Toiminta ja talous

Transkriptio

1 Toiminta ja talous PALVELUSUUNNITELMA *********** TOIMINTASUUNNITELMAT II Osavuosikatsaus Shp:n johtoryhmä

2 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT TOIMINNAN MUUTOKSET TOIMINNAN TAVOITTEET PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA LÄHETTEET HOITOPALVELUT TULOT JÄSENKUNNILTA TALOUS ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA SAIRAANHOITOTOIMINNAN TULOSLASKELMA TOIMIALUEIDEN SUUNNITELEMAT OPERATIIVINEN TOIMIALUE KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE PSYKIATRIAN TOIMIALUE PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUE TUKIPALVELUJEN TOIMIALUE KESKUSHALLINTO HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT JÄSENKUNNITTAIN OPERATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN PSYKIATRIAN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: ENSIHOIDON PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 24

3 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat muodostavat: Sairaanhoitopiirin strategiat, jotka valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2015 Uusi sairaala hankkeen ja siihen liittyen toimintatapojen muutoksen suunnittelua ohjaavat periaatteet: o Potilas ensin o Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille o Tehokas ja edistyksellinen ICT o Hyvä logistiikka o Integroitu palvelujärjestelmä (perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito ja osin sosiaalitoimi) o Ennalta ehkäisy ja terveyden edistäminen o Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus o Johtaminen tulee prosesseja Terveydenhuoltolain määräykset hoidon saatavuudesta Suunnittelun lähtökohdat eivät myöskään oleellisesti poikkea valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymästä suunnitelmasta. Sairaanhoitopiirin johtajan kiteytys suunnitelman lähtökohdista on edelleen saman sisältöinen: Talouden kurimus ei hellitä Talousarviovalmistelussa on jouduttu karsimaan vastuualueiden esittämiä suunnitelmia. Tarpeiden ja mahdollisuuksien kuilu kasvaa. Tavoitteena on ollut, että vältetään mahdollisimman paljon sellaisia toiminnallisia muutoksia, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia suoraan potilaan hoitoon. Kun sellaisia tehdään niukkuuden jatkuessa, ensisijaisena periaatteena pidetään toiminnallisen kehittämisen lähtökohtaa, kuin mekaanista palvelujen karsintaa. Muutoksissa, joilla on henkilöstövaikutuksia otetaan huomioon uuden sairaalan henkilöstösuunnitelman mukaiset painotukset. Uuden sairaalan suunnittelu ja rakentaminen Ensi vuoden aikana siirrytään jo uuden sairaalan rakentamisvaiheeseen. Toiminnan suunnittelussa tullaan hyvin intensiiviseen vaiheeseen. Yhtenä olennaisena kokonaisuutena ICT järjestelmien suunnittelu etenee, ja siinä otetaan huomioon valtakunnallisesti etenevä yhteistyö tietojärjestelmien kehittämisessä. Valmistautuminen SOTE-uudistukseen Hallitusohjelman ja Pöystin raportin mukaisesti Sote-uudistus etenee palvelurakenteen ja rahoitusmallin uudistamisen osalta. Uudistukseen liittyy myös merkittäviä sairaanhoitopiirin toimintaan ja omaisuusjärjestelyihin liittyviä yksityiskohtia, joiden valmistelu on käynnistettävä valtakunnallisten päätösten jälkeen yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Uusia alueellisia toimintamalleja kehitetään sekä Uusi sairaala hankeen piirissä ja SOTE 2020 hankkeessa. Sairaanhoitopiiri on aktiivisesti mukana ja pilotointien jälkeen monia uusia toimintatapoja (esim. kuntoutusketjut, palveluohjaus, etäpoliklinikat) voidaan ottaa käyttöön nopeastikin.

4 4 2 TOIMINNAN MUUTOKSET Tavoitteena on vakiinnuttaa hoitopalvelujen tuotannon rakenne ja määrä viime vuosien aikana toteutettujen muutosten mukaisesti uuden sairaalan toiminnan alkuun saakka. Vuonna 2016 toteutetaan seuraavat muutokset: - Avohoitoa kehitetään edelleen ja vastaavasti vuodeosastohoidon tarvetta vähennetään ja hoitoaikoja lyhennetään. - Jokilaakson sairaalasta ostettujen palvelujen kotiutus omaksi toiminnaksi toteutetaan vuonna 2016 täysimääräisesti. - Päivystystoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon päivystysasetuksen edellyttämät toiminnan muutokset. - Paljon palveluja käyttävien potilaiden hoidon suunnitteluun ja toteutukseen pyritään löytämään uusia toimintatapoja. - Kotisairaalatoiminta käynnistetään yhdessä Jyväskylän yhteistoimintaalueen kanssa. Kotisairaalatoimintaa liittyy läheisesti palliatiivisen poliklinikan ja saattohoidon toiminta. - Liikelaitos Caterinan ja Kylän Kattauksen toiminnot sekä Kahvio Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) kahvilatoiminnot yhdistetään vuonna Organisaatiojärjestelyistä huolimatta ruokapalvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin yksiköille entiseen tapaan. Toimialueittain esitetyissä suunnitelmissa (luku 7) on tarkempia kuvauksia toimintojen muutoksista. 3 TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Sairaanhoitopiirin perustehtävä: - tarjotaan kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteet: tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin strategia on ollut toimialueiden ja vastuualueiden suunnittelun lähtökohtana, niitä kuvataan tarkemmin toimialueiden suunnitelmissa (luku 7). Strategiaa on myös tehty tunnetuksi koko henkilöstölle ja sitä on käsitelty työyksiköissä, jotta se on jokapäiväisen toiminnan perustana.

5 5 4 PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA 4.1 Lähetteet Seuraavassa kaaviossa esitetään lähetteiden määrä ja sen muutos viime vuosilta: Lähetemäärä on kuluvan vuoden aikana ollut selvästi aikaisempaa suurempi, mutta ensi vuodelle vastuualueiden tavoitteissa ei ole merkittävää muutosta, poikkeuksena tästä kuitenkin on Operatiivinen toimialue, jonka erikoisaloilla lähetemäärissä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutietona esitettävä Tot 12 kk tarkoittaa viimeisten 12 kuukauden (elokuu 2014-heinäkuu 2015) toteumatietoa.vuoden 2016 tavoitetta verrataan tähän toteumaan. Seuraavassa kuviossa esitetään lähetteiden määrä terveyskeskuksittain, tavoitetieto perustuu vastuualueiden esityksiin: Toteuma 2014 Tot 12 kk Tae 2016 Muutos toteumasta Lähetteet yhteensä ,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,5 % Keski-Suomen Seututerveyskeskus ,6 % Saarikka ,8 % Kinnulan terveyskeskus ,0 % Pihtiputaan terveyskeskus ,0 % Viitasaaren terveyskeskus ,7 % Äänekosken terveyskeskus ,5 %

6 6 4.2 Hoitopalvelut Hoitopalvelujen tuotteiden määrätietoja Seuraavassa kuviossa esitetään hoitopalvelujen tuotemäärien aikasarjaa. Erikoissairaanhoidon hoitopalvelutuloista noin 77 % saadaan drg-tuotteilla, tuotteiden määrä on suunnitelmaesityksen mukaan 1,2 % suurempi kuin vuonna 2014, mutta viimeisten 12 kuukauden tasolla. Suurimmat muutokset on sisätautien ja kirurgian vastuualueilla. Tasoryhmittäisten hoitopäivien tulojen osuus on noin 8 %, hoitopäivien määrän muutos on -10 % vuoteen 2014 verrattuna ja - 5 % viimeisten 12 kuukauden toteumaan. Vuodeosastohoito on tuotteistettu hoitopäivinä psykiatriassa (80 % tasoryhmittäisistä hoitopäivistä) ja kuntoutustoiminnassa. Lisäksi hengityshalvauspotilaiden hoito laskutetaan hoitopäivinä. Tasoryhmittäisten avohoitokäyntien tulojen osuus on myös noin 8 %. Psykiatrissa ja lasten vastuualueella käyntien määrätavoite on toteumaa suurempi, mutta perusterveydenhuollon päivystyksen käyntimäärä on esityksen mukaan toteumaa pienempi. Psykiatrian palveluasumisen tulojen osuus on noin 3 %, muutos toteumaan on esityksen mukaan vajaa 2 %.

7 7 Avohoitokäyntien määrä Avohoidon suoritetietona oleva käyntien määrä poikkeaa hoitopalvelujen laskutuksen perusteena olevista tasoryhmittäisistä avohoitokäynneistä. Toiminnan muutosten myötä käyntimäärä on viime vuosina kasvanut vuosittain: Hoitopäivien määrä Avohoitopainotteisuuden seurauksena vuodeosastohoito on vähentynyt, vuodeosastoja on viime vuosina lakkautettu operatiivisella, konservatiivisella ja psykiatrian toimialueilla. Monilla vastuualueilla on tavoitteena edelleen lyhentää hoitoaikoja. Leikkausten profiilissa muutoksia Leikkausten määrän muutosta merkittävämpää on leikkausten profiilin muutos: Yhä enemmän tehdään mini-invasiivisia leikkauksia, jotka ovat pitkäkestoisia ja joissa käytetään nykyaikaista laiteteknologiaa sekä kertakäyttöisiä leikkaustarvikkeita. Vastaavasti pienempiä toimenpiteitä on siirretty tehtäväksi polikliinisesti ja osa aikaisempien vuosien suuren volyymin toimenpiteistä, kuten polvinivelen artroskopiat, ovat vähentyneet lähes kokonaan.

8 8 5 TULOT JÄSENKUNNILTA Sairaanhoitotoiminnan hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnille ovat + 0,5 % vuoden 2015 muutettua talousarviota suuremmat ja suunnitelman mukaan muutos vuoden 2014 toteumasta on 1,9 %, muutos renkaittain: Seuraavassa kuviossa esitetään tulojen muutos vuoteen 2014 verrattuna renkaittain ja toimialueittain. Tietoihin sisältyvät oma toiminta, hoito muissa sairaaloissa, ensihoitopalvelut ja erityisvelvoitteet. Vuoden 2014 toteumassa on huomioitu myös kalliiden hoitojen tasaus. Seututerveyskeskuksen tuottamat palvelut eivät sisälly laskelmiin euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos vuoden 2014 toteumasta Muutos vuoden 2015 talousarviosta Jäsenkunnat yhteensä ,9 % ,5 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,2 % ,8 % Seututerveyskeskus ,2 % ,0 % Pohjoinen Keski-Suomi ,6 % ,3 % Muut asiakkaat ,7 % 546 4,6 % Asiakkaat yhteensä ,4 % ,6 % Talousarviossa kuntakohtaiset hoitopalvelujen myyntitulot lasketaan tuotekohtaisesti 12 kuukauden toteumatietojen perusteella. Luvissa 8 esitetään tiedot kunnittain ja toimialueittain.

9 9 6 TALOUS 6.1 Alijäämän kattamissuunnitelma Vuoden 2014 tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä oli 15,8 milj. euroa. Suunnitteluohjeen mukaisesti taloussuunnitelmaan sisältyy alijäämän kattaminen suunnitelmakauden aikana vuosittain 3 miljoonan euron tulostavoitteella. Vuoden 2016 tulostavoite 3 m sisältyy hoitopalvelujen hintoihin, ja osaltaan vaikuttaa hintojen vertailukelpoisuutta kuluvaan vuoteen, sillä vuoden 2015 hoitopalvelujen hintoihin sisältyy yhden miljoonan euron tulostavoite, sillä potilasvakuutuksen aiheuttama alijäämä rahoitetaan erityisvelvoitemaksulla. Seuraavassa esitetään sairaanhoitopiirin tuloksen kehityksen kuvaaja. Viime vuosiin saakka tulospoikkeamat ovat olleet pieniä vuoden 2009 tilinpäätöstä lukuun ottamatta.

10 Sairaanhoitotoiminnan tuloslaskelma Sairaanhoitopiirin hallitus antoi toukokuussa suunnitteluohjeen, jonka mukaan jäsenkunnilta arvioitujen hoitopalvelujen tulojen muutos voi olla enintään + 0,5 % vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Sairaanhoitotoiminnan talousarvio on valmisteltu tämän ohjeen mukaisesti, seuraavassa esitetään tuloslaskelma talousarviovalmistelun nykyisestä vaiheesta: TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Muutos euroa Kv Palvelusuunnitelma TA 2015 TP 2014 Toimintatulot 2015/06 Hoitopalvelujen myyntitulot ,1 % 1,4 % Erikoissairaanhoidon palvelut ,2 % 1,4 % Erikoissairaanhoito, oma toiminta ,8 % 2,8 % Hoito muissa sairaaloissa ,7 % -7,5 % Perusterveydenhuollon hoitopalvelut ,0 % -3,3 % Sosiaalitoimen palvelut ,3 % 3,7 % Erityisvelvoitemaksu jäsenkunnilta ,1 % 135,7 % Muiden palvelujen myynti ,9 % -1,8 % - siitä ensihoito jäsenkunnille ,2 % 13,9 % Potilasmaksut ,7 % -0,7 % Muut ,0 % 9,9 % Toimintatulot yhteensä ,8 % 1,7 % Tulot jäsenkunnilta ,5 % 1,9 % Toimintamenot Henkilöstömenot ,3 % 1,0 % Asiakaspalvelujen ostot ,7 % -8,0 % Muiden palvelujen ostot ,0 % -6,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 1,1 % Muut ,3 % -7,8 % Toimintamenot yhteensä ,8 % -1,7 % Rahoitusmenot (netto) % 85 % Vuosikate % 114 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % -4,4 % Tilikauden tulos

11 11 7 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELEMAT 7.1 Operatiivinen toimialue Operatiivinen toimialue koostuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin leikkaustoimintaa tekevistä (kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, hammas-, suu- ja leukakirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, anestesia - ja leikkaushoito) vastuualueista ja tuottaa näiden sisältämien erikoisalojen erikoissairaanhoitolain ja valtakunnallisesti sovitun hoidonporrastuksen mukaisia palveluita ensisijaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuin myös erikoisalojen välisenä yhteistyönä sekä potilaan vapaan valinnan myötä oman sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle väestölle. Toiminta pohjautuu Keski- Suomen sairaanhoitopiirin strategia arvoihin, missioon ja tavoitteisiin. Toimialue tuottaa Keski-Suomen väestölle ja muille palvelun piiriin tuleville vaikuttavan oikeaaikaisen hoidon yhteistyössä muiden toimialueiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa THL:n hoitotakuun asettamien kriteereiden mukaisesti. Toimialueen potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti kehitetään ja vakiinnutetaan potilasvahinko-, vaara- ja haittatapahtumien minimointiin tähtääviä toimintamalleja vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon takaamiseksi. Toimialueen yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on saada elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika lyhenemään alle 2 kk sekä jonottoman toimintamallin toteutuminen koko toimialueella. Talouden suunnittelussa haastetta aiheuttavat toiminnan muutokset, hoidon tarpeen lisääntyminen, tarvikemenojen kasvun sekä volyymin että tiettyjen erikoistarvikkeiden korkeiden hintojen vuoksi. Keskeistä vuodelle 2016 on Jokilaakson ostojen kotiuttaminen, sekä vielä muutamilla erikoisaloilla vaivaavan erikoislääkärivajeen ratkaiseminen. Myönteisenä asiana nähdään mahdollisuus lisätä erikoisosaamista tarjoavien erikoisalojen tarjontaa sairaanhoitopiirin ulkopuolelle, minkä osuus nykyiselläänkin on jo huomattava ja mikä osaltaan antaa mahdollisuuden käyttää rakenteellisia resursseja tehokkaasti kuin myös kasvattaa toimialueen vetovoimaa työnantajana. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä ,0 % 1,1 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,7 % 2,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,6 % -2,8 % Pohjoinen Keski-Suomi ,0 % 0,5 % Muut asiakkaat ,0 % 9,6 % Asiakkaat yhteensä ,6 % 1,6 %

12 Konservatiivinen toimialue Toimialueen tavoitteena on antaa tutkittuun tietoon perustuvaa, korkeatasoista ja hyvään hoitokäytäntöön perustuvaa hoitoa väestölleen. Hoitotakuussa pysytään, ja lisääntyneiden lähetteiden käsittely tapahtuu nopeasti ja konsultaatioluonteisesti. Toiminnan kehittämisen tavoitteina ovat edelleen sujuvat hoitoketjut ja prosessit ja päivystystoiminnan sujuminen. Toiminnan tehostamiseen tähtääviä suunnitelmia on tehty, ja tätä jatketaan vastuualueilla. Palliatiivinen poliklinikka on aloittanut toimintansa. Päiväsairaalatoimintaa kehitetään ja laajennetaan, ja uusia potilasryhmiä sinne suunnitellaan niin, että sairaanhoitajien koulutus ja perehdytys uusien potilasryhmien hoitoon turvataan. Kotisairaalatoiminnan aloituksesta odotetaan päätöstä. Näiden toiminnallisten muutosten tarkoituksena on vähentää vuodeosastohoidon tarvetta. Lähetteiden määrä on lisääntynyt kaikilla vastuualueilla, joka vaatii entistä parempaa hoidonporrastusta. Ensikäyntien määrä on suunnitellusti lisääntynyt kaikilla vastuualueilla. Hoitopalveluita tuotetaan suunnilleen aiemman vuoden tasolla. Ulkopuolisiin ostoihin vaikuttaminen on haasteellista: iso osa ostoista on sellaista, joka on valtakunnallisesti sovittu keskitettäväksi yliopistosairaaloihin, kuten pikkukeskosten hoito, lasten syövät tai elinsiirrot. Omana toimintana suunnitellaan kuitenkin käynnistettäväksi kalliiden sydänläppien asentamista, jolla toiminnalla on tarkoitus vähentää ostopalvelua yliopistosairaaloista. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä ,9 % 1,2 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,0 % 4,2 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,5 % 0,1 % Pohjoinen Keski-Suomi ,3 % -5,5 % Muut asiakkaat ,2 % -2,9 % Asiakkaat yhteensä ,6 % 1,0 %

13 Psykiatrian toimialue Psykiatria jakautuu polikliinisen psykiatrian, sairaalapsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vastuualueisiin. Mittava virkalääkärivaje (15-20 lääkärivakanssia täyttämättä eli n %) leimaa toimintaa ja taloutta sekä heikentää päivystysasetuksen ja erikoislääkärijohtoisen toiminnan toteutumista Juurikkaniemen sairaalassa. Juurikkaniemen toimintaedellytysten tarkastelu jatkuu tiiviinä, mikä vaikuttaa realistiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Nuorisopsykiatria ja sairaalapsykiatria tuottavat maakunnan erikoissairaanhoidon osastohoitopalvelut ja yleissairaalapsykiatrian konsultaatiot. Psykiatrinen akuuttityöryhmä palvelee päivystysalueella koko maakuntaa. Kuntia palvellaan polikliinisin palveluin sopimuksen mukaisesti valtakunnallisia hoitosuosituksia hyödyntäen. Päivystyksen, akuuttitoiminnan, liikkuvan työn, toiminnallisten ja kuntouttavien työmuotojen sekä ryhmähoitojen kehittäminen jatkuu tavoitteena potilaan oikea-aikainen ja tavoitteellinen, vaikuttava avohoitopainotteinen hoito. Hoitoprosesseja terävöitetään. Hoidon tavoitteena on hyvä vaikuttava määräaikainen hoito, varomerkkien tunnistaminen ja oireenhallinta sekä työ- ja toimintakyvyn kohentuminen/palautuminen. Potilastyytyväisyyskyselyjä ja hoitopalautteita hyödynnetään palveluntarjonnassa ja sen kehittämisessä. Sairaalahoidon tarpeen arvioita ja sisäisiä virka-ajan psykiatrisia konsultaatioita kehitetään yhdessä psykiatrian akuuttityöryhmän ja yleissairaalapsykiatrian kanssa. Psykiatrisen avo-osaston ja yleissairaalapsykiatrian osaston työnjakoa selkiytetään tavoitteena suunnata toimintaa kohti uutta sairaalaa. Osastojen alhainen kuormitusaste mahdollistaa sairaansijojen vähentämisen, mutta tilakysymykset rajoittavat suunnitelmaa. Uutena hoitomuotona otetaan käyttöön transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS). Nuorisopsykiatrialla avohoitokäynnit ovat lisääntyneet ja suunnitteilla on puhelinvastaanottotoiminnan ja lääkehoidon seurantakäyntien kehittäminen. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen eri yksiköiden työntekijöiden välillä ja hoitoprosessien selkiyttämien. Asiakaspalvelujen ostot erityisesti THL:n määräämien potilaiden osalta ovat olleet kasvussa viime vuosina ja tämä tuo taloudellisia haasteita. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä ,4 % -2,3 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,5 % 1,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,3 % -5,9 % Pohjoinen Keski-Suomi ,8 % -23,7 % Muut asiakkaat ,6 % 25,4 % Asiakkaat yhteensä ,2 % -2,1 %

14 Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien erikoissairaanhoidon päivystys toteutetaan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on keskitetty suurelta osin keskussairaalan päivystykseen, joten se on sairaanhoitopiirin ainoa 24/7 toimiva päivystysyksikkö. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ensihoitopalvelujen toteutumista seurataan säännöllisesti koko sairaanhoitopiirin alueella ja tarvittaessa tehdään muutoksia sairaankuljetusyksiköiden sijoitteluun ja valmiusaikoihin. Maakunnallinen yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu tiiviinä. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakaspalvelun ja päivystyspotilaan koko hoitoketjun laadun kehittämiseen. Tiedottamista väestölle lisätään edelleen, ja alueen asukkaita kehotetaan ottamaan aina ensin yhteyttä päivystyksen puhelinneuvontaan kaikissa muissa kuin hätätilanteissa. Päivystyksen lähipalveluita tuotetaan edelleen omissa terveyskeskuksissa virka-aikana ja osa-aikaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on vähentää yhteispäivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja kokonaiskäyntien määrää. Toimintaprosesseja mitataan sekä tehokkuuden että laadun näkökulmasta omalla seurannalla ja osallistumalla kansalliseen vertaisarviointiin. Päivystyksessä on otettu käyttöön uusi ohje päivystyksellisen hoidon tarpeen arvioinnista. Sen avulla potilaat pyritään ohjaamaan entistä paremmin suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitoryhmään, mikä parantaa potilasturvallisuutta ja sujuvoittaa päivystyspotilaan hoidon kokonaisuutta. Kotisairaalatoiminta käynnistyy yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa edellyttäen, että Jyväskylän kaupunki osoittaa toimintaan sen edellyttämät resurssit samassa suhteessa kuin sairaanhoitopiiri on tehnyt. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on akuuttilääketieteen uuden erikoisalan valtakunnallisesti merkittävä koulutusyksikkö. Akuuttilääkäritoiminnalla ja päivystysosaamisen vahvistamisella tuetaan sairaanhoitopiirin strategian mukaista nopean ja oikea-aikaisen hoitoon pääsyn edistämistä sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden parantamista. Tällä hetkellä akuuttilääkärit tekevät 25 % yhteispäivystyksen päivystysvuoroista, mutta tavoitteena on lisätä tätä osuutta 50 %:iin, mikä edellyttää akuuttilääkäreiden määrän lisäystä 10:stä 20:een. Vastaavasti ulkopuolisten päivystäjien osuus vähenee. Yhteenveto hoitopalvelujen tuloista: 1000 euroa Toteuma 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Muutos tot 2014 Muutos ta 2015 Jäsenkunnat yhteensä ,9 % 7,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,4 % 9,3 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,7 % 3,8 % Pohjoinen Keski-Suomi ,5 % 4,6 % Muut asiakkaat ,1 % 7,9 % Asiakkaat yhteensä ,0 % 7,5 %

15 Lääkinnällisten palvelujen toimialue Toimialueella tuotetaan palveluja sekä sisäisille (erikoissairaanhoito, shp:n liikelaitokset) että ulkoisille (terveydenhuollon kuntayhtymät, tk:t, kunnat) asiakkaille. Sairaala-apteekki tarjoaa lääkehuollon palveluja. Osastonsihteeripalveluiden vastuualue tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Puhtauspalvelujen vastuualue tuottaa laitoshygienia-, ruokahuolto- ja muita palveluja. Diagnostisten palveluiden vastuualueella kuvantamisen yksikkö tuottaa itse tai järjestää sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset. Patologian yksikkö tuottaa histologisia ja sytologisia tutkimuksia, lääketieteellisiä ruumiinavauksia sekä kohdunkaulan syöpää ehkäisevää seulontaa. Sairaalafysiologian yksikkö tuottaa elimistön toimintatutkimuksia koko maakunnan alueelle. Uuden sairaalan suunnittelu näkyy vahvasti toimialueella. Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä sairaala-apteekin lääkehuollon automaatiota. Tätä automaatiota otetaan käyttöön ja kilpailutetaan jo vuodesta 2016 lähtien. Osastonsihteeripalvelujen kehittyminen kohti uutta sairaalaa on vahvasti sidoksissa prosessien sujuvoitumiseen yksiköissä, tietojärjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon sekä sähköisen asioinnin lisääntymiseen. Puhtauspalvelujen painopisteenä on palvelutuotannon valmistaminen uuteen sairaalaan ja organisaation rakenteellinen muutos vastaamaan palvelutarvetta. Diagnostisilla palveluilla toiminnan määrän odotetaan kasvavan matkalla uuteen sairaalaan ja se haastaa mm. henkilöstö- ja laiteresurssoinnin. Myös uusia toimintoja aloitetaan, kuten soluviljelylaboratoriotoiminta patologian yksikössä. Sairaanhoitopiirin strategian toteuttaminen ja muut suunnitellut muutokset Potilasturvallisuus on sairaala-apteekin kaiken toiminnan lähtökohta. Potilasturvallisuus on myös muiden vastuualueiden keskeinen toiminnan lähtökohta. Osastonsihteerien palvelualueella korostetaan potilaslähtöistä työskentelyä. Tämä tarkoittaa mm. laadukasta asiakaspalvelua niin puhelimessa kuin kasvokkain, asiakkaiden ohjaamista sähköiseen asiointiin, saneluiden purkua säädettyjen aikarajojen sisällä. Puhtauspalveluissa otetaan käyttöön asiakastapaamiset, joiden tavoitteena on mm. arvioida nykyistä palvelua ja toimintamalleja ja kehittää uuden sairaalan mukaisia toimintamalleja. Diagnostisissa palveluissa tavoitteena on tehdä kaikki pyydetyt tutkimukset kiireellisyyden mukaan hoitotakuun puitteissa. Lisäksi varmistetaan, että tutkimusohjeet niin potilaille kuin lähettävillekin yksiköille ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. 7.6 Tukipalvelujen toimialue Tukipalveluiden toimialueen tehtävänä on laadukkaiden, sujuvien ja kustannustehokkaiden talouden, henkilöstöratkaisujen, teknisen huollon sekä materiaalitoimen palveluiden tuottaminen ydintoiminnan tarpeisiin sekä näiden toimintojen jatkuva kehittäminen yhdessä organisaation kanssa. Tulevina vuosina toimintaympäristö muuttuu monella tavoin. Toimintaan vaikuttavat erityisesti valmisteilla oleva sote-uudistus sekä uuden sairaalan suunnittelu, johon osallistuminen näkyy kaikkien vastuualueiden tehtävissä. Vuosien keskeinen tavoite onkin tukipalvelujen kehittyminen strategisten tavoitteiden ja kehityssuuntien mukaisesti siten, että palvelut kehittyvät perustoiminnan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Toiminnan kehittämisessä pääpaino on uuteen sairaalaan valmistautumisessa. Tukipalvelujen kehittämistyötä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tehdään useilla osa-alueilla. Tavoitteena on tukea tehokkaiden ja taloudellisten toimintamallien kehittämistä ja talouden tavoitteiden saavuttamista. Talouden ohjeistuksen selkeyttä ja oikea-aikaisuutta parannetaan, talouden prosessien sujuvuutta ja automatisointia lisätään, vastuualueen johtajille tarjottavaa tukea ja potilaskohtaisen kustannuslaskentatiedon (TERE ja KPP) hyödyntämistä kehitetään. Sähköinen asiointi etenee ja tietojärjestelmät palvelevat toimintaa ja johtamista. Johtamistyön kehittämisessä keskitytään prosessiorganisaation tarpeisiin ja strategisen johtamisen ja keskustelukulttuurin vahvistamiseen. Palkkausjärjestelmää kehitetään tavoitteena uuden sairaalan toimintamallien tukeminen, läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja aktiivisuus. Työhyvinvoinnin kehittämiseen etsitään uusia keinoja ja niitä päivitetään työelämän laadun toimenpideohjelmaan, jota

16 16 toteutetaan ja seurataan ohjelmallisesti. Työnantajamarkkinointia ja työpaikkailmoittelua uudistetaan sekä sijaisrekrytoinnin toimintamallia kehitetään. Sisäilmaongelmien takia tilojen kunnostaminen keskussairaalassa kapselointimenetelmällä jatkuu. Väistöyksikkö on välttämätön kosteusvauriotöitä tehtäessä, jotta rakenteisiin puuttuvia korjauksia voidaan toteuttaa. Uuden sairaalan lähestyessä investoinnit nykyisissä sairaaloissa, erityisesti keskussairaalassa minimoidaan. Alueella pysäköinti muuttuu haastavammaksi uuden sairaalan töiden edetessä purkutöiden ja perustustöiden takia. Materiaalitoimen osastopalvelun laajentamiselle on ollut edelleen kysyntää. Keskitettyä tarvikehankintamallia on laajennettu suunnitelmien mukaisesti ja kehitetty palvelua yhdessä toimittajan kanssa. Kilpailutusten tehostaminen sekä sopimusten hallinta ja kehittäminen on osa materiaalitoimen jatkuvaa kehitysprosessia. Sairaalan sisäisten kuljetusten yhtenäistämisellä tehostetaan resurssien käyttöä ja parannetaan asiakkaille tuotettavan palvelun laatua. Toimialue toimii tiiviissä yhteistyössä uusi sairaala-hankkeen kanssa. Hankkeeseen liittyvää talouden seurantaa, tiedon tuottamista ja laskelmia jalostetaan projektin edetessä. Tukipalvelujen vastuualueet osallistuvat osaltaan aktiivisesti uuden sairaalan toimintamallien suunnitteluun kunkin vaiheen mukaisesti. Uuden sairaalan rahoitusmallia toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti ja sairaanhoitopiirin lainasalkkua ja maksuvalmiutta hoidetaan uusittujen varainhallinnan ohjeiden ja korkosuojauspolitiikan mukaisesti. Uusi sairaala toimintamallityötä ja strategian toiminnallistamista mittaava henkilöstökysely toteutetaan. Raportoinnin, valmennuksen ja viestinnän selkein keinoin viemme eteenpäin henkilöstökustannusten alentamisen kokonaisohjelmaa. Raportoinnilla ja vastuualueiden, toimialueiden ja liikelaitosten johdon kanssa kehitettävällä yhteistyöllä ohjataan organisaatiota entistä paremmin tunnistamaan toimintatapojen vaikutuksia talouteen ja sen myötä pyritään vaikuttamaan koko organisaation kustannustietoisuuteen ja talouden tavoitteiden saavuttamiseen. 7.7 Keskushallinto Keskushalllinto vastaa sairaanhoitopiirin luottamushenkilöhallinnosta ja sairaanhoitopiirin strategisesta johtamisesta. Keskushallintoon kuuluvat myös perusterveydenhuollon yksikkö, ja omina vastuualueinaan Koulutus ja tutkimus sekä Tietohallinto. Strategian tavoitteiden mukaisesti valmistaudutaan toimintaympäristön muutokseen ja Uuden sairaalan suunnitteluun ja käyttöönottoon. Ensi vuonna on tarkoitus myös valmistella uusi maakunnallinen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma.. Nykyinen Järjestämissuunnitelma kattaa vuodet Lähivuosien strategisilla hankkeilla tuetaan sairaanhoitopiirin strategian tavoitteita, kansallisia lainsäädännön tavoitteita sekä vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteita. Keskeistä sairaanhoitopiirin uutta strategiaa toteuttavia hankkeita vuonna 2016 ja lähivuosina ovat Sote-hanke, monikanavarahoitukseen liittyvä selvitystyö, Uusi sairaala hanke ja siihen liittyvät erityisprojektit, ICT-hanke ja sairaanhoitopiirin ja alueen yliopiston, korkeakoulun ja muiden sote-toimijoiden yhteistyön verkoston rakentaminen sekä tutkimus ja koulutusyhteistyön tiivistäminen. Tutkimus- ja kehittämisrahaa varataan vuoden 2016 budjettiin yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Merkittäviin hankkeisiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Toimintaa ohjaa myös maakunnallinen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma ( ) sekä terveyden edistämisen toimintaohjelma ( ). Toiminnassa painottuvat vahvasti asiakkaan osallisuuden vahvistaminen sekä kannustaminen omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen ydintehtävä on tukea shp:n strategisia tavoitteita moniammatillisen ja monitieteisen toimintamallin avulla. Tässä henkilöstön osaamisen kehittämisessä on yhä vahvemmin mukana maakunnallisia kumppaneita Campus Futura Innovation - konseptin kautta (koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yritystoimijat, maakuntaliitto). Campus FI

17 17 mahdollistaa sekä maakunnallisen terveyden edistämisen vahvistamisen että tähän tarvittavan hanke- ja muun lisärahoituksen kokoamisen. Vastuualueen oma kehittyminen, kuten palvelujen monipuolinen tuotteistaminen, tukee mainittuja päämääriä. Potilaiden ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden kanssa toteutettu osaamisen kehittäminen vahvistuu ja monipuolistuu: mm vuoropuhelua kehitetään (ICT, kokemusasiantuntijoiden käyttö). Asiakasverkostoihimme liittyvät entistä kiinteämmin maakunnan terveyden- ja sosiaalihuollon tuottamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimijat. Tieteellisessä tutkimustyössä jatketaan tiivistä yhteistyötä tutkijoiden sekä ulkopuolisen kaupallisen ja muun rahoituksen myöntävien tahojen kanssa. Luomme shp:ssä edellytykset kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämistoimintaan vahvistamalla sekä hyödyntämällä verkostojamme innovatiivisemmin. Tämä luo olosuhteet tiedon hyödyntämiselle henkilöstön taitotason ja osaamisen varmistamisessa sekä madaltaa terveyden innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottamista. Tutkijalähtöinen ja toimeksiantoihin perustuva, ulkopuolisella rahoituksella tuettu kliinistieteellinen tutkimus on keskeinen osa toimintaa. Tietohallinto tukee sairaanhoitopiirin ydintehtävien toteuttamista hyödyntäen tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa. Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin sisältyy keskeisesti tietojärjestelmien kehittämishankkeita ja tietohallintostrategia liittyy näin kiinteästi sairaanhoitopiirin strategiaan. Tietohallinnon toimintaympäristöön vaikuttaa nykyisen toimintakentän lisäksi kaksi merkittävää tekijää: Uuden sairaalan suunnittelu ja sen osana ict-kokonaisuuden suunnittelu sekä SOTEuudistus. Kansalaisten sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen jatkuu. Alueellisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen maakunnallinen potilasjärjestelmä. Keski-Suomi on 15 sairaanhoitopiirin joukossa valmistelemassa uuden potilastietojärjestelmän hankintaa.

18 18 8 HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT JÄSENKUNNITTAIN Hoitopalvelujen myyntitulot sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut, hoito muissa sairaaloissa, erityisvelvoitteet (potilasvakuutus) sekä uutena toimintana kotisairaalatoiminta. Perusterveydenhuollon päivystyksen palvelut (seututerveyskeskus esittää palveluistaan oman palvelusuunnitelman) Sosiaalitoimen palvelut (palveluasuminen ja kehitysvammahoito) Ensihoitopalvelu Kalliiden hoitojen tasaus sisältyy vain vuoden 2014 toteumatietoihin. Hallituksen hyväksymän suunnitteluohjeen mukaan tasausraja on sama kuin vuonna 2015 eli euroa. Hoitopalvelujen myyntitulot yhteensä renkaittain ja kunnittain: 1000 euroa kk TAE Asiakkaat yhteensä ,4 % Jäsenkunnat yhteensä ,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,2 % Hankasalmi ,8 % Jyväskylä ,6 % Muurame ,0 % Uurainen ,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,2 % Joutsa ,6 % Keuruu ,4 % Konnevesi ,8 % Laukaa ,6 % Luhanka ,9 % Multia ,4 % Petäjävesi ,8 % Toivakka ,3 % Pohjoinen Keski-Suomi ,6 % Kannonkoski ,0 % Karstula ,1 % Kivijärvi ,3 % Kyyjärvi ,6 % Saarijärvi ,9 % Kinnula ,3 % Pihtipudas ,4 % Viitasaari ,5 % Äänekoski ,2 % Muut asiakkaat ,7 % Kalliiden hoitojen tasaus ja erityisvelvoitteet sisältyvät vain tähän yhteenvetotaulukkoon. Toteuma 12 kk -sarakkeen tiedoissa on viimeisten 12 kuukauden hoitopalvelujen laskutetut tulot.

19 Operatiivinen toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä Tilinpäätös Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa kk Jäsenkunnat ,0 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,7 % Hankasalmi ,2 % Jyväskylä ,9 % Muurame ,5 % Uurainen ,0 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,6 % Joutsa ,9 % Keuruu ,2 % Konnevesi ,0 % Laukaa ,5 % Luhanka ,0 % Multia ,5 % Petäjävesi ,9 % Toivakka ,5 % Pohjoinen Keski-Suomi ,0 % Kannonkoski ,5 % Karstula ,7 % Kivijärvi ,8 % Kyyjärvi ,8 % Saarijärvi ,4 % Kinnula ,7 % Pihtipudas ,6 % Viitasaari ,0 % Äänekoski ,4 % Muut asiakkaat ,0 %

20 Konservatiivinen toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut yhteensä TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk Jäsenkunnat ,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,0 % Hankasalmi ,4 % Jyväskylä ,0 % Muurame ,3 % Uurainen ,5 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,5 % Joutsa ,6 % Keuruu ,2 % Konnevesi ,2 % Laukaa ,0 % Luhanka ,0 % Multia ,8 % Petäjävesi ,3 % Toivakka ,7 % Pohjoinen Keski-Suomi ,3 % Kannonkoski ,1 % Karstula ,7 % Kivijärvi ,9 % Kyyjärvi ,3 % Saarijärvi ,9 % Kinnula ,1 % Pihtipudas ,4 % Viitasaari ,4 % Äänekoski ,2 % Muut asiakkaat ,2 %

21 Psykiatrian toimialue: Hoitopalvelujen tulot kunnittain Erikoissairaanhoidon oma toiminta ja ostopalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut yhteensä TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk Jäsenkunnat ,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,5 % Hankasalmi ,4 % Jyväskylä ,6 % Muurame ,2 % Uurainen ,5 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,3 % Joutsa ,0 % Keuruu ,7 % Konnevesi ,5 % Laukaa ,6 % Luhanka ,8 % Multia ,9 % Petäjävesi ,2 % Toivakka ,7 % Pohjoinen Keski-Suomi ,8 % Kannonkoski ,3 % Karstula ,2 % Kivijärvi ,0 % Kyyjärvi ,5 % Saarijärvi ,2 % Kinnula ,3 % Pihtipudas ,4 % Viitasaari ,0 % Äänekoski ,9 % Muut asiakkaat ,6 %

22 Päivystyksen toimialue: Erikoissairaanhoidon palvelujen tulot kunnittain TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk Jäsenkunnat ,6 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,7 % Hankasalmi ,9 % Jyväskylä ,9 % Muurame ,8 % Uurainen ,0 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,4 % Joutsa ,4 % Keuruu ,8 % Konnevesi ,3 % Laukaa ,7 % Luhanka ,8 % Multia ,5 % Petäjävesi ,2 % Toivakka ,9 % Pohjoinen Keski-Suomi ,6 % Kannonkoski ,1 % Karstula ,7 % Kivijärvi ,3 % Kyyjärvi ,6 % Saarijärvi ,6 % Kinnula ,0 % Pihtipudas ,8 % Viitasaari ,0 % Äänekoski ,3 % Muut asiakkaat ,0 %

23 Päivystyksen toimialue: Perusterveydenhuollon päivystyksen palvelujen tulot kunnittain Tuloihin ei kuitenkaan sisälly puhelinneuvonnan tulot, ne laskutetaan erillisen sopimuksen mukaisesti. TP 2014 Toteuma Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa 12 kk Jäsenkunnat ,4 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,3 % Hankasalmi ,5 % Jyväskylä ,6 % Muurame ,8 % Uurainen ,7 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,0 % Joutsa ,4 % Keuruu ,9 % Konnevesi ,8 % Laukaa ,3 % Luhanka ,8 % Multia ,1 % Petäjävesi ,1 % Toivakka ,8 % Pohjoinen Keski-Suomi ,9 % Kannonkoski ,4 % Karstula ,4 % Kivijärvi ,6 % Kyyjärvi ,1 % Saarijärvi ,0 % Kinnula ,8 % Pihtipudas ,3 % Viitasaari ,0 % Äänekoski ,3 % Muut asiakkaat ,7 %

24 Päivystyksen toimialue: Ensihoidon palvelujen tulot kunnittain TP 2014 Talousarvio Talousarvio Muutos vuodesta 1000 euroa Jäsenkunnat ,9 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue ,4 % Hankasalmi ,5 % Jyväskylä ,7 % Muurame ,8 % Uurainen ,1 % Keski-Suomen seututerveyskeskus ,9 % Joutsa ,3 % Keuruu ,7 % Konnevesi ,5 % Laukaa ,6 % Luhanka ,4 % Multia ,9 % Petäjävesi ,8 % Toivakka ,1 % Pohjoinen Keski-Suomi ,4 % Kannonkoski ,7 % Karstula ,0 % Kivijärvi ,1 % Kyyjärvi ,2 % Saarijärvi ,9 % Kinnula ,9 % Pihtipudas ,0 % Viitasaari ,3 % Äänekoski ,6 %