Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Transkriptio

1 Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto ETT:n Ruokaketjuhanke ETU-yhteistyöryhmäkokous , Pasila Pirjo Kortesniemi, hankkeen johtaja Kati Kastinen, hankevetäjä

2 Taustatietoa hankkeesta MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke v Eläinten terveys ETT ry hallinnoi ja koordinoi hanketta Hankkeen johtaja Pirjo Kortesniemi, ETT ry ja hankevetäjä Kati Kastinen, ProAgria Liha Osaamiskeskus ry Hankkeen budjetti euroa (MMM 80% ja ETT ry 20%) Rahoitus jakautuu sektoreittain: 80% nauta 10% sika 10% siipikarja

3 Ruokaketjuhankkeen ohjaus ETT hallitus Hankkeen ohry Toiminnanjohtaja Hankkeenjohtaja hankevetäjä Siipikarjaosio Pienryhmä HKScan, Atria ETU-lihasiipikarjaryhmä Nautaosio Nasevan jory Hanketyöryhmä: Ydinryhmä + A-ryhmä (tilojen välinen eläinliikenne B-ryhmä (teurastamon hoitama eläinliikenne) Sikaosio Sikavan jory ETU-Nautaasiantuntijaryhmät ETU-sikaasiantuntijaryhmä

4 Terveydenhuoltotyö ruokaketjun työvälineenä Vapaaehtoiset terveydenhuollon toimet ovat tärkeä osa laadukasta ja turvallista elintarviketuotantoa NASEVA on työkalu, johon kertyy tietoa nautojen terveydenhuollosta

5 Nautaosion tavoitteet ja toimenpiteet 1. Luodaan nautaketjun uusi turvallinen tapa toimia yhteiset pelisäännöt: hallittu eläinliikenne tilojen välille (myös hiehohotellit ja alkionhuuhteluasemat) ja teurastamon ohjaukseen Nasevan hyödyntäminen tilan terveystilanneraportti Nasevasta 2015 (Nasevan käyttö -kysely 2016) 3. Toimintatapaan sitouttaminen työpajat ja koulutustilaisuudet Yli lakisääteisyyden menevät vapaaehtoiset toimet laatujärjestelmän kuvaus 2016

6 Nautaketjun nykytilanne: Eläinliikenteen riskialtis toimintatapa lypsykarja / yhdistelmä/emolehmäkarja Vasikkakasvattamo Riskitason nautatilat Loppukasvattamot Riskitason loppukasvattamot Hallitsematon eläinliikenne: heikentää tuotantoa, lisää tauti- ja sairastumisriskejä sekä lääkitystarvetta, heikentää eläinten ja tuottajan hyvinvointia, vaikuttaa tuotannon laatuun, volyymeihin ja toimitusvarmuuteen, tuottaa taloudellista tappiota koko ketjulle, heikentää tuotannonalan imagoa. Tilanne pahenee pikkuhiljaa.

7 Tavoitteena eläinliikenteen turvallinen toimintatapa Erityistaso Ostoja terveystodistuksella vain toisilta erityistason tiloilta, M.Bovis-tutkimus Tila Nasevassa TH-käynti ajan tasalla Valtuutukset kunnossa Tilan terveystilan neraportti saatavilla Kansallisen tason lypsykarja- / naudanlihantuotantotila Ostoja terveystodistuksella myös toisista kansallisen tason karjoista noudattaen turvallisen eläinkaupan ehtoja Vasikkakasvattamo (Ei ostoja toisista vasikkakasvattamoista) Hiehohotelli Riskitason nautatilat (myynti vain loppukasvattamoon) Loppukasvattamot Riskitason loppukasvattamot TEURASTAMO

8 Yhteiset pelisäännöt eläinliikenteessä 1. Tilojen välinen (lypsykarjat, emolehmätilat) eläinliikenne, jonka lisäksi Hiehohotellitoiminta Jalostuseläinliikenne (alkionhuuhteluasemat) 2. Teurastamon ohjaama eläinliikenne lisäksi Välitysvasikka ja Teurasnauta ohjeet

9 Nautaketjun turvallinen toimintatapa koulutus 2016 Eläinlääkäreille pidetty kevään aikana 8 tilaisuutta (180 ell), lisäksi webinaari 5.4 ProAgrian maitotila-asiantuntijoille ja Faban jalostusneuvojille (3 webinaaria) Hiehohotellikoulutukset (2 kpl) Hankeyhteistyö OmaNauta-hankkeen kanssa (2 seminaaria) Tuottajakoulutukset syksy 2016

10 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Ydinviestit tiedottamisessa ja koulutuksissa: Terveyttä karjaan Turvaa ketjuun Euroja kassaan Vastuullisuutta

11 Sikaosion tavoitteet ja toimenpiteet 1. Sikavan tulosten ja Welfare Quality - teurastamotutkimushankkeen tulosten yhteenveto 2. Työpaja hyvinvoinnin painopistealueista ja mittareista hyvinvointi-indeksin luominen Sikavaan 3. Keskustelutilaisuus Eviran ja sidosryhmien kanssa tarvittavista lisätoimista 4. Hyvinvointi osaksi kansallista laatujärjestelmää

12 Hyvinvointi-indeksin valmistelu Pohjana on WQ:n 4 periaatetta, josta jokaiseen otetaan havaintokohteita (=kriteeri) Sikavan th-käynneiltä Kriteerit ovat Sikavan th-käynneillä sioista säännöllisesti, havainnoitavia hyvinvointia kuvaavia asioita kuten emakoiden lapavauriot (myös WQkriteeri) sekä Sikavan kriteerejä, kuten porsaiden rääpälöitymiset (ei katsota WQ-arvioinnissa) Sikavan kriteerit ylittävät lakisääteiset vaatimukset Hyvinvointi-indeksi kansallisen tason ehdoksi, jolloin laatujärjestelmälle haetaan hyväksyntää myös hyvinvoinnin osalta 12

13 WQ-ympyrä ja Sikavasta saatavissa olevat kriteerit (laatikoissa) Rääpäleet Emakoiden kunto Emakoiden lapavauriot Karsinoiden puhtaus Virikkeiden käyttö Itsestään kuolleet, lopetetut Hännänpurenta/Ehjä häntä Ihovauriot Yskä Aivastelu Paiseet 13

14 Siipikarjaosion tavoitteet ja toimenpiteet 1. Lihasiipikarjan hyvinvointia kuvaavien kansallisten tietojen kartoittaminen Kansallisten tietojen keräämisen järjestäminen Lisäksi raportoinnista ja tietojen julkaisemisesta sopiminen 2016 jalkapohjapisteiden julkaiseminen vuosilta kattavuus 97% broilerintuotannosta

15 Hankkeen yhteystiedot: Hankkeen johtaja Pirjo Kortesniemi p , tai Hankevetäjä Kati Kastinen p tai