Yhdenvertaisuuden puolesta syrjintää vastaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdenvertaisuuden puolesta syrjintää vastaan"

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuuden puolesta syrjintää vastaan

2

3 1. Missä yhdenvertaisuudesta ja syrjintäkielloista säädetään? Suomen syrjintäkieltoja koskeva lainsäädäntö pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (SopS 7-8/1976), Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 18-19/1990), Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukseen nro 111. Myös neuvoston direktiiveissä etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä ja työsyrjinnästä on Suomea velvoittavia säännöksiä. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo ei ole tyhjentävä. Siinä säädetään suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintäkiellon ydinalueeseen kuuluvista perusteista. Henkilöön liittyviä kiellettyjä perusteita ovat esimerkiksi henkilön yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja asuinpaikka. 3

4 Suomen perustuslain turvaamat perusoikeudet kuuluvat kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville ihmisille. Ihmisten yhdenvertaisuus ja tosiasiallinen tasa-arvo ovat ihmisten keskeisimpiä perusoikeuksia. Perustuslaissa säädetyt syrjintäkiellot saavat konkreettisen sisällön yhdenvertaisuuslain (21/2004) säännöksissä. Lain tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri alueilla. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään ikään etniseen tai kansalliseen alkuperään kansalaisuuteen kieleen uskontoon vakaumukseen mielipiteeseen terveydentilaan vammaisuuteen sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä. 4 Elinkeinoja koskeva lainsäädäntö Sosiaali- ja terveyslainsäädäntö Koulutuslainsäädäntö Yhdenvertaisuuslaki Työ- ja virkasuhdelainsäädäntö Hallintolaki Rikoslaki Tasa-arvolaki Suomen perustuslaki Kansainväliset sopimukset

5 Syrjintäkieltoja on lisäksi muun muassa työ- ja palvelussuhdelaeissa, joita sovelletaan yhdenvertaisuuslain säännösten rinnalla. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Rikoslaissa kielletään syrjintä muun muassa elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa ja julkisessa tehtävässä sakko- tai vankeusrangaistuksen uhalla. Lisäksi syrjintä työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palvelussuhteen aikana on rangaistavaa työsyrjintänä. Tavoitteena yhdenvertaisuus Syrjintäkieltoja koskevan lainsäädännön taustalla on arvo ihmisten oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta ja tosiasiallisesta tasa-arvosta. Tasapuolisen kohtelun vaatimus perustuu samanlaisessa asemassa olevien ihmisten yhdenvertaisuusvaatimukselle. Jos henkilöt ovat ratkaistavana olevan asian suhteen samanlaisessa tai vertailukelpoisessa asemassa, heitä on kohdeltava samanlaisissa tilanteissa samalla tavoin kiinnittämättä huomiota heidän välillään muutoin vallitseviin eroihin. Kyseessä on muodollinen tai oikeudellinen yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuutta koskevissa säännöksissä kielletään perusteeton erottelu ihmisten kesken heidän välillään esiintyvien erojen perusteella. Henkilöiden asettaminen eri asemaan ei sitä vastoin ole kiellettyä silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Perusteen hyväksyttävyyttä arvioidaan sääntelyn tavoitteen, yhdenvertaisuuden vaatimuksen, näkökulmasta. Hyväksyttävä syy edellyttää aina, että erottelulle on kussakin tapauksessa hyväksyttävä tarkoitus ja sen toteutuksessa käytetyt keinot ovat oikeasuhteisia eli asteeltaan kohtuullisia tavoiteltuun tarkoitukseen nähden. Perusteltukaan eri asemaan asettaminen ei ole oikeutettua silloin, kun se merkitsee äärimmäisen jyrkkää erottelua ihmisten välillä. Jos eri asemaan asettamista ei voida perustella, kysymys on mielivallan käyttämisestä ja kielletystä syrjinnästä. 5 Yhdenvertaisuussääntelyn tavoite turvata ihmisten samanlainen kohtelu estää erilainen kohtelu vertailukelpoisissa tilanteissa Keinot yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi Yhdenvertaisuuslain samoin kuin muunkin yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön tavoitteena on turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden saavuttamiseen pyritään sekä positiivisilla edistämistoimilla että syrjinnän kieltävillä säännöksillä.

6 Yhdenvertaisuuslaissa säädetään viranomaisten ja työnantajien sekä koulutuksen järjestäjien velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin sekä oikeudellisen että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi päätöksiä tehdessään ja toimintaansa suunnitellessaan. Toisaalta laissa säädetään siitä, milloin kyseessä on henkilöiden kielletty eri asemaan asettaminen eli syrjintä. Lisäksi laissa säädetään kielletyn syrjinnän seuraamuksista sekä syrjintäasioiden käsittelystä. Keinot yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi toiminta yhdenvertaisuuden edistämiseksi syrjinnän kieltäminen 6

7 2. Yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuudet Viranomaisten velvollisuudet Yleinen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus Valtion, kuntien ja evankelisluterilaisen kirkon sekä ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien viranomaisten on edistettävä yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan. Viranomaisen toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa on vakiinnutettava yhdenvertaisuuden toteutumista edistävät hallinto- ja muut toimintatavat. Erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista estäviä olosuhteita on muutettava. Velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma Valtion, kuntien ja kuntayhtymien tietyillä viranomaisilla on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Viranomaisilla on erityisvelvollisuus ottaa toiminnassaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti huomioon eri etnistä alkuperää olevien ihmisten asema. Suunnitelmien tavoitteena on edistää muun muassa maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 7 Yhdenvertaisuussuunnitelman laajuus ja sisältö riippuvat muun muassa siitä, kuinka merkityksellinen etninen alkuperä on viranomaisen päätöksenteon aineellisen luonteen, asiakaskunnan rakenteen tai viranomaisen muun toimintaympäristön kannalta (esim. paikkakunnan koko, vähemmistöjen osuus palvelujen käyttäjistä ja mahdolliset ongelmat toiminnan kohdentamisen vaikuttavuudessa ja tuloksellisuudessa). Yhdenvertaisuussuunnitelma voi tapauskohtaisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella olla joko erillinen suunnitelma tai osa muuta suunnitelmaa, kuten kotouttamisohjelmaa. Työministeriö antaa suosituksia yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöstä. Työnantajien velvollisuudet Tasapuolisen kohtelun vaatimus Työsopimuslaissa (55/2001) säädetyn työnantajan yleisvelvoitteen mukaan työnantajan tulee kaikin puolin edistää suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tässä tarkoituksessa työnantajan on ryhdyttävä

8 tarvittaviin toimenpiteisiin hyvän ja luottamuksellisen työilmapiirin sekä toimivien yhteistyösuhteiden luomiseksi koko työyhteisön kesken. Työyhteisön yhteistoiminnan ja työviihtyvyyden edellytyksenä on työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisen kohtelun vaatimus velvoittaa työnantajaa kohtelemaan samanlaisessa asemassa tai samankaltaisessa tilanteessa olevia työntekijöitä samalla tavoin kiinnittämättä huomiota heidän välillään muutoin vallitseviin eroihin. Tasapuolinen kohtelu on huomioitava myönnettäessä työntekijöille työsuhteeseen perustuvia etuja sekä asetettaessa heille velvollisuuksia. Velvoite edellyttää työnantajalta johdonmukaisia toimia ja ratkaisuja henkilöstön asemasta päätettäessä. Työsopimuslain mukaan samanlaisen kohtelun vaatimuksesta saa poiketa ainoastaan, jos siihen on työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltu syy. 8 Vammaisiin työntekijöihin ja opiskelijoihin kohdistuvat erityisvelvollisuudet Työnantajan ja koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä sellaisiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsyä sekä työssä selviytymistä edellyttäviin toimiin, joita ei ole pidettävä kohtuuttomina. Tiedoiltaan, taidoiltaan ja kokemukseltaan tehtävän asettamat vaatimukset täyttävää vammaista työnhakijaa ei saa syrjäyttää sillä perusteella, että hänen työhön valitsemisensa edellyttää työnantajalta kohtuullisia toimia. Näitä ovat toimet, joita ei voida toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja työnantajan taloudellinen ja muu asema huomioon ottaen pitää kohtuuttomina. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös työnantajan mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Täyttääkseen yhdenvertaisuuslaissa säädetyn velvoitteen uutta työvoimaa palkkaavan työnantajan on pyrittävä tunnistamaan työhön liittyvät esteet. Hänen on poistettava ne niiden vammaisten tieltä, jotka valituksi tullessaan kohtuullisin järjestelyin voisivat suoriutua työtehtävistä. Mukautukset voivat liittyä työn järjestelyihin, fyysiseen työympäristöön ja työvälineisiin, kuten henkilökohtaisiin apuvälineisiin. Säännöstä sovelletaan sekä työntekijää palkattaessa että työsuhteen kestäessä työtä ja työoloja järjestettäessä. Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämistä koskevat myös työsopimuslaissa säädetty työnantajan velvollisuus kohdella työntekijöitä tasapuolisesti sekä velvollisuus tukea työntekijöidensä uralla etenemistä. Myös työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan velvollisuuksista ottaa huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet työn ja työympäristön mitoituksissa.

9 3. Syrjintäkiellot Mikä on syrjintää? Ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen sekä muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä on kiellettyä. Syrjintänä kiellettyä on sekä välitön että välillinen syrjintä. Myös syrjintäperusteella tapahtuva häirintä ja ohje tai käsky syrjiä on kielletty. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan henkilön kohtelua laissa säädetyillä syrjintäperusteilla epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Epäsuotuisalla kohtelulla tarkoitetaan kohtelua, joka aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä verrattuna siihen, miten muita kohdellaan vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillisestä syrjinnästä on kysymys silloin, kun henkilö toimiessaan hänen noudatettavakseen annettujen, näennäisesti puolueettomien säännösten ja määräysten mukaisesti, asettaa toisen henkilön erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Eri asemaan asettaminen ei kuitenkaan ole syrjintää silloin, kun käyttäytymisen perusteena olevalla säännöksellä, määräyksellä tai käytännöllä on oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. 9

10 Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista kielletyillä syrjintäperusteilla siten, että häiritsevällä käyttäytymisellä tai häiritsevillä toimilla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sekä tarkoituksellinen häirintä että tosiasiassa vakavalla tavalla häiritseviin seurauksiin johtava menettely on kiellettyä. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjinnän muoto. Sellaista toimintaohjetta tai velvoitetta, jolla toinen henkilö määrätään toimimaan vastoin syrjintäkieltoa, ei saa antaa. Syrjinnästä on kysymys silloin, kun käskyn antajalla on toimivalta antaa toista velvoittavia määräyksiä. Kielletyn syrjinnän muodot välitön syrjintä välillinen syrjintä häirintä ohje tai käsky syrjiä 10 Mikä ei ole syrjintää? Syrjintänä ei pidetä kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvää eri asemaan asettamista silloin, kun kysymys on yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesta menettelystä erilaisesta kohtelusta, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus ikään perustuvasta erilaisesta kohtelusta silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu - työllisyyspoliittinen taikka - työmarkkinoita tai - ammatillista koulutusta koskeva tai - muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai - kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- ja työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

11 Kiellettynä syrjintänä ei pidetä myöskään sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien positiivista erityiskohtelua, joiden katsotaan olevan esimerkiksi alkuperänsä, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Erityiskohtelun tavoitteena on syrjintäperusteista johtuvien haittojen ehkäiseminen ja lievittäminen ja jonkun ryhmän tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen. Esimerkiksi kieli- tai muun koulutuksen osoittaminen pelkästään maahanmuuttajille on oikeutettua, kun sillä pyritään helpottamaan maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ollakseen oikeutettua positiivisen erityiskohtelun tulee olla tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Vastatoimien kielto Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia sillä perusteella, että hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Tällaisia toimia ovat muun muassa valitus- tai muutoksenhakuprosessin käynnistäminen taikka yhteydenotto valvovaan viranomaiseen tai ihmisoikeus- tai vähemmistöasioita ajavaan järjestöön. Säännös vastatoimien kiellosta suojaa - paitsi syrjinnän kohteeksi joutunutta - myös muita henkilöitä, kuten todistajia ja asiamiehiä, jotka ovat ryhtyneet toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 11

12 4. Syrjintäkieltojen soveltamisala yhdenvertaisuuslain mukaan Perustuslain syrjintäkieltoa koskevaa säännöstä sovelletaan kaikkiin Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleviin ihmisiin. Perustuslakia täydentävän yhdenvertaisuuslain soveltamisala jakautuu siten, että lain soveltaminen etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään on muita kiellettyjä syrjintäperusteita laajempi. 12 Lain kaikkia kiellettyjä syrjintäperusteita sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta; työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä; koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista. Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on sosiaali- ja terveyspalveluista; sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista; asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa.

13 Kaikki syrjintäperusteet Yrittämisen edellytykset Ammatin tai elinkeinotoiminnan harjoittamiselle ei saa asettaa toimijoiden kannalta syrjiviä edellytyksiä. Elinkeinonharjoittajien toimilupapäätökset (elinkeinolupa, laillistukset, liikenneluvat, lääkevalmisteen myyntiluvat yms.) eivät saa olla syrjiviä. Luvanvaraisiin elinkeinoihin liittyvät henkilön sopivuuden, luotettavuuden, hyvämaineisuuden, vakavaraisuuden ja ilmeisen kyvyn arvioinnit on tehtävä yhdenvertaisesti. Ammatin- tai elinkeinonharjoittajien tukipäätökset, kuten starttiraha tai yrittäjälaina, eivät saa olla syrjiviä. Syrjintä on kiellettyä myös elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia tehtäessä. Koulutus Oppilasvalintapäätökset yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen, mukaan lukien erikoistumiskoulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, eivät saa olla syrjiviä. Syrjintäkiellot koskevat - paitsi julkisen viranomaisen ylläpitämää - myös yksityisten tahojen järjestämää koulutusta. Myöskään ammatilliseen ohjaukseen liittyvät valintapäätökset eivät saa olla syrjiviä. 13

14 Vaatimus oppilaitoksiin hakeutuvien ja opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta kohdistuu koulutuksen järjestäjään. Valintamenettelyjen ja oppilasvalintapäätösten ohella syrjintäkiellot koskevat opintosuoritusten arviointia sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitoa. Yhdistysten tarjoamat etuudet Syrjintäkielto koskee sekä työntekijä- tai työnantajajärjestöjen tai muiden sellaisten järjestöjen toimintaa, joiden jäsenillä on tietty ammatti. Näiden järjestöjen tekemät jäsenyyspäätökset sekä järjestöjen päätökset jäsenille myönnettävistä etuuksista eivät saa olla syrjiviä. Syrjintäsäännöksillä ei kuitenkaan puututa yhdistysoikeutta koskeviin säännöksiin. Työelämä Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoja sovelletaan sekä työ- että virkasuhteessa. Säännökset velvoittavat sekä työsuhteen sopijapuolena olevaa työnantajaa että virkasuhteessa työnantajana olevaa valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, evankelisluterilaista kirkkoa (seurakuntaa) ja ortodoksista kirkkokuntaa. Työ- ja virkasuhteissa sovelletaan yhdenvertaisuuslain ohella myös työ- ja palvelussuhdelainsäädännössä olevia syrjintäkieltoja. 14 Yhdenvertaisuuslain säännöksiä sovelletaan myös niillä työpaikoilla, joilla työharjoittelijat, työelämävalmennuksessa tai työkokeilussa olevat tai muut vastaavat, ilman työsuhdetta työskentelevät tekevät työtä. Työ- ja virkasuhteissa yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta ja syrjintäkieltoja sovelletaan otettaessa työntekijöitä työhön tai valittaessa heitä tiettyyn tehtävään tehtäessä työntekijöitä koskevia päätöksiä palvelussuhteen kestäessä päätettäessä työ- tai palvelussuhdetta otettaessa irtisanottuja työntekijöitä takaisin työhön. Työhönottopäätökset Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa perusteella oikeus tehdä päätös työntekijän palkkaamisesta. Työnantajalla on niin ikään työnhakuilmoitusta tehdessään oikeus etsiä palvelukseensa avoinna olevan tehtävän vaatimukset täyttävää ja muutoinkin tehtävään sopivaa henkilöä. Syrjintäkieltoa koskevat säännökset rajoittavat kuitenkin työnantajan valintaoikeutta.

15 Työnantajalla ei ole oikeutta asettaa valittavalle työntekijälle, virkamiehelle tai viranhaltijalle sellaisia työn tai tehtävän suorittamiseen liittyviä ammattitaito- tai koulutustasovaatimuksia, jotka eivät ole tehtävän kannalta perusteltuja ja jotka toisaalta ovat syrjiviä. Työntekijää palvelukseen valitessaan työnantajalla on oikeus kysyä työntekijältä vain sellaisia valinnan kannalta tarpeellisia tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida henkilön pätevyyttä ja soveltuvuutta avoinna olevaan tehtävään ja työyhteisöön. Työntekijöitä koskevien arkaluonteisten tietojen käsittely on kielletty ilman erityisperustetta. Arkaluonteisia tietoja ovat muun muassa hakijan alkuperää, uskonnollista, poliittista tai yhteiskunnallista vakaumusta, terveydentilaa ja sukupuolista suuntautumista koskevat tiedot. 15 Työhönottopäätöstä tehdessään työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eri asemaan kielletyillä perusteilla, ellei eri asemaan asettamiselle ole olemassa työhön tai tehtävään liittyvää oikeuttavaa perustetta. Työnhakijoiden eri asemaan asettamisen perusteen hyväksyttävyyden arvioinnissa voidaan työn ohella ottaa huomioon myös työnantajan toiminnan luonne ja siihen liittyvät erityispiirteet. Esimerkiksi etnisen ravintolan tarjoilijalta voidaan edellyttää ravintolan luonteen mukaista taustaa (alkuperää). Eri asemaan asettamiselle säädetty hyväksyttävä syy edellyttää, että erottelulle on kussakin tapauksessa hyväksyttävä tarkoitusperä ja sen toteutuksessa käytetyt keinot ovat oikeasuhteisia eli asteeltaan kohtuullisia tavoiteltuun tarkoitusperään nähden. Sekä työ- ja palvelussuhdelainsäädännön että yhdenvertaisuuslain mukaan työntekijän ja työnhakijan eri asemaan asettaminen uskonnollisen vakaumuksen perusteella on kielletty. Kirkolla on kuitenkin kirkkolakiin perustuen oikeus vaatia tietyiltä palveluksessaan olevilta työntekijöiltä kirkon jäsenyyttä.

16 Työsuhteen kestäessä Työnantaja ei saa työehdoista, työn järjestelyistä ja työoloista päättäessään asettaa työntekijää, virkamiestä tai viranhaltijaa eri asemaan kielletyillä syrjintäperusteilla, ellei eri asemaan asettamiselle ole työn tai tehtävän luonteesta johtuvaa hyväksyttävää syytä. Kielletystä syrjinnästä on kysymys, jos työnantaja tietoisesti - joko aktiivisella toimenpiteellä tai vastaavasti laiminlyönnillä - asettaa jonkun työntekijän eri asemaan kielletyllä syrjintäperusteella. Syrjintä on kielletty myös tehtäessä työntekijöitä koskevia päätöksiä työsuhteen kestäessä muun muassa työtehtävien jakamisesta, koulutukseen ohjaamisesta ja työsuhteeseen liittyvien etujen kohdentamisesta eri työntekijöiden kesken. Myös työntekijöiden uralla etenemispäätösten hyväksyttävyyttä arvioidaan sen mukaan, täyttyykö yhdenvertaisuuden kohtelun vaatimus tai onko eri asemaan asettamiselle hyväksyttävä syy. 16 Työsuhdetta päätettäessä Työsuhteen päättäminen syrjivällä perusteella on kiellettyä. Jos työsuhde päätetään työnantajan toimintaan liittyvästä taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä, päätös irtisanottavasta henkilöstä ei saa olla epäasiallisiin seikkoihin perustuva eikä syrjivä. Työsopimuslain mukaan työsuhdetta ei saa päättää muun muassa työntekijän poliittisten, uskonnollisten tai hänen muiden mielipiteidensä vuoksi. Työntekjää, jonka uskonnollinen vakaumus tai poliittinen mielipide poikkeaa muiden työntekijöiden mielipiteistä, ei saa näiden seikkojen vuoksi asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Toisaalta esimerkiksi uskonnollinen vakaumus ei anna työntekijälle erivapauksia kieltäytyä hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä. Työntekijän on jo työsopimusta tehdessään arvioitava, voiko hän esimerkiksi vakaumuksestaan johtuvat seikat huomioon ottaen sitoutua suorittamaan työsopimuksessa sovitut tehtävät. Jos jo työsuhteessa oleva työntekijä ei vakaumuksensa vuoksi voi tehdä tiettyjä työtehtäviä tai olla työssä tiettynä aikana, tilanne on pyrittävä ratkaisemaan ensi sijassa käytettävissä olevilla työn järjestelyillä, kuten työn uudelleen jakamisella. Työsuhteen päättäminen on aina vasta viimeinen keino. Työntekijään liittyvän irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa työnantajan on huolehdittava siitä, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavoin. Työpaikalla sovellettavan varoituskäytännön tulee olla johdonmukainen, yhtäläinen ja henkilön taustasta riippumaton.

17 Työnantajan oikeus kohdella työntekijöitä eri tavalla Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää työntekijöiden kohtelua samalla tavalla samankaltaisissa tai vertailukelpoisissa tilanteissa. Jos työnantaja kohtelee ratkaistavana olevan asian suhteen keskenään samanlaisessa asemassa olevia työntekijöitä - esimerkiksi näiden etnisen alkuperän perusteella - eri tavoin ilman työn tai tehtävän luonteesta johtuvaa hyväksyttävää syytä, kyseessä on kielletty syrjintä. Hyväksyttävän erilaisen kohtelun perusteena voi olla työntekijän työtehtävien laadun ohella myös hänen organisatorinen asemansa. Työsuhde-etujen määrä ja laatu voivat vaihdella työntekijän aseman ja tehtävien mukaan. Vastaavasti myös työntekijälle asetut vaatimukset voivat poiketa sen mukaan, minkälaisia tehtäviä työntekijä tekee. Esimerkiksi vastuullisemmassa asemassa olevalta voidaan edellyttää moitteettomampaa käyttäytymistä kuin organisaation alemmalla tasolla olevalta työntekijältä. Organisaatiossa, jossa työntekijöiden asemat poikkeavat toisistaan, työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteutumista arvioidaan viime kädessä kunkin viiteryhmän sisällä. Toisaalta työntekijöiden eri asemaan asettaminen sellaisten työsuhteen ehtojen osalta, joissa työntekijöiden organisatorisella asemalla tai erilaisilla tehtävillä ei ole merkitystä, ei ole työsopimuslain eikä yhdenvertaisuuslain mukaan sallittua. Yhdenvertainen kohtelu ei ole tasapäistämistä. Esimerkiksi kannustavien palkkausjärjestelmien käyttäminen on sallittua, jos näiden mukaisen palkkauksen määräytymiseen ei vaikuta syrjiviä eikä epätasapuolisia tekijöitä. 17 Syrjintäkielto etnisen alkuperän perusteella Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluita järjestettäessä ihmisiä ei saa asettaa etnisen alkuperän perusteella keskenään eri asemaan. Sosiaalipalveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten työtoiminta. Sosiaalipalveluita ovat lisäksi muun muassa lasten päivähoito, lasten ja nuorten huolto, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä perheasioiden sovittelu. Terveyspalveluja ovat muun muassa terveysneuvonta, sairaanhoito ja kuntoutus, sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveydenhuolto, opiskelijatervey-

18 denhuolto, seulonnat, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut. Sosiaaliturvaetuudet, tuet, alennukset ja etuudet Sosiaaliturvaetuuksia, kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahoja, työmarkkinatukea, työeläkejärjestelmän mukaisia etuuksia, asumistukea, opintotukea, toimeentulotukea ja opiskelija-alennuksia myönnettäessä ihmisiä ei saa asettaa eri asemaan etnisen alkuperän perusteella. Myöskään muita sosiaalisin perustein myönnettäviä etuuksia ja erivapauksia ei saa kohdentaa syrjivästi. 18 Asevelvollisuus Asevelvollisuuslain mukaista palvelusvelvollisuutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa toisiin nähden eri asemaan rodun, syntyperän, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi. Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaalainen on asevelvollisuuteen nähden samassa asemassa kuin syntyperäinen Suomen kansalainen. Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalaisen, joka on muussa maassa suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuuden tai osan siitä, voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Asevelvollisia ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuvia ei saa syrjiä palvelusvelvollisuuteen liittyvässä päätöksenteossa etnisen alkuperän perusteella. Tämä koskee myös siviilipalveluksessa olevia. Irtaimen tai kiinteän omaisuuden sekä palvelujen tarjonta ja saatavuus Tarjottaessa yleisölle myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi irtainta tai kiinteää omaisuutta asiakkaita ei saa asettaa eri asemaan heidän etnisen alkuperänsä perusteella. Myöskään yleisölle palveluita tarjottaessa elinkeinonharjoittaja tai muu palvelun tarjoaja ei saa syrjiä asiakkaita etnisen alkuperän perusteella. Palvelulla tarkoitetaan esimerkiksi toiselle suoritettavaa asennusta, korjausta, säilytystä, kuljetusta, koulutusta ja neuvontaa. Esimerkiksi rahoitusalan palvelujen, kuten luottojen, pankkipalvelujen ja vakuutusten antamista ei saa rajoittaa etnisen alkuperän perusteella. Myöskään ravintolapalveluita ei saa tarjota syrjivästi etnisen alkuperän perusteella. Kielto syrjiä etnisin perustein irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palveluiden tarjonnan ja saatavuuden yhteydessä kattaa sekä sopimussuhdetta edeltävän että sopimussuhteen solmimisen jälkeisen ajan.

19 Asuminen Ihmisten asettaminen etnisen alkuperän perusteella eri asemaan asumispalveluja tarjottaessa on kiellettyä. Syrjintäkielto koskee omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tarjontaa. Samoin yleisesti tarjottavat asumiseen liittyvät palvelut, kuten vuokra- ja omistusasuntojen välitys, vesi-, sähkö- ja jätehuoltosekä isännöintipalvelut eivät saa olla syrjiviä. Myöskään loma-asuntojen tarjonta ei saa olla syrjivää. Yhdenvertaisuuslaissa säädettyä etniseen alkuperään perustuvaa syrjintäkieltoa ei sovelleta yksityisten välisissä suhteissa, kuten esimerkiksi yksityishenkilöiden välisissä asunnon myynneissä ja vuokrauksissa. Sen sijaan ammattimaisesti ja elinkeinotoimintana harjoitettava asumispalvelujen tarjonta (asuntojen vuokraus, välitys ja myynti) kuuluu syrjintäkiellon soveltamisalaan. 19

20 5. Syrjintäkieltojen rikkomisen seuraamukset Rangaistus Syrjintäkiellon rikkomisesta tuomittavat rangaistukset määräytyvät rikoslain mukaan. Rikoslaissa säädetään erikseen yleisestä syrjintärikoksesta ja työsyrjintärikoksesta. 20 Rikoslain 11 luvun 9 :n mukaan se, joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla, kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 47 luvun 3 :n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

21 Työsyrjintärikokseen voi tekijänä syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, joka työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa teettää työtä. Työnantajana pidetään myös sitä, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Työnantajan edustajia ovat ne, jotka työnantajan sijasta johtavat tai valvovat työtä sekä ne, jotka ovat työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisiä edustajia. Rikoslain 47 luvun 7 :n mukaan rangaistukseen tuomitaan se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa otetaan huomioon asianomaisen henkilön asema, tehtävien ja toimivaltuuksien laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilanteen syntyyn ja jatkumiseen. Hyvitys Yhdenvertaisuuslain mukaan työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuuksien tarjoaja, joka on rikkonut iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella syrjinnän tai vastatoimien kieltoa, voidaan tuomita maksamaan hyvitystä loukkauksesta syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle. Hyvitystä ei tuomita kielen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. 21 Hyvitysvastuu Kaikki syrjintäperusteet Etninen alkuperä työnantaja (työsuhde, virkasuhde) sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaja työn tarjoaja, toimeksiantaja etuuksien, alennusten myöntäjä työharjoittelun, työkokeilun yleisesti saatavilla olevien tavaroiden järjestäjä ja palvelujen tarjoaja koulutuksen järjestäjä Hyvitysvastuu on tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Se ei edellytä syrjijän tahallista tai tuottamuksellista (huolimattomuudesta johtuvaa) menettelyä. Kielletystä syrjinnästä on kuitenkin kysymys vain silloin, kun eri asemaan asettaminen perustuu tietoiseen päätökseen tai toimenpiteeseen. Hyvitys voidaan tuomita maksettavaksi syrjinnän aiheuttamasta loukkauksesta (immateriaalivahinko). Hyvityksen tuomitseminen ei edellytä näyttöä loukkauksen määrästä, vaan korvauksen perusteena on teon luonne.

22 Hyvityksen enimmäismäärä on euroa. Tuomioistuin voi ylittää enimmäismäärän erityisestä syystä. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, mikäli tämä katsotaan kohtuulliseksi. Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikkoneen suhtautuminen tekoonsa asianosaisten välillä saavutettu sovinto yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. 22 Vahingonkorvausvelvollisuus Syrjinnästä aiheutunut taloudellinen vahinko voidaan määrätä korvattavaksi vahingonkorvauslain tai muun lain, kuten työsopimuslain mukaan. Vahingonkorvausvastuu on tuottamukseen perustuvaa vastuuta. Vahingonkärsijän on osoitettava vahingon suuruus sekä se, että vahingonaiheuttaja on aiheuttanut vahingon tuottamuksellisella toiminnallaan tai laiminlyönnillään. Vahingonkorvausta ei voida tuomita maksettavaksi siitä osasta loukkauksen aiheuttamaa vahinkoa, josta syrjitylle tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle on tuomittu hyvitystä. Syrjivien sopimusehtojen muuttaminen Tuomioistuin voi kulloinkin käsiteltävänään olevassa asiassa muuttaa syrjiviä sopimusehtoja siten, että sopimuksen soveltaminen ei johtaisi syrjivään lopputulokseen. Jos sopimuksen voimaan jääminen muilta osin muuttamattomana ei ole ehdon muuttamisen vuoksi kohtuullista, tuomioistuin voi muuttaa sopimusta muiltakin osin tai määrätä sen raukeamaan kokonaisuudessaan. Sopimusehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.

23 6. Syrjintäasian käsittely Valvova viranomainen Työsuhteissa ja julkisoikeudellisissa palvelussuhteissa lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Valvonta koskee kaikkien kiellettyjen syrjintäperusteiden perusteella tapahtuvaa syrjintää (kuvio 1 ja 2). Työsuojeluviranomaisten valvonta kohdistuu työnantajan toimintaan työpaikalla. Työnantajan on huolehdittava siitä, että kaikki työpaikalla työskentelevät voivat tehdä työtä turvallisesti. Työnantajan on myös varmistettava, että työn johto ja päätöksenteko työpaikalla toimii niin, että muun muassa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ei rikota. Muilla elämän alueilla etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän valvonta kuuluu vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan tehtäviin (kuvio 3). Vähemmistövaltuutettu voi antaa ohjeita, neuvoja ja suosituksia. Näiden lisäksi häneltä voi pyytää toimia, kuten tapaamisten järjestämistä sovinnon aikaansaamiseksi asianosaisten kesken. Tavoitteena on, että osapuolet pääsisivät kummankin kannalta kohtuulliseen sopimukseen syrjinnän kohteeksi joutuneelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. 23 Syrjintälautakuntakäsittely Vähemmistövaltuutettu voi viedä etnistä syrjintää koskevan, muun kuin työtai virkasuhdeasian, syrjintälautakunnan käsiteltäväksi. Syrjintälautakunta lisää oikeusturvan tosiasiallista saatavuutta. Syrjintälautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, kuusi muuta jäsentä ja sihteeri. Jäsenet ja sihteerit ovat perus- ja ihmisoikeuksiin perehtyneitä. Puheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä sekä sihteeri ovat tuomarin virkaan kelpoisia. Lautakunta voi osapuolen tai vähemmistövaltuutetun aloitteesta vahvistaa sovinnon tai kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjinnän tai vastatoimien kiellon vastaista menettelyä. Lautakunta voi liittää määräämäänsä velvoitteeseen sakon uhan ja tarvittaessa myös määrätä uhkasakon maksettavaksi. Syrjintälautakunta voi lisäksi antaa lausuntoja lain soveltamisesta.

24 Syrjintälautakunta ei korvaa käytössä olevia muutoksenhakukeinoja ja -elimiä. Sen toimivaltaan ei kuulu viranomaispäätösten muuttaminen. Syrjintälautakunnan toimivaltaan ei kuulu hyvityksen määrääminen. Syrjinnän kohteeksi joutunut voi vaatia kanteella hyvitystä tuomioistuimessa. Tuomioistuinkäsittely Työhönottotilanteisiin liittyvästä syrjintäkiellon rikkomisesta tuomittavaa hyvitystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija sai tiedon valintapäätöksestä (kuvio 1). Muissa kuin työhönottotilanteissa syrjintäkiellon tai vastatoimien kiellon rikkomisesta tuomittavaa hyvitystä ja syrjivien sopimusehtojen muuttamista on vaadittava kanteella vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa kiellon rikkomisesta tai jos rikkominen on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä (kuvio 2 ja 3). 24 Kanneaika alkaa syrjintäkiellon rikkomishetkestä. Välittömän syrjinnän ja häirinnän osalta kanneaika alkaa siitä, kun henkilöä on kohdeltu epäsuotuisasti. Välillisen syrjinnän osalta kanneaika alkaa siitä, kun syrjinnän seuraukset ovat ilmenneet eli kun henkilö on joutunut epäsuotuisaan asemaan. Todistustaakan jako syrjintäasiaa käsiteltäessä Yhdenvertaisuuslain todistustaakan jakoa koskevaa säännöstä sovelletaan käsiteltäessä syrjintäasiaa tuomioistuimessa, syrjintälautakunnassa tai muussa toimivaltaisessa elimessä. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä tai vähemmistövaltuutetun johdolla käytävässä neuvottelussa. Säännöstä ei sovelleta myöskään vastatoimien kieltoa koskevaa asiaa käsiteltäessä. Jos syrjinnän kohteeksi joutunut henkilö esittää sellaisia todennäköisiä seikkoja, joiden perusteella tuomioistuin tai syrjintäasiaa käsittelevä muu viranomainen voi olettaa kysymyksessä olevan kielletyn syrjinnän, syntyy syrjintäolettama. Tämän jälkeen vastapuolen on esitettävä näyttö siitä, että kysymyksessä ei ole ollut kielletty eri asemaan asettaminen tai että eri asemaan asettamiselle on ollut laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Syrjintäolettama ei synny pelkällä väitteellä, vaan syrjintää kokeneen henkilön on esitettävä sellaista konkreettista näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa hänen joutuneen kielletyn syrjinnän kohteeksi.

25 Kiellettyyn syrjintään vetoaminen Työn- tai viranhakutilanteessa hakijoiden eri asemaan asettaminen on kiellettyä kaikilla yhdenvertaisuuslaissa säädetyillä syrjintäperusteilla. Kuvio 1. Syrjintä työnhakutilanteessa Tieto syrjivästä valintapäätöksestä Työsuojeluviranomainen konsultointi Käräjäoikeus syrjintäkanne 1 v kuluessa valintapäätöstä koskevan tiedon saamisesta 25

26 Työ- ja virkasuhteen kestäessä ja työ- ja virkasuhdetta päätettäessä ei työnantaja saa syrjiä työntekijää millään yhdenvertaisuuslaissa säädetyllä syrjintäperusteella. Kuvio 2. Työsuhteeseen liittyvä syrjintäasia (rikos- ja siviiliprosessi) Työpaikkataso Keskustelu lähimmän esimiehen ja henkilöstön edustajan kanssa Selvitysten pyytäminen työnantajalta tai TES:iin perustuva työpaikkatason neuvottelu 26 Rikosilmoitus poliisille Esitutkinta Syyteharkinta Pakkokeinot Rikosoikeudenkäynti käräjäoikeudessa Yhteys työsuojeluviranomaiseen - ohjaus ja neuvonta - rikosasioiden käsittely Työtuomioistuin Siviilioikeudenkäynti käräjäoikeudessa - hyvitystä koskeva syrjintäkanne loukkauksesta 2 v kuluessa tapauksesta (YhdVL) - vahingonkorvauskanne (TSL, VahKL) TES-osallisten liittojen neuvottelut TES:n vastaisesta menettelystä Yhdenvertaisuuslaissa säädetyn hyvitysvaatimuksen ohella syrjitty työntekijä voi vaatia vahingonkorvausta tai korvausta myös työsopimuslain nojalla.

27 Etniseen alkuperään perustuva syrjintä on kiellettyä, kun on kysymys yrittäjyyteen ja sen edellytyksiin koulutukseen järjestöjen myöntämiin etuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaalisin perustein myönnettäviin etuuksiin, tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen ja asumiseen liittyvistä asioista. Kuvio 3. Etniseen alkuperään perustuva syrjintä Syrjityn ja syrjijän välinen yhteydenpito asian ratkaisemiseksi Vähemmistövaltuutettu - ohjeet - neuvot - suositukset - toimenpiteet sovinnon aikaansaamiseksi 27 Syrjintälautakunta - sovinnon vahvistaminen - kielto jatkaa syrjivää menettelyä - lausunnonantaja Käräjäoikeus hyvitystä koskeva syrjintäkanne 2 v kuluessa syrjintätapauksesta

28 Lisätietoja: - työsuhteeseen liittyvä syrjintä: työsuojelupiirit - etninen syrjintä: vähemmistövaltuutetun toimisto syrjintälautakunta Tme 8.016s Innocorp Oy/Edita Prima Oy 9/2004

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on: 1 of 6 21/03/2011 13:26 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 20.1.2004/21 20.1.2004/21 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Yhdenvertaisuuslaki

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

1. YHDENVERTAISUUSLAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA (1-2 ) Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

1. YHDENVERTAISUUSLAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA (1-2 ) Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. 1 YHDENVERTAISUUSLAKI 1. YHDENVERTAISUUSLAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA (1-2 ) Uusi yhdenvertaisuuslaki on tullut voimaan 1.1.2015. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä

Lisätiedot

Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat

Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeustoimilaki Työnhakijatietojen käsittely Syrjinnän kielto Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestaus työhönotossa

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

UUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA. Hallitusneuvos Susanna Siitonen

UUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA. Hallitusneuvos Susanna Siitonen UUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA Hallitusneuvos Susanna Siitonen Tarja Kröger 19.5.2014 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva säännöskokonaisuus YVL Syrjinnän kiellot (pl. sukupuoleen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yhdenvertaisuuslaki Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus työelämässä. Katja Leppänen

Yhdenvertaisuus työelämässä. Katja Leppänen Yhdenvertaisuus työelämässä Katja Leppänen TALENTUM Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Katja Leppänen Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2438-0 ISBN 978-952-14-2439-7

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta

Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta Anu Tuija Lehto, lakimies, SAK Valvontaviranomaiset (YVL 18 ) Vähemmistövaltuutetusta yhdenvertaisuusvaltuutettu (laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta) Oikeusministeriön

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM 11/2014

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus työnhaussa Vates-päivät 2016 Asianajaja, varatuomari Outi Tähtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Viime vuosien muutoksia ja trendejä Työnteon muotojenja työnhaun

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 21. Yhdenvertaisuuslaki. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 21. Yhdenvertaisuuslaki. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2004 N:o 21 28 SISÄLLYS N:o Sivu 21 Yhdenvertaisuuslaki... 49 22 Laki vähemmistövaltuutetusta annetun lain muuttamisesta... 54 23

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 4: SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 4: SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 4: SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisältö Yhdenvertaisuuden edistäminen Syrjinnän eri muodot ja perusteet Syrjinnän ehkäisyyn

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 3.3.2004: Työyhteisön toiminta, fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön toimivuus Työyhteisön toiminnan

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen. Muistio 1 (10) 24.2.2015 UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen. Muistio 1 (10) 24.2.2015 UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen Muistio 1 (10) 24.2.2015 UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI Soveltamisala Uusi yhdenvertaisuuslaki (YVL 1325/2014, HE 19/2014, TyVM 11/2014)

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen. Syrjintäolettama, ikä, palvelumaksu YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 130/2016 Antopäivä: 20.4.2017 Sairaudestaan johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva hakija katsoi tulleensa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 1 1. Johdanto Sonkajärven kunnan henkilöstöpolitiikassa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014 Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman 22.12.2011 Sisällysluettelo 1. YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. MITÄ ON

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa 4.3.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6

Lisätiedot

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Luonnos Opas pohjautuu työsuojeluhallinnon julkaisuun työsuojeluoppaita ja ohjeita 42 EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 Mikä ei ole epäasiallista

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslaki kuntien kannalta. Ida Sulin Lakimies, OTT Suomen Kuntaliitto

Yhdenvertaisuuslaki kuntien kannalta. Ida Sulin Lakimies, OTT Suomen Kuntaliitto Yhdenvertaisuuslaki kuntien kannalta Ida Sulin Lakimies, OTT Suomen Kuntaliitto Yhdenvertaisuuslaki ja kunnat Vanhan yhdenvertaisuuslain soveltamisala Vuoden 2004 yhdenvertaisuuslain soveltamisala julkisen

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

TYÖRYHMÄ. Harjula Irma. Rahkonen Pekka. Wideroos Raija

TYÖRYHMÄ. Harjula Irma. Rahkonen Pekka. Wideroos Raija Khall 21.6.2006 170 2 TYÖRYHMÄ Harjula Irma Rahkonen Pekka Wideroos Raija 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. MITÄ SYRJINTÄ ON? 5 3. YHDENVERTAISUUSLAKI 7 3.1. Lain valvonta 7 3.2. Oikeus hyvitykseen 7

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Syrjintä, etninen tausta, syrjintäolettama, asuminen, asunnon vuokraus, sijoitusasunto, taloyhtiö

Syrjintä, etninen tausta, syrjintäolettama, asuminen, asunnon vuokraus, sijoitusasunto, taloyhtiö Syrjintä, etninen tausta, syrjintäolettama, asuminen, asunnon vuokraus, sijoitusasunto, taloyhtiö SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2013/2059 Antopäivä: 27.2.2014 Vähemmistövaltuutettu pyysi syrjintälautakuntaa

Lisätiedot

SEIS Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää

SEIS Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää SEIS Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää !!"""#! $!% &' # ( )&*+ & ' &, '-& 2 $ 1. Yhdenvertaisuuslaki ketä se koskee? 4 2. Lain tausta 4 3. Mitä syrjintä on? 5 4. Mihin lakia sovelletaan? 7 5. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

T-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm.

T-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, palvelun saavutettavuus, internet sivusto, näkövamma, viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, palvelun saavutettavuus, internet sivusto, näkövamma, viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, palvelun saavutettavuus, internet sivusto, näkövamma, viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero:

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä

Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä Pentti Arajärvi Yliopistojen valtakunnalliset tasa-arvopäivät Itä-Suomen yliopisto Kuopio 18.4.2012 1 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslaki. Risto Lerssi, työmarkkinapäällikkö Tari Aho, työmarkkinalakimies

Yhdenvertaisuuslaki. Risto Lerssi, työmarkkinapäällikkö Tari Aho, työmarkkinalakimies Yhdenvertaisuuslaki Risto Lerssi, työmarkkinapäällikkö Tari Aho, työmarkkinalakimies 17.9.2015 Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä Suomen perustuslaki (731/1999) 6, yhdenvertaisuus Euroopan

Lisätiedot

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Kuopio 23.4.2015 Nexhat Beqiri, OM/DKY 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus

T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 2/2015 liite 1 1 (15)

KT Yleiskirjeen 2/2015 liite 1 1 (15) KT Yleiskirjeen 2/2015 liite 1 1 (15) Uusi yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki 1.1.2015 (1325/2014) Lain tarkoitus (1 ) Lain soveltamisala (2 ) Uusi 1.1.2015 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki antaa

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

ASIA. Yhdenvertaisuuden toteutuminen ammattiopiston lukioaineiden opettajien palkkauksessa KANTELU

ASIA. Yhdenvertaisuuden toteutuminen ammattiopiston lukioaineiden opettajien palkkauksessa KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 11.09.2014 Dnro OKV/1762/1/2012 1/5 ASIA Yhdenvertaisuuden toteutuminen ammattiopiston lukioaineiden opettajien palkkauksessa KANTELU Kantelija katsoo kirjoituksessaan, että Jyväskylän

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Hyvän hallinnon periaatteet YHDENVERTAISUUSPERIAATE Tasapuolinen kohtelu ei tasapäistävä! Viranomainen

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ETNO, KANE, sähköiset

Lisätiedot

Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä

Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä 3.5.2017 Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT Työnhakijasta kerättävät tiedot Tarpeellisuusvaatimus: Työnantaja

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015 Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti Työoikeuskonferenssi 205 25.9.205 Sisältö Keskeiset työnantajan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Uudistunut yhdenvertaisuuslaki ja työelämä Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS YHDENVERTAISUUSLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 19/2014)

HALLITUKSEN ESITYS YHDENVERTAISUUSLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 19/2014) Katja Leppänen Eduskunnan työelämä- ja tasaarvoarvovaliokunnalle 1 (5) 23.4.2014 HALLITUKSEN ESITYS YHDENVERTAISUUSLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 19/2014) Yhdenvertaisuuslain työelämäsäännökset

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI - Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjintä ja yhdenvertaisuus käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet Syrjinnän ehkäisyyn liittyvät velvollisuudet Syrjinnän

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yhdenvertaisuuslaki. Lisäksi ehdotetaan

Lisätiedot

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu... 22. Yhdenvertaisuuden haasteita... 24. Uskonto ja vakaumus... 28. Vammaisuus... 29. Etnisyys...

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu... 22. Yhdenvertaisuuden haasteita... 24. Uskonto ja vakaumus... 28. Vammaisuus... 29. Etnisyys... Kalvosarjan sisältö: Mahmoud, Mertsi ja Maija: Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki Koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä... 1 Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella

Lisätiedot

Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TyVM 3/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TyVM 3/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 75/2000 vp). Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN TASA ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE

ROVANIEMEN KAUPUNGIN TASA ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE ROVANIEMEN KAUPUNGIN TASA ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015 SISÄLTÖ 1. Tasa arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet 1.1 Tasa arvolaki 1.2 Yhdenvertaisuuslaki 2. Tasa arvosuunnitelma 2.1 Tasa arvotyöryhmä

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

KANTELU SELVITYS RATKAISU

KANTELU SELVITYS RATKAISU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.09.2009 Dnro OKV/150/1/2008 1/7 KANTELU Kantelija A arvostelee 3.2.2008 päivätyssä oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa Kokemäen kaupunginhallituksen 4.2.2008 tekemää päätöstä

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

VANHUSTEN ARKI - selvitäänkö ilman etiikkaa?

VANHUSTEN ARKI - selvitäänkö ilman etiikkaa? Vanhusasiaa! Seminaari Jyväskylän yliopisto 4.2.2010 VANHUSTEN ARKI - selvitäänkö ilman etiikkaa? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA VUODELLE 2017

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 Henkilöstö- ja hyvinvointistrategian osa Yhteistyötoimikunta 18.10.2016 ja 14.11.2016 Yhtymähallitus 15.12.2016

Lisätiedot

I Työhönoton ja työehtojen sääntely 1. II Edellytykset ja valmiudet työhönotossa 30

I Työhönoton ja työehtojen sääntely 1. II Edellytykset ja valmiudet työhönotossa 30 Sisällys Sisällys v Lyhenteet xi I Työhönoton ja työehtojen sääntely 1 1. Teoksen sisältö ja tarkoitus 1 2. Työhönoton sääntely 3 2.1 Kansainväliset säännökset 3 2.2 Kotimaiset säännökset 10 3. Työehtojen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuussuunnitelma Tervolan kunta Yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 Henkilöstötoimikunta 17.11.2016 40 Kunnanhallitus 28.11.2016 331 1 Sisällys Tervolan kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma v. 2017... 2 1. Saatteeksi... 2 2.

Lisätiedot

KANTELU SELVITYS. Lieksan kaupunki on antanut asiasta 28.10.2011 päivätyn selvityksen. Selvityksen jäljennös lähetetään kantelijalle ohessa.

KANTELU SELVITYS. Lieksan kaupunki on antanut asiasta 28.10.2011 päivätyn selvityksen. Selvityksen jäljennös lähetetään kantelijalle ohessa. PÄÄTÖS 28.03.2013 Dnro OKV/692/1/2011 1/6 KANTELU Vapaa-ajattelijain Liitto ry arvostelee oikeuskanslerille 6.6.2011 osoittamassaan kantelussa Lieksan kaupunkia siitä, että kaupungin verkkosivuillaan julkaiseman

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjinnän kielto laeissa ja julistuksissa Syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot