Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa

Transkriptio

1 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet Rasismin kielto Etnisen syrjinnän ja häirinnän kielto Syrjinnän tunnistaminen 5 3. Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen positiivisin toimenpitein 6 4. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisen päämäärät 6 5. Toimenpidesuosituksia päämäärien saavuttamiseksi 7 6. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi 8 7. Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen 8 8. Romanitaustaisten henkilöiden työllistämis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen 9 9. Syrjityn oikeus saada hyvitystä Toimenpiteet syrjintätilanteessa Valvonta 10 Keskeistä lainsäädäntöä 11 Lähdeviitteet 11

3 3 1. Johdanto Ihmisten yhdenvertaisuuteen ja syrjinnän torjumiseen liittyvät kysymykset ovat olleet laajasti esillä Euroopan unionissa (EU). Neuvoston direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen (syrjintädirektiivi) täytäntöönpanosta, annettiin 29 kesäkuuta Direktiivin tarkoituksena on luoda puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiselle jäsenvaltioissa. Lisäksi neuvoston direktiivi 2000/78/EY (työsyrjintädirektiivi ) käsittää yhdenvertaisen kohtelun työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista. Direktiivin tavoitteena on eriarvoisuuden poistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1. päivänä helmikuuta vuonna Suomen perustuslaissa säädetyt syrjintäkiellot saavat näin konkreettisen sisällön yhdenvertaisuuslain (21/2004) säännöksissä syrjinnän kielloista sekä sen rikkomisesta johtuvista seurauksista. Laki perustuu Euroopan Yhteisön edellä mainittuihin syrjintä- ja työsyrjintädirektiiveihin, kansainvälisiin sopimuksiin sekä muuhun syrjintäkieltoja koskevaan lainsäädäntöön. Lakien tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta, tai uralla etenemisestä, koulutuksen tai ammatillisen ohjauksen saamisesta, jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä-, työnantaja- tai muussa järjestössä, tai järjestön antamista etuuksista. Henkilön asettaminen etnisen alkuperän perusteella eri asemaan on kiellettyä, kun kysymyksessä on sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaaliturvaetuudet tai muut sosiaalisin perustein myönnettävät tuet, alennukset tai etuudet, tai, kun kysymyksessä on asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittaminen tai asumisen, tai yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden ja palvelujen tarjonta ja saatavuus muissa, kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa.

4 4 Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy (esimerkiksi varallisuus, raskaus tai perhesuhteet). Etninen alkuperä viittaa sekä maahanmuuttajiin että Suomen ns. vanhoihin etnisiin vähemmistöihin, joita ovat romanit, saamelaiset, tataarit, juutalaiset ja vanhan venäläisyhteisön edustajat. Laki koskee siis sekä syntyperäisiä suomalaisia että Suomeen myöhemmin muuttaneita, kaiken ikäisiä lapsia, naisia ja miehiä. Laissa määritellään, mikä on syrjivää käyttäytymistä ja milloin eriarvoiseen asemaan laittaminen on sallittua. Lain keskeisimmät uudistukset ovat viranomaisten velvollisuus laatia etnistä tasavertaisuutta edistävä yhdenvertaisuussuunnitelma, syrjintää kokeneen mahdollisuus saada hyvitystä sekä jaettu todistustaakka. Yhdenvertaisuuslaissa määritellään lisäksi, että ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Erikseen on säädetty laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ( /6.9, muutos ). Lain 1 :n mukaan lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasaarvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain 6 a :n mukaan työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet erikseen laadittavalla suunnitelmalla.

5 5 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 2.1 Rasismin kielto Rasismi kaikissa muodoissaan Kurikan kaupungin toiminnassa on kielletty. Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset rodun tai kulttuurin perusteella jaotellaan erilaisiin ryhmiin kuuluviksi, mikä johtaa joidenkin ryhmien ja niihin kuuluvien jäsenten eriarvoiseen kohteluun Etnisen syrjinnän ja häirinnän kielto Etninen syrjintä ja häirintä Kurikan kaupungin toiminnassa on kielletty. Etnistä syrjintää on henkilön tai ryhmän asettaminen muita huonompaan asemaan etnisen taustansa vuoksi. Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä Syrjinnän tunnistaminen Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi jättäminen vaille työtä tai asuntoa etnisen alkuperän vuoksi. (Yhdenvertaisuuslain 6 1 momentti). Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti puolueeton päätös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Välillistä syrjintää on muun muassa se, jos työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. (Yhdenvertaisuuslain 6 2 momentti). Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (Yhdenvertaisuuslain 6 3 momentti). Syrjinnällä tarkoitetaan myös ohjetta tai käskyä syrjiä. (Yhdenvertaisuuslain 6 4 momentti).

6 6 Moniperusteista syrjintä on silloin, kun ihminen joutuu syrjinnän kohteeksi useamman kuin yhden tekijän, kuten etnisen taustan, iän ja sukupuolen vuoksi. 3. Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen positiivisin toimenpitein Kunta edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein. Yhdenvertaisuuslailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Esimerkiksi tiettyjen työtilaisuuksien varaaminen vain maahanmuuttajille on sallittua positiivista erityiskohtelua silloin, kun sillä pyritään korjaamaan maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta kyseisellä ammattialalla. Samoin etnistä taidetta esittävän ryhmän jäseneltä voidaan edellyttää ryhmän luonteen mukaista taustaa. Työvoimatoimistot voivat positiivisen erityiskohtelun nimissä kohdistaa varoja nuorille nuorisotyöttömyyden karsimiseksi. 4. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisen päämäärät Jokaisen toimialan, tulosalueen, -yksikön on toiminnassaan otettava huomioon seuraavat päämäärät: 1. Henkilöstö tunnistaa etnisen syrjinnän ja syrjivät käytännöt sekä reagoi niihin. 2. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat maahanmuuttajat tuntevat kunnan palvelujärjestelmän ja keinot oikeusturvansa toteuttamiseksi.

7 7 3. Kunta viestii aktiivisesti etnisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi sekä rasismin ja etnisen syrjinnän estämiseksi. Kunta myös vaihtaa tietoja ja kokemuksia sidosryhmien kanssa. 5. Toimenpidesuosituksia päämäärien saavuttamiseksi Tavoitteita asetettaessa kunnan jokaisessa työpaikassa otetaan huomioon seuraavat toimenpidesuositukset. 1 Kunnalla on vakiintuneet hallinto- ja toimintatavat, joilla estetään rasismi ja etninen syrjintä - Tarkistetaan, ovatko nykyiset toimintaohjeet sopusoinnussa yhdenvertaisuuslain 6 kanssa. - Valmius- ja turvallisuusohjeistuksessa otetaan huomioon etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. - Varataan mahdolliset tulkkipalvelut. Tulkin käyttö ohjeistetaan sekä henkilöstöä että asiakkaita varten. 2 Henkilöstö tunnistaa etnisen syrjinnän ja syrjivät käytännöt sekä reagoi niihin - Etnistä syrjintää kokenut ohjataan oikeaan palvelupisteeseen. - Sovittelua tarjotaan mahdollisuutena selvittää ja ratkaista rikos- ja riitaasioissa. 3. Kunta edistää aktiivisesti etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien tasavertaista osallistumista taloudelliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen elämään sekä työnantajana on kansainvälinen ja uudistuva. - Tuetaan etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kansalaistoimintaa sekä edistetään heidän vuorovaikutustaan muun yhteiskunnan kanssa. - Huolehditaan siitä, että vaalikelpoiset ja äänioikeutetut saavat riittävästi tietoa vaaleista ja niihin osallistumisesta. - Henkilöstöä rekrytoitaessa ei syrjitä etnisiä vähemmistöjä ja maahanmuuttajia, vaan heitä kohdellaan etnisten yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti.

8 8 4. Kunta viestii aktiivisesti etnisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi sekä rasismin ja etnisen syrjinnän estämiseksi. - Viestinnässä tuetaan kuntaväestön, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajien myönteistä kanssakäymistä. - Kannustetaan Kurikan kaupungissa toimivia palvelujen tarjoajia ja työnantajia ottamaan toiminnassaan huomioon etnisen yhdenvertaisuuden periaatteet. 6. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi Toimialat ja tulosalueet varautuvat raportoimaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta työministeriön pyytämää selvitystä varten. Tiedot kootaan keskitetysti. 7. Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi työympäristön muuttamisesta helppokulkuisemmaksi tai henkilökohtaisten apuvälineiden hankkimisesta vammaiselle työntekijälle. Luiskan rakentaminen pyörätuolilla kulkevaa työntekijää varten on esimerkki kohtuullisista järjestelyistä. Sen sijaan (jälkikäteen) hissin rakentamista vammaista työntekijää varten ei voi pitää kohtuullisena, eikä työnantajaa tai koulutuksen järjestäjää voi tähän velvoittaa.

9 9 8. Romanitaustaisten henkilöiden työllistämis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen Kurikan kaupungissa asuu yhteensä vajaa 200 romanitaustaista henkilöä. Yleisesti ottaen heidän elämän olosuhteita pitää parantaa sekä yhteiskunnan toimin ja heidän itsensä voimin. Erilaiset yhteiskunnan voimavarat tulisi suunnata nuorten mahdollisuuksien lisäämiseen. Myönteistä on se, että Kurikassa lapset suorittavat perusopetuksen loppuun. Nuorten koulunkäynnin tukeminen sivistystoimen eri keinoin tulisi tehdä mahdolliseksi, koska siihen toimintaan on kuntien mahdollista saada erilaisia valtionapuja. Lasten vanhemmat eivät yleensä pysty kovin pitkälle auttamaan romanilapsia koulutehtävien suorittamisessa. Nuoret peruskoulun suorittaneet tulee saada heti erilaiseen ammatti- tai jatko-opetukseen, jossa olisi myös aikaa myöten työllistymismahdollisuus. Tämä koskee varsinkin miespuolisia henkilöitä. 9. Syrjityn oikeus saada hyvitystä Yhdenvertaisuuslakia rikkonut voidaan tuomita maksamaan hyvitystä loukkauksesta syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle. Hyvityksen enimmäismäärä on euroa. Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä saavutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitystä ei kuitenkaan voi vaatia silloin, jos syrjintäperusteena on kieli tai muu henkilöön liittyvä syy, kuten yhteiskunnallinen asema tai varallisuus. Toisin sanoen esimerkiksi saamelainen, joka ei saa palvelua omalla kielellään, ei voi vaatia tästä hyvitystä. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.

10 Toimenpiteet syrjintätilanteessa Jos henkilö kokee tulleensa syrjityksi työssä, oppilaitoksessa, palveluja tai sosiaalietuuksia hankkiessaan tai muissa vastaavissa tilanteissa, hänen tulee ensin keskustella asiasta syrjivästi käyttäytyvän henkilön kanssa. Jos keskustelu ei muuta tilannetta, on syrjityn otettava tilanteesta riippuen yhteys lähimpään esimieheensä, työsuojeluhenkilöstöön, vähemmistövaltuutettuun tai syrjintälautakuntaan. Viime kädessä asia viedään tuomioistuimen päätettäväksi. Kanne on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa yhdenvertaisuuslain vastaisesta menettelystä, tai jos menettely on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä. Jos joku katsoo joutuneensa yhdenvertaisuuslain vastaisen menettelyn kohteeksi ja esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvityksen, jonka perusteella voidaan olettaa, että syrjintäkieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu (todistustaakka). 11. Valvonta Yhdenvertaisuuslain noudattamista työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla valvovat työsuojeluviranomaiset siten, kuin työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa säädetään. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa muutoin kuin työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siten, kuin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa säädetään. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat myös yleiset tuomioistuimet, joissa syrjintää koskevan asian voi panna vireille ja vaatia hyvityksen määräämistä.

11 11 Yhdenvertaisuuslain noudattamista sekä yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista Kurikan kaupungin eri toimipisteissä seuraa kaupungin yhteistyöryhmä. Paikallisesti seurantavastuu kuuluu työpaikan esimiehelle. Yhdenvertaisuussuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Yhdenvertaisuussuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Keskeistä lainsäädäntöä - Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) - Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) - Työsopimuslaki (55/2001 ja lakimuutos 23/2004) - Perustuslaki (931/1999) Lähdeviitteet Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa on käytetty mm. seuraavia aineistoja: - Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 9/ Yhdenvertaisuuslaki työkalupakki syrjintää vastaan. Työministeriö Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma.