Lihantuotanto SIANLIHA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lihantuotanto SIANLIHA"

Transkriptio

1 Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA

2 Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat sen mahdollisuudet sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin. Jos sopeutuminen ei onnistu tai aiheuttaa eläimelle jatkuvaa tai voimakasta stressiä, rasitusta tai patologisia muutoksia, eläimen hyvinvointi heikkenee. Eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa pito-olosuhteilla, hoidolla ja eläinjalostuksella. Lähde: Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta 2

3 Tuotanto-olosuhteet Eläinten hyvinvointi huomioidaan mahdollisimman hyvin jo tuotantotilojen rakentamisessa Tuotantotilat pidetään kunnossa Pinta-ala Lämpötila Ilmastointi Valaistus Ruokinta ja vesi Automaattinen valvonta 24/7 Kuva: Lihatiedotus 3

4 Tuotanto-olosuhteet Rehut ja ruokinta Puhdas ja raikas vesi Eläinten hoito ja seuranta Hoitaja kulkee eläintiloissa päivittäin ja havainnoi, seuraa, hoitaa ja tarvittaessa myös lääkitsee eläimiä. 4

5 Rehut ja ruokinta 1 Hyvä ruokinta tukee sikojen terveyttä ja hyvinvointia ja on hyvän kasvun edellytys Rehua on oltava riittävästi ja se on kullekin kasvun vaiheelle ja ikäkaudelle sopivaa Lihasiat kasvavat nopeasti ja syövät paljon. Ne ruokitaan pääasiassa täysipainoisella liemiruualla, joka koostuu viljasta, valkuaisesta, vitamiineista ja kivennäisaineista. Pikkuporsaat saavat rakeistettua rehua. Rehun kulutusta seurataan päivittäin. Ruokintajärjestelmät seuraavat rehun kulutusta jopa yksilötasolla (emakot). Järjestelmä myös varmistaa, että eläin on saanut itselleen riittävän määrän ruokaan päivässä. 5

6 Rehut ja ruokinta 2 Rehuseoksilla on tarkka reseptiikka. Rehussa on energiaa, proteiinia, rasvaa, hiilihydraatteja, vitamiineja ja kivennäisaineita sopivassa suhteessa Pääraaka-aineet ovat vilja, soija, vitamiinit ja kivennäiset Antibiootteja ei rehuissa saa käyttää Rehun puhtautta ja laatua seurataan haitallisten mikrobien ja vierasaineiden varalta Lisäksi on tärkeää varmistaa säilytystilojen puhtaus ja estää luonnoneläinten pääsy rehusiiloihin ja varastoihin Ruokintalaitteistojen puhtaus ja toiminta varmistetaan päivittäin 6

7 Rehut ja ruokinta 3 Viljassa on valkuaista, mutta se ei yksin riitä. Rehun käytettävä lisävalkuainen peräisin pääasiassa soijasta. Rehuissa saa säädösten mukaan käyttää geeni-muunneltua (GM) soijaa. GM-raaka-aine on merkittävä rehupakkauksiin. Suomessa pyritään kuitenkin käyttämään GM-vapaata soijaa Muiden valkuaislähteiden, kuten kotimainen härkäpapu, rypsi ja rapsi, käyttömahdollisuuksia selvitetään ja tutkitaan jatkuvasti 7

8 Vesi on elinehto Kaikilla eläimillä on oltava riittävästi puhdasta ja raikasta vettä niin tuotantotiloissa, eläinsuojassa kuin kuljetusten aikanakin. 8

9 Sopimustuotantoa Valtaosa, yli 90 % sianlihantuotannosta on lihayritysten ja tuottajan välistä sopimustuotantoa Yrityksillä on laatujärjestelmiä ja vastuullisen tuotantotavan järjestelmiä, joissa seurataan ja arvioidaan eläinten hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi tuotannon ympäristövaikutuksia ja kannattavuutta. 9

10 Sianlihan kansallinen laatujärjestelmä Lihayritykset ja koko lihaketju ovat tarttuneet sikojen hyvinvointiasiaan Työn alla on sianlihan kansallinen laatujärjestelmä, joka valmistuu kesällä 2013 Laatujärjestelmä sisältää muun muassa auditoitavia eläinlääkäreiden tekemiä terveydenhuoltokäyntejä tiloille ja lukuisia hyvinvointia edistäviä tarkistuskohteita. Käynnit ja seurantatulokset kirjataan sikojen terveydenhuoltorekisteri Sikavaan. 10

11 Lihayritysten toimenpiteitä sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Sovittu yhteiset vastuullisen tuotannon mittarit Koulutusta eläinlääkäreille ja tuottajille yhteistyössä viranomaisten kanssa Yhdenmukainen ja luotettava arviointi ja tiedonkeruu Terveydenhuoltokäyntien sisällön päivitys Welfare Qualityhankkeen mittareiden mukaiseksi Noin 8000 terveydenhuoltokäyntiä / vuosi 160 mittaria terveydestä, ruokinnasta ja olosuhteista Kastraatiokipulääkkeet käyttöön Yritykset ovat aktiivisesti mukana sikojen hyvinvointitutkimuksissa 11

12 Welfare Quality Welfare Quality on EU:ssa toteutettu eläinten hyvinvointihanke, jossa kehitettiin menetelmä tuotantoeläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin arvioimiseksi. Suomi on edelläkävijä Welfare Qualityn tulosten käyttöönotossa. Helsingin yliopisto ja Eläintautien torjuntayhdistys ETT ryhtyivät testaamaan hankkeen soveltamista sikatiloilla vuoden 2010 lopussa. Meillä on myös koulutettu sertifioituja WQ-arvioitsijoita, joilla on virallinen hyväksyntä arvioida sikojen hyvinvointia uuden hyvinvointimallin mukaan. 12

13 Welfare Quality :n neljä periaatetta 1. Oikea ruokinta Kriteerit: vapaus nälästä ja vapaus janosta 2. Hyvä kasvatusympäristö Kriteerit: mukava makuualusta, sopiva lämpötila ja esteetön liikkuminen 3. Hyvä terveys Kriteerit: ei vammoja, ei sairauksia ja kivuttomat hoitotoimenpiteet 4. Lajille ominainen käyttäytyminen Kriteerit: sosiaalisen käyttäytymisen ilmaisu, muun käyttäytymisen ilmaisu, hyvä hoitajan ja eläimen välinen suhde sekä positiivinen tunnetila Lähde: 13

14 Eläinkuljetuksia valvotaan Eläinten asianmukainen kuljetus on tärkeä osa eläinten hyvinvointia Suomalainen eläinten kuljetuskalusto on maailman parhaiten varusteltua. Kaikissa kuljetusautoissa on mm. juomalaitteet. Kuljetuksista säädetään EU- ja kansallisilla asetuksilla ja tarkoituksena on suojella eläimiä kuljetuksessa vahingoittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä 14

15 Eläinkuljettajilta vaaditaan pätevyystodistus Eläinkuljetuksia saa hoitaa vain henkilö, jolla on kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistus Pätevyystodistuksen ehtona on eläinkuljetusasetuksen mukainen koulutus sekä hyväksytty pätevyyskoe. Eläinkuljetuksia valvotaan. Maantiellä valvoo poliisi, joka voi käyttää apunaan virkaeläinlääkäriä. Lisäksi Elintarvikevirasto Evira tai aluehallintovirasto AVI voi määrätä virkaeläinlääkärit tarkastamaan eläinkuljetuksia. Suomi on pieni maa ja teuraseläinkuljetukset ovat lyhyitä moneen Euroopan maahan verrattuna. Keskimääräinen kuljetusmatka Suomessa on 200 km. 15

16 Parannuksia sikojen hyvinvointiin 1 Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta voimaan v alusta Karsinoiden koko kasvaa - sikojen mahdollisuudet elää lajinsa käyttäytymistarpeiden mukaan paranevat - ahtaudesta johtuvat hyvinvointiongelmat kuten hännänpurentaa vähenevät Karsinoiden pohjasta tulee olla - vähintään puolet kiinteää pohjaa, kokoritilälattioita ei saa enää käyttää - kiinteä pohja mahdollistaa runsaamman pesänrakennus- ja tonkimismateriaalin sekä kuivikkeiden käytön 16

17 Parannuksia sikojen hyvinvointiin 2 Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta voimaan v alusta Luonnonvaloa kaikkiin sikalan osastoihin - sikojen vastustuskyky paranee - vuorokausirytmi vahvistuu Pesäntekomateriaalia porsiville emakoille lannanpoistojärjestelmästä huolimatta. - porsimisaika lyhenee - porsaskuolleisuus porsimisen yhteydessä vähenee Sairaskarsinoiden vähimmäispinta-ala määritelty - sikalassa on riittävästi tilaa hoitaa sairaita ja vahingoittuneita sikoja Säädösten siirtymäaika on 5-15 vuotta vaatimuksesta riippuen 17