Verenpainepotilaan perustutkimukset ja lääkevalinta
|
|
- Juuso Lehtilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Verenpainepotilaan perustutkimukset ja lääkevalinta Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence
2 Kohonnut verenpaine -eniten kuolemantapauksia aiheuttava riskitekijä Blood pressure (BP) Tobacco Cholesterol Underweight Unsafe sex Fruit and vegetable intake High body mass index (BMI) Physical inactivity Alcohol Unsafe water, sanitation, and hygiene Indoor smoke from solid fuels Iron deficiency Urban air pollution Zinc deficiency Vitamin A deficiency Unsafe health care injections Occupational risk factors for injury Number of deaths (millions) World Health Organization 2002
3 Verenpaineen hoitotilanne on edelleenkin epätyydyttävä Suomessa Tietoisuus kohonneesta verenpaineesta ja hoitotilanne Noin puolella vuotiaista miehistä ja kolmasosalla naisista on kohonnut verenpaine (>140 ja/tai 90 mmhg) Vain noin puolet arvon 140 tai 90 mmhg ylittävistä on tietoisia kohonneesta verenpaineestaan, noin puolet tietoisista käyttää verenpainelääkitystä ja vain %:lla heistä verenpaine alittaa arvot 140 ja 90 mmhg. Epätyydyttävään hoitotilanteeseen on useita syitä: suomalaisten yleisesti korkea verenpainetaso kohonneen verenpaineen vaaratekijöiden puutteellinen hallinta hoidon suhteellisen myöhäinen aloittaminen lääkehoidon tehoton suuntaaminen ja toteutus. Duodecim 2002; 118: , 2. päivitys
4 Potilastapaus: 38- vuotias nainen Voimakkaasti koholla oleva verenpaine
5 38-vuotias nainen, juristi (4) Ongelma ja diagnoosi - mikä oli tärkein tekijä potilaan hypertension taustalla? essentielli hypertensio vai lakritsihypertensio vai särkylääkehypertensio vai valkotakkikomponentti vai sekundaarinen hypertensio
6 38-vuotias nainen, juristi (6) amlodipin 5mg lääkityksellä kotimittauksella verenpaine kotona tasoa 130/85 sekundaarista hypertensiota ei taustalta löytynyt; aivan kaikkia mahdollisuuksia ei tutkittukaan essentiellin hypertension lisäksi lakritsioireyhtymä (hypokalemia) ja särkylääkkeiden käyttö; valkotakkikomponentti korkeiden vastaanottomittausten taustalla (30-40/20-30mmHg)
7 Kysymys 2: Mikä lääkitys potilaalle valittiin? 1. ACE-estäjä + Ca-salpaaja 2. Ca-salpaaja + diureetti 3. ACE-estäjä + -salpaaja 4. ATR-salpaaja + diureetti -salpaaja + Ca-salpaaja 6. ATR-salpaaja + Ca-salpaaja 7. ATR-salpaaja + diureetti -salpaaja + diureetti 9. ACE-estäjä + diureetti
8 38-vuotias juristi (7) lääkitykseksi valittiin ATR-salpaaja + Casalpaaja kombinaatio kotimittauksissa tavoitteisiin /80
9 38-vuotias juristi mitä opimme? alkuvaiheessa tehty huolellinen selvittely auttaa hoitotavoitteeseen pääsyssä poistettavat eksogeeniset tekijät tulee heti huomioitua, kirjattua ja samoin hoitoa sotkevat tekijät lakritsi; särkylääkkeet, valkotakkikomponentti potilaalle tuli tunne, että hänestä välitetään, lisäsi hoitomotivaatiota
10 Valkotakkihypertensio Koholla oleva verenpaine vastaanotolla, mutta kotimittauksen tai ambulatorisen verenpaineen seurannan perusteella normotensio Prevalenssi n. 20% Kardiovaskulaarinen riski lievästi suurentunut Seuranta, elintapahoito Ei lääkehoitoa
11 Naamioitu hypertensio Kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnillä mitattu verenpaine on kohonnut (>135/85), mutta vastaanotolla mitattu verenpaine on normaali (< 140/90) potilailla on useita muitakin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kohde-elinvaurioiden riski on lisääntynyt sydän- ja verisuonitautiriski on kohonnut kotimittaukseen perustuva dg voidaan mittaustekniikan puutteita epäiltäessä varmistaa amb RR mittauksen avulla hoitopäätös tehdään kotimittauksen ja/tai pitkäaikaisrekisteröinnin tulosten perusteella toimistomittauksilla normotensiiviseksi todetuilla suomalaisilla 14%:lla on naamioitu hypertensio
12 Hypertension eksogeeniset syyt Ravinto- ja nautintoaineet runsas suolan käyttö alkoholi tupakka ja tupakkavalmisteet huumeet (amfetamiini, kokaiini, stimulantit) lakritsiuutetta sisältävät tuotteet Lääkkeet tulehduskipulääkkeet glukokortikoidit, mineralokortikoidit, anaboliset steroidit sympatomimeettejä sisältävät nuha-, yskän- ja allergialääkkeet jotkut psyykenlääkkeet siklosporiini, takrolimuusi erytropoietiini e-pillerit
13 Suola ja verenpaine Suolan (NaCl:n) käyttö keskimäärin 8-10 g/vrk Tavoite 5 g/vrk Suolarajoitus tehoaa 100 mmol:n eli 6 g:n vähennys -> RR laskee 9/5 mmhg vasemman kammion massa pienenee kardiovaskulaaritapahtumien vaara vähenee (BMJ 2007, 2009, NEJM 2010) Suolan käyttöä voidaan mitata du-natrium 100 mmol/vrk vastaa n. 6 g suolaa (NaCl:ia) Suolarajoitus osana lääkehoitoa tehostaa ACE:n estäjien ja ATR-salpaajien vaikutusta tehostaa myös beetasalpaajien vaikutusta vähentää diureettilisän tarvetta
14 7-jouluk-11 Runsas suolan käyttö ja ennuste
15 Suolan vähentäminen ja ennuste Cook et al., BMJ 2007
16 Pienikin suolankäytön vähentäminen pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä! 7-jouluk-11
17 Pienikin suolankäytön vähentäminen pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä! Suolan käytön vähentäminen 3 grammalla henkilöä kohti väestötasolla on yhtä tehokkaasta kuin tupakoinnin lopettaminen laihduttaminen kolesterolin alentaminen Hyöty koskettaa kaikkia henkilöitä On erittäin kustannustehokasta 7-jouluk-11 Bibbins-Domingo et al. NEJM, Jan 20, 2010
18 Lakritsi ja verenpaine hypertensio hypokalemia natriumretentio pienetkin määrät riittävät - kynnys annosta ei luotettavasti määritelty osa ihmisistä herkkiä - verenpainevaikutus vaihtelee mekanismi täysin tunnettu - lakritsihappo estää munuaisissa kortisolin muuttumista inaktiiviseksi kortisoniksi - ylimääräinen aktiivinen kortisoli sitoutuu voimakkaasti mineralokortikoidireseptoreihin
19 Lakritsi Primaari aldosteronismi
20 Lakritsi ja verenpaine (2) kaikki tummat karkit, purkat ja salmiakit; lisäksi lakritsiuutetta sisältävä tee, jotkut luontaistuotteet ja lääkkeenomaiset valmisteet ja jotkut alkoholijuomat sisältävät vaihtelevia määriä lakritsihappoa lakritsin käytön loputtua verenpainevaikutus kestää pitkään, jopa kuukausia Suositus * hypertensiopotilaan syytä välttää tummia makeisia ja lakritsiuutetta sisältäviä tuotteita
21 Miksi esh:n pkl:lle tulee usein lakritsihypertensiopotilaita? paljolti suomalainen ilmiö, laajasti käytetty karkki vanhemmissa hoitosuosituksissa ei mainintaa, vasta nyt verenpaineen Käypä Hoito päivityksessä 2009 sai tilaa vahvasti hoitohenkilökuntaankin juurtunut käsitys: vain suuret määrät merkityksellisiä lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle osin tuntematon asia: pieni vaikuttava annos ja pitkä vaikutusaika vaikutusmekanismi on hiukan vaikea, selittäminen potilaalle hankalaa
22 Elintapamuutosten verenpainevaikutukset Elintapa Elintapamuutoksen Verenpainevaikutus suuruus Natrium mg (-5 g NaCl) -7/-4 mmhg Kalium mg -3/-2 mmhg Kalsium mg -2/0 mmhg Magnesium +400 mg 0/-2 mmhg Kuitu +11 g -2/-2 mmhg Kalarasvat mg -3/-1.5 mmhg Alkoholi annosta/vko -4/-2 mmhg Liikunta Säännöllinen liikunta -5/-4 mmhg Painon lasku 4-8 % painon lasku -6/-3 mmhg Duodecim 2002; 118: , 2. päivitys
23 Onnistuneella elintapahoidolla voidaan alentaa verenpainetta ja vähentää jopa yli 75% sydän- ja verisuonisairauksia Franco OH et al., BMJ 329: , 2004
24 Diagnostiikka
25 2007 Guidelines for the Management of Arterial Hypertension European Society of Hypertension European Society of Cardiology Journal of Hypertension 2007;25: Journal of Hypertension 2009;27, October issue
26 Factors influencing Prognosis Diabetes Mellitus Fasting plasma 7.0 mmol/l (126 mg/dl) on repeated measurement, or Postload plasma glucose >11.0 mmol/l (198 mg/dl) Established CV or renal disease Cerebrovascular disease: ischaemic stroke; cerebral haemorrhage; transient ischaemic attack Heart disease: myocardial infarction; angina; coronary revascularization; heart failure Renal disease: diabetic nephropathy; renal impairment (serum creatinine M >133, W >124 mmol/l); proteinuria (>300 mg/24 h) Peripheral artery disease Advanced retinopathy: haemorrhages or exudates, papilloedema
27 Factors influencing Prognosis Risk Factors Systolic and diastolic BP levels Levels of pulse pressure (in the elderly) Age (M>55 years; W>65 years) Smoking Dyslipidaemia TC>5.0 mmol/l (190 mg/dl) or LDL-C >3.0 mmol/l (115 mg/dl) or HDL-C:M <1.0 mmol/l (40 mg/dl), W <1.2 mmol/l (46 mg/dl) or TG >1.7 mmol/l (150 mg/dl) Fasting plasma glucose mmol/l ( mg/dl) Subclinical Organ Damage Electrocardiographic LVH (Sokolow-Lyon >38 mm; Cornell >2440 mm*ms) or Echocardiographic LVH (LVMI M 125g/m², W 110 g/m²) Carotid wall thickening (IMT >0.9 mm) or plaque Carotid-femoral pulse wave velocity >12 m/sec Slight increase in plasma creatinine: M: mol/l ( mg/dl); W: mol/l ( mg/dl) Low estimated glomerular filtration rate (<60 ml/min/1.73 m ²) or creatinine clearance (<60 ml/min) Abnormal glucose tolerance test Ankle/Brachial BP index <0.9 Abdominal obesity (Waist circumference >102cm (M), 88cm (W)) Family history of premature CV disease (M at age <55 years, W at age <65 years) Microalbuminuria mg/24h or albumin-creatinine ratio: 22 (M), or 31 (W) mg/g creatinine
28 Availability, Prognostic Value and Cost of some markers of organ damage (scored from 0 to 4 pluses) Markers CV predictive value Availability Cost Electrocardiography Echocardiography Carotid Intima-Media Thickness Arterial stiffness (Pulse wave velocity) Ankle-Brachial index Coronary calcium content Cardiac/Vascular tissue composition? + ++ Circulatory collagen markers? + ++ Endothelial dysfunction Cerebral lacunae/ White matter lesions? Est. Glomerular Filtration Rate or Creatinine Clearance Microalbuminuria
29 Hypertensiopotilaan perustutkimukset (Käypä Hoito suositus 2009) pvk P-K, P-Na S-krea (egfr) U-prot, U-eryt, U-alb/kreat-suhde veren glukoosi kol, LDL-kol, HDL-kol, trigly EKG (Sokolow-Lyonin ja Cornellin kriteerit) thorax-rtg (sydämen vajaatoimintaa epäiltäessä)
30
31 Systolinen verenpaine (mmhg) Ei tupakoi Naiset Tupakoi Ikä Miehet Tupakoi SCORE Kokonaiskolesteroli mmol/l Ei tupakoi mg/dl 2003 ESC 15% tai enemmän Kuolemaan johtavan 10%-14% kardiovaskulaaritapahtuman 5%-9% riski Euroopan korkean riskin maissa 3%-4% 2% 1% < % Taulukkoa käytetään kaikissa Euroopan maissa lukuunottamatta niitä, joissa katsotaan riskin olevan matalampi (Belgia, Ranska, Kreikka, Italia, Luxemburg, Espanja, Sveitsi, Portugali) De Backer G, et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil. 2003;10(suppl 1):S1-S78.
32 Potilastapaus: 56-v mies, isännöitsijä Hypertension luonne voi muuttua
33 56-v. mies, isännöitsijä Mitä opimme? kerran essentielli HT ei aina essentielli HT potilaalla siis alkuunsa essentielli hypertensio, jonka elintapatekijät tekivät vaikeahoitoiseksi muutos onnistui!- ja RR taso optimaaliseksi kahdella lääkkeellä seurannassa tilanne muuttui elintavat säilyivät hyvinä, mutta tuli hypokalemia ja RR taso nousi löytyi primaarinen aldosteronismi Käypä Hoito suosituksen mukaiset seurannat tärkeitä
34 Epäily sekundaarisesta hypertensiosta Nuori potilas (kaikki <20 v., jos lääkehoito <30 v.) Sekundaariseen hypertensioon viittaavat oireet tai löydökset Systolinen verenpaine >220 mmhg tai diastolinen verenpaine >120 mmhg Äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio Kolmois- neloslääkityksellä ei hoitotavoitteessa Munuaisten vajaatoiminta, proteinuria tai hematuria Hypokalemia
35 Sekundaarisen hypertension syyt Tavalliset Munuaissairaudet Renovaskulaarinen hypertensio Primaarinen hyperaldosteronismi Harvinaiset Muut endokrinologiset syyt akromegalia Cushingin oireyhtymä feokromosytooma kilpirauhasen toimintahäiriöt primaarinen hyperparatyreoosi Muut syyt uniapnea aivokasvaimet aortan koarktaatio geneettiset syyt (mm. Liddlen oireyhtymä)
36 Sekundaarisen hypertension seulonta Munuaissairaudet: plv, S-kreat, munuaisten kaikututkimus Renovaskulaarinen hypertensio: munuaisten magneettiangiografia (kaptopriilinefrografia, CT-angiografia, doppler-uä) Primaarinen hyperaldosteronismi: P-kalium, P-aldosteroni/ reniinisuhde Feokromosytooma: du-metanefriinit Muut endokrinologiset sairaudet - kilpirauhassairaudet: S-TSH - Hyperparatyreoosi: S-kalsium - Cushingin oireyhtymä: 1 mg:n dexametasonikoe Aortan koarktaatio: verenpaine ja pulssit käsistä ja jalasta Uniapnea: anamneesi, status
37 Lääkehoito/lääkevalinta
38 Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suositus, 2. päivitys
39 Lääkehoidon aloitusrajat aina kun RR >160/100 mmhg mikäli RR >140/90 mmhg ja potilaalla diabetes munuaissairaus kohde-elinvaurio (LVH, mikroalbuminuria) sydän- ja verisuonisairaus (koronaaritauti, sydämen vajaatoiminta, stroke, TIA, perifeerinen ASO) useita muita riskitekijöitä (SCORE>5%) Duodecim 2002; 118: , 2. päivitys
40 Verenpaineen hoidon tavoitetasot Verenpainetta alentavan hoidon tavoite <140/85 mmhg <130/80 mmhg jos potilaalla on diabetes, munuaissairaus, sairastettu aivohalvaus tai sydäninfarkti <125/75 mmhg mikäli diabeettiseen tai ei-diabeettiseen munaissairauteen liitty proteinuria yli 1 g/vrk <150/85 mmhg voi olla käytännön tavoite yli 80-vuotiailla Kotimittausten tavoitetasot 5/5 mmhg matalammat Duodecim 2002; 118: , 2. päivitys
41 Verenpainelääkkeen valinta Komplisoitumaton essentielli hypertensio Lääke valitaan yksilöllisesti. Valintaan vaikuttaa hypertension vaikeusaste, siihen liittyvät elinvauriot, muut samanaikaiset sairaudet ja lääkitykset sekä lääkehoidon kustannukset Hoito aloitetaan ACE:n estäjällä, angiotensiinireseptorin salpaajalla, beetasalpaajalla, diureetilla, tai kalsiumkanavan salpaajalla. Beetasalpaajia sekä erityisesti beetasalpaajien ja diureetin yhdistelmää ei suositella ensisijaislääkityksenä potilailla, joilla on lisääntynyt riski sairastua diabetekseen Tärkeintä on riittävä verenpaineen lasku, mihin useimmiten tarvitaan yhdistelmähoitoa. Duodecim 2002; 118: , 2. päivitys ESH/ESC guidelines, JHypertens 2007;25: ; J Hypertens October 2009
42 Uuden diabeteksen kehittyminen verenpainetutkimuksissa Elliot WJ, Meyer PM, Lancet 369: , 2007
43 Lääkehoidon periaatteita aloitus matalalla annoksella pitkävaikutteiset valmisteet suotavia vasteen ja sivuvaikutusten perusteella joko annoksen nosto, lääkeryhmän vaihto tai kombinaatiohoito pienten annosten yhdistelmähoito jos korkean riskin potilas tai lähtötaso korkea nopeasti tai suoraan yhdistelmähoito (yhdistelmähoitoa tarvitaan yli puolella potilaista)
44 VERENPAINELÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Annosriippuvuus 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Haittavaikutusten esiintyminen (%) lääkehoidon aikana ½xannos 1xannos 2xannos -5,00 Thiazides Betablockers CCBs ACE inhibitors ARBs Law et al. Value of low dose combination treatment with blood pressure lowering drugs: analysis of 354 randomized trials. BMJ.COM 2003;326:1427
45 Law MR et al., BMJ 2009; 338:b1665
46 Law MR et al., BMJ 2009; 338:b1665
47 Verenpainetta alentavan yhdistelmähoidon valinta ACE:n estäjä tai ATR-salpaaja Diureetti Kalsiumsalpaaja -dihydropyridiinit -verapamiili -diltiatseemi? -salpaaja
48 ACCOMPLISH-trial: Kaplan Meier for Primary Endpoint Cumulative event rate ACEI / HCTZ CCB / ACEI 20% Risk Reduction p = Time to 1 st CV morbidity/mortality (days) HR (95% CI): 0.80 (0.72, 0.90) Jamerson K et al., NEJM 2008; 359:
49 Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suositus, 2. päivitys
50 Reniini-angiotensiinijärjestelmä sydän- ja verisuonisairauksissa Vasokonstriktio Verisuonten hypertrofia ja remodelling Endoteelidysfuntio Ateroskleroosi Aivohalvaus Hypertensio RAAjärjestelmä LVH Fibroosi Remodelling Apoptoosi Sydämen vajaatoiminta Sydäninfarkti Rytmihäiriöt Kuolema GFR Proteinuria Glomeruloskleroosi Munuaisten vajaatoiminta
51 RAA-järjestelmää estävät lääkkeet Angiotensinogeeni Reniini Reniinin estäjät Bradykiniini Angiotensiini I Inaktiiviset fragmentit ACE:n estäjät ACE Angiotensiini II Non-ACE entsyymit AT 1 -reseptorin salpaajat AT 1 reseptori AT 2 reseptori
52 Verenpainelääkkeen valinta ACE:n estäjät/ ATR-salpaajat Reniiniestäjät? Käyttöä puoltaa diab nefropatia muut munuaissairaudet sairastettu sydäninfarkti sydämen vajaatoiminta aivoverenkiertohäiriö LVH suuren riskin potilas MBO Käyttöä rajoittaa raskaus ja imetys mol. puoleinen munuaisvaltimoahtauma tai muusta syystä johtuva munuaisten perfuusiohäiriö ACE:n estäjillä yskä, angioneuroottinen turvotus Tikkanen I, Duodecim 2010; 126:
53 Verenpainelääkkeen valinta kalsiumkanavan salpaajat Käyttöä puoltaa helppokäyttöisyys, laaja ennustenäyttö ja usein hyvä teho erityisesti iäkkäillä potilailla yhdistelmähoito angina pectoris perifeeriset verenkiertohäiriöt Käyttöä rajoittaa nilkkaturvotus ja muut sivuvaikutukset: (päänsärky, takykardia, vatsaoireet, ienhyperplasia) verapamiililla ja diltiatseemilla bradykardia, AVjohtumishäiriöt, Tikkanen I, Duodecim 2010; 126:
54 Verenpainelääkkeen valinta diureetit -salpaajat Käyttöä puoltaa suola- ja nesteretentio sydämen vajaatoiminta yhdistelmähoito sepelvaltimotauti sydämen vajaatoiminta rytmihäiriötaipumus raskaus Käyttöä rajoittaa elektrolyytti- ja nestetasapainohäiriöt kihti diabetogeenisyys raskaus AV-katkos, bradykardia fyysisen suorituskyvyn lasku, väsymys astma/copd diabetogeenisyys Tikkanen I, Duodecim 2010; 126:
55 Lääkehoidon tehostaminen/optimoiminen Munuaisten toimintaan (hypervolemiaan/suolaretentioon) vaikuttaminen diureettihoidon tehostaminen usein auttaa Spironolaktonilisä ( mg x1-2) Sympaattisen hermoston aktiivisuuden vähentäminen beetasalpaaja-annos pulssitason mukaan sentraalista sympatolyyttiä voi kokeilla lisälääkkeenä Reniini-angiotensiini-aldosteroni järjestelmän aktiivisuuden vähentäminen riittävän pitkävaikutteiset valmisteet vain erityistapauksissa kaksoisesto MUISTA!: kreat ja K seuranta Verisuonen supistumiseen tai laajentumiseen vaikuttaminen kalsiumkanavan salpaajista riittävän pitkävaikutteiset valmisteet pitkävaikutteisesta nitraatista tai alfasalpauksesta voi olla hyötyä
56 Milloin suoraan yhdistelmävalmiste? Sydän- ja verisuonisairauksien suhteen korkean riskin potilas Korkea verenpaine pysyvästi rajaa ei sovittu (>180/110 mmhg?) arvioi yksilöllisesti, onko turvallista aloittaa Hoitokomplianssi usealle tabletille epävarmaa Elintapahoidon toteutuminen puutteellista
57 Syitä kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen Sitoutumattomuus hoitoon - potilaasta johtuva - hoitoprosessista johtuva Lääkehoidon tehottomuus - riittämätön lääkeannos tai huono lääkeyhdistelmä - puutteellinen diureettihoito ja tilavuuskuormitus - yksilölliset erot lääkevasteissa - lääkeaineinteraktiot Verenpainetta nostavat ulkoiset tekijät - suola, lihominen, puutteellinen elintapahoito - lakritsi, alkoholi, tupakka, huumeet - verenpainetta kohottavat lääkkeet Mittausongelmat - valkotakkihypertensio, piilevä hypertensio - pseudohypertensio Sekundaarinen hypertensio
58 Yhteenveto
59 Kohonneen verenpaineen hoito Keskeinen sanoma Kokonaisriskin arviointi, sydän- ja verisuonitautivaaran kokonaisvaltainen pienentäminen Huolelliset kaksoismittaukset, kotimittausten käyttö Elintapahoito hoidon perusta Lääkehoidon aloitusrajat: aina kun RR >160/100 mmhg; >140/90 mmhg, mikäli diabetes, munuaisten vajaatoiminta, kohde-elinvaurio, tai merkittävä sydän- ja verisuonisairaus Yksilöllinen lääkevalinta Verenpaineen tavoitetaso: <140/85 mmhg, diabeetikoilla ja muilla korkean riskin potilailla <130/80 mmhg Yhdistelmähoito Hoidon toteutuminen ja seuranta Hoito on kustannusvaikuttavaa
60 Kiitos!
61 Lisäkuvia
62
63 Verenpainelääkkeen valinta Hypertensiivinen hätätilanne (korkea RR + sydämen vajaatoiminta, aivo-oireet, nopeasti etenevä munuaisten vajaatoiminta, silmänpohjavuodot): Erikoissairaanhoitoon. i.v. labetalololi, nitroprussidi, nitroglyseriini, klonidiini. Ensihoitona avohoidossa keskipitkävaikutteinen vasodilatoiva kalsiumkanavan salpaaja. Kiireellinen tila (ei kohde-elin oireita): Verenpaineen lasku tunnin kuluessa. Per os keskipitkävaikutteinen vasodilatoiva kalsiumkanavan salpaaja, ACE:n estäjä, klonidiini, labetaloli.
64 Hoidossa olevan potilaan seuranta hoitotasapaino hyvä (<140/85 mmhg) yksi lääkärin kontrolli ja 1-4 hoitajan kontrollia/v hoitotasapaino kohtalainen (141/86-159/99 159/99 mmhg) kontrollit lääkärillä ja hoitajalla 3 kk:n välein, kunnes hoitotasapaino hyvä ja muut vaaratekijät hallinnassa hoitotasapaino huono (>160/100 mmhg) kontrollit lääkärillä ja hoitajalla 1-3 kk:n välein, kunnes hoitotasapaino hyvä ja muut vaaratekijät hallinnassa. Erikoislää ääkärin konsultaatio, jos hoitotasapaino huono huolimatta kolmen lääkkeen yhdistelmäst stä. hoitotasapaino erittäin in huono (>180/110 mmhg) erikoislää ääkärin konsultaatio
65 Lääkehoidon vähentäminen ja lopettaminen Voidaan harkita, jos verenpaine on lievässä komplisoitumattomassa hypertensiossa pysynyt lääkehoidon ja elintapamuutosten vaikutuksesta normaalina normaalina ainakin yhden vuoden ajan Lääkehoidon lopettamisen jälkeen verenpainetasoa on seurattava määrävälein
66 Milloin verenpainepotilas lähetetään jatkotutkimuksiin? Päivystystilanne - verenpainekriisi Epäily sekundaarisesta hypertensiosta - nuori potilas (kaikki <20 v., lääkehoidon aloitus <30 v.) - korkeat painearvot (RR>220/120 mmhg) - äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio - kolmoislääkityksellä ei hoitotasolla - munuaisten vajaatoiminta - proteinuria tai hematuria - hypokalemia Hoito-ongelmat - lääkitysvaikeudet Raskaudenajan hypertensio - aina
perustutkimukset ja Verenpainepotilaan lääkevalinta Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence
Verenpainepotilaan perustutkimukset ja lääkevalinta Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotSekundaarinen hypertensio = kohonneen verenpaineen syynä on elimistön oma vika
Tuula Tikkanen Sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Hypertension hoidon erityispätevyys (ESH) 04.04.2014 Helsinki Eksogeeninen hypertensio =verenpaineen nousun aiheuttajana on jokin
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotHypertensio 24.8.2012 Meilahti ls. 4
Hypertensio 24.8.2012 Meilahti ls. 4 Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka, ja Helsinki Hypertension
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotHypertensio Biomedicum, ls. 2
Hypertensio 2.3.2015 Biomedicum, ls. 2 Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence
LisätiedotVerenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?
Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,
LisätiedotMinkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?
Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien
LisätiedotRESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotVerenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset
Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotMitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola
Näin hoidan Mitä tehdä, kun kaikki verenpainelääkkeet ovat jo käytössä? Ilkka Kantola Vaste hoitoon on huono noin joka kymmenennellä verenpainepotilaalla. Tärkeimmät syyt ovat mittaamiseen liittyvät ongelmat,
LisätiedotRenaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa
Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotLaajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje
Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotVerenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho
Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotHypertension lääkehoito Suomessa
SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotVaikean verenpainetaudin hoito
Näin hoidan Matti Nikkilä Vaikean verenpainetaudin hoito Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta hypertension hoitotulokset jäävät usein epätyydyttäviksi. Lähes puolella verenpainepotilaista todetaan lääkityksen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMonipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori
Monipillerissäkö tulevaisuus? 24.11.2017 Timo Strandberg LKT, professori Helsingin yliopisto, Hyks Yhteistyö Erilaista yhteistyötä (tutkimus, koulutus, konsultointi) useiden tähän esitykseen liittyvien
LisätiedotHypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008
Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden
LisätiedotHypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio
Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k 6.5.2014 Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Kliinisen farmakologian seminaarit Ilmoittautuminen Weboodissa (300013) Hypertonian lääkehoito
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotAsiakastiedote 26/2014
Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotHypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio
Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k 5.5.2014 Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Kliinisen farmakologian seminaarit Ilmoittautuminen ja palaute Weboodissa (300013) Hypertonian
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotKohonneen verenpaineen hoito
Käypä hoito -suositus Kohonneen verenpaineen hoito Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotKomplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia
Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotSydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto
Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Kohonnut verenpaine
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 22.9.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotVerenpaineen kotimittaus ja tulkinta
Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE 13 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotOmahoito ja valtimotaudin riskitekijät
Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotOnnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015
Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Mitä HIV-potilaiden kardiovaskulaaritautien riskit ovat? Mitä pitäisi tehdä ja kenelle? Olemmeko onnistuneet? Mitä voisimme
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotEstrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala
Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
Lisätiedot