtävää eri puolilla kirjastoa Tehtävissä pitää löytää kirjastosta jokin tietty teos tai tietty paikka On tärkeää muistaa, minkä väriseen ryhmään kuuluu. Jokaisen tehtäväpisteen luona ryhmä kerää kirjekuoreen oman ryhmän värisensä kirjaimen sekä tehtävän (KIRJEKUORIEN + kirjastokarttojen JAKO RYHMILLE) Viimeisellä tehtäväpisteellä ryhmän on muodostettava löytämistään kirjamista sana Huom! Ryhmä kerää löytämänsä tehtäväliput ja kirjaimet saamaansa kirjekuoreen Kun ryhmä on valmis, jää odottamaan viimeiselle tehtäväpisteelle tarkistusta 4. Laina-aikaa Tässä vaiheessa oppilailla on vapaata laina-aikaa. Ennen kuin päästät oppilaita vapaaksi, sano mihin aikaan kaikkien pitää olla koolla ja missä. 15 min. 18

19 Mikäli ryhmässä oli sellaisia, joilta kirjastokortti puuttui, voit jakaa ne nyt (oletus: ope on toimittanut lomakkeen etukäteen) 5. Kiitokset Lopussa porukka yhteen, mahdollisuus kysyä vielä jotain, kiitokset 5 min. KIRJASTOVIERAILUN JÄLKEEN Laita Kirjastoseikkailun tehtävälipukkeet, kirjainkuoret ja ryhmille jaettavat kuoret selkeään järjestykseen (tehtävät numerojärjestykseen ja kukin väri omiin pinoihinsa) ja työhuoneeseen säilöön. Merkitse käynti tilastoihin 19

20 Liite 4: Kirjastopolku vastuiden jakaminen 20