KOTIHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA Arvoa Asiakkaalle kotihoidon palvelujen uudistamisella

Transkriptio

1 KOTIHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA Arvoa Asiakkaalle kotihoidon palvelujen uudistamisella 1

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Kotihoidossa viime vuosina tehty toiminnan kehittäminen... 3 Kotiin vietävien palvelujen toiminnalliset tavoitteet... 3 Toimintaympäristön muutokset... 4 Väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu... 4 Palvelurakenteen muutos... 4 Sairaalan toimintakäytäntöjen muutokset... 5 Asiakkuuksien hallinta... 6 Toimintaympäristön muutosten vaikutus kotihoidon toimintaan... 6 Vanhusten palvelujen toiminnan muutokset... 7 Kotihoidon kehittämissuunnitelma Asiakkuuksien hallinnan parantaminen... 7 Kotihoidon asiakasprosessin uudistaminen... 8 Kotihoidon ostopalvelustrategia... 9 Omana toimintana järjestettävät palvelut:... 9 Palvelusetelillä tai ostopalveluina järjestettävät palvelut: Valinnanvapausmallin kokeilu yhdellä kotihoitoalueella Espoon kotihoito Sote -kuntoon

3 Johdanto Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua kodissaan, vaikka he tarvitsisivat ulkopuolista apua. Vuonna 2016 noin 92,4 prosenttia kaikista yli 75-vuotiaista espoolaisista asui kotona. Tavoitteena on, että tämä osuus kasvaa 93 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Kotona asumisen ensisijaisuus on myös valtakunnallinen linjaus. Sekä vanhuspalvelulaki että laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi korostavat palvelurakenteen uudistamista ja ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksien parantamista sekä kuntoutusta. Sekä kotihoidossa että kotihoidon toimintaympäristössä on tapahtunut ja on tapahtumassa merkittäviä muutoksia, minkä takia toimintatapoja ja toiminnan järjestämistä on arvioitava uudelleen. Myös sote - uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia kotihoidon toimintakentässä, mikäli nyt käsittelyssä olevat esitykset hyväksytään. Tässä kehittämisohjelmassa on kuvattu ensin kotihoidon viime vuosien toiminnan kehittämistä ja toiminnan kehittämisen tavoitteita. Sen jälkeen on esitetty ne kotihoidon toimintaympäristön ja vanhusten palvelujen toiminnassa tapahtuneet muutokset, minkä takia kotihoidon järjestämisessä ja toimintatavoissa tarvitaan muutosta, jotta tavoitteisiin päästään. Lopuksi on esitetty ne kehittämistoimenpiteet, joilla muutoksiin vastataan. Kotihoidossa viime vuosina tehty toiminnan kehittäminen Seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestori aloitti toimintansa vuoden 2016 syksyllä. Palvelutarpeen arviointi, päätöksenteko sosiaalipalveluista ja palveluohjaus siirrettiin kotihoidosta Nestoriin. Muutoksen myötä myös ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäminen sekä palvelukeskusja päivätoiminta siirtyivät kotihoidosta Nestoriin. Kotihoidon tehtäväksi tulee jatkossa painotetusti kotihoidon palvelujen tuottaminen. Kotihoidon organisointia muutettiin siten, että palveluita tuotetaan viideltä kotihoitoalueelta käsin. Organisaatio tiivistyi ja madaltui, mikä mahdollistaa tavoitteellisemman johtamisen. Kotihoidossa otettiin vuonna 2015 käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Tavoitteena oli kotihoidon laadun parantamisen lisäksi parantaa kotihoidon tuottavuutta. Käyttöönoton tavoitteena oli varmistaa se, että asiakas saa suunnitellun palveluajan, oikeaan aikaan ja oikealla osaamisella. Samanaikaisesti toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton kanssa otettiin käyttöön sähkölukot sekä perustettiin resurssipooli, josta kohdennetaan sijaistyövoimaa kotihoidon työntekijöiden äkillisiin poissaoloihin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle asetetut tavoitteet jäivät osin toteutumatta, sillä henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja prosessien uudistaminen samanaikaisesti järjestelmän käyttöönoton kanssa eivät onnistuneet. Myös palvelutarpeen nopea kasvu ja siitä seurannut runsas vuokratyövoiman käyttö vaikeuttivat tavoitteiden saavuttamista. Prosesseja, johtamista ja osaamista on kehitetty ja uudistettu vuoden 2016 alusta lähtien. Kehitystyö jatkuu edelleen vuonna Kotiin vietävien palvelujen toiminnalliset tavoitteet Kotihoidon kehittämistä ohjaa valtuuston 2016 hyväksymä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja erityisesti sen palvelurakenteen kehittämisohjelma. Suunnitelmassa korostetaan kotona asumisen ensisijaisuutta. Tavoitteena on, että 93 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa vuonna Palvelujen sisällön kehittämisen painopisteiksi on esitetty teknologian parempaa hyödyntämistä ja teknologiaosaamisen lisäämistä, kotikuntoutuksen ja sairaalasta kotiutuvien asiakkaiden prosessin kehittämistä sekä kotihoidon lääkäreiden työpanoksen lisäämistä. Suunnitelman mukaan palvelujen järjestämistapana on monituottajamalli, jossa palvelujen tuottajina ovat julkisen sektorin lisäksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen on yhtenä keskeisenä periaatteena. Kotihoidon osalta järjestämisestä todetaan sen olevan pääosin omaa toimintaa, osittain ostopalvelua. Lisäksi on maininta toiminnan osittaisesta ulkoistamisesta. Vuoden 2017 talousarvion perusteluissa on todettu, että valmistellaan esitys yhden kotihoidon alueen ulkoistamisesta. 3

4 Valmisteilla oleva Sote- ja maakuntauudistus sekä erityisesti siihen liittyvä esitys asiakkaan valinnanvapauden lisääntymisestä tulee huomioida palveluja jatkossa kehitettäessä. Hallituksen tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle vuonna Toimintaympäristön muutokset Väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu Väestön ikääntyminen lisää kotihoidon palvelujen tarvetta. Espoolaisten 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on kuvattu taulukossa 1. Vuoden 2020 jälkeen 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 1000 henkilöllä vuosittain. Taulukko 1 75 vuotta täyttäneet (Espoo verkkotilastopalvelu) Espoon väestö sekä väestöennuste Väestö kasvu % 5 % 5 % 5 % 4 % 8 % 3 % 5 % 5 % 8 % 9 % 8 % 7 % 5 % muutos lkm Palvelutarpeen kasvu ei kuitenkaan ole yhtä suurta kuin ikääntyneen väestön määrän kasvu, sillä väestön terveydentila on aiempaa parempi ja palvelutarve painottuu elämän viimeisiin elinvuosiin, riippumatta iästä. Kuitenkin väestön kasvun ollessa näin suurta, se vaikuttaa vääjäämättä myös palvelutarpeeseen lisäävästi. Erityisesti muistisairauksien esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. Palvelurakenteen muutos Espoossa, kuten muuallakin, tavoitteena on ollut mahdollistaa kotona asumisen toimintakyvyn alenemisesta huolimatta. Valtuuston hyväksymässä suunnitelmassa ikääntyneen väestön tukemiseksi tavoitteeksi on asetettu, että 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa vuonna Espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asui kotona vuoden 2016 lopussa 92,4 prosenttia. Suunnitelman mukaan laitoshoidosta luovutaan vuoteen 2021 mennessä. Laitoshoito korvataan tehostetulla palveluasumisella. Kotona asumisen ensisijaisuus näkyy laitoshoidon peittävyyden laskuna sekä siirtymänä kodinomaisiin tehostettuihin asumispalveluihin. Espoon ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden kehitys näkyy kuvassa 1. Kuva 1 Pitkäaikaishoito 75+ 4

5 hoitopäivä Espoossa omaa ja ostettua laitoshoitoa on purettu tavoitteellisesti korvaamalla laitoshoitopaikat kodinomaisella tehostetulla asumispalvelulla. Samanaikaisesti tehostetun asumispalvelun asukkaiden säännöllisiä lääkäripalveluja on parannettu. Tehostetut asumispalvelut on järjestetty niin, että asukkaat voivat niin halutessaan kuolla kotona. Tarvittaessa asumispalvelujen henkilökunnan tueksi järjestetään sairaanhoidollisia asiantuntijapalveluja kotisairaalan toimesta. Asukkailla on oikeus asua omassa kodissaan ikääntymiseen liittyvästä hauraudesta tai huonokuntoisuudesta huolimatta, jonka vuoksi huonokuntoisia asiakkaita hoidetaan myös elämän loppuvaiheessa entistä pidempään hänen omassa kodissaan kotihoidon ja kotisairaalan turvin. Palvelurakenteen muutos ympärivuorokautisista palveluista avohoitoon on lisännyt kotihoidon palvelujen kysyntää ja muuttanut kotihoidon palvelujen järjestämis-, ja tuottamistapoja. Kotihoidon palveluja järjestetään asiakkaiden palvelutarpeeseen perustuen kaikkina vuorokauden aikoina, jokaisena viikonpäivänä. Kotihoitoon tulevien huonokuntoisten asiakkaiden hoito on lisännyt kotihoidon henkilökunnan osaamisvaatimuksia. Sairaalan toimintakäytäntöjen muutokset Sairaalan toiminta perustuu viiveettömään hoitoon pääsyyn, hoidon ja kuntoutuksen tehokkaaseen integroitumiseen sekä nopeaan ja turvalliseen kotiutumiseen. Turvallista kotiutumista varmistettiin perustamalla kotiutustiimi ja laajentamalla kotisairaalan toimintaa vuonna Samanaikaisesti tehostettiin kuntoutusta ja aloitettiin ns. liukumäkitoiminta. Espoon sairaalan päivystysosaston avaaminen vuonna 2016 ja potilaan aktiivista toimintakykyä edistävän ajan lisääminen sairaalassaolo aikana nopeuttivat edelleen potilaan kotiutumista. Viime vuosina tapahtunut sairaalan toiminnan muutos näkyy hoitojaksojen keskiarvopituuden lyhentymisenä (kuva 2). Kuva 2 Espoon sairaalan hoitojakson keskimääräisen pituuden kehitys Myös erikoissairaanhoidossa on tapahtunut vastaavanlainen muutos. Potilaat kotiutuvat erikoissairaanhoidosta usein suoraan kotihoitoon lyhyellä varoitusajalla, lyhyen hoitojakson päättyessä. Espoon nykyisten kotihoidon palvelujen toiminta ei ole sellaista, että sinne voitaisiin vaivatta vastaanottaa asiakkaita lyhyellä varoitusajalla eri vuorokauden aikoina, kaikkina viikonpäivinä. Nopeat, ennakoimattomat, kotiutukset, samoin suunnitellut paljon palveluja tarvitsevien, huonokuntoisten asiakkaiden kotiutumiset aiheuttavat äkillistä työjärjestelyjen ja lisähenkilökunnan tarvetta. Iltaisin ja viikonloppuisin kotihoidon asiakkaiden palvelujen tuottaminen on pääsääntöisesti kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien vastuulla. Tästä johtuen sairaalasta kotiutunut potilas on saattanut joutua palaamaan takaisin sairaalaan. 5

6 Asiakkuuksien hallinta Kotihoidon asiakkaiden palvelupäätökset on tehty lautakunnan hyväksymien asiakkuusperiaatteiden perusteella. Periaatteet ovat kohtuullisen väljät, minkä takia niitä voidaan soveltaa monella eri tavalla. Tämän takia kotihoidon palvelutaso on ollut erilainen Espoon eri alueilla. Osa säännölliseen kotihoitoon tulleista asiakkaista kuntoutuu kotihoidon palvelujakson aikana. Selkeää prosessia säännöllisen kotihoidon asiakkuuden päättämiseen ei ole määritelty, vaikka kotona kuntoutumiseen on kiinnitetty huomiota ja kotona asumista tukevia palveluja on kehitetty pitkään. Ennaltaehkäiseviä palveluja markkinoidaan asiakkaille, jotka eivät vielä ole säännöllisten palvelujen piirissä. Kotihoidon tukipalveluja kohdennetaan säännöllisessä kotihoidossa oleville asiakkaille helpommin kuin asiakkaille, jotka eivät ole säännöllisten kotihoidon palvelujen tai omaishoidontuen piirissä. Vaihteleva palvelutaso ja kotihoidon asiakkuuden hallinnan puute ovat omalta osaltaan lisänneet palvelujen tarvetta. Toimintaympäristön muutosten vaikutus kotihoidon toimintaan Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset näkyvät kotihoidon palvelujen kasvaneena kysyntänä, lisääntyneinä osaamisvaatimuksina sekä toimintatempon muuttumisena. Säännöllisiä palveluja saavien kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi vuodesta 2014 vuoteen ,8 prosentilla. Tuotettujen asiakaspalvelutuntien määrä kasvoi merkittävästi enemmän, 31,4 prosentilla (taulukko 2). Muutos kuvaa myös kotihoidon asiakaskunnan muuttumista raskashoitoisemmaksi ja enemmän palveluja tarvitsevaksi. Taulukko 2 Säännöllisen kotihoidon toteuma vuosina Säännöllinen kotihoito asiakaspalvelutunnit ja asiakkaat oma työ kasvu % ed. vuoteen verrattuna 8,8% 13,3% ostopalvelut kasvu % ed. vuoteen verrattuna 7,0% 47,5% Asiakaspalvelutunnit YHTEENSÄ kasvu % ed. vuoteen verrattuna 8,4% 21,2% Ostopalvelujen osuus asiakaspalvelutunneista 23,4% 23,1% 28,1% Säännöllinen kotihoito asiakkaat muutos % ed. vuoteen verrattuna 5,8 % 2,8% Kysynnän kasvuun on vastattu lisäämällä kotihoitoon yhteensä 40 vakanssia vuosien aikana, mikä merkitsee noin 12 prosentin lisäystä henkilöstömäärään. Lisäksi on tehty erilaisia tuottavuutta parantavia toimenpiteitä. Koska palvelujen kysynnän kasvu on ollut suurempaa kuin voimavarojen ja tuottavuuden kasvu, henkilöstövajetta on paikattu lisääntyvällä vuokratyövoiman käytöllä. Lisäksi omien resurssien osoittautuessa riittämättömiksi, kotihoito on ohjannut asiakkaita kotihoidon ostopalvelujen tai palvelusetelin piiriin. Voimassa olevien ostopalvelulinjausten mukaan kotihoidon tukipalvelut, yöpalvelut, vammaispalvelulain mukaisen palveluasumispäätöksen kotiin saaneiden asiakkaiden kotipalvelut ja rintamaveteraanien valtion rahoituksella järjestettävät palvelut järjestetään asiakkaille ostopalveluna. Tämän lisäksi kotihoidon riittämätöntä kapasiteettia on korvattu palvelusetelillä ja ostopalveluilla. Tältä 6

7 osin selkeää linjausta näistä palvelusetelille tai ostopalveluihin siirtyvistä asiakkaista tai ostettavista palvelumääristä ei ole ollut, vaan hankintoja on ohjannut hetkellinen resurssitilanne. Kotihoidon ostopalvelutuntien (sisältäen palvelusetelin) määrä onkin kasvanut vuosina ,8 prosenttia ja ostopalvelujen osuus kotihoitotunneista on noussut 23,4 prosentista 28,1 prosenttiin. Vanhusten palvelujen toiminnan muutokset Vanhusten palvelujen toiminnassa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, minkä takia vanhusten palvelujen asiakkaan palveluprosessia on syytä tarkastella yhtenä kokonaisuutena eikä kehittää erillisiä osatoimintoja. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen, sosiaalipalvelujen päätöksenteko ja palveluohjaus on keskitetty seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorille alkaen. Nestori on tuonut asiakkaan tarvitsemien kotihoidon palvelujen arviointiin ja päätöksentekoon yhdenmukaisuutta. Toisaalta taas keskitetty palveluohjausyksikkö on tuonut yhden lisätoimijan asiakkaan kotiutumiseen sairaalasta ja voinut aiheuttaa päällekkäistä työtä potilaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa. Espoon sairaalan toimintaa ja tavoitteita on kirkastettu osana uuden sairaalan toiminnallista suunnittelua. Sairaalan tavoitteena on siirtää potilaan hoidon ja kuntoutuksen painopistettä kotiin sekä hyödyntää nykyaikaista kommunikaatioteknologiaa hoidon ja kuntoutuksen toteutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa potilaan hoidon, kuntoutuksen ja toimintakyvyn arvioinnin siirtämistä kotiin heti, kun potilaan tilanne ei vaadi sairaalan seinien sisällä tuotettavia palveluita, laitteita tai välineitä. Kotisairaala ja kotikuntoutus tuottavat jo nyt palveluja kuntalaisten koteihin. Kotisairaalan potilaat ovat lähinnä suonensisäistä antibioottihoitoa tai saattohoitoa tarvitsevia potilaita. Tätä toimintaa on tarkoitus laajentaa. Kotihoidon kehittämissuunnitelma Vuoden 2017 talousarvion perusteluissa todetaan, että valmistellaan esitys yhden kotihoitoalueen ulkoistamiseksi. Asiaa valmisteltaessa on tullut ilmeiseksi, että kotihoidon järjestäminen edellyttää laajempaa tarkastelua ja kehittämistä. Tämän takia on laadittu kotihoidon kehittämisohjelma vuosille , jossa on huomioitu aiemmin tässä asiakirjassa mainitut toimintaympäristön muutokset ja paineet toiminnan kehittämiselle. Alla on esitetty ne toimenpiteet, joilla kotihoitoa kehitetään lähivuosina, jotta se on valmis sote - uudistukseen. Asiakkuuksien hallinnan parantaminen Kotihoidossa hoidetaan monenlaisia asiakkaita. On tärkeää tunnistaa asiakkaiden erilaiset tarpeet. Sairaalasta kotiutuva potilas tarvitsee erilaista hoitoa kuin säännöllisen kotihoidon piirissä oleva asiakas. Asiakassegmentointi on huomioitu kotihoidon uudessa asiakasprosessissa (kuva 4 ja 5). Kotihoidon uudistettu asiakasprosessi sisältää säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin, jolloin palveluja on mahdollista muuttaa palvelutarpeen muuttuessa. Kotihoidon asiakkaat segmentoidaan palvelutarpeen mukaisiin ryhmiin ja palvelut tuotetaan asiakassegmenttien mukaisille ryhmille. Kotihoidossa tehtävät ja vastuut selkeytetään. Lisäksi määritellään selkeästi kuka vastaa asiakkuuksien hallinnasta. Yhteistyötä kotihoidon lääkäreiden kanssa tiivistetään. Nykyisin kotihoidon palvelutaso Espoon eri alueilla poikkeaa toisistaan. On tärkeää linjata selkeästi, millaisin kriteerein ja miten asiakkaat ohjautuvat säännöllisten kotihoidon palvelujen piiriin. Asiakkuuskriteerit uudistetaan siten, että palvelut voidaan tarjota samantasoisina riippumatta arvioijasta. Uuden asiakassegmentoinnin mukaiset asiakkuuskriteerit tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi syyskuussa

8 Kotihoidon asiakasprosessin uudistaminen Nykyisin asiakkaat tulevat kotihoidon palvelujen piiriin pääsääntöisesti tilapäisen kotihoidon jaksolle. Heille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, joiden tavoitteellisuus vaihtelee. Mikäli palvelutarve on jatkunut yli kolme kuukautta, asiakas siirtyy säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin. Tilapäisen kotihoidon jakso on sisällöllisesti perushoitoon painottuva ja siitä on puuttunut kuntouttava elementti. Tämän takia tilapäisen hoidon asiakkuus on usein jatkunut säännöllisenä kotihoitona. Sama henkilökunta tuottaa sekä tilapäisiä että säännöllisiä palveluja. Säännölliset hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistukset eivät ole systemaattisesti johtaneet palvelujen tarkistukseen. Kotihoidon nykyinen prosessi on kuvattu kuvassa 3. Kuva 3 Nykyinen kotihoidon asiakkaan prosessi Kotihoidon asiakasprosessia uudistetaan siten, että kotihoito käynnistyy aina määräaikaisella, kuntouttavalla arviointijaksolla, jonka tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen mahdollisimman omatoimiseksi. Poikkeuksena tästä on lyhytaikainen, tilapäinen kotihoidon tai kotisairaanhoidon tarve, joka on helposti määritettävissä, ja on ilmeistä, että kuntouttavasta arviointijaksosta ei ole hyötyä. Panostamalla kotona tapahtuvaan kuntoutukseen hoitojakson alkuvaiheessa, voidaan asiakkaan toimintakykyä parantaa, mikä vähentää myöhempää palvelutarvetta sekä mahdollistaa kotona asuminen pitempään. Arviointijakson päättyessä tehdään moniammatillinen palvelutarpeen arviointi ja ratkaistaan tarvitseeko asiakas säännöllistä kotihoitoa vai ei. Asiakkaalle voidaan tarvittaessa tarjota vaihtoehtoisesti muita kevyempiä palveluja (tukipalvelut, palvelukeskus, kaupungin muut toimialat, kolmas sektori), joita kehitetään osana seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin toimintaa. Kuntouttavalle arviointijaksolle ohjataan kaikki Espoon sairaalasta ja erikoissairaanhoidosta kotitutuvat potilaat, jotka tarvitsevat palveluja kotiin sairaalajakson jälkeen, lukuun ottamatta niitä säännöllisen kotihoidon asiakkaita, joiden palvelutarve ei ole muuttunut eikä kotikuntoutuksen tarvetta ole. Lisäksi jaksolle ohjataan palveluohjaus- ja seniorineuvontayksiköstä kaikki asiakkaat, joille harkitaan kotihoidon säännöllisen palvelujakson käynnistämistä. Myös kotihoidon asiakkaat, joiden palvelutarve on muuttunut, ohjataan kuntouttavalle arviointijaksolle, samoin vaativaa lääketieteellistä hoitoa edellyttävät kotisairaanhoidon potilaat. Kuntouttavien arviointijaksojen toteutus edellyttää erityisosaamista, jonka takia toiminta kannattaa keskittää. Espoon sairaalan tavoitteena on hoidon painopisteen siirtäminen sairaalan seinien ulkopuolelle. Näin ollen on perusteltua toteuttaa kaikki kotiin vietävä, erityisosaamista edellyttävä toiminta, yhden tahon toimesta. Espooseen perustetaan uusi yksikkö (työnimi: Kotisairaanhoito 2.0, 8

9 KSH 2.0), jonne keskitetään kaikki yllä kuvatut kuntouttavat arviointijaksot ja Espoon kotisairaalan ja kotikuntoutuksen nykyinen toiminta. Yksikköön keskitetään vahva ja monipuolinen ammattiosaaminen sekä riittävät voimavarat. Kotihoidossa työskentelevien kuntouttavien lähihoitajien osaaminen kohdennetaan näille asiakkaille. Tavoitetilan mukaan säännölliseen kotihoitoon päätyvällä asiakkaalla on moniammatillisen tiimin arviointiin perustuva hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka laadintaan asiakas on itse osallistunut. Näin myös asiakas sitoutuu kuntoutumista edistävien tavoitteiden mukaiseen toimintaan omassa kodissaan ja hänellä on mahdollisuus siirtyä jatkossa kevyempien palvelujen piiriin. Uudistettu kotihoidon asiakkaan prosessi on kuvattu kuvassa 4. Kuva 4 Uudistettu kotihoidon asiakkaan prosessi Kotihoidon ostopalvelustrategia Kotihoidon ostopalvelujen (ja palvelusetelin) osuus järjestetyistä kotihoitotunneista on tällä hetkellä noin 28 %. Osuutta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa, mutta sen käytölle on sovittava pelisäännöt: mitä palveluja tuotetaan omana toimintana ja mitä ostopalveluna tai palvelusetelillä. Lisäksi ostopalvelujen hallintaa tulee parantaa. Omana toimintana järjestettävät palvelut: 1. Uuden perustettavan yksikön (KSH 2.0) palvelut Määräaikainen, kuntouttava arviointijakso Kotisairaalatoiminta ja kotikuntoutus 2. Säännöllisen kotihoidon palvelut 3. Tilapäisen kotihoidon palvelut silloin, kun niitä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää palvelusetelillä tai ostopalveluna 9

10 Palvelusetelillä tai ostopalveluina järjestettävät palvelut: 1. Kotihoidon yöpalvelu 2. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumispäätöksen kotiin saaneiden henkilöiden kotipalvelu 3. Valtion rahoituksella rintamaveteraaneille järjestettävät kotihoidon palvelut, mikäli rintamaveteraani niin haluaa. Tällöin palvelu on veteraanille maksutonta. 4. Kotihoidon tukipalvelut 5. Asiakkaat, jotka tulevat autetuksi kertakäyntien (esimerkiksi ompeleiden poisto) tai selkeästi määritettävän tilapäisen hoitojakson avulla 6. Ruotsinkieliset säännöllisen kotihoidon palvelut, mikäli asiakas niin haluaa 7. HUSLAB näytteenottopalvelut 8. Säännölliset kotihoidon palvelut asiakkaan valinnan perusteella esitettävässä alueellisessa kokeilussa 9. Yksityisissä palvelutaloissa asuvien henkilöiden kotihoidon palvelut ellei ole tarkoituksenmukaista järjestää niitä kunnan omana toimintana 10. Kotihoidon palvelut asiakkaan halutessa palvelusetelin 11. Säännölliset kotihoidon palvelut harkitusti palvelukysynnän huippuihin Vastuu ostopalvelujen koordinoinnista, kilpailutuksesta, sopimusten hallinnasta, laadun valvonnasta ja palvelutuottajayhteistyöstä keskitetään. Valinnanvapausmallin kokeilu yhdellä kotihoitoalueella Käsittelyssä oleva valinnanvapauslainsäädäntö sekä myös Espoon palvelurakenteen kehittämisohjelma korostavat asiakkaan valinnanvapautta. Valinnanvapauden laajempi soveltaminen tulee muuttamaan palvelujen järjestämisprosesseja merkittävästi, minkä takia sen toteutusta kannattaa kokeilla rajatulla alueella. Valinnanvapauspilotti käynnistetään yhdellä kotihoidon alueella Kokeilussa hyödynnetään Espoossa käyttöönotettua ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmää (PSOP). Nestorissa tehdään laajaalainen palvelutarpeen arviointi, päätös palvelusetelistä, sekä ohjataan ja avustetaan asiakasta valitsemaan haluamansa palveluntuottaja, joko kunnan omasta tuotannosta tai palvelusetelituottajaksi hyväksytyistä yksityisistä palveluntuottajista, asiakkaan valinnanvapautta noudattaen. Espoon kotihoito Sote -kuntoon Espoon kotihoidon kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kotihoidon asiakkaan prosesseja yhdenmukaistetaan kaikissa asiakkaan palveluprosessin vaiheissa. Tavoitteena on luoda yhtenäiset prosessit ja mittarit asiakkaan tavoitteiden saavuttamisen seurantaan. Etäpalvelut integroidaan osaksi asiakaspalveluprosessia. Toiminnanohjausjärjestelmän kaikkia ominaisuuksia hyödynnetään palvelutuotannon johtamisessa. Tämän lisäksi otetaan käyttöön robotiikkaa, lääkkeiden koneellinen annosjakelu ja laajennetaan sähköisen ovenavausjärjestelmän käyttöä. Yhteistyötä HUS Labin näytteenottopalvelujen laajentamiseksi kaikille kotihoitoalueille jatketaan. Kotihoidon henkilökunnan työhyvinvointia tuetaan ylläpitämällä ja kehittämällä henkilökunnan osaamista systemaattisesti sekä kehittämällä uusia liikkumisratkaisuja. 10