Yhdenvertaisuuden puolesta syrjintää vastaan

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuuden puolesta syrjintää vastaan

2

3 1. Missä yhdenvertaisuudesta ja syrjintäkielloista säädetään? Suomen syrjintäkieltoja koskeva lainsäädäntö pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (SopS 7-8/1976), Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 18-19/1990), Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukseen nro 111. Myös neuvoston direktiiveissä etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä ja työsyrjinnästä on Suomea velvoittavia säännöksiä. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo ei ole tyhjentävä. Siinä säädetään suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintäkiellon ydinalueeseen kuuluvista perusteista. Henkilöön liittyviä kiellettyjä perusteita ovat esimerkiksi henkilön yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja asuinpaikka. 3

4 Suomen perustuslain turvaamat perusoikeudet kuuluvat kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville ihmisille. Ihmisten yhdenvertaisuus ja tosiasiallinen tasa-arvo ovat ihmisten keskeisimpiä perusoikeuksia. Perustuslaissa säädetyt syrjintäkiellot saavat konkreettisen sisällön yhdenvertaisuuslain (21/2004) säännöksissä. Lain tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri alueilla. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään ikään etniseen tai kansalliseen alkuperään kansalaisuuteen kieleen uskontoon vakaumukseen mielipiteeseen terveydentilaan vammaisuuteen sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä. 4 Elinkeinoja koskeva lainsäädäntö Sosiaali- ja terveyslainsäädäntö Koulutuslainsäädäntö Yhdenvertaisuuslaki Työ- ja virkasuhdelainsäädäntö Hallintolaki Rikoslaki Tasa-arvolaki Suomen perustuslaki Kansainväliset sopimukset

5 Syrjintäkieltoja on lisäksi muun muassa työ- ja palvelussuhdelaeissa, joita sovelletaan yhdenvertaisuuslain säännösten rinnalla. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Rikoslaissa kielletään syrjintä muun muassa elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa ja julkisessa tehtävässä sakko- tai vankeusrangaistuksen uhalla. Lisäksi syrjintä työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palvelussuhteen aikana on rangaistavaa työsyrjintänä. Tavoitteena yhdenvertaisuus Syrjintäkieltoja koskevan lainsäädännön taustalla on arvo ihmisten oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta ja tosiasiallisesta tasa-arvosta. Tasapuolisen kohtelun vaatimus perustuu samanlaisessa asemassa olevien ihmisten yhdenvertaisuusvaatimukselle. Jos henkilöt ovat ratkaistavana olevan asian suhteen samanlaisessa tai vertailukelpoisessa asemassa, heitä on kohdeltava samanlaisissa tilanteissa samalla tavoin kiinnittämättä huomiota heidän välillään muutoin vallitseviin eroihin. Kyseessä on muodollinen tai oikeudellinen yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuutta koskevissa säännöksissä kielletään perusteeton erottelu ihmisten kesken heidän välillään esiintyvien erojen perusteella. Henkilöiden asettaminen eri asemaan ei sitä vastoin ole kiellettyä silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Perusteen hyväksyttävyyttä arvioidaan sääntelyn tavoitteen, yhdenvertaisuuden vaatimuksen, näkökulmasta. Hyväksyttävä syy edellyttää aina, että erottelulle on kussakin tapauksessa hyväksyttävä tarkoitus ja sen toteutuksessa käytetyt keinot ovat oikeasuhteisia eli asteeltaan kohtuullisia tavoiteltuun tarkoitukseen nähden. Perusteltukaan eri asemaan asettaminen ei ole oikeutettua silloin, kun se merkitsee äärimmäisen jyrkkää erottelua ihmisten välillä. Jos eri asemaan asettamista ei voida perustella, kysymys on mielivallan käyttämisestä ja kielletystä syrjinnästä. 5 Yhdenvertaisuussääntelyn tavoite turvata ihmisten samanlainen kohtelu estää erilainen kohtelu vertailukelpoisissa tilanteissa Keinot yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi Yhdenvertaisuuslain samoin kuin muunkin yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön tavoitteena on turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden saavuttamiseen pyritään sekä positiivisilla edistämistoimilla että syrjinnän kieltävillä säännöksillä.

6 Yhdenvertaisuuslaissa säädetään viranomaisten ja työnantajien sekä koulutuksen järjestäjien velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin sekä oikeudellisen että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi päätöksiä tehdessään ja toimintaansa suunnitellessaan. Toisaalta laissa säädetään siitä, milloin kyseessä on henkilöiden kielletty eri asemaan asettaminen eli syrjintä. Lisäksi laissa säädetään kielletyn syrjinnän seuraamuksista sekä syrjintäasioiden käsittelystä. Keinot yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi toiminta yhdenvertaisuuden edistämiseksi syrjinnän kieltäminen 6

7 2. Yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuudet Viranomaisten velvollisuudet Yleinen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus Valtion, kuntien ja evankelisluterilaisen kirkon sekä ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien viranomaisten on edistettävä yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan. Viranomaisen toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa on vakiinnutettava yhdenvertaisuuden toteutumista edistävät hallinto- ja muut toimintatavat. Erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista estäviä olosuhteita on muutettava. Velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma Valtion, kuntien ja kuntayhtymien tietyillä viranomaisilla on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Viranomaisilla on erityisvelvollisuus ottaa toiminnassaan suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti huomioon eri etnistä alkuperää olevien ihmisten asema. Suunnitelmien tavoitteena on edistää muun muassa maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 7 Yhdenvertaisuussuunnitelman laajuus ja sisältö riippuvat muun muassa siitä, kuinka merkityksellinen etninen alkuperä on viranomaisen päätöksenteon aineellisen luonteen, asiakaskunnan rakenteen tai viranomaisen muun toimintaympäristön kannalta (esim. paikkakunnan koko, vähemmistöjen osuus palvelujen käyttäjistä ja mahdolliset ongelmat toiminnan kohdentamisen vaikuttavuudessa ja tuloksellisuudessa). Yhdenvertaisuussuunnitelma voi tapauskohtaisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella olla joko erillinen suunnitelma tai osa muuta suunnitelmaa, kuten kotouttamisohjelmaa. Työministeriö antaa suosituksia yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöstä. Työnantajien velvollisuudet Tasapuolisen kohtelun vaatimus Työsopimuslaissa (55/2001) säädetyn työnantajan yleisvelvoitteen mukaan työnantajan tulee kaikin puolin edistää suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tässä tarkoituksessa työnantajan on ryhdyttävä

8 tarvittaviin toimenpiteisiin hyvän ja luottamuksellisen työilmapiirin sekä toimivien yhteistyösuhteiden luomiseksi koko työyhteisön kesken. Työyhteisön yhteistoiminnan ja työviihtyvyyden edellytyksenä on työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisen kohtelun vaatimus velvoittaa työnantajaa kohtelemaan samanlaisessa asemassa tai samankaltaisessa tilanteessa olevia työntekijöitä samalla tavoin kiinnittämättä huomiota heidän välillään muutoin vallitseviin eroihin. Tasapuolinen kohtelu on huomioitava myönnettäessä työntekijöille työsuhteeseen perustuvia etuja sekä asetettaessa heille velvollisuuksia. Velvoite edellyttää työnantajalta johdonmukaisia toimia ja ratkaisuja henkilöstön asemasta päätettäessä. Työsopimuslain mukaan samanlaisen kohtelun vaatimuksesta saa poiketa ainoastaan, jos siihen on työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltu syy. 8 Vammaisiin työntekijöihin ja opiskelijoihin kohdistuvat erityisvelvollisuudet Työnantajan ja koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä sellaisiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsyä sekä työssä selviytymistä edellyttäviin toimiin, joita ei ole pidettävä kohtuuttomina. Tiedoiltaan, taidoiltaan ja kokemukseltaan tehtävän asettamat vaatimukset täyttävää vammaista työnhakijaa ei saa syrjäyttää sillä perusteella, että hänen työhön valitsemisensa edellyttää työnantajalta kohtuullisia toimia. Näitä ovat toimet, joita ei voida toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja työnantajan taloudellinen ja muu asema huomioon ottaen pitää kohtuuttomina. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös työnantajan mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Täyttääkseen yhdenvertaisuuslaissa säädetyn velvoitteen uutta työvoimaa palkkaavan työnantajan on pyrittävä tunnistamaan työhön liittyvät esteet. Hänen on poistettava ne niiden vammaisten tieltä, jotka valituksi tullessaan kohtuullisin järjestelyin voisivat suoriutua työtehtävistä. Mukautukset voivat liittyä työn järjestelyihin, fyysiseen työympäristöön ja työvälineisiin, kuten henkilökohtaisiin apuvälineisiin. Säännöstä sovelletaan sekä työntekijää palkattaessa että työsuhteen kestäessä työtä ja työoloja järjestettäessä. Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämistä koskevat myös työsopimuslaissa säädetty työnantajan velvollisuus kohdella työntekijöitä tasapuolisesti sekä velvollisuus tukea työntekijöidensä uralla etenemistä. Myös työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan velvollisuuksista ottaa huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet työn ja työympäristön mitoituksissa.

9 3. Syrjintäkiellot Mikä on syrjintää? Ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen sekä muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä on kiellettyä. Syrjintänä kiellettyä on sekä välitön että välillinen syrjintä. Myös syrjintäperusteella tapahtuva häirintä ja ohje tai käsky syrjiä on kielletty. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan henkilön kohtelua laissa säädetyillä syrjintäperusteilla epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Epäsuotuisalla kohtelulla tarkoitetaan kohtelua, joka aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä verrattuna siihen, miten muita kohdellaan vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillisestä syrjinnästä on kysymys silloin, kun henkilö toimiessaan hänen noudatettavakseen annettujen, näennäisesti puolueettomien säännösten ja määräysten mukaisesti, asettaa toisen henkilön erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Eri asemaan asettaminen ei kuitenkaan ole syrjintää silloin, kun käyttäytymisen perusteena olevalla säännöksellä, määräyksellä tai käytännöllä on oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. 9

10 Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista kielletyillä syrjintäperusteilla siten, että häiritsevällä käyttäytymisellä tai häiritsevillä toimilla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sekä tarkoituksellinen häirintä että tosiasiassa vakavalla tavalla häiritseviin seurauksiin johtava menettely on kiellettyä. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjinnän muoto. Sellaista toimintaohjetta tai velvoitetta, jolla toinen henkilö määrätään toimimaan vastoin syrjintäkieltoa, ei saa antaa. Syrjinnästä on kysymys silloin, kun käskyn antajalla on toimivalta antaa toista velvoittavia määräyksiä. Kielletyn syrjinnän muodot välitön syrjintä välillinen syrjintä häirintä ohje tai käsky syrjiä 10 Mikä ei ole syrjintää? Syrjintänä ei pidetä kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvää eri asemaan asettamista silloin, kun kysymys on yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesta menettelystä erilaisesta kohtelusta, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus ikään perustuvasta erilaisesta kohtelusta silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu - työllisyyspoliittinen taikka - työmarkkinoita tai - ammatillista koulutusta koskeva tai - muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai - kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- ja työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

11 Kiellettynä syrjintänä ei pidetä myöskään sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien positiivista erityiskohtelua, joiden katsotaan olevan esimerkiksi alkuperänsä, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Erityiskohtelun tavoitteena on syrjintäperusteista johtuvien haittojen ehkäiseminen ja lievittäminen ja jonkun ryhmän tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen. Esimerkiksi kieli- tai muun koulutuksen osoittaminen pelkästään maahanmuuttajille on oikeutettua, kun sillä pyritään helpottamaan maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ollakseen oikeutettua positiivisen erityiskohtelun tulee olla tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Vastatoimien kielto Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia sillä perusteella, että hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Tällaisia toimia ovat muun muassa valitus- tai muutoksenhakuprosessin käynnistäminen taikka yhteydenotto valvovaan viranomaiseen tai ihmisoikeus- tai vähemmistöasioita ajavaan järjestöön. Säännös vastatoimien kiellosta suojaa - paitsi syrjinnän kohteeksi joutunutta - myös muita henkilöitä, kuten todistajia ja asiamiehiä, jotka ovat ryhtyneet toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 11

12 4. Syrjintäkieltojen soveltamisala yhdenvertaisuuslain mukaan Perustuslain syrjintäkieltoa koskevaa säännöstä sovelletaan kaikkiin Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleviin ihmisiin. Perustuslakia täydentävän yhdenvertaisuuslain soveltamisala jakautuu siten, että lain soveltaminen etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään on muita kiellettyjä syrjintäperusteita laajempi. 12 Lain kaikkia kiellettyjä syrjintäperusteita sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta; työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä; koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista. Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on sosiaali- ja terveyspalveluista; sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista; asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa.

13 Kaikki syrjintäperusteet Yrittämisen edellytykset Ammatin tai elinkeinotoiminnan harjoittamiselle ei saa asettaa toimijoiden kannalta syrjiviä edellytyksiä. Elinkeinonharjoittajien toimilupapäätökset (elinkeinolupa, laillistukset, liikenneluvat, lääkevalmisteen myyntiluvat yms.) eivät saa olla syrjiviä. Luvanvaraisiin elinkeinoihin liittyvät henkilön sopivuuden, luotettavuuden, hyvämaineisuuden, vakavaraisuuden ja ilmeisen kyvyn arvioinnit on tehtävä yhdenvertaisesti. Ammatin- tai elinkeinonharjoittajien tukipäätökset, kuten starttiraha tai yrittäjälaina, eivät saa olla syrjiviä. Syrjintä on kiellettyä myös elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia tehtäessä. Koulutus Oppilasvalintapäätökset yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen, mukaan lukien erikoistumiskoulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, eivät saa olla syrjiviä. Syrjintäkiellot koskevat - paitsi julkisen viranomaisen ylläpitämää - myös yksityisten tahojen järjestämää koulutusta. Myöskään ammatilliseen ohjaukseen liittyvät valintapäätökset eivät saa olla syrjiviä. 13

14 Vaatimus oppilaitoksiin hakeutuvien ja opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta kohdistuu koulutuksen järjestäjään. Valintamenettelyjen ja oppilasvalintapäätösten ohella syrjintäkiellot koskevat opintosuoritusten arviointia sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitoa. Yhdistysten tarjoamat etuudet Syrjintäkielto koskee sekä työntekijä- tai työnantajajärjestöjen tai muiden sellaisten järjestöjen toimintaa, joiden jäsenillä on tietty ammatti. Näiden järjestöjen tekemät jäsenyyspäätökset sekä järjestöjen päätökset jäsenille myönnettävistä etuuksista eivät saa olla syrjiviä. Syrjintäsäännöksillä ei kuitenkaan puututa yhdistysoikeutta koskeviin säännöksiin. Työelämä Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoja sovelletaan sekä työ- että virkasuhteessa. Säännökset velvoittavat sekä työsuhteen sopijapuolena olevaa työnantajaa että virkasuhteessa työnantajana olevaa valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, evankelisluterilaista kirkkoa (seurakuntaa) ja ortodoksista kirkkokuntaa. Työ- ja virkasuhteissa sovelletaan yhdenvertaisuuslain ohella myös työ- ja palvelussuhdelainsäädännössä olevia syrjintäkieltoja. 14 Yhdenvertaisuuslain säännöksiä sovelletaan myös niillä työpaikoilla, joilla työharjoittelijat, työelämävalmennuksessa tai työkokeilussa olevat tai muut vastaavat, ilman työsuhdetta työskentelevät tekevät työtä. Työ- ja virkasuhteissa yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta ja syrjintäkieltoja sovelletaan otettaessa työntekijöitä työhön tai valittaessa heitä tiettyyn tehtävään tehtäessä työntekijöitä koskevia päätöksiä palvelussuhteen kestäessä päätettäessä työ- tai palvelussuhdetta otettaessa irtisanottuja työntekijöitä takaisin työhön. Työhönottopäätökset Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa perusteella oikeus tehdä päätös työntekijän palkkaamisesta. Työnantajalla on niin ikään työnhakuilmoitusta tehdessään oikeus etsiä palvelukseensa avoinna olevan tehtävän vaatimukset täyttävää ja muutoinkin tehtävään sopivaa henkilöä. Syrjintäkieltoa koskevat säännökset rajoittavat kuitenkin työnantajan valintaoikeutta.

15 Työnantajalla ei ole oikeutta asettaa valittavalle työntekijälle, virkamiehelle tai viranhaltijalle sellaisia työn tai tehtävän suorittamiseen liittyviä ammattitaito- tai koulutustasovaatimuksia, jotka eivät ole tehtävän kannalta perusteltuja ja jotka toisaalta ovat syrjiviä. Työntekijää palvelukseen valitessaan työnantajalla on oikeus kysyä työntekijältä vain sellaisia valinnan kannalta tarpeellisia tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida henkilön pätevyyttä ja soveltuvuutta avoinna olevaan tehtävään ja työyhteisöön. Työntekijöitä koskevien arkaluonteisten tietojen käsittely on kielletty ilman erityisperustetta. Arkaluonteisia tietoja ovat muun muassa hakijan alkuperää, uskonnollista, poliittista tai yhteiskunnallista vakaumusta, terveydentilaa ja sukupuolista suuntautumista koskevat tiedot. 15 Työhönottopäätöstä tehdessään työnantaja ei saa asettaa työnhakijoita eri asemaan kielletyillä perusteilla, ellei eri asemaan asettamiselle ole olemassa työhön tai tehtävään liittyvää oikeuttavaa perustetta. Työnhakijoiden eri asemaan asettamisen perusteen hyväksyttävyyden arvioinnissa voidaan työn ohella ottaa huomioon myös työnantajan toiminnan luonne ja siihen liittyvät erityispiirteet. Esimerkiksi etnisen ravintolan tarjoilijalta voidaan edellyttää ravintolan luonteen mukaista taustaa (alkuperää). Eri asemaan asettamiselle säädetty hyväksyttävä syy edellyttää, että erottelulle on kussakin tapauksessa hyväksyttävä tarkoitusperä ja sen toteutuksessa käytetyt keinot ovat oikeasuhteisia eli asteeltaan kohtuullisia tavoiteltuun tarkoitusperään nähden. Sekä työ- ja palvelussuhdelainsäädännön että yhdenvertaisuuslain mukaan työntekijän ja työnhakijan eri asemaan asettaminen uskonnollisen vakaumuksen perusteella on kielletty. Kirkolla on kuitenkin kirkkolakiin perustuen oikeus vaatia tietyiltä palveluksessaan olevilta työntekijöiltä kirkon jäsenyyttä.

16 Työsuhteen kestäessä Työnantaja ei saa työehdoista, työn järjestelyistä ja työoloista päättäessään asettaa työntekijää, virkamiestä tai viranhaltijaa eri asemaan kielletyillä syrjintäperusteilla, ellei eri asemaan asettamiselle ole työn tai tehtävän luonteesta johtuvaa hyväksyttävää syytä. Kielletystä syrjinnästä on kysymys, jos työnantaja tietoisesti - joko aktiivisella toimenpiteellä tai vastaavasti laiminlyönnillä - asettaa jonkun työntekijän eri asemaan kielletyllä syrjintäperusteella. Syrjintä on kielletty myös tehtäessä työntekijöitä koskevia päätöksiä työsuhteen kestäessä muun muassa työtehtävien jakamisesta, koulutukseen ohjaamisesta ja työsuhteeseen liittyvien etujen kohdentamisesta eri työntekijöiden kesken. Myös työntekijöiden uralla etenemispäätösten hyväksyttävyyttä arvioidaan sen mukaan, täyttyykö yhdenvertaisuuden kohtelun vaatimus tai onko eri asemaan asettamiselle hyväksyttävä syy. 16 Työsuhdetta päätettäessä Työsuhteen päättäminen syrjivällä perusteella on kiellettyä. Jos työsuhde päätetään työnantajan toimintaan liittyvästä taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä, päätös irtisanottavasta henkilöstä ei saa olla epäasiallisiin seikkoihin perustuva eikä syrjivä. Työsopimuslain mukaan työsuhdetta ei saa päättää muun muassa työntekijän poliittisten, uskonnollisten tai hänen muiden mielipiteidensä vuoksi. Työntekjää, jonka uskonnollinen vakaumus tai poliittinen mielipide poikkeaa muiden työntekijöiden mielipiteistä, ei saa näiden seikkojen vuoksi asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Toisaalta esimerkiksi uskonnollinen vakaumus ei anna työntekijälle erivapauksia kieltäytyä hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä. Työntekijän on jo työsopimusta tehdessään arvioitava, voiko hän esimerkiksi vakaumuksestaan johtuvat seikat huomioon ottaen sitoutua suorittamaan työsopimuksessa sovitut tehtävät. Jos jo työsuhteessa oleva työntekijä ei vakaumuksensa vuoksi voi tehdä tiettyjä työtehtäviä tai olla työssä tiettynä aikana, tilanne on pyrittävä ratkaisemaan ensi sijassa käytettävissä olevilla työn järjestelyillä, kuten työn uudelleen jakamisella. Työsuhteen päättäminen on aina vasta viimeinen keino. Työntekijään liittyvän irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa työnantajan on huolehdittava siitä, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavoin. Työpaikalla sovellettavan varoituskäytännön tulee olla johdonmukainen, yhtäläinen ja henkilön taustasta riippumaton.

17 Työnantajan oikeus kohdella työntekijöitä eri tavalla Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää työntekijöiden kohtelua samalla tavalla samankaltaisissa tai vertailukelpoisissa tilanteissa. Jos työnantaja kohtelee ratkaistavana olevan asian suhteen keskenään samanlaisessa asemassa olevia työntekijöitä - esimerkiksi näiden etnisen alkuperän perusteella - eri tavoin ilman työn tai tehtävän luonteesta johtuvaa hyväksyttävää syytä, kyseessä on kielletty syrjintä. Hyväksyttävän erilaisen kohtelun perusteena voi olla työntekijän työtehtävien laadun ohella myös hänen organisatorinen asemansa. Työsuhde-etujen määrä ja laatu voivat vaihdella työntekijän aseman ja tehtävien mukaan. Vastaavasti myös työntekijälle asetut vaatimukset voivat poiketa sen mukaan, minkälaisia tehtäviä työntekijä tekee. Esimerkiksi vastuullisemmassa asemassa olevalta voidaan edellyttää moitteettomampaa käyttäytymistä kuin organisaation alemmalla tasolla olevalta työntekijältä. Organisaatiossa, jossa työntekijöiden asemat poikkeavat toisistaan, työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteutumista arvioidaan viime kädessä kunkin viiteryhmän sisällä. Toisaalta työntekijöiden eri asemaan asettaminen sellaisten työsuhteen ehtojen osalta, joissa työntekijöiden organisatorisella asemalla tai erilaisilla tehtävillä ei ole merkitystä, ei ole työsopimuslain eikä yhdenvertaisuuslain mukaan sallittua. Yhdenvertainen kohtelu ei ole tasapäistämistä. Esimerkiksi kannustavien palkkausjärjestelmien käyttäminen on sallittua, jos näiden mukaisen palkkauksen määräytymiseen ei vaikuta syrjiviä eikä epätasapuolisia tekijöitä. 17 Syrjintäkielto etnisen alkuperän perusteella Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluita järjestettäessä ihmisiä ei saa asettaa etnisen alkuperän perusteella keskenään eri asemaan. Sosiaalipalveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten työtoiminta. Sosiaalipalveluita ovat lisäksi muun muassa lasten päivähoito, lasten ja nuorten huolto, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä perheasioiden sovittelu. Terveyspalveluja ovat muun muassa terveysneuvonta, sairaanhoito ja kuntoutus, sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveydenhuolto, opiskelijatervey-

18 denhuolto, seulonnat, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut. Sosiaaliturvaetuudet, tuet, alennukset ja etuudet Sosiaaliturvaetuuksia, kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahoja, työmarkkinatukea, työeläkejärjestelmän mukaisia etuuksia, asumistukea, opintotukea, toimeentulotukea ja opiskelija-alennuksia myönnettäessä ihmisiä ei saa asettaa eri asemaan etnisen alkuperän perusteella. Myöskään muita sosiaalisin perustein myönnettäviä etuuksia ja erivapauksia ei saa kohdentaa syrjivästi. 18 Asevelvollisuus Asevelvollisuuslain mukaista palvelusvelvollisuutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa toisiin nähden eri asemaan rodun, syntyperän, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi. Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaalainen on asevelvollisuuteen nähden samassa asemassa kuin syntyperäinen Suomen kansalainen. Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalaisen, joka on muussa maassa suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuuden tai osan siitä, voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Asevelvollisia ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuvia ei saa syrjiä palvelusvelvollisuuteen liittyvässä päätöksenteossa etnisen alkuperän perusteella. Tämä koskee myös siviilipalveluksessa olevia. Irtaimen tai kiinteän omaisuuden sekä palvelujen tarjonta ja saatavuus Tarjottaessa yleisölle myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi irtainta tai kiinteää omaisuutta asiakkaita ei saa asettaa eri asemaan heidän etnisen alkuperänsä perusteella. Myöskään yleisölle palveluita tarjottaessa elinkeinonharjoittaja tai muu palvelun tarjoaja ei saa syrjiä asiakkaita etnisen alkuperän perusteella. Palvelulla tarkoitetaan esimerkiksi toiselle suoritettavaa asennusta, korjausta, säilytystä, kuljetusta, koulutusta ja neuvontaa. Esimerkiksi rahoitusalan palvelujen, kuten luottojen, pankkipalvelujen ja vakuutusten antamista ei saa rajoittaa etnisen alkuperän perusteella. Myöskään ravintolapalveluita ei saa tarjota syrjivästi etnisen alkuperän perusteella. Kielto syrjiä etnisin perustein irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palveluiden tarjonnan ja saatavuuden yhteydessä kattaa sekä sopimussuhdetta edeltävän että sopimussuhteen solmimisen jälkeisen ajan.

19 Asuminen Ihmisten asettaminen etnisen alkuperän perusteella eri asemaan asumispalveluja tarjottaessa on kiellettyä. Syrjintäkielto koskee omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tarjontaa. Samoin yleisesti tarjottavat asumiseen liittyvät palvelut, kuten vuokra- ja omistusasuntojen välitys, vesi-, sähkö- ja jätehuoltosekä isännöintipalvelut eivät saa olla syrjiviä. Myöskään loma-asuntojen tarjonta ei saa olla syrjivää. Yhdenvertaisuuslaissa säädettyä etniseen alkuperään perustuvaa syrjintäkieltoa ei sovelleta yksityisten välisissä suhteissa, kuten esimerkiksi yksityishenkilöiden välisissä asunnon myynneissä ja vuokrauksissa. Sen sijaan ammattimaisesti ja elinkeinotoimintana harjoitettava asumispalvelujen tarjonta (asuntojen vuokraus, välitys ja myynti) kuuluu syrjintäkiellon soveltamisalaan. 19

20 5. Syrjintäkieltojen rikkomisen seuraamukset Rangaistus Syrjintäkiellon rikkomisesta tuomittavat rangaistukset määräytyvät rikoslain mukaan. Rikoslaissa säädetään erikseen yleisestä syrjintärikoksesta ja työsyrjintärikoksesta. 20 Rikoslain 11 luvun 9 :n mukaan se, joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla, kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 47 luvun 3 :n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

21 Työsyrjintärikokseen voi tekijänä syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, joka työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa teettää työtä. Työnantajana pidetään myös sitä, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Työnantajan edustajia ovat ne, jotka työnantajan sijasta johtavat tai valvovat työtä sekä ne, jotka ovat työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisiä edustajia. Rikoslain 47 luvun 7 :n mukaan rangaistukseen tuomitaan se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa otetaan huomioon asianomaisen henkilön asema, tehtävien ja toimivaltuuksien laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilanteen syntyyn ja jatkumiseen. Hyvitys Yhdenvertaisuuslain mukaan työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuuksien tarjoaja, joka on rikkonut iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella syrjinnän tai vastatoimien kieltoa, voidaan tuomita maksamaan hyvitystä loukkauksesta syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle. Hyvitystä ei tuomita kielen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. 21 Hyvitysvastuu Kaikki syrjintäperusteet Etninen alkuperä työnantaja (työsuhde, virkasuhde) sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaja työn tarjoaja, toimeksiantaja etuuksien, alennusten myöntäjä työharjoittelun, työkokeilun yleisesti saatavilla olevien tavaroiden järjestäjä ja palvelujen tarjoaja koulutuksen järjestäjä Hyvitysvastuu on tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Se ei edellytä syrjijän tahallista tai tuottamuksellista (huolimattomuudesta johtuvaa) menettelyä. Kielletystä syrjinnästä on kuitenkin kysymys vain silloin, kun eri asemaan asettaminen perustuu tietoiseen päätökseen tai toimenpiteeseen. Hyvitys voidaan tuomita maksettavaksi syrjinnän aiheuttamasta loukkauksesta (immateriaalivahinko). Hyvityksen tuomitseminen ei edellytä näyttöä loukkauksen määrästä, vaan korvauksen perusteena on teon luonne.

22 Hyvityksen enimmäismäärä on euroa. Tuomioistuin voi ylittää enimmäismäärän erityisestä syystä. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, mikäli tämä katsotaan kohtuulliseksi. Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikkoneen suhtautuminen tekoonsa asianosaisten välillä saavutettu sovinto yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. 22 Vahingonkorvausvelvollisuus Syrjinnästä aiheutunut taloudellinen vahinko voidaan määrätä korvattavaksi vahingonkorvauslain tai muun lain, kuten työsopimuslain mukaan. Vahingonkorvausvastuu on tuottamukseen perustuvaa vastuuta. Vahingonkärsijän on osoitettava vahingon suuruus sekä se, että vahingonaiheuttaja on aiheuttanut vahingon tuottamuksellisella toiminnallaan tai laiminlyönnillään. Vahingonkorvausta ei voida tuomita maksettavaksi siitä osasta loukkauksen aiheuttamaa vahinkoa, josta syrjitylle tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle on tuomittu hyvitystä. Syrjivien sopimusehtojen muuttaminen Tuomioistuin voi kulloinkin käsiteltävänään olevassa asiassa muuttaa syrjiviä sopimusehtoja siten, että sopimuksen soveltaminen ei johtaisi syrjivään lopputulokseen. Jos sopimuksen voimaan jääminen muilta osin muuttamattomana ei ole ehdon muuttamisen vuoksi kohtuullista, tuomioistuin voi muuttaa sopimusta muiltakin osin tai määrätä sen raukeamaan kokonaisuudessaan. Sopimusehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.

23 6. Syrjintäasian käsittely Valvova viranomainen Työsuhteissa ja julkisoikeudellisissa palvelussuhteissa lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Valvonta koskee kaikkien kiellettyjen syrjintäperusteiden perusteella tapahtuvaa syrjintää (kuvio 1 ja 2). Työsuojeluviranomaisten valvonta kohdistuu työnantajan toimintaan työpaikalla. Työnantajan on huolehdittava siitä, että kaikki työpaikalla työskentelevät voivat tehdä työtä turvallisesti. Työnantajan on myös varmistettava, että työn johto ja päätöksenteko työpaikalla toimii niin, että muun muassa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ei rikota. Muilla elämän alueilla etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän valvonta kuuluu vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan tehtäviin (kuvio 3). Vähemmistövaltuutettu voi antaa ohjeita, neuvoja ja suosituksia. Näiden lisäksi häneltä voi pyytää toimia, kuten tapaamisten järjestämistä sovinnon aikaansaamiseksi asianosaisten kesken. Tavoitteena on, että osapuolet pääsisivät kummankin kannalta kohtuulliseen sopimukseen syrjinnän kohteeksi joutuneelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. 23 Syrjintälautakuntakäsittely Vähemmistövaltuutettu voi viedä etnistä syrjintää koskevan, muun kuin työtai virkasuhdeasian, syrjintälautakunnan käsiteltäväksi. Syrjintälautakunta lisää oikeusturvan tosiasiallista saatavuutta. Syrjintälautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, kuusi muuta jäsentä ja sihteeri. Jäsenet ja sihteerit ovat perus- ja ihmisoikeuksiin perehtyneitä. Puheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä sekä sihteeri ovat tuomarin virkaan kelpoisia. Lautakunta voi osapuolen tai vähemmistövaltuutetun aloitteesta vahvistaa sovinnon tai kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjinnän tai vastatoimien kiellon vastaista menettelyä. Lautakunta voi liittää määräämäänsä velvoitteeseen sakon uhan ja tarvittaessa myös määrätä uhkasakon maksettavaksi. Syrjintälautakunta voi lisäksi antaa lausuntoja lain soveltamisesta.

24 Syrjintälautakunta ei korvaa käytössä olevia muutoksenhakukeinoja ja -elimiä. Sen toimivaltaan ei kuulu viranomaispäätösten muuttaminen. Syrjintälautakunnan toimivaltaan ei kuulu hyvityksen määrääminen. Syrjinnän kohteeksi joutunut voi vaatia kanteella hyvitystä tuomioistuimessa. Tuomioistuinkäsittely Työhönottotilanteisiin liittyvästä syrjintäkiellon rikkomisesta tuomittavaa hyvitystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija sai tiedon valintapäätöksestä (kuvio 1). Muissa kuin työhönottotilanteissa syrjintäkiellon tai vastatoimien kiellon rikkomisesta tuomittavaa hyvitystä ja syrjivien sopimusehtojen muuttamista on vaadittava kanteella vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa kiellon rikkomisesta tai jos rikkominen on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä (kuvio 2 ja 3). 24 Kanneaika alkaa syrjintäkiellon rikkomishetkestä. Välittömän syrjinnän ja häirinnän osalta kanneaika alkaa siitä, kun henkilöä on kohdeltu epäsuotuisasti. Välillisen syrjinnän osalta kanneaika alkaa siitä, kun syrjinnän seuraukset ovat ilmenneet eli kun henkilö on joutunut epäsuotuisaan asemaan. Todistustaakan jako syrjintäasiaa käsiteltäessä Yhdenvertaisuuslain todistustaakan jakoa koskevaa säännöstä sovelletaan käsiteltäessä syrjintäasiaa tuomioistuimessa, syrjintälautakunnassa tai muussa toimivaltaisessa elimessä. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä tai vähemmistövaltuutetun johdolla käytävässä neuvottelussa. Säännöstä ei sovelleta myöskään vastatoimien kieltoa koskevaa asiaa käsiteltäessä. Jos syrjinnän kohteeksi joutunut henkilö esittää sellaisia todennäköisiä seikkoja, joiden perusteella tuomioistuin tai syrjintäasiaa käsittelevä muu viranomainen voi olettaa kysymyksessä olevan kielletyn syrjinnän, syntyy syrjintäolettama. Tämän jälkeen vastapuolen on esitettävä näyttö siitä, että kysymyksessä ei ole ollut kielletty eri asemaan asettaminen tai että eri asemaan asettamiselle on ollut laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Syrjintäolettama ei synny pelkällä väitteellä, vaan syrjintää kokeneen henkilön on esitettävä sellaista konkreettista näyttöä, jonka perusteella voidaan olettaa hänen joutuneen kielletyn syrjinnän kohteeksi.

25 Kiellettyyn syrjintään vetoaminen Työn- tai viranhakutilanteessa hakijoiden eri asemaan asettaminen on kiellettyä kaikilla yhdenvertaisuuslaissa säädetyillä syrjintäperusteilla. Kuvio 1. Syrjintä työnhakutilanteessa Tieto syrjivästä valintapäätöksestä Työsuojeluviranomainen konsultointi Käräjäoikeus syrjintäkanne 1 v kuluessa valintapäätöstä koskevan tiedon saamisesta 25

26 Työ- ja virkasuhteen kestäessä ja työ- ja virkasuhdetta päätettäessä ei työnantaja saa syrjiä työntekijää millään yhdenvertaisuuslaissa säädetyllä syrjintäperusteella. Kuvio 2. Työsuhteeseen liittyvä syrjintäasia (rikos- ja siviiliprosessi) Työpaikkataso Keskustelu lähimmän esimiehen ja henkilöstön edustajan kanssa Selvitysten pyytäminen työnantajalta tai TES:iin perustuva työpaikkatason neuvottelu 26 Rikosilmoitus poliisille Esitutkinta Syyteharkinta Pakkokeinot Rikosoikeudenkäynti käräjäoikeudessa Yhteys työsuojeluviranomaiseen - ohjaus ja neuvonta - rikosasioiden käsittely Työtuomioistuin Siviilioikeudenkäynti käräjäoikeudessa - hyvitystä koskeva syrjintäkanne loukkauksesta 2 v kuluessa tapauksesta (YhdVL) - vahingonkorvauskanne (TSL, VahKL) TES-osallisten liittojen neuvottelut TES:n vastaisesta menettelystä Yhdenvertaisuuslaissa säädetyn hyvitysvaatimuksen ohella syrjitty työntekijä voi vaatia vahingonkorvausta tai korvausta myös työsopimuslain nojalla.

27 Etniseen alkuperään perustuva syrjintä on kiellettyä, kun on kysymys yrittäjyyteen ja sen edellytyksiin koulutukseen järjestöjen myöntämiin etuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaalisin perustein myönnettäviin etuuksiin, tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen ja asumiseen liittyvistä asioista. Kuvio 3. Etniseen alkuperään perustuva syrjintä Syrjityn ja syrjijän välinen yhteydenpito asian ratkaisemiseksi Vähemmistövaltuutettu - ohjeet - neuvot - suositukset - toimenpiteet sovinnon aikaansaamiseksi 27 Syrjintälautakunta - sovinnon vahvistaminen - kielto jatkaa syrjivää menettelyä - lausunnonantaja Käräjäoikeus hyvitystä koskeva syrjintäkanne 2 v kuluessa syrjintätapauksesta

28 Lisätietoja: - työsuhteeseen liittyvä syrjintä: työsuojelupiirit - etninen syrjintä: vähemmistövaltuutetun toimisto syrjintälautakunta Tme 8.016s Innocorp Oy/Edita Prima Oy 9/2004