Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys vuonna Kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Transkriptio

1 Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys vuonna 2019 Kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

2 Tiedosta arviointiin, Asiantuntija-arvio, kevät 2018 THL:n asiantuntijaryhmä THL:N TILANNEKUVA KESKI-SUOMESTA Aija Suntioinen

3 Väestö Maakunnan väestönkehitys on ollut lievästi kasvava. Luonnollinen väestönkasvu oli positiivista vuoteen 2014 asti, mutta sen jälkeen kuolleiden määrä on ollut syntyneiden määrää suurempi. Viime vuosien väestön lisäys selittyy kokonaisuudessaan maahanmuutolla. Kuntien koko, väestörakenne ja väestömäärän kehitys vaihtelevat huomattavasti maakunnan kuntien välillä. Vuonna 2016 väestö lisääntyi vain Jyväskylässä ja neljässä lähikunnassa. (2017 kasvu yhteensä +0,1%, 283 asukasta; väestön lisäys Jyväskylä +1%, Laukaa +0,1%, Muurame +1,5%, Uurainen +0,8%) Keski-Suomen väestön vuoden 2016 ikävakioimaton sairastavuusindeksi oli 107,7 eli hieman koko maan keskiarvoa korkeampi. Terveydessä ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja maakunnan eri alueiden välillä. Aija Suntioinen

4 Palvelujen saatavuus Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta Keski-Suomi menestyy valtakunnallisessa vertailussa hyvin vammaispalveluissa, ympärivuorokautisessa kotihoidossa ja lastensuojelun tarpeen arvioinnissa. Huomiota vaativia alueita ovat yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmien puute, sosiaalipalvelujen saatavuus ja erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy. Erikoissairaanhoidon hoitojaksoista huomattava osa alkoi päivystysaikana ja ensiavun kautta, mikä voi heijastaa maakunnan muun terveydenhoidon puutteita tai pitkiä odotusaikoja. Aija Suntioinen

5 Sairastavuus Sairastavuusindeksi oli vuosina Keski- Suomessa koko maan keskiarvon tasolla. Sen jälkeen se nousi koko maan keskiarvoa korkeammaksi ja sitten kääntyi jälleen laskuun. Vuoden 2012 jälkeen se alkoi lähestyä koko maan keskiarvoa. Maakunnan sisäiset erot sairastavuusindeksissä ovat suuret. Vuosina sairastavuus oli vähäisintä Jyväskylän ympäristössä ja suurinta maakunnan pohjoisilla alueilla. Aija Suntioinen

6 Henkilöstö ja osaaminen Keski-Suomen maakunnan alueella tehtiin vuonna 2016 julkisella sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteensä henkilötyövuotta, joista terveyspalveluissa henkilötyövuotta, vanhuspalveluissa henkilötyövuotta ja sosiaalihuollon tehtävissä (vammaispalvelu mukaan lukien) henkilötyövuotta. Terveydenhuollon tehtävissä rekrytointiongelmat koskevat erityisesti lääkäreitä, laitoshuoltajia, välinehuoltajia, suuhygienistejä ja puheterapeutteja. Myös vanhuspalveluihin on ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä, eivätkä myöskään kotipalvelun lähihoitajien tehtävät houkuttele. Päteviä sosiaalityöntekijöitä ja vammaispalveluiden sosiaaliohjaajia on ollut vaikea rekrytoida. Erityisen haasteellista on henkilökunnan rekrytointi maakunnan syrjäseuduille. Aija Suntioinen

7 Koko maahan verrattuna suurimmat erot (%): esh Keski-Suomi 34 % Koko maa 37 % pth avohoito Keski-Suomi 13 % Koko maa 11 % Sote (2016), kokoluokat palveluittain, yht. 912 m Huom! Tässä lähteenä ei THL:n raportti Lähde: Perlacon maakuntien kustannusvertailu 2018

8 Tarvevakioidut esh kustannukset keskimääräistä pienemmät Keski-Suomessa tarvevakioidut kustannukset 2016 olivat 15 % koko maan keskitasoa alhaisemmat ja syynä on sekä keskimääräistä vähäisempi palvelujen käyttö että parempi tuottavuus. Keski-Suomessa somaattisen erikoissairaanhoidon tarve oli 5 % maan keskitasoa korkeampi. Tarvevakioidut kustannukset asukasta kohti olivat koko maan matalimmat, 16 % pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Esh tarvevakioitua käyttöä oli 10 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Lähde: THL:n asiantuntijaryhmän arvio kevät 2018, aineisto simulointia varten Aija Suntioinen

9 Oletuksena on, että kaikissa pääluokissa vuotuinen reaalipalkkojen ja kuluttajahintojen kautta syntyvä kustannuspaine on yhteensä kolme prosenttia. Lisäksi siihen on kuvattu pelkästään ikärakenteen muutoksesta johtuva kasvu. Näillä oletuksilla koko maan kustannukset kasvavat vuoteen 2030 mennessä 77 prosenttia ja väestö 4,6 prosenttia; vanhusväestön määrä kasvaa reilut 30 prosenttia. ~ perusura Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten ennakoidaan Keski-Suomessa kasvavan vuodesta 2016 vuoteen 2030 noin 68 prosentilla ja vuosina kaikkiaan noin 132 prosentilla. Keski-Suomen väestö säilyy lähes ennallaan ja 2030-luvuilla, mutta vanhusväestön osuus kasvaa selvästi 2020-luvulla, kun vanhusväestön määrä kasvaa noin 24 prosentilla luvulla myös vanhusväestön kasvu tasaantuu. Niinpä Keski-Suomessa palvelujen kustannukset nousevat keskimääräistä vähemmän.

10 KAKSI NÄKÖKULMAA: 1) Keski-Suomi hyötyy (?) rahoitusperusteen muutoksesta ; käytettävissä olevan rahoituksen uudelleen jako 2) Keski-Suomeenkin kohdistuu perusuran ja kustannusten kasvun rajoittimen välinen gap, VM:n arvio 3/ m Aija Suntioinen

11 TARKEMMIN SAIRASTAVUUDESTA Aija Suntioinen

12 Sairastavuusindeksi (THL) Indeksi kokoaa tiedot seitsemästä vakavasta sairausryhmästä. Näitä ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. Nyt päivitetyn sairastavuusindeksin aikasarja perustuu vuosien tietoihin. Koko maan sairastavuusindeksi on 100 ajanjaksolla Mitä pienempi luku on, sitä terveempi väestö. Aija Suntioinen

13 Keski-Suomi 107,2 Indeksin kehitys Keski-Suomessa Aija Suntioinen

14 Aija Suntioinen

15 Luhanka 106,4

16

17

18

19

20

21

22 2018 NÄKYMÄ Aija Suntioinen

23 Tilinpäätöksen perusteella tunnistettujen riskien realisoituminen selvää Alkuvuoden toteutumaan perustuvan ennusteen mukaan Volyymin kasvu näyttää jatkuvan trendin mukaan Tulojen ylitys jos sama suunta jatkuu? Todennäköisesti tarpeen tehdä hoitopalvelujen hintojen tarkistuksia. Hintojen muutoksella tavoitellaan talousarvion mukaisia tuloja (oman toiminnan osalta), kuntakohtaiset erot talousarvioon verrattuna ovat kuitenkin todennäköisiä johtuen erilaisesta palvelujen käytöstä. Ylitysriski / hoito muissa sairaaloissa, tällä hetkellä arvio noin 1 m. Julkaistu ennuste perustuu kolmen kuukauden toteumaan, siihen ei sisälly talousarvion poikkeamaa summatasolla. Kunkin kunnan osuus määräytyy toteuman perusteella. Hoito muissa sairaaloissa muuttaa ennustetta Menoissa viime vuoden perusteella nähdyt riskikohdat (lääkemenot, asiakaspalvelujen ostot, lab.palvelujen ostot, tietojärjestelmä-palvelujen ostot) ylittyvät, arvio tällä hetkellä noin 4,0 m Aija Suntioinen

24 Vuoden 2018 talousarvion toteuttaminen Kevään aikana tarkistetaan hoitopalvelujen tuotantosuunnitelmaa ja sen perusteella täsmennetään ennustetta hoitopalvelujen tulojen toteumasta. Toteutusta hidastaneet tekniset ongelmat tietojärjestelmissä. Hintojen tarkistukset todennäköisiä Osavuosikatsauksissa toukokuussa ja syyskuussa raportoidaan talousarvion ennustetut poikkeamat ja niiden perusteella sekä valtuusto että hallitus tekevät päätökset toimenpiteistä (aiemmin ovk ei ole ollut valtuuston varsinaisessa käsittelyssä). Johtamisjärjestelmän muutoksella tavoitellaan myös vahvempaa sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen. Aija Suntioinen

25 2019 OLETUKSIA Aija Suntioinen

26 Hoitopalvelujen volyymin kasvu jatkuu trendin mukaan +3,1 % +2,1 % +2,0 % +1,9 % +2,3 % +1,1 % +2,5 % Aija Suntioinen

27 Kehyksessä huomioidut kustannustason muutokset +3% +2,5% -0,5% +/- 0% +10% +1,2% +/- 0% +1,2% +2% +4,8% +/- 0%? * +1% +/- 0%

28 Huomioitavaa Palkkamenot Sopimuskorotusten vaikutus +2,4 % (kevään 2018 yleiskorotuksen vaikutus + 1/2019 järjestelyerä + 4/2019 yleiskorotus). Liukumat +0,7% TVA-aaltojen vaikutus +1,7 % Tietojärjestelmämenot Kyse ei pelkästään kustannustason muutoksesta Palveluhintojen muutos + Microsoft-lisenssit (myös Novan ERP ensimmäiset osat), Istekin palveluistamiset sekä lisääntyvät palveluiden ostot Ensihoitopalvelujen menoihin ei tässä ole oletettu merkittävää muutosta Mahdolliset muutokset huomioidaan suunnittelussa päätöksenteon mukaisesti (esim. monitoimiyksiköt) Aija Suntioinen

29 Lisäksi 2019 tasoon vaikuttavat Ylijäämän palautus Kumulatiivista ylijäämää sairaanhoitotoiminnasta 2017 lopussa + 13,2 m Talousarviossa 2018 tulos suunniteltu alijäämäiseksi -2,5 m Tämänhetkisen ennusteen mukaan 2018 oman toiminnan menojen ylitys noin 3 m, mutta rahoitusmenot jäänevät suunniteltua pienemmiksi palautettava ylijäämä huomioidaan 2019 suunnittelussa ennusteen mukaan, tällä hetkellä ~ 8,4 m Kertapoistot 2019 lopussa? Tällä hetkellä oletus noin 1,6 m (tietojärjestelmien poistot) Tarvittavat yhtiöittämiset ja siihen liittyvät pääomitukset / osakkeiden ostot? Tässä vaiheessa ei tiedossa tahen lisäksi ei huomioitu Aija Suntioinen

30 Tarkoittaisi jäsenkuntien laskutuksessa Kustannustason muutos ja volyymin kasvu (ylijäämän palautus huomioiden) Laskutus +3,3 % verrattuna 2018 talousarvioon Laskutus +3,0 % verrattuna 2018 ennusteeseen (3/2018) Laskutus +/-0 % verrattuna 2017 tilinpäätökseen Vain kustannustason muutos, ei volyymin kasvua (ylijäämän palautus huomioiden) Laskutus +2,5 % verrattuna 2018 talousarvioon Laskutus +2,2 % verrattuna 2018 ennusteeseen (3/2018) Laskutus -0,8 % verrattuna 2017 tilinpäätökseen Huom! Näin kokonaisuutena, eroja kuntien kesken johtuen erilaisesta palvelujen käytön profiilista

31 Tuotekohtaiseen toteutuneeseen käyttöön perustuvasta mallista kokonaislaskutukseen? 2019 LASKUTUSMALLI Aija Suntioinen

32 Kiinteä laskutus Talousarvion mukainen kiinteä summa per kunta, laskutus kuukausittain 1/12, lähtökohtaisesti ei tasausta Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa (shp toiminta siirtyy maakunnalle) kuitenkin lainsäädännön mukainen yli-/alijäämäkäsittely 2019 lopussa Tarkistuspiste vuoden 2019 loppupuolella Yli-/alijäämän tasaus Periaatteesta sovittava, alustavasti: kuten perussopimuksen mukainen ylijäämän palautus eli palvelujen käytön suhteessa Nousi esiin syksyn kuntaneuvotteluissa; lisäksi maakunnan tulevaan rahoitusmalliin valmistautuminen oman organisaation ja johtamisen näkökulmasta Aija Suntioinen

33 Miten laskutus jakautuu kuntien kesken? Ehdotus kunnittaisesta jakaumasta: Kunnan väestömäärän perusteella määräytyy 10 %. Laskennassa käytetty Tilastokeskuksen ennakkotietoa , Jyväskylän kohdalla otettu huomioon väestön lisäys + 1 %/vuosi. Edeltävien vuosien palvelujen käytön perusteella määräytyy 90 % Painokertoimet eli edeltäneiden vuosien palvelujen käytön vaikutus vuoden 2019 kuntakohtaisten tulojen laskentaan: Ennuste 2018 painokerroin = 0,5 Toteuma 2017 painokerroin = 0,4 Toteuma 2016 painokerroin = 0,1 Muitakin vaihtoehtoja tarkasteltiin Ilman asukasmäärän vaikutusta, eri vuosien erilaisella painotuksella kokemukset kuten Siun Sotessa ja Essotessa - ei merkittäviä vaikutuksia. Aija Suntioinen

34 Kuntien menot Tot 2016 Tot 2017 Tpe 2018 Kehys euroa Jäsenkunnat yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % 95,9 % 96,2 % 96,3 % Jyväskylän neuvottelurengas ,1 % ,4 % ,9 % ,7 % Hankasalmi ,3 % ,3 % ,3 % ,3 % Jyväskylä ,1 % ,5 % ,8 % ,7 % Muurame ,3 % ,2 % ,3 % ,3 % Uurainen ,4 % ,3 % ,5 % ,4 % Seututerveyskeskus ,9 % ,7 % ,5 % ,6 % Joutsa ,0 % ,2 % ,2 % ,1 % Keuruu ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Konnevesi ,0 % ,1 % ,1 % ,1 % Laukaa ,3 % ,8 % ,7 % ,8 % Luhanka ,4 % ,4 % ,3 % ,3 % Multia ,7 % ,7 % ,7 % ,7 % Petäjävesi ,5 % ,6 % ,5 % ,5 % Toivakka ,0 % ,9 % ,0 % ,0 % Pohjoinen Keski- Suomi ,0 % ,8 % ,7 % ,7 % Kannonkoski ,6 % ,6 % ,6 % ,6 % Karstula ,7 % ,6 % ,6 % ,6 % Kivijärvi ,5 % ,4 % ,4 % ,4 % Kyyjärvi ,7 % ,6 % ,7 % ,7 % Saarijärvi ,9 % ,7 % ,6 % ,7 % Kinnula ,7 % ,7 % ,7 % ,7 % Pihtipudas ,7 % ,8 % ,8 % ,8 % Viitasaari ,5 % ,7 % ,7 % ,7 % Äänekoski ,7 % ,7 % ,5 % ,6 % Aija Suntioinen