KE03. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KE03. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26"

Transkriptio

1 KE03 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

2 Reaktioyhtälöt ja niiden tasapainottaminen Kemiallista reaktiota kuvataan reaktioyhtälöllä reaktioyhtälöstä selviää: reagoivat aineet ja tuotteet: lähtöaineet reaktiotuotteet aineiden olomuodot ainemäärien suhteet Olomuotosymbolit: kiinteä = s neste = l kaasu = g veteen liuennut aine = aq Kemiallisessa reaktiossa toteutuu aineen häviämättömyyden periaate eli lähtöaineissa olevien atomien määrä täytyy täsmätä tuotteiden vastaavien atomien määrän kanssa. Esimerkiksi jos jossain reaktiossa on lähtöaineissa kaksi neljä vetyatomia, niin on tuotteissa oltava myös neljä vetyatomia. Atomien määrien täsmäämiseksi on reaktioyhtälö tasapainotettava laittamalla lähtöaineiden kertoimiksi pienimmät mahdolliset kokonaisluvut Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

3 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Kun reaktiossa on kaasumaisia aineita, niin usein tarvitsee tietää kaasun tilavuus, joka riippuu ainemäärästä, paineesta ja lämpötilasta. Tasapainotetusta reaktioyhtälöstä saatua kaasun ainemäärää vastaava tilavuus voidaan laskea kaasujen yleisestä tilanyhtälöstä missä p = paine (bar) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) n = kaasun ainemäärä (mol) pv = nrt, R = moolinen kaasuvakio (0, bar dm3 mol K ) T = lämpötila (K ). Edellä mainittua yhtälöä kutsutaan myös ideaalikaasujen tilanyhtälöksi. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

4 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Kun reaktiossa on kaasumaisia aineita, niin usein tarvitsee tietää kaasun tilavuus, joka riippuu ainemäärästä, paineesta ja lämpötilasta. Tasapainotetusta reaktioyhtälöstä saatua kaasun ainemäärää vastaava tilavuus voidaan laskea kaasujen yleisestä tilanyhtälöstä missä p = paine (bar) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) n = kaasun ainemäärä (mol) pv = nrt, R = moolinen kaasuvakio (0, bar dm3 mol K ) T = lämpötila (K ). Edellä mainittua yhtälöä kutsutaan myös ideaalikaasujen tilanyhtälöksi. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

5 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Kun reaktiossa on kaasumaisia aineita, niin usein tarvitsee tietää kaasun tilavuus, joka riippuu ainemäärästä, paineesta ja lämpötilasta. Tasapainotetusta reaktioyhtälöstä saatua kaasun ainemäärää vastaava tilavuus voidaan laskea kaasujen yleisestä tilanyhtälöstä missä p = paine (bar) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) n = kaasun ainemäärä (mol) pv = nrt, R = moolinen kaasuvakio (0, bar dm3 mol K ) T = lämpötila (K ). Edellä mainittua yhtälöä kutsutaan myös ideaalikaasujen tilanyhtälöksi. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

6 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Kun reaktiossa on kaasumaisia aineita, niin usein tarvitsee tietää kaasun tilavuus, joka riippuu ainemäärästä, paineesta ja lämpötilasta. Tasapainotetusta reaktioyhtälöstä saatua kaasun ainemäärää vastaava tilavuus voidaan laskea kaasujen yleisestä tilanyhtälöstä missä p = paine (bar) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) n = kaasun ainemäärä (mol) pv = nrt, R = moolinen kaasuvakio (0, bar dm3 mol K ) T = lämpötila (K ). Edellä mainittua yhtälöä kutsutaan myös ideaalikaasujen tilanyhtälöksi. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

7 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Kun reaktiossa on kaasumaisia aineita, niin usein tarvitsee tietää kaasun tilavuus, joka riippuu ainemäärästä, paineesta ja lämpötilasta. Tasapainotetusta reaktioyhtälöstä saatua kaasun ainemäärää vastaava tilavuus voidaan laskea kaasujen yleisestä tilanyhtälöstä missä p = paine (bar) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) n = kaasun ainemäärä (mol) pv = nrt, R = moolinen kaasuvakio (0, bar dm3 mol K ) T = lämpötila (K ). Edellä mainittua yhtälöä kutsutaan myös ideaalikaasujen tilanyhtälöksi. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

8 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Kun reaktiossa on kaasumaisia aineita, niin usein tarvitsee tietää kaasun tilavuus, joka riippuu ainemäärästä, paineesta ja lämpötilasta. Tasapainotetusta reaktioyhtälöstä saatua kaasun ainemäärää vastaava tilavuus voidaan laskea kaasujen yleisestä tilanyhtälöstä missä p = paine (bar) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) n = kaasun ainemäärä (mol) pv = nrt, R = moolinen kaasuvakio (0, bar dm3 mol K ) T = lämpötila (K ). Edellä mainittua yhtälöä kutsutaan myös ideaalikaasujen tilanyhtälöksi. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

9 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Kun reaktiossa on kaasumaisia aineita, niin usein tarvitsee tietää kaasun tilavuus, joka riippuu ainemäärästä, paineesta ja lämpötilasta. Tasapainotetusta reaktioyhtälöstä saatua kaasun ainemäärää vastaava tilavuus voidaan laskea kaasujen yleisestä tilanyhtälöstä missä p = paine (bar) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) n = kaasun ainemäärä (mol) pv = nrt, R = moolinen kaasuvakio (0, bar dm3 mol K ) T = lämpötila (K ). Edellä mainittua yhtälöä kutsutaan myös ideaalikaasujen tilanyhtälöksi. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

10 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Toinen tapa vertailla kaasujen ainemäärää ja tilavuutta on käyttää ns. kaasujen moolitilavuutta. Kun lämpötila on 0 C ja paine 1, baaria (normaali ilmanpaine), niin 1 moolilla mitä tahansa kaasua on 22, 41 dm 3 tilavuus. Tällaisia olosuhteita kutsutaan NTP-olosuheiksi. NTP-olosuhteissa saadaan ainemäärän ja tilavuuden välille yhteys n = V V m, missä n = kaasun ainemäärä (mol) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) V m = kaasun moolitilavuus (= 22, 41 dm3 mol ). Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

11 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Toinen tapa vertailla kaasujen ainemäärää ja tilavuutta on käyttää ns. kaasujen moolitilavuutta. Kun lämpötila on 0 C ja paine 1, baaria (normaali ilmanpaine), niin 1 moolilla mitä tahansa kaasua on 22, 41 dm 3 tilavuus. Tällaisia olosuhteita kutsutaan NTP-olosuheiksi. NTP-olosuhteissa saadaan ainemäärän ja tilavuuden välille yhteys n = V V m, missä n = kaasun ainemäärä (mol) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) V m = kaasun moolitilavuus (= 22, 41 dm3 mol ). Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

12 Kaasureaktioiden stoikiometriaa Toinen tapa vertailla kaasujen ainemäärää ja tilavuutta on käyttää ns. kaasujen moolitilavuutta. Kun lämpötila on 0 C ja paine 1, baaria (normaali ilmanpaine), niin 1 moolilla mitä tahansa kaasua on 22, 41 dm 3 tilavuus. Tällaisia olosuhteita kutsutaan NTP-olosuheiksi. NTP-olosuhteissa saadaan ainemäärän ja tilavuuden välille yhteys n = V V m, missä n = kaasun ainemäärä (mol) V = kaasun tilavuus (dm 3 ) V m = kaasun moolitilavuus (= 22, 41 dm3 mol ). Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

13 Reaktion rajoittava tekijä Mikäli tehtävässä on annettu useamman kuin yhden lähtöaineen määrä, on selvitettävä mikä lähtöaineista loppuu ensin.ensin loppuva lähtöaine on rajoittava tekijä, jonka ainemäärästä riippuu reaktiotuotteiden ainemäärät.osa muista lähtöaineista jää reagoimatta eli niitä on ylimäärin. Rajoittava tekijä Tuotteiden ainemäärä lasketaan reaktion ensin loppuvan lähtöaineen eli rajoittavan tekijän mukaan. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

14 Reaktion rajoittava tekijä Mikäli tehtävässä on annettu useamman kuin yhden lähtöaineen määrä, on selvitettävä mikä lähtöaineista loppuu ensin.ensin loppuva lähtöaine on rajoittava tekijä, jonka ainemäärästä riippuu reaktiotuotteiden ainemäärät.osa muista lähtöaineista jää reagoimatta eli niitä on ylimäärin. Rajoittava tekijä Tuotteiden ainemäärä lasketaan reaktion ensin loppuvan lähtöaineen eli rajoittavan tekijän mukaan. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

15 Reaktion rajoittava tekijä Mikäli tehtävässä on annettu useamman kuin yhden lähtöaineen määrä, on selvitettävä mikä lähtöaineista loppuu ensin.ensin loppuva lähtöaine on rajoittava tekijä, jonka ainemäärästä riippuu reaktiotuotteiden ainemäärät.osa muista lähtöaineista jää reagoimatta eli niitä on ylimäärin. Rajoittava tekijä Tuotteiden ainemäärä lasketaan reaktion ensin loppuvan lähtöaineen eli rajoittavan tekijän mukaan. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

16 Reaktion rajoittava tekijä Mikäli tehtävässä on annettu useamman kuin yhden lähtöaineen määrä, on selvitettävä mikä lähtöaineista loppuu ensin.ensin loppuva lähtöaine on rajoittava tekijä, jonka ainemäärästä riippuu reaktiotuotteiden ainemäärät.osa muista lähtöaineista jää reagoimatta eli niitä on ylimäärin. Rajoittava tekijä Tuotteiden ainemäärä lasketaan reaktion ensin loppuvan lähtöaineen eli rajoittavan tekijän mukaan. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

17 Reaktiosarjat Usein reaktiotuotteet muodostuvat peräkkäisissä reaktioissa, jotka yhdistetään kokonaisreaktioksi. Kirjoitetaan jokaisen vaiheen osareaktio ja tasapainotetaan osareaktiot Kerrotaan osareaktiot sellaisilla kokonaislukukertoimilla, että edellisen reaktion tuotteena ja seuraavan reaktion lähtöaineena oleva välituote saa saman kertoimen Lasketaan reaktiot puolittain yhteen, jolloin reaktionuolen eripuolilla olevat samat aineet eliminoituvat reaktioyhtälöstä. Esimerkki Luonnosta saatava epäpuhdas titaani(iv)oksidi puhdistetaan kemiallisesti kahdessa vaiheessa: TiO 2 (ep) + C(s) + Cl 2 (g) TiCl 4 (g) + CO 2 (g) + CO(g) TiCl 4 (g) + O 2 (g) TiO 2 (s) + Cl 2 (g) Tasapainota osareaktiot ja esitä titaani(iv)oksidin valmistusreaktio tasapainotettuna kokonaisreaktiona. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

18 Reaktiosarjat Usein reaktiotuotteet muodostuvat peräkkäisissä reaktioissa, jotka yhdistetään kokonaisreaktioksi. Kirjoitetaan jokaisen vaiheen osareaktio ja tasapainotetaan osareaktiot Kerrotaan osareaktiot sellaisilla kokonaislukukertoimilla, että edellisen reaktion tuotteena ja seuraavan reaktion lähtöaineena oleva välituote saa saman kertoimen Lasketaan reaktiot puolittain yhteen, jolloin reaktionuolen eripuolilla olevat samat aineet eliminoituvat reaktioyhtälöstä. Esimerkki Luonnosta saatava epäpuhdas titaani(iv)oksidi puhdistetaan kemiallisesti kahdessa vaiheessa: TiO 2 (ep) + C(s) + Cl 2 (g) TiCl 4 (g) + CO 2 (g) + CO(g) TiCl 4 (g) + O 2 (g) TiO 2 (s) + Cl 2 (g) Tasapainota osareaktiot ja esitä titaani(iv)oksidin valmistusreaktio tasapainotettuna kokonaisreaktiona. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

19 Reaktiosarjat Usein reaktiotuotteet muodostuvat peräkkäisissä reaktioissa, jotka yhdistetään kokonaisreaktioksi. Kirjoitetaan jokaisen vaiheen osareaktio ja tasapainotetaan osareaktiot Kerrotaan osareaktiot sellaisilla kokonaislukukertoimilla, että edellisen reaktion tuotteena ja seuraavan reaktion lähtöaineena oleva välituote saa saman kertoimen Lasketaan reaktiot puolittain yhteen, jolloin reaktionuolen eripuolilla olevat samat aineet eliminoituvat reaktioyhtälöstä. Esimerkki Luonnosta saatava epäpuhdas titaani(iv)oksidi puhdistetaan kemiallisesti kahdessa vaiheessa: TiO 2 (ep) + C(s) + Cl 2 (g) TiCl 4 (g) + CO 2 (g) + CO(g) TiCl 4 (g) + O 2 (g) TiO 2 (s) + Cl 2 (g) Tasapainota osareaktiot ja esitä titaani(iv)oksidin valmistusreaktio tasapainotettuna kokonaisreaktiona. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

20 Reaktiosarjat Usein reaktiotuotteet muodostuvat peräkkäisissä reaktioissa, jotka yhdistetään kokonaisreaktioksi. Kirjoitetaan jokaisen vaiheen osareaktio ja tasapainotetaan osareaktiot Kerrotaan osareaktiot sellaisilla kokonaislukukertoimilla, että edellisen reaktion tuotteena ja seuraavan reaktion lähtöaineena oleva välituote saa saman kertoimen Lasketaan reaktiot puolittain yhteen, jolloin reaktionuolen eripuolilla olevat samat aineet eliminoituvat reaktioyhtälöstä. Esimerkki Luonnosta saatava epäpuhdas titaani(iv)oksidi puhdistetaan kemiallisesti kahdessa vaiheessa: TiO 2 (ep) + C(s) + Cl 2 (g) TiCl 4 (g) + CO 2 (g) + CO(g) TiCl 4 (g) + O 2 (g) TiO 2 (s) + Cl 2 (g) Tasapainota osareaktiot ja esitä titaani(iv)oksidin valmistusreaktio tasapainotettuna kokonaisreaktiona. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

21 Seoslaskut Monissa seoksissa tapahtuu useita eri reaktioita samanaikaisesti. Jokaiselle reaktiolle on kirjoitettava oma reaktioyhtälönsä. Reaktioyhtälöitä ei seoksia koskevissa laskutehtävissä saa laskea yhteen, kuten teimme reaktiosarjojen tapauksessa. Esimerkki Vetykaasulla pelkistettiin täydellisesti 50,0 g seosta, joka koostui kupari(i) oksidista Cu 2 O ja kupari(ii)oksidista CuO. Reaktiotuotteena saatiin 42,5 g kuparia sekä vesihöyryä. Mikä oli CuO:n massa alkuperäisessä seoksessa? Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

22 Seoslaskut Monissa seoksissa tapahtuu useita eri reaktioita samanaikaisesti. Jokaiselle reaktiolle on kirjoitettava oma reaktioyhtälönsä. Reaktioyhtälöitä ei seoksia koskevissa laskutehtävissä saa laskea yhteen, kuten teimme reaktiosarjojen tapauksessa. Esimerkki Vetykaasulla pelkistettiin täydellisesti 50,0 g seosta, joka koostui kupari(i) oksidista Cu 2 O ja kupari(ii)oksidista CuO. Reaktiotuotteena saatiin 42,5 g kuparia sekä vesihöyryä. Mikä oli CuO:n massa alkuperäisessä seoksessa? Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

23 Hapettuminen ja pelkistyminen Elektronin siirto Aine, joka hapettuu, luovuttaa elektroneja toiselle aineelle, joka pelkistyy. Zn(s) + Cu 2+ (aq) Zn 2+ (aq) + Cu(s) Tässä siis sinkki luovuttaa kaksi elektronia kupari-ionille eli sinkki hapettuu ja kupari pelkistyy. Ainetta, joka hapettuu, kutsutaan pelkistimeksi, sillä se saa toisen aineen pelkistymään. Vastaavasti ainetta, joka pelkistyy, kutsutaan hapettimeksi. Erimerkiksi palaminen on hapettumisreaktio. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

24 Hapettuminen ja pelkistyminen Hapettumista ja pelkistymistä voidaan kuvata puolireaktioilla, joista näkyy elektronien luovutus tai vastaanotto. Esimerkki Hapettuminen: Fe(s) Fe 2+ (aq) + 2 e Pelkistyminen: Cu 2+ (aq) + 2 e Cu(s) Kokonaisreaktio: Fe(s) + Cu 2+ (aq) Fe 2+ (aq) + Cu(s) Hapettumis- ja pelkistymisreaktio lasketaan yhteen kuten reaktiosarjoissa. Esimerkissä elektronien määrä oli molemmissa reaktioissa sama. Puolireaktiot on tasapainotettava siten, että elektroneja on reaktionuolen vastakkaisilla puolilla sama määrä. Ks. kirjan esmierkki 2 s. 49. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

25 Saostuminen Saostumisreaktio Vesiliukoisten ioniyhdisteiden välisessä reaktiossa syntyy ioniyhdiste, joka ei liukene veteen eli saostuma. Esimerkiksi Ag + (aq) + Cl (aq) AgCl(s). Mikäli on tilanne, että voi saostua enemmän kuin yhtä ainetta, niin niukkaliukoisin saostuu ensin. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

26 Hajoaminen Hajoamisreaktio Hajoamisreaktiot ovat reaktioita, joissa yhdiste hajoaa yksinkertaisimmiksi aineiksi, esimerkiksi lämmön tai valon vaikutuksesta. Esimerkiksi 1 CaCO 3 (s) lämmitys CaO(s) + CO 2 (g) 2 2 AgBr(s) valo 2 Ag(s) + Br 2 (l) Hajoamisreaktioita sovelletaan mm. räjähdysaineissa, missä käytetään hyväksi typpiyhdisteiden hajoamisreaktioita. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

27 Substituutioreaktio Korvautumis- eli substituutioreaktiolla tarkoitetaan sitä, kun orgaanisen yhdisteen vety- tai halogeeniatomi korvautuu jollakin muulla atomilla tai atomiryhmällä. Tyypillinen reaktio alkaaneilla, sykloalkaaneilla ja aromaattisilla hiilivedyillä H H 1 H C H + Cl 2 valo lämpöenergia H C Cl + HCl H metaani kloori H kloorimetaani vetykloridi Vetyatomit korvautuvat yksikerrallaan seos CH 3 Cl,CH 2 Cl CH 3 Br + Na + OH CH 3 OH + Na + Br bromimetaani emäs metanoli Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

28 Additioreaktio Liittymis- eli additioreaktiolla tarkoitetaan sitä, kun hiilivetyjen kaksoistai kolmoissidos aukeaa, jolloin molekyyliin liittyy lisää atomeja tai atomiryhmiä siten, että mitään ei lohkea pois. Markovnikovin sääntö Vety liittyy siihen kaksoissidoksen hiiliatomiin, jossa on alunperin enemmän vetyä ns. vety vetää vetyä. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

29 Eliminaatio Additioreaktion käänteisreaktiota kutsutaan eliminaatioreaktioksi: molekyyistä lohkeaa pois jokin toinen molekyyli ja muodostuu sidos. Esimerkiksi etanolista saadaan eteeniä ja vettä eliminaatioreaktiolla, jolloin etanolista lohkeaa pois vesimolekyyli ja syntyy hiili-hiili sidos. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

30 Kondensaatio Sellaista reaktiota, jossa liittymistä seuraa lohkeaminen, kutsutaan kondensaatioreaktioksi. Esimerkki CH 3 CH 2 O } H + {{ H O } CH H 2 SO 4 2 CH CH 3 CH 2 O CH 2 CH 3 + H 2 O }{{} Esimerkki 2. Hyvin tavallinen kondensaatioreaktio on alkoholin ja karboksyylihapon välinen esteröitymisreaktio. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

31 Hydrolyysireaktio ja saippuoituminen Esterihydrolyysi Esteröitymiselle käänteistä reaktiota kutsutaan esterihydrolyysiksi. esteröityminen happo + alkoholi esteri + vesi esterihydrolyysi Emäshydrolyysi Esterin hajoamista hapoksi ja alkoholiksi voidaan tehostaa emäksen vesiliuoksella. Tähän käytetään alkalimetallihydroksideja kuten NaOH tai KOH. Tässä ns. emäshydrolyysissä vapautunut karboksyylihappo neutraloituu suolaksi. Esimerkiksi: (l) + NaOH (aq) CH 3 COOHCH 2 CH 3 etyylietanaatti CH 3 CH 2 OH etanoli natriumhydroksidi (aq) + CH 3 COONa natriumetanaatti (aq) Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

32 Hydrolyysireaktio ja saippuoituminen Kun rasvat (glyserolin ja rasvahappojen esterit) hydrolisoituvat vapautuneet rasvahapot neutraloituvat emäksen takia muodostaen rasvahappojen suoloja. Tätä reaktiota kutsutaan nimellä saippuoituminen, koska saippuat ovat kemialliselta rakenteeltaan pitkäketjuisten karboksyylihappojen natrium- tai kaliumsuoloja. Saippuan toiminta Saippuan pesuvaikutus perustuu sen vesiliuoksessa esiintyvään karboksylaatti-ioniin. Karboksylaatti-ioni koostuu pitkästä poolittomasta hiiliketjusta, jota kutsutaan hydrofobiseksi osaksi ja poolisesta osasta, jota kutsutaan hydroiliseksi osaksi. Hydrofobiset osat peittävät rasvatahran, muodostaen sen ympärille ioniverhon, jonka ulkoreunalla ovat pooliset hydroiliset osat. Tällöin rasvatahra huuhtoutuu veden mukana pois. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

33 Energiamuutokset kemiallisessa reaktiossa Kun aineet reagoivat keskenään vahvat sidokset purkautuvat kuluttaen energiaa (tarvitaan tietty aktivaatioenergia, jotta reaktio lähtee käyntiin) ja uudet sidokset syntyvät vapauttaen energiaa Reaktion energia mitataan lämpömittarilla ja ilmaistaan energiayksikköinä entalpia-suureen avulla Entalpian arvoja ei tunneta, mutta entalpiamuutos H voidaan ilmoittaa Entalpia H H = H reaktiotuotteet H lähtöaineet Yksikkö 1 J Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

34 Energiamuutokset kemiallisessa reaktiossa Reaktio tapahtuu vakiopaineessa Entalpiamuutos on sama kuin reaktiossa vapautunut tai sitoutunut lämpöenerian määrä. Tällöin myös entalpiamuutosta kutsutaan reaktiolämmöksi. Aineen liukenemiseen liittyvää entalpiamuutosta kutsutaan liukenemislämmöksi. Kun reaktiossa vapautuu lämpöenergiaa ympäristöön, H < 0, niin reaktio on eksoterminen Kun reaktio sitoo lämpöenergiaa ympäristöstä, H > 0, niin reaktio on endoterminen Kun reaktio tapahtuu vesiliuoksessa niin entalpiamuutos voidaan laskea seuraavasti: H = c m T, c = ( ) kj veden ominaislämpökapasiteetti kg K m = veden massa(kg) T = reaktion aikana mitattu lämpötilan muutos(k) Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

35 Reaktiomuutokset kemiallisessa reaktiossa Entalpiamuutos voidaan laskea myös taulukoitujen sidosenergioiden avulla. Sidosenergia kuvaa sitä energiamäärää (kj), joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia. Esimerkiksi vedyn H 2 molekyylin vetyatomien välisen kovalenttisen sidoksen sidosenergia on 436kJ/mol. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

36 Erilaisia entalpiamuutoksia Peusmuodostumislämpö eli muodostumisentalpia Hf tarkoittaa lämpöenergiaa, joka sitoutuu tai vapautuu, kun 1 mol yhdistettä syntyy alkuaineistaan. Esimerkkinä veden muodostumislämpö H 2 (g) O 2 (g) H 2 O(l) Hf = 285, 8 kj/mol, mikä siis ilmoitetaan tuotteen yhtä moolia kohti. Ts. 2H 2 (g) + O 2 (g) 2H 2 O(l) Hf = 571, 6 kj/mol. Käänteisreaktion, eli veden hajottaminen takaisin hapeksi ja vedyksi, reaktioentalpia on veden muodostumisentalpian vastaluku ts. H 2 O(l) H 2 (g) O 2 (g) Hf = +285, 8 kj/mol Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

37 Erilaisia entalpiamuutoksia Perusmuodostumisentalpia alkuaineilla on 0 kj/mol Yhdiste on sitä pysyvämpi, mitä enemmän energiaa vapautuu sen muodostuessa eli mitä pienempi muodostumisentalpia on Reaktion reaktioentalpia H voidaan laskea lähtöaineiden ja tuotteiden muodostumisentalpioista H = n H f (reaktiotuotteet) n H f (lähtöaineet), missä n on reaktioyhtälön kerroin. Palamislämpö kuvaa reaktion entalpia muutosta, jossa yksi mooli ainetta reagoi täydellisesti hapen kanssa Liukenemislämpö on ioniyhdisteiden veteen liukenemisen entalpiamuutos. Ionihilan hajoaminen on endoterminen vaihe ja ionien hyrdatoituminen on eksoterminen vaihe. Liukenemislämpö on näiden kahden vaiheen entalpiamuutosten summa. Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

38 Reaktionopeus Kemiallisten reaktioiden nopeus vaihtelee suuresti: Erittäin nopeita reaktioita ovat räjähdykset ja saostumiset Hyvin hitaita reaktioita ovat raudan ruostuminen, sementin kovettuminen, alkoholin käyminen... muutos ainemäärässä* Reaktionopeus = muutokseen kulunut aika = n T * tuotteen muodostuminen tai lähtöaineen kuluminen Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

39 Reaktionopeus Törmäysteoria: 1 Aineen rakenneosien on törmättävä toisiinsa 2 Törmäysten on tapahduttava oikeasta suunasta 3 Törmäykset johtavat reaktioon vain silloin, kun törmäykseen liittyvä energia ylittää tietyn kynnysenergian eli aktivaatioenergian E a Siirtymätilateoria Siirtymätilassa muodostuu aktivoitunut atomiryhmä, jossa atomit ovat osittain sitoutuneet. Reaktio voi edetä tuotteiden suuntaan tai palata takaisin lähtöaineiksi Siirtymätilan syntyminen on reaktion edellytys ja se vaatii energiaa aktivoitumisenergiaa Jos aktivoitumisenergia on suuri, reaktio tapahtuu, kun energiaa tuodaan ympäristöstä Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

40 Reaktionopeuteen vaikuttavat tekijät Reaktionopeuteen vaikuttavat tekijät ovat: 1 Reagoivien aineiden luonne: olomuoto, sidostyyppi kaasuissa ja liuoksissa nopeita, kiinteissä hitaita orgaaniset reaktiot ovat usein hitaita tasapainoreaktioita 2 Hiukkaskoko: kiinteiden lähtöaineiden muuttaminen hienojakoiseksi enemmän kontaktipintaa 3 Konsentraatio: lähtöaineiden pitoisuuden lisääminen kaasujen paineen lisääminen/tilavuuden pienentämien 4 Lämpötila: lämpötilannostaminen nopeiden hiukkasten määrä kasvaa Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

41 Reaktionopeuteen vaikuttavat tekijät 5 Katalyytti: katalyytti alentaa aktivoitumisenergiaa, uusi reaktioreitti pienempi aktivoitumisenergia muodostaa lähtöaineen kanssa lyhytikäisen pysymättömän välituotteen, joka reagoi toisen lähtöaineen kanssa. Tällöin muodostuu reaktiotuote ja katalyytti vapautuu. Katalyytti ei kulu. homogeeninen katalyytti, samassa olomuodossa kuin lähtöaine, heterogeeninen katalyytti, eri olomuodossa kuin lähtöaine ensyymit ovat luonnon biokatalysaattoreita selektiivisiä: tietty katalyytti toimii työtyssä reaktiossa inhibiittori hidastaa reaktiota nopeiden hiukkasten määrä vähenee. Inhibiittoreita ovat mm. säilöntäaineet Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

Reaktiolämpö KINEETTINEN ENERGIA POTENTIAALI- ENERGIA

Reaktiolämpö KINEETTINEN ENERGIA POTENTIAALI- ENERGIA POTENTIAALI- ENERGIA KINEETTINEN ENERGIA Reaktiolämpö REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa

Lisätiedot

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio

Lisätiedot

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Liittymis- eli additioreaktiossa molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. Reaktio

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Reaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!

Reaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä! REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktiomekanismi Määritelmä, reaktiomekanismi: Reaktiomekanismi on yksityiskohtainen malli, joka selittää atomi- ja elektronitasolla, miten reaktio tapahtuu. Siis malli, jolla

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja.

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja. KE3 Pähkinänkuressa Olmudt reaktiyhtälössä 1) Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet kaasuja (g). 2) Metallit, lukuun ttamatta elhpeaa, vat huneen lämmössä kiinteitä (s). 3) Iniyhdisteet vat huneen

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Osio 1. Laskutehtävät

Osio 1. Laskutehtävät Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

1. Kemialliset reaktiot Kemiallisessa reaktiossa tapahtuu energiamuutoksia, kun sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu. Kemiallinen reaktio voi

1. Kemialliset reaktiot Kemiallisessa reaktiossa tapahtuu energiamuutoksia, kun sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu. Kemiallinen reaktio voi 1. Kemialliset reaktiot Kemiallisessa reaktiossa tapahtuu energiamuutoksia, kun sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu. Kemiallinen reaktio voi tapahtua, kun lähtöaineiden molekyylit ja atomit törmäävät

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät: 1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Osa2. Kemiallinen reaktio

Osa2. Kemiallinen reaktio Osa2. Kemiallinen reaktio 1. Kertoimien määrittäminen 2. Määrälliset laskut - massasuhdemenetelmä - moolimenetelmä 3. Palamisreaktiot 4. Lämpöenergia reaktioissa 5. Reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Reaktiot ja energia. Kurssin yleiset tiedot. (työt to-pe!!! Ehkä ma-ti) Kurssi 3 (syventävä): Reaktiot ja energia, Ke3 Tunnit (45min):

Reaktiot ja energia. Kurssin yleiset tiedot. (työt to-pe!!! Ehkä ma-ti) Kurssi 3 (syventävä): Reaktiot ja energia, Ke3 Tunnit (45min): Reaktiot ja energia Kurssi 3, Ke3 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 3 (syventävä): Tunnit (45min): ma 8:00-8:45 ja 14:10 14:55, ti, ke ja pe 8:00 8:45 ja to 14:10 14:55 (työt to-pe!!! Ehkä ma-ti) Kurssikirja:

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike) KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 1. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 2 1 1. PERUSKÄSITTEITÄ - Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka:

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet 1 Helsingin, Jyväskylän ja ulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 13.6. 2012 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-10. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot