Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009

Transkriptio

1 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Lasten päivähoidon Kuusikko-työryhmä toim. Jaana Heinonen ja Eero Ylinentalo

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Jaana Heinonen ja Eero Ylinentalo Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2009 Helsinki

3 Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lasten päivähoidon asiantuntijatyöryhmä, kirjoittanut Jaana Heinonen ja Eero Ylinentalo Nimike Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sivistystoimi / Varhaiskasvatuspalvelut, Turun sosiaali- ja terveystoimi / Varhaiskasvatuspalvelut, Tampereen hyvinvointipalvelut, Julkaisuaika 8/2010 Sivumäärä, liitteet 14 sivua + liitteet Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarjanimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja ISSN-numero Tiivistelmä Kieli Suomi Osanumero 5/ 2010 Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun, päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailussa selvitetään kunnan järjestämän, eli kunnallisen ja kunnan ostaman päivähoidon sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen käyttöä ja kustannuksia vuonna Päivähoitoikäisten eli 10kk-6-vuotiaiden määrä kasvoi yhteensä 3,1 % ja 3416 lapsella. Nuorimpien päivähoitoikäisten eli 10kk 2-vuotiaiden väestön määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2,8 % ja 3-6-vuotiaiden lasten määrä 3,8 %. Syntyvyys on kasvanut ja lapsiperheiden muuttoliike kaupunkien lähikuntiin vähentynyt. Lisäksi kasvua selittää vuoden 2009 alussa toteutuneet Helsingin (Östersundom) ja Oulun (Ylikiiminki) alueliitokset. Pari vuotta jatkunut päivähoidon kysynnän merkittävä kasvu taittui muissa kunnissa paitsi Helsingissä. Kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa olevien lasten määrä nousi 1,8 % ja 1236 lapsella. Kunnallisessa päiväkotihoidossa lasten määrä nousi 1,6 %. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä laski 4,4 %. Ostopalvelupäivähoidossa lasten määrä kasvoi 4,2 % ja yksityisen hoidon tuella olevien 6,6 %. Kotihoidon tuen kunnalliset lisät nousivat monessa kunnassa vuonan Kotihoidon tuella olevien lasten määrä nousi huomattavasti 5,2 % ja 1271 lapsella. Päivähoidon kustannuksen kasvoivat kaikissa Kuusikon kunnissa. Päivähoitojärjestelmän kokonaiskustannukset kuudessa kunnassa olivat tarkasteluvuonna 860,4 miljoonaa euroa ja nousivat edellisestä vuodesta 6,2 %. Päivähoidon kokonaiskustannusten nousuun vaikutti eniten päivähoidon palveluja käyttävien lasten määrän kasvu. Yksityisen hoidon ja kotihoidon tukien kunnalliset lisät nousivat, mikä näkyy myös kokonaiskustannusten nousussa. Kotihoidon tuen kustannukset nousivat 9,6 % ja kunnallisen lisän osuus 17,4 %. Yksityisen hoidon tuen kustannukset kohosivat 10,9 % ja kunnallisen lisän osuus 27 %. Asiasanat Lasten päivähoito, palvelut, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 4

4 Sisällys 1. Johdanto Päivähoidon palvelujen kokonaisuus Päivähoitoikäisten lasten sijoittuminen päivähoidon palveluihin Päivähoidon kokonaiskustannukset Kunnallinen päivähoito Kunnallinen päiväkotihoito Lapset Henkilöstö Kustannukset Kunnallinen perhepäivähoito Ostopalvelut ja yksityisen hoidon tuki Ostopalvelupäivähoito Yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidon tuki Yhteenveto... 11

5 1. Johdanto Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun, päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailussa selvitetään kunnan järjestämän eli kunnallisen ja kunnan ostaman päivähoidon sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen käyttöä ja kustannuksia vuonna Näihin palveluihin vanhemmilla on ns. subjektiivinen valintaoikeus. Edellä mainittujen palvelujen lisäksi päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin liittyvät kiinteästi perusopetuslain mukainen esiopetus ja päivähoitolain mukainen leikki- ja muu toiminta. Esiopetuksesta tarkastellaan esiopetukseen oikeutetun 6-vuotiaiden lasten ikäluokan osallistumista ja sijoittumista päivähoidon ja koulujen järjestämään esiopetukseen. Leikkija muu toiminta, josta käytetään nykyisin käsitettä avoin varhaiskasvatustoiminta, eivät ole mukana vertailussa. Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailua on tehty vuodesta 1993 alkaen ensin pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Vuonna 1995 mukaan tulivat Turku ja Tampere ja vuonna 2002 Oulu. Vertailun on tuottanut kuntien päivähoidon asiantuntijoista koottu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Sole Askola- Vehviläinen Vantaalta ja sihteerinä Jaana Heinonen sekä Eero Ylinentalo. Työryhmän yhteystiedot ovat liitteessä 4. Vertailussa käytetyt lasten päivähoidon määritelmät sekä perusteet vuoden 2009 tietojen keruulle ovat liitteessä 1. Liitteessä 2 on raporttitekstiä täydentäviä kaavioita päivähoidon palveluista ja kustannuksista. Liitteessä 3 on tilastotietoa päivähoidon toiminnasta, henkilöstöstä ja kustannuksista vuosilta Päivähoidon palvelujen kokonaisuus Kunnallinen ja kunnan ostama päivähoito, yksityisen hoidon tuki sekä lasten kotihoidon tuki muodostavat päivähoidon palvelujen kokonaisuuden, josta käytetään myös nimitystä pienten lasten hoitojärjestelmä. Päivähoidon palvelut kohdistuvat pääosin päivähoitoikäisille, 10 kk - 6-vuotiaille lapsille. 2.1 Päivähoitoikäisten lasten sijoittuminen päivähoidon palveluihin Vuoden 2009 väestötietojen keruussa käytettiin vuoden viimeisen päivän väestötietoa. Tuolloin Kuusikon kunnissa oli päivähoitoikäistä lasta, mikä oli 29,2 prosenttia Suomen päivähoitoikäisestä väestöstä. Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta kaikissa Kuusikon kunnissa. Absoluuttisesti eniten päivähoitoikäisten lasten määrä kasvoi Helsingissä (1 305 lasta). Helsinkiin ja Ouluun on liitetty uusia alueita, jotka ovat nostaneet päivähoitoikäisen väestön määrää. Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen vaikutus on 195 lasta ja Ouluun liittyneen Ylikiimingin vaikutus on 401 lasta. Nämä alueet ovat mukana luvuissa, mutta lasten määrän kasvu ei selity pelkästään alueliitoksilla. Myös syntyvyys nousi tarkasteluvuonna. Suhteellinen kasvu oli suurinta Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. (Taulukko 1). 1

6 Taulukko 1. Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin Kuusikon kunnissa sekä muutos vuodesta 2008 Alle 3- vuotiaat muutos % 3-6- vuotiaat muutos % Lasten määrä yhteensä määrän muutos muutos % Helsinki , , ,0 Espoo , , ,7 Vantaa , , ,0 Turku , , ,3 Tampere , , ,1 Oulu , , ,6 Kuusikko , , ,1 Muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus päivähoitoikäisistä on kasvanut Vantaalla ja Tampereella. Eniten vieraskielisiä päivähoitoikäisiä on kuitenkin Helsingissä (13%), Vantaalla (12%) ja Turussa (11%) (liite 2, Kaavio 1). Nolla-vuotiaiden ikäluokka päivähoitoikäisistä on suurin kaikissa muissa kaupungeissa paitsi Espoossa ja Vantaalla. Koska nuorimmat ikäluokat ovat päivähoitoikäisistä suurimmat Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa, kasvaa päivähoitoikäisten määrä tulevina vuosina mainituissa kunnissa. Tämä vaikuttaa myös palvelurakenteeseen. Kun alle 3- vuotiaiden määrä lisääntyy enemmän kuin vanhempien lasten määrä, niin henkilöstöäkin tarvitaan enemmän. Tällä voi olla vaikutusta päiväkotihoidon kustannuksiin lähivuosina. (Liite 2. kaavio 3). Vuoden 2009 aikana jatkunut talouden taantuma saattoi vaikuttaa kaikissa kunnissa siten, että aiempina vuosina tapahtunut lapsiperheiden muuttoliike kunnan sisällä ja lähikuntiin väheni, vaikka perheiden lapsiluku kasvoi. Päivähoitoikäisten osuus väestöstä oli edellisten vuosien tavoin suurin Espoossa ja Vantaalla ja pienin Turussa. (ks. liite 2 kaavio 4). Päivähoidossa, kotihoidon tuella ja yksityisen hoidon tuella olevien osuus oli pysynyt suunnilleen samana kuin vuonna Näiden palvelujen piirissä oli 92,6 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella kotihoidontuen käyttö on kasvanut. Voimakkainta se on ollut Vantaalla ja Tampereella. Helsingissä ja Vantaalla kasvu alkoi syksyllä Kotihoidontuen käytön kasvuun vaikuttavat nuorimpien ikäluokkien kasvu ja kotihoidontuen kuntalisien nostaminen. Esimerkiksi Helsingissä nostettiin alle puolitoistavuotiaiden kotihoidontuen kuntalisää elokuussa ja Tampereella otettiin käyttöön kunnallinen lisä kaikille alle kolmevuotiaille lapsille vuoden alussa. Näillä tiedoilla ei pystytä erittele- 2

7 mään sitä, mikä vaikutus kotihoidontuen käyttöön on nuorimman ikäluokan kasvulla ja mikä kunnallisen lisän nostamisella. Kaavio 1. Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten jakautuminen pienten lasten hoitojärjestelmään joulukuussa 2009 kunnallinen päiväkoti kunnallinen perhepäivähoito ostopalvelupäivähoito yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki ei tietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Helsinki 54,9 4,5 3,5 4,9 24,2 8,0 Espoo 42,8 6,2 10,6 9,2 24,3 6,8 Vantaa 57,0 4,9 3,9 26,3 5,9 2,0 Turku 50,0 4,8 5,6 9,4 21,9 8,2 Tampere 55,7 2,7 5,7 26,5 6,8 2,7 Oulu 47,5 4,4 0,3 10,9 28,0 9,0 Kuusikko 51,6 4,7 4,5 6,7 25,0 7,4 Kunnan järjestämä ja tukema sekä kht osuus % päivähoitoikäisistä Kunnallisessa päiväkotihoidossa olevien lasten osuus laski kaikissa kunnissa Espoota lukuun ottamatta. Myös kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten osuus pieneni kaikissa kunnissa. Ostopalvelupäivähoidossa lasten osuus päivähoitoikäisistä nousi kaikissa muissa kunnissa paitsi Helsingissä ja Espoossa. Yksityisen hoidon tuella olevien lasten osuus kasvoi muissa kunnissa paitsi Espoossa ja Tampereella. Kotihoidon tuella olevien lasten osuus kasvoi kaikissa kunnissa, paitsi Espoossa ja Oulussa. Erityisen paljon kotihoidon tuella olevien lasten määrä kasvoi Tampereella. (ks. liite 2, kaavio 20). Kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrän muutosta käsitellään tarkemmin kappaleessa 5. Päivähoidon palvelujen ulkopuolella olevia lapsia oli kaikissa ikäryhmissä. Näitä lapsia ovat muun muassa kotona ilman kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea hoidetut kolme vuotta täyttäneet lapset, joilla ei ole alle 3-vuotiaita sisaruksia ja esimerkiksi väliaikaisesti ulkomailla asuvat lapset. Tarkasteluvuonna 10 kk-2 -vuotiaiden ikäryhmän lapsista, joilla on päivähoidon vaihtoehtona subjektiivinen oikeus saada lasten kotihoidon tukea, keskimäärin 7,4 prosenttia ei ollut päivähoidossa tai kotihoidon tuella. Syytä siihen, miksi osa vanhemmista ei hae kotihoidon tukea, ei tiedetä. Uutena vaikuttavana tekijänä päivähoidon ulkopuolella olevien lasten määrän kasvuun voi osaltaan olla se, että osa perheistä valitsee yksityisen hoidon tuen sijaan verotuksen kotitalousvähennyksen, koska se on joissakin tapauksissa taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. 3

8 Päivähoitoikäisten lasten lisäksi päivähoidossa oli Kuusikko-kunnissa yhteensä 256 seitsemän vuotta täyttänyttä lasta lähinnä erityisen tuen tarpeen perusteella. Näiden lasten kokonaismäärä oli pudonnut viidellä lapsella vuoteen 2008 verrattuna. 2.2 Päivähoidon kokonaiskustannukset Päivähoidon palvelujen kokonaiskustannusten vertailussa käytetään pääasiassa kuntien tilinpäätösten mukaisia bruttokustannuksia ilman yleishallinnon vyörytyseriä. Kustannuksissa ovat mukana kaikki kunnallisen ja kunnan ostaman päivähoidon ja yksityisen hoidon tuen kustannukset. Lisäksi mukana ovat kotihoidon tuen kustannukset vähennettynä osittaisen hoitorahan kustannuksilla. Tarkempaa tietoa kustannusten koontiperusteista on liitteen 1 määrittelyissä. Kustannusten vertailussa aiempiin vuosiin käytetään pääosin absoluuttisia kustannuksia. Liitteessä 3, taulukossa 2D on aikaisempien vuosien kustannukset muutettu eli deflatoitu vuoden 2009 rahan arvoon käyttäen pohjana Tilastokeskuksen ilmoittamaa julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Alla olevassa taulukossa on kuvattu pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaiskustannukset tarkasteluvuonna ja niiden muutos edellisestä vuodesta. Vuonna 2009 Kuusikon kuntien päivähoidon palvelujen kokonaiskustannukset olivat 860,4 miljoonaa euroa, mikä oli 6,2 prosenttia enemmän kuin vuonna Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta eniten Tampereella, Oulussa ja Helsingissä. Kustannusten kasvuun vaikutti eniten päivähoitoikäisen väestön kasvu, jossa on mukana edellä mainitut alueliitokset. Tampereen kustannusten kasvu johtuu myös kotihoidontuen kuntalisien käyttöön otosta. Helsingissä kustannuksiin vaikutti myös kuntalisien korotus. Taulukko 2. Pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaiskustannukset vuonna 2009 sekä niiden muutos vuodesta 2008 euroa muutos % muutos % defl Helsinki ,6 5,5 Espoo ,4 2,4 Vantaa ,2 1,1 Turku ,6 2,4 Tampere ,3 7,0 Oulu ,9 5,8 Kuusikko ,2 4,0 4

9 Päivähoidon palvelujen vuosikustannukset kunnan asukasta kohden olivat suurimmat Espoossa ja Vantaalla, joissa päivähoitoikäisten lasten osuus väestöstä on muita Kuusikon kuntia suurempi. Päivähoidon palvelujen vuosikustannukset kunnan päivähoitoikäistä lasta kohden olivat suurimmat Espoossa ja Helsingissä muun muassa sen vuoksi, että niissä maksetaan kattavimmin kotihoidon tuen kunnallista lisää. (ks. liite 2, kaavio 19). 3. Kunnallinen päivähoito 3.1 Kunnallinen päiväkotihoito Lapset Kuusikon kuntien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2009 lopulla yhteensä lasta, mikä oli 1.6 % enemmän kuin vuonna Lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta Oulua ja Turkua lukuun ottamatta kaikissa Kuusikon kunnissa. Suhteellisesti kasvu edelliseen vuoteen oli merkittävin Helsingissä ja Espoossa. Kunnallisissa päiväkodeissa olleiden lasten määrä laski Oulussa vuonna Tämä johtuu siitä, että Oulussa on vähennetty kunnallisia päiväkotipaikkoja. Yksityisiä päiväkoteja tuli vastaavasti lisää. (Liite 2, kaavio 7). Päivähoitoikäisen väestön ja päivähoidon kysynnän kasvu neljässä Kuusikon kunnassa jatkui siis edelleen. Tämä lisäsi lasten määrää erityisesti kunnallisessa päiväkotihoidossa, jossa on paremmat valmiudet reagoida kysynnän vaihteluun toimintavuoden aikana kuin muissa hoitomuodoissa. Alle 3-vuotiaiden lasten osuus kunnallisen päiväkotihoidon lapsista kuitenkin laski edellisestä vuodesta kaikissa Kuusikon kunnissa. (ks. liite 2, kaavio 7). Tämä johtui kotihoidontuen käytön lisääntymisestä. Suurin osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista hoidetaan kunnallisissa päiväkodeissa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus kunnallisessa päiväkotihoidossa olevista lapsista laski muissa kunnissa paitsi Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2009 ollen 7,7 % päiväkotihoidon lapsista. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvoi pääkaupunkiseudun kunnissa ja pieneni muissa Kuusikon kunnissa vuodesta Kuusikon kuntien käytännöt määritellä ja tilastoida erityistä tukea tarvitsevat lapset vaihtelevat niin paljon, ettei näiden lasten osuutta päiväkotihoidossa olevista lapsista voi suoraan verrata kuntien kesken (Liite 3, Taulukko 1 E). Myös ilta- ja ympärivuorokautinen päivähoito järjestetään pääosin kunnallisissa päiväkodeissa muissa kunnissa paitsi Oulussa, jossa iltahoitoa järjestetään merkittävästi myös ryhmäperhepäivähoidossa. Kuusikon kuntien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2009 lopulla ilta- ja/tai ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevaa lasta. Kunnallisessa päivähoidossa (sisältää myös perhepäivähoidon) oli ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien lasten osuus sama kuin vuonna 2008 eli 4,1 % Henkilöstö Kuusikko-kuntien päiväkodeissa oli vuoden 2009 lopussa työntekijää, mikä oli 1,1 % vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Henkilöstön määrä on vähentynyt Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. (ks. liite 3, taulukko 3B). Henkilöstömäärien vertailu vaikeutui erityisesti tukipalveluja (ateria- ja siivouspalvelut) tuottavien työntekijöiden kohdalla, koska ainoastaan Helsingissä nämä palvelut olivat osin päivähoidon toimintaa. Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella ruokahuolto järjestettiin tukipalveluna kunnan tukipalveluista vastaavan yksikön tai liikelaitoksen toimesta. Päiväkotien siivous järjestettiin tukipalveluna Espoossa ja Vantaalla sekä Tampereella osittain. Ou- 5

10 lussa sekä ruoka- että laitoshuolto järjestettiin pääosin ostopalveluna Oulun omalta liikelaitokselta tai kilpailutettuna ulkopuolisilta palvelun tuottajilta. Tampereen henkilöstön vähennys johtuu pääosin tukipalvelujen ulkoistamisen prosessista. Siivouspalvelut ulkoistettiin tarkasteluvuonna ja ateriapalvelut on ulkoistettu jo aikaisemmin. Vantaalla suurin osa avustajapalveluista on ryhdytty ostamaan Henkilöstöpalvelu Seure Oy:lta Helsingissä hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä on lisääntynyt lapsimäärään kasvun vuoksi. Kunnallisissa päiväkodeissa on hoito- ja kasvatushenkilöstön varahenkilöstöä kaikissa Kuusikon kunnissa. Helsingissä on varahenkilöitä myös siivous- ja vaatehuollossa sekä keittiöhenkilöstössä. (Liite 3, taulukko 3B). Avustavaa henkilöstöä oli suhteessa eniten Espoossa ja Vantaalla. Espoossa on ko. henkilöstöä sekä yleisissä lapsiryhmien avustamistehtävissä että erityispäivähoidon perustein. Espoossa on avustavaa henkilöstöä vähennetty alkaen 130 henkilöä. Muissa Kuusikon kunnissa lapsiryhmissä oli henkilöstöä avustamistehtävissä pääosin erityispäivähoidon perustein. Päivähoidon Kuusikko-vertailussa eivät ole mukana työllistetyt työntekijät eivätkä heidän henkilöstökustannuksensa. Työllistettyjä työntekijöitä käytetään Oulussa ja vähäisissä määrin muissa kunnissa erilaisissa avustamis- ja siivoustehtävissä. Lapsimääriä keskeisiä ammattiryhmiä kohden on tarkasteltu taulukossa kolme. Taulukko 3. Laskennallisia lapsia yhtä lastentarhanopettajaa ja lastenhoitajaa sekä erityistä tukea tarvitsevia lapsia erityislastentarhanopettajaa ja erityispäivähoidon avustajaa kohden Lapsia / lastentarhanopettaja Lapsia/ lastenhoitaja Lapsia/ erityislastentarhanopettaja Lapsia/ avustaja Helsinki ,3 Espoo ,6 Vantaa ,7 Turku ,0 Tampere ,2 Oulu ,3 Kuusikko , Kustannukset Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset laskennallista lasta kohden olivat keskimäärin euroa Kuusikko-kunnissa. Kustannukset laskennallista lasta kohden kasvoivat edellisestä vuodesta Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa Kuusikon kunnissa, eniten Helsingissä ja Oulussa. (ks. liite 2 kaavio 8). Kunnallisten päiväkotien kustannusrakenne vaihtelee muun muassa tukipalvelujen erilaisesta järjestämistavasta johtuen. Henkilöstökustannuksiin sisältyvät päiväkotien henkilöstökustannukset sekä päiväkotien osuus päivähoidon yhteisistä henkilöstökustannuksista (päivähoidon johto ja hallintohenkilöstö). 6

11 Taulukko 4. Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset laskennallista lasta 1) kohden vuonna 2009 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Euroa / laskennallinen lapsi Henkilöstökustannukset, josta varahenkilöstön kustannukset lapsia/lapsiryhmää avustavan henkilöstön kustannukset Tilakustannukset Tukipalvelujen kustannukset, josta ateriapalvelut siivous- ja laitoshuollon palvelut vuokratyön käyttö ,5 Muut kustannukset ) Laskennallinen lapsi ks. Lasten päivähoidon määritelmät ja perusteet vuoden 2009 tietojen keruulle. Lasten määrä on vuosien 2008 ja 2009 joulukuun keskiarvo Taulukossa neljä on eritelty vuosikustannuksia laskennallista lasta kohden. Helsingissä ateria- ja laitoshuollon palvelut ovat osin päivähoidon omaa toimintaa. Siten mainittujen palvelujen henkilöstön kustannukset ovat henkilöstökustannuksissa, kun ne muissa kunnissa ovat tukipalveluissa. Henkilöstökustannuksista eriteltiin varahenkilöstön ja avustavan henkilöstön kustannukset. Turussa varahenkilöstön kustannuksia ei saatu eriteltyä. Tilakustannuksista suurin osa on sisäisiä vuokria kunnan toimitiloja hallinnoivalle yksikölle. Tilakustannusten osuus kaikista kustannuksista kasvoi edellisestä vuodesta kaikissa kuusikon kunnissa. Tilakustannuksiin laskennallista lasta kohden vaikuttaa muun muassa päiväkoteihin sijoitettujen lasten määrän muutos. Päivähoidon kasvavaan kysyntään vastataan lisäämällä lapsia ja hoito- ja kasvatushenkilöstöä päiväkoteihin, joissa toiminnan lisääminen on tilojen käytön kannalta mahdollista. Tukipalvelujen kustannuksiin sisältyvät ateria- ja laitoshuollon palvelujen lisäksi vuokratyön käyttökustannukset. Henkilöstövuokrausta käytetään Vantaan avustajapalveluiden lisäksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla päiväkotien henkilöstön lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Tukipalvelujen kustannukset laskennallista lasta kohden olivat suurimmat Vantaalla. Tukipalvelujen kustannukset olivat pienimmät Helsingissä, jossa ateria- ja laitoshuolto ovat osin päivähoidon omaa toimintaa. 7

12 Kuntien käytännöt siitä, miten muita yleisluonteisempia kustannuksia kohdennetaan päivähoitoon, vaihtelevat. Kunnallisten päiväkotien muihin kustannuksiin sisältyy muun muassa leikki- ja muun toimintavälineistön, materiaalien sekä henkilöstön koulutuksen kustannuksia. Helsingissä muihin kustannuksiin sisältyy lisäksi elintarvikkeet sekä laitoshuollon tarvikkeet. Muissa kunnissa ne ovat pääosin tukipalvelujen kustannuksissa. Vantaata lukuun ottamatta päiväkotihoidon kustannuksiin sisältyy esimerkiksi asiakastietojärjestelmän ylläpito- ja muita atk-kustannuksia. Vain Helsingissä ja Tampereella työterveyshuollon kustannukset on eritelty päiväkotihoidon kustannuksiin. Työryhmässä sovittiin, että näitä asioita tutkitaan tarkemmin vuoden 2010 raportin yhteydessä. 3.2 Kunnallinen perhepäivähoito Kunnalliseen perhepäivähoitoon sisältyy hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito, kolmiperhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. Kunnallisessa perhepäivähoidossa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä lasta, mikä oli 4,4 % vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä väheni vuodesta 2008 kaikissa Kuusikon kunnissa.(ks. liite 2, kaaviot 11 13). Ryhmäperhepäivähoitoa oli eniten Espoossa. Ryhmäperhepäivähoidossa olevien lasten osuus perhepäivähoidon lapsista kasvoi edellisestä vuodesta vain Helsingissä. Muissa kunnissa sen osuus pieneni ja Turussa ei ole ryhmäperhepäivähoitoa lainkaan. Perhepäivähoidossa oli vuoden lopussa yhteensä 91 (2,0 %) erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Ilta- ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia lapsia oli perhepäivähoidossa Espoossa, Turussa ja Oulussa. Ympärivuorokautista ja iltahoitoa tarvitsevia lapsia oli Kuusikkokuntien perhepäivähoidossa 147 (3,0 %). Kotonaan työtä tekeviä perhepäivähoitajia ja kolmiperhepäivähoitajia oli vuoden 2008 lopussa Kuusikon kunnissa yhteensä 843, mikä oli 76 hoitajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopulla. Hoitajien määrä väheni kaikissa Kuusikon kunnissa. Perhepäivähoitajien siirtyminen eläkkeelle vähentää omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien määrää, eikä tilalle saada uusia kunnallisia perhepäivähoitajia. Ryhmäperhepäivähoidossa oli 576 työntekijää, mikä oli 27 työntekijää vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon ja kolmiperhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa, mikä oli 8,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikustannukset lasta kohden kasvoivat Vantaata lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Tampereella kustannusten nousu oli suurin. Tämä johtuu siitä, että aiempina vuosina perhepäivähoidon hallinnon kulut ovat olleet kohdennettuna päiväkotihoitoon. Ryhmäperhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa, mikä oli 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuosikustannukset lasta kohden kasvoivat muissa kunnissa paitsi Helsingissä ja Vantaalla. Eniten kustannukset nousivat Oulussa, jossa kaikki ryhmäperhepäiväkodit ovat jatketun aukioloajan yksiköitä. (ks. liite 3, taulukko 2C). Kustannusten kohdentamista hankaloittaa kaikissa Kuusikon kunnissa muun muassa se, että osa perhepäivähoidon varahoidosta järjestetään päiväkodeissa joko päiväkodin yhteydessä toimivassa varahoitopaikassa tai sijoittamalla lapsia päiväkotiryhmiin. Tällöin muun muassa vuokrakustannukset kohdentuvat yleensä päiväkoteihin. 8

13 4. Ostopalvelut ja yksityisen hoidon tuki Yksityistä päivähoitoa voidaan järjestää ostopalveluna, jolloin kunnan ja yksityisen palveluntuottajan välille tehdään ostopalvelusopimus. Ostopalvelupäivähoidossa kunta sijoittaa lapset yksityiselle palveluntuottajalle, jonka kanssa on tehty ostopalvelusopimus ja perii lapsen päivähoidon asiakasmaksun vanhemmilta. Espoossa osa ostopalvelusopimuksista tehdään nettosopimuksina, jolloin palveluntuottaja perii asiakasmaksun suoraan lapsen vanhemmilta. Ostopalvelupäivähoitoon sisältyvät lisäksi muissa kunnissa kuin asuinkunnassaan päivähoidossa olevat lapset ja heihin liittyvät kustannukset. Muussa kunnassa päivähoidossa olevien lasten määrän arvioidaan kasvavan, kun PARAS- hankkeen myötä kunnat tekevät erilaisia sopimuksia palvelujen käytöstä yli kuntarajojen. Toinen vaihtoehto on järjestää hoito yksityisen hoidon tuella, jolloin osa yksityisen palveluntuottajan lapsesta perimästä hoitomaksusta katetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella sekä kuntien päätösten mukaisilla kunnallisilla lisillä. Yksityisen hoidon tuella järjestetyssä päivähoidossa perhe tekee hoitosopimuksen suoraan yksityisen palveluntuottajan kanssa. Espoota lukuun ottamatta muissa Kuusikon kunnissa oli yksityisen hoidon tuella olevien lasten osuus suurempi kuin ostopalvelupäivähoidossa olevien lasten osuus. Oulussa yksityinen päivähoito järjestetään pääosin yksityisen hoidon tuella. Oulussa yksityisellä hoidon tuella hoidettavien lasten määrä nousi 194 lapsella edellisen vuoden joulukuusta. Ainoa kunnan ostama päivähoitopalvelu kohdistuu muutamalle ruotsinkieliselle lapselle vuosittain. Myös Helsingissä ja Turussa yksityisenhoidontuella hoidettavien lasten määrä nousi. 4.1 Ostopalvelupäivähoito Vuoden 2009 lopussa Kuusikon kuntien ostopalvelupäivähoidossa oli yhteensä lasta, mikä oli 4,2 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta kaikissa muissa Kuusikko-kunnissa, paitsi Helsingissä. Vantaalla kasvu johtui lähinnä tilastoinnin tarkentamisesta. Aiempina vuosina kunnan lasten määrästä puuttui osa muissa kunnissa päivähoidossa olevista lapsista. Kunnan ostamassa ostopalvelupäivähoidossa olevien lasten osuus on suurin Espoossa, 15,5 %. Suurin osa ostopalvelupäivähoidosta on päiväkotihoitoa. Espoo ja Vantaa ostavat lisäksi ryhmäperhepäivähoitoa. Helsingissä ja Espoossa ostetaan ilta- ja ympärivuorokautista päivähoitoa ja Turussa iltahoitoa. Helsinki ja Espoo ostavat myös erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa. Muissa kunnissa eritystä tukea tarvitsevia lapsia on ostopalvelupäivähoidossa satunnaisesti. Ostopalvelupäivähoidon vuosikustannukset olivat yhteensä 45,1 miljoonaa euroa, mikä oli 8,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksista puuttuu Helsingin asiakasmaksutulot. Kustannukset kasvoivat kaikissa kunnissa. (liite 2, kaavio 14 ja 15). 4.2 Yksityisen hoidon tuki Vuoden 2009 lopussa Kuusikon kunnissa oli yksityisen hoidon tuella yhteensä lasta, mikä oli 6,6 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopulla. Lasten määrä kasvoi kaikissa muissa kunnissa paitsi Espoossa. (ks. liite 2, kaavio 17). 9

14 Tampereella yksityisen hoidon tuella olevista lapsista suurin osa oli perhepäivähoidossa. Muissa Kuusikon kunnissa päiväkotihoidossa olevien lasten osuus oli suurin. Helsingissä ja Espoossa oli työsopimussuhteinen hoitaja kotona yleisemmin kuin muissa Kuusikon kunnissa. Kuusikon kunnat maksavat yksityisen hoidon tuen kunnallisia lisiä liitteen 2, kaavio 16 mukaisesti. Kunnallisia lisiä muutettiin vuoden 2009 aikana seuraavasti: Helsingissä korotettiin yksityisen päiväkotihoidon ja työsopimussuhteisen hoidon kuntalisiä 200 eurolla. Espoo korotti päiväkotihoidon kuntalisiä alkaen. Vantaan perhepäivähoidon työsopimussuhteisen hoidon kuntalisiä korotettiin 1.3. alkaen. Aiemmin maksettiin 160 euroa/ lapsi iästä ja hoitopaikasta riippumatta. Myös esiopetukseen osallistuvien lasten osapäivähoidon kuntalisää korotettiin alkaen. Tuki oli aiemmin 67,28 /kk. Tampereella yksityisen hoidon tuen kunnallista lisää korotettiin Korotukset olivat hoitomuodosta ja lapsen iästä riippuen 49,36-96,17 euroa, keskimäärin nousu oli 22 ja 48 % välillä. Oulussa korotettiin 1.8. alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoidon tukea 100 euroa. Yksityisen hoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa, mikä oli 10,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Lakisääteistä yksityisen hoidon tukea korotettiin 137,33 eurosta 160 euroon kuukaudessa lasta kohti vuoden 2009 alussa, jolloin laki yksityisen hoidon tuesta tuli voimaan. Kunnallisen lisän osuus yksityisen hoidon tuen kustannuksista oli keskimäärin 63,0 prosenttia. Kustannuksiin vaikuttaa kuntalisien lisäksi yksityisen hoidon tuella olevien lasten ikä ja hoitomuoto. Alle 3-vuotiaille maksetaan yleisesti suurempia kuntalisiä kuin 3 vuotta täyttäneille. Päiväkotihoidon kuntalisät ovat suuremmat kuin muiden hoitomuotojen. (liite 2, kaavio 18). Kotona tapahtuva lapsen työsopimussuhteinen hoito saattaa olla suurempaa kuin mitä kunnan päivähoitojärjestelmä osoittaa. Kun valtio korotti verotuksen kotitalousvähennystä, niin esimerkiksi kahden perheen taloudessa on kannattavampaa käyttää tätä taloudellista kannustinta lasten hoidon järjestämiseen. 5. Lasten kotihoidon tuki Kotihoidontuen käytön lasku taittui tarkasteluvuonna. Kotihoidon tuella oli vuoden 2009 lopussa yhteensä lasta, mikä oli 5,2 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kotihoidon tuella oli keskimäärin 25,0 prosenttia päivähoitoikäisistä (10 kk - 6 v) lapsista. Alle 2-vuotiaasta väestöstä kotihoidon tuella olevien lasten osuus kasvoi kaikissa Kuusikko-kunnissa. Myös yli 2-vuotiaasta väestöstä kotihoidon tuella olevien lasten osuus kasvoi edellisestä vuodesta Espoota lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. (ks. liite 3, taulukko 1F) Kotihoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa, mikä oli 7,2 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vuosikustannukset lasta kohden kasvoivat kaikissa Kuusikon kunnissa. Lakisääteistä perheen nuorimman lapsen hoitorahaa korotettiin vuoden 2009 alusta 294,28 eurosta 314,28 euroon kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen kunnallista lisää maksetaan muissa kunnissa paitsi Turussa. Voimakkainta kotihoidontuen käytön kasvu on ollut Vantaalla ja Tampereella. Helsingissä ja Vantaalla kasvu alkoi syksyllä Vantaalla alle kaksi -vuotiaiden kuntalisää pienennettiin maaliskuussa. Syksyn kasvuun saattoi vaikuttaa toteutettu kotihoidon tuen merkittävä korotus (+72 /nuorin lapsi/kk) sekä ehtojen 10

15 asettaminen kuntalisän saamiselle. Helsingissä korotettiin alle puolitoistavuotiaiden kotihoidontuen kuntalisää elokuussa. Tampereella otettiin käyttöön kunnallinen lisä kaikille alle kolmevuotiaille lapsille vuoden alussa. Raportin tiedoilla ei pystytä erittelemään sitä, mikä vaikutus kotihoidontuen käyttöön on nuorimman ikäluokan kasvulla ja mikä kunnallisen lisän nostamisella. Kunnallisen lisän osuus kotihoidontuen vuosikustannuksista lasta kohden oli Helsingissä 33,8 prosenttia, Espoossa 36,4, Vantaalla 24,3, Tampereella 26,9 ja Oulussa 19,9 prosenttia. Kotihoidon tuen vuosikustannuksiin lasta kohden vaikuttaa kunnallisten lisien lisäksi muun muassa yksilapsisten perheiden osuus kotihoidon tuella olevista perheistä, perheen nuorimpien lasten osuus kotihoidon tuella olevista lapsista, hoitolisää saavien määrä ja hoitolisän keskimääräinen määrä lasta kohden. Kuusikko-vertailussa näitä tekijöitä ei tarkastella erikseen. (Liite 2, kaavio 21). 6. Yhteenveto Kuusikko-kunnissa päivähoitoikäisten lasten määrä kasvoi merkittävästi jo toista vuotta peräkkäin. Päivähoitoikäisiä lapsia oli vuoden 2009 lopussa 3,1 % (3 416 lasta) enemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorimpien päivähoitoikäisten eli 10 kk - 2-vuotiaan väestön määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2,8 prosenttia ja 3-6-vuotiaiden lasten määrä 3,8 prosenttia. Syntyvyys on kasvanut ja lapsiperheiden muuttoliike kaupunkien lähikuntiin vähentynyt. Lisäksi kasvua selittää vuoden 2009 alussa toteutuneet Helsingin (Östersundom) ja Oulun (Ylikiiminki) alueliitokset. Päivähoidon kysyntä vaihtelee toimintavuoden ( ) aikana merkittävästi muun muassa sen vuoksi, että syksyllä päivähoidon palveluja käyttää kuusi ikäluokkaa ja seuraavana keväänä ennen ko. vuonna koulun aloittavien lasten siirtymistä perusopetukseen 6,5 ikäluokkaa. Pari vuotta jatkunut päivähoidon kysynnän merkittävä kasvu taittui muissa kunnissa paitsi Helsingissä. Sen sijaan kotihoidon tuen käyttö kasvoi kaikissa kunnissa. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä kasvoi yhteensä 5,2 prosentilla (1 271 lasta). Kasvua oli sekä alle 3- vuotiaiden ikäryhmässä että Espoota lukuun ottamatta 3-6-vuotiaiden ikäryhmässä. Lasten sijoittumiseen päivähoidon palveluihin vaikuttivat muun muassa kotihoidon tuen ja yksityisen tuen kunnallisten lisien muutokset, työllisyystilanne ja pienten lasten määrän kasvu. Lisäksi Kuusikon kunnissa on lisätty kokopäivähoidolle vaihtoehtoisten palvelujen tarjontaa. Nähtäväksi jää, onko päivähoitojärjestelmässä tapahtumassa pysyvämpää painopisteen siirtymistä lasten kotihoidon kasvulle sekä se, miten työllisyystilanteen muutokset vaikuttavat palvelujärjestelmän käyttöön. Kunnallisessa päiväkotihoidossa olevien lasten määrä kasvoi Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. Perhepäivähoidossa lasten määrä väheni kaikissa kunnissa. Ostopalvelupäivähoidossa lasten määrä väheni hieman Helsingissä. Yksityisen hoidon tuella oli edellistä vuotta enemmän lapsia muissa kunnissa paitsi Espoossa. Kaikkiaan kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa oli yhteensä 1236 lasta (1,8 %) enemmän kuin vuoden 2008 lopussa. Päivähoidon palvelujen kustannukset kasvoivat kaikissa Kuusikon kunnissa. Päivähoidon kokonaiskustannusten kasvuun vaikutti päivähoidon palveluja käyttävien lasten määrän kasvun lisäksi yleinen kustannustason muutos. 11

16 Deflatoidut eli vuoden 2009 rahan arvoon muutetut vuosikustannukset päivähoitopalveluja käyttävää lasta kohden kasvoivat vuodesta 2008 muissa Kuusikkokunnissa paitsi Vantaalla. Kuusikon kuntien väliset erot kunnallisen päiväkotihoidon deflatoiduissa kustannuksissa laskennallista lasta kohden ovat tasoittuneet 2000-luvun aikana. Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta muiden kuntien deflatoidut lapsikohtaiset kustannukset lähenevät toisiaan. (Kaavio 2). Kaavio 2. Kunnallisen päiväkotihoidon deflatoitujen vuosikustannusten kehitys laskennallista lasta kohden vuosina suhteutettuna Viisikon aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2000 = 1 1,25 1,15 1,05 0,95 0,85 1,09 1,05 1,00 0,98 0,92 0,84 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Viisikko 1,20 1,21 1,18 1,17 1,19 1,15 1,17 1,17 1,16 1,15 1,16 1,13 1,10 1,10 1,11 1,11 1,12 1,11 1,09 1,10 1,09 1,08 1,06 1,06 1,06 1,05 1,07 1,05 1,081,05 1,06 1,06 1,05 1,04 1,04 1,05 1,04 1,03 1,03 1,04 1,02 1,03 1,00 0,98 0,99 1,00 0,98 0,96 0,96 0,93 0,96 0,92 0,91 0,91 0,90 0,90 0,88 0,84 0,82 0, Raporttia työstettäessä huomattiin, että kuntien välillä on eroja henkilöstösivukulujen, työterveyshuollon, tukipalvelujen ja tietotekniikan kustannusten kohdentamisessa. Näitä tullaan tutkimaan tarkemmin vuoden 2010 raporttia varten. Seuraavaan taulukkoon 5 on koottu Kuusikon kuntien päivähoidon palvelujen lapsikohtaisten kustannusten eroja osittain selittäviä tekijöitä. 12

17 Taulukko 5. Kuusikon kuntien päivähoidon palvelujen lapsikohtaisten kustannusten eroja selittäviä tekijöitä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Päivähoidon palvelut asukasta kohden päivähoitoikäisten osuus (%) väestöstä 5,8 8,6 7,9 5,5 5,8 7,6 Päivähoidon palvelut päivähoitoikäistä kohden kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella olevien osuus päivähoitoikäisistä -päivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden lasten %-osuus vastaavasta ikäluokasta -kotihoidon tuen kunnallinen lisä 92,2 % 93,5 % 94,4 % 91,9 % 93,7 % 91,1 % 37,7 41,0 38,1 44,6 37,6 40,6 alle 3v perheen nuorimmalle alle 3v perheen nuorimmalle alle 2 v perheen nuorimmalle ei makseta alle 3v perheen nuorimmalle alle 2v perheen nuorimmalle -päivähoidossa olevien 3-6-vuotiaiden lasten %-osuus vastaavasta ikäluokasta Kunnallinen päiväkotihoito laskennallista lasta kohden - kunnallisen päiväkotihoidon kustannukset tosiasiallista läsnäolopäivää kohden -lapsia/lapsiryhmää avustavaa henkilöstöä suhteessa hoito- ja kasvatushenkilöstöön 86,3 84,7 85,1 85,4 85,3 77, % 13% 11% 6% 5% 7% -avustavan henk. osuus kustannuksista varahenkilöstön osuus kustannuksista tilakustannusten osuus kustannuksista päivähoito kilpailuttaa itse osan tukipalveluista Kunnallinen perhepäivähoito lasta kohden ei ei ei ei ei kyllä varahenkilöstöä on on on on ei on -ryhmäperhepäivähoidon osuus 40% 65% 40% 0% 20% 28% -ryhmäperhepäivähoidon tilakustannukset lasta kohden Yksityisen hoidon tuki lasta kohden kunnallisen lisän osuus alle 3-vuotiaiden lasten osuus yksityisen hoidon tuella olevista lapsista 20% 22% 25% 40% 33% 26% Kotihoidon tuki lasta kohden ks. yllä päivähoidon palvelut päivähoitoikäistä lasta kohden -kunnallisen lisän osuus vuotiaiden lasten osuus kotihoidon tuella olevista lapsista 16% 20% 22% 20% 20% 28% 13

18 Liitteet 1 Lasten päivähoidon määritelmät ja perusteet vuoden 2009 tietojen keruulle 2 Taulukoita ja kaavioita päivähoidon palveluista ja kustannuksista 3 Päivähoidon toiminta- ja kustannustietoja vuosilta Kuusikko-työryhmän jäsenten yhteystiedot 14

19 Lasten päivähoito/kuusikko-vertailu Liite1 /1 LASTEN PÄIVÄHOIDON MÄÄRITELMÄT JA PERUSTEET VUODEN 2009 TIETOJEN KERUULLE 1. MÄÄRITELMÄT 1.1. Yleisiä määritelmiä Kunnallinen päivähoito on kunnan itse tuottamaa päivähoitoa kunnallisessa päiväkodissa ja kunnallisessa perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitoon sisältyvät hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito, hoidettavien lasten kodeissa tapahtuva perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodissa tapahtuva ryhmäperhepäivähoito. Kunnan ostopalveluna hankkima päivähoito on päivähoitoa, jota kunta ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta joko ostopalvelusopimuksella tai antamalla palveluntuottajalle maksusitoumuksen yksittäisestä lapsesta. Kunta voi ostaa päivähoitoa myös toiselta kunnalta ja kuntayhtymältä. Lisäksi kunta voi ostaa esiopetusta määräämillään perusteilla. Kunnan järjestämä päivähoito on kunnallinen ja kunnan ostopalveluna hankkima päivähoito. Lasten yksityisen hoidon tuki on lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle päivähoidon tuottajalle suoritettava taloudellinen tuki, johon kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Kunta voi maksaa hoitorahaa tai hoitolisää korotettuna päättämiensä perusteiden mukaisesti (kunnallinen lisä). (Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996) Hoidon tuottaja voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai yritys, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimintaa tai vanhemman tai muun huoltajan kanssa lasten päivähoidosta työsopimuksen tehnyt henkilö, ei kuitenkaan saman kotitalouden jäsen. Kunnan järjestämä ja tukema päivähoito on kunnallinen ja kunnan ostopalveluna hankkima päivähoito sekä lasten yksityisen hoidon tuella järjestetty päivähoito. Kunnan järjestämästä ja tukemasta päivähoidosta käytetään myös käsitettä päivähoito. Lasten kotihoidon tuki on lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle huoltajalle suoritettava tuki, johon kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Oikeus kotihoidon tukeen on perheellä, jossa on alle kolmevuotias lapsi. Kunta voi maksaa hoitorahaa tai hoitolisää korotettuna päättämiensä perusteiden mukaisesti (kunnallinen lisä). (Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996) Tukea saava vanhempi tai muu huoltaja voi hoitaa lasta itse tai järjestää lapsen päivähoidon kunnallisen päivähoidon ulkopuolella. Osittainen hoitoraha ei sisälly lasten kotihoidon tukeen. Osittaista hoitorahaa on oikeus saada lain lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 13. :ssä määritellyillä perusteilla. Esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa, jota lapsella on oikeus saada oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Lapsilla, joilla on päätös pidennetystä oppivelvol-

20 Lasten päivähoito/kuusikko-vertailu Liite1 /2 lisuudesta ja lapsilla, jotka aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin (koulun käynnin aloittamisen siirto), on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Esiopetus on vapaaehtoista ja siihen osallistumisesta päättää pääsääntöisesti lapsen huoltaja. Kunta voi järjestää esiopetuksen itse tai hankkia esiopetuspalvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta (Perusopetuslaki 628/1998). Pienten lasten hoitojärjestelmä on varhaiskasvatuksen kokonaisuus, johon sisältyvät kunnallinen päivähoito, kunnan ostopalveluna hankkima päivähoito, lasten yksityisen hoidon tuki, lasten kotihoidon tuki, esiopetus ja leikki- sekä muu toiminta. Leikki- ja muu toiminta ei ole mukana tässä vertailussa. 1.2 Hoitoajan mukaiset määritelmät Kokopäivähoito on yleensä yhtäjaksoisesti yli viisi tuntia ja enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa kestävä päivähoito (Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 4). Osapäivähoito on yleensä yhtäjaksoisesti enintään viisi tuntia vuorokaudessa kestävä päivähoito (Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 4). Ympärivuorokautinen päivähoito on päivähoitoa, jossa lapsi voi olla hoidossa vuoden jokaisena päivänä minä vuorokauden aikana tahansa. Ilta- ja lauantaihoito on päivähoitoa, jossa lapsi on hoidossa klo (Helsingissä klo 17.30) jälkeen enintään klo asti maanantaista perjantaihin, osassa päivähoitopaikoista myös lauantaisin klo välisenä aikana. Päivähoitoasetuksessa ei ole määritelty ympärivuorokautista eikä ilta- ja lauantaihoitoa. 1.3 Muut määritelmät Päivähoitoikäiset lapset on ikäryhmä vanhempainrahakauden päättymisestä oppivelvollisuuden alkuun (noin 10 kk - 6v). Vanhemmilla tai muilla huoltajilla on subjektiivinen oikeus saada päivähoitoikäiselle lapselleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka (Laki lasten päivähoidosta 36/ a ). Kouluikäiset lapset ovat joko koulussa olevia tai koulun käynnin aloittamisen siirron saaneita 7 vuotta täyttäneitä lapsia, jotka ovat pienten lasten hoitojärjestelmässä. Koulun käynnin aloittamisen siirron saaneilla lapsilla on subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. Laskennallinen lapsi on kunnallisen päiväkotihoidon kustannusten vertailussa ja henkilöstön suhteuttamisessa käytettävä lasten määrä, jossa otetaan huomioon päivähoitoasetuksen määrittelemä eri ikäisten ja eri ajan päiväkotihoidossa olevien lasten määrä yhtä hoitoja kasvatustehtävissä työskentelevää työntekijää kohden. Laskennallinen lasten määrä saadaan muuttamalla päiväkotihoidossa olevat lapset päivähoitoasetuksen määrittelemien suhdelukujen avulla 3 vuotta täyttäneiksi kokopäivähoidossa oleviksi lapsiksi ja ottamalla erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset lisäksi erikseen huomioon. Erityistä tukea tarvitseva lapsi 1 on lapsi, jolla on alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto (Päivähoitoasetus 239/1973 2, 4 mom.) ja jolle on suunnattu joko 1 varhaiskasvatuksellisia tai 2 sekä varhaiskasvatuksellisia että rakenteellisia tukitoimia. 1 Laissa lasten päivähoidosta käytetään käsitettä "erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi"

21 Lasten päivähoito/kuusikko-vertailu Liite1 /3 Päivähoidon toteuttamaan esiopetukseen osallistuvat lapset, jotka on otettu tai siirretty perusopetuslain mukaiseen erityisopetukseen, sisältyvät erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. 2. TOIMINTATIETOJEN KOONTI 2.1 Lapsitiedot Pienten lasten hoitojärjestelmässä olevat lapset (Lasten päivähoidon ja kotihoidon tuen kattavuus ) Pienten lasten hoitojärjestelmässä olevat lapset kootaan kunnallisesta päiväkotihoidosta, kunnallisesta hoitajan tai asiakkaan kotona tapahtuvasta perhepäivähoidosta, kunnallisesta ryhmäperhepäivähoidosta ja ostopalveluna hankitusta päivähoidosta erikseen ikäluokittain (alle 1 v, 1 v, 2 v, 3v, 4v, 5v, 6v, 7 vuotta täyttäneet koontiajankohdan iän mukaan) ja huoltajan kanssa sovitun hoitoajan mukaan kokopäivähoidossa ja osapäivähoidossa oleviin lapsiin. Lasten yksityisen hoidon ja kotihoidon tuella olevat lapset kootaan ikäluokittain. Kotihoidon tuella oleviin lapsiin ei lasketa osittaisella kotihoidon tuella olevia lapsia. Esiopetukseen osallistuvat lapset sisältyvät sen hoitomuodon lapsiin, jossa he ovat olleet kyseisenä ajankohtana. Jos esiopetukseen osallistuva lapsi on kyseisessä hoitomuodossa ainoastaan esiopetuksessa, hän on mukana osapäivähoidon lasten määrässä. Jos lapsi on kyseisessä hoitomuodossa esiopetuksen lisäksi täydentävässä päivähoidossa siten, että päivän kesto on yli viisi tuntia, lapsi on mukana kokopäivähoidon lasten määrässä. Väestötietojen koonnissa ikäluokka 10-11kk lasketaan jakamalla väestötietojen 0-vuotaiden ikäluokka kuudella Erityistä tukea tarvitsevat lapset (31.12.) Erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kootaan ne kunnan päivähoidon tilastoinnissa erityistä tukea tarvitseviksi lapsiksi kirjatut lapset, joilla on alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto ja joille tehdään kuntoutussuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). Näistä lapsista osalla tai kaikilla voi olla rakenteellisia tukitoimia Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kootaan hoitoajan (kokopäivä ja osapäivä) mukaan erikseen kunnallisesta päiväkotihoidosta, kunnallisesta perhepäivähoidosta ja ostopalveluna hankitusta päivähoidosta. Ympärivuorokautisessa ja ilta- ja lauantaihoidossa hoidossa olevat lapset (31.12.) Ympärivuorokautista ja ilta- ja lauantaihoitoa saavat lapset kootaan erikseen kunnallisesta päiväkotihoidosta, kunnallisesta perhepäivähoidosta ja ostopalveluna hankitusta päivähoidosta. Mainitaan, mikäli tähän sisältyy muitakin kuin kyseistä hoitoa saavia lapsia Esiopetukseen osallistuvat lapset (päivähoito ja koulut) Esiopetuksesta kootaan vuonna 2001 syntyneiden (esiopetukseen oikeutettujen ikäluokka) päivähoidon yhteydessä ja kouluissa esiopetukseen osallistuvien lasten määrä järjestäjän mukaan jaottelulla päivähoidon tuottama esiopetus koulujen tuottama esiopetus Yksityisen hoidon tuella olevien lasten erillinen erittely

22 Lasten päivähoito/kuusikko-vertailu Liite1 /4 Yksityisen hoidon tuelta kootaan ikäluokittaisen koonnin lisäksi päiväkotihoidossa ja perhepäivähoidossa olevien lasten määrä sekä niiden lasten määrä, joilla on työsopimussuhteinen hoitaja Pienten lasten hoitojärjestelmässä olevien lasten määrä suhteutuksissa Vuoden 2009 vuosikustannukset lasta kohden pienten lasten hoitojärjestelmän eri hoitomuodoissa lasketaan suhteuttamalla vuosikustannukset vuosien 2008 ja 2009 lopun lapsimäärien keskiarvoon. Lapsimäärän keskiarvoa käyttämällä saadaan jonkin verran otettua huomioon lasten määrän muutosta ja lasten sijoittumisen vaihtelua pienten lasten hoitojärjestelmään vuoden aikana Laskennalliset lapset kunnallisissa päiväkodeissa Laskennallisten lasten määrä lasketaan sihteerityönä kuntien ilmoittamasta päiväkotihoidossa olevien lasten määrästä seuraavasti: X = päiväkotihoidossa olevat lapset laskennallisesti A = 0-2-vuotiaat kokopäivähoidossa olevat lapset, kerroin 7/4 = 1,75 B = 0-2-vuotiaat osapäivähoidossa olevat lapset, kerroin 7/4 = 1,75 C = 3 vuotta täyttäneet kokopäivähoidossa olevat lapset, kerroin 1 D = 3 vuotta täyttäneet osapäivähoidossa olevat lapset, kerroin 7/13 = 0,54 E = erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä X = 1,75*A + 1,75*B + C + 0,54*D + E Tosiasialliset läsnäolopäivät kunnallisessa päiväkotihoidossa vuoden 2009 aikana Vuodelta 2009 kootaan kunnallisessa päiväkotihoidossa vuoden aikana olleiden lasten tosiasialliset läsnäolopäivät eritellen kokopäivähoidon ja osapäivähoidon läsnäolopäivien määrä. Tarkempi koontiohje on läsnäolopäivien koontipohjassa. Läsnäolopäivien määrää käytetään vuosikustannusten suhteuttamisessa. 2.2 Kunnallisen päivähoidon henkilöstötiedot Kunnallisen päivähoidon henkilöstöön kootaan vakinaisen, määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön sekä sijaisten määrä siten, että kunkin vakanssin / tehtävän hoitaminen tulee mukaan vain yhteen kertaan. Äitiys- ja vanhempainlomalla, työlomalla yms työstä poissa oleva vakinainen henkilöstö ei ole mukana henkilöstön määrässä. Lisäksi kootaan työllistämistoimin palkattu sekä siviilipalvelus- ja oppisopimuskoulutuksessa oleva ns. lisähenkilöstö. Leikki- ja muun toiminnan (avoin varhaiskasvatustoiminta) ei ole mukana päivähoidon henkilöstön määrässä. Kunnallisten päiväkotien henkilöstö ryhmitellään: Hoito- ja kasvatushenkilöstö, lapsiryhmää avustava henkilöstö, muut työntekijät sekä laitos- ja vaatehuollon henkilöstö. Kunnallisen perhepäivähoidon henkilöstö ryhmitellään: hoitajan kotona tapahtuvan ja kolmiperhepäivähoidon henkilöstö sekä ryhmäperhepäivähoidon henkilöstö. Lisäksi kootaan hallinnollisten päivähoitoyksiköiden johtajien, perhepäivähoidon ohjaajien ja päivähoidon tukemisen erityishenkilöstön määrä. Tarkempi tehtävän tai nimikkeen mukainen ryhmittely ohjeistetaan tiedonkeruupohjissa.

23 Lasten päivähoito/kuusikko-vertailu Liite1 /5 3. KUSTANNUKSET JA TULOT 3.1 Kunnallinen päivähoito Kootaan erikseen kunnallinen päiväkotihoito sekä perhepäivähoito, josta eriteltynä hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito (sisältää kolmiperhepäivähoidon) ja ryhmäperhepäivähoito. Kustannuksista otetaan pois asiakasmaksutuloja lukuun ottamatta sellaiset erät, jotka korvataan päivähoidolle osittain tai kokonaisuudessaan. Näitä kustannuksia ovat esimerkiksi työllistettyjen ja oppisopimuskoulutuksessa olevien palkkakustannukset siltä osin kuin niistä saadaan valtion tai muun tahon korvaus. Lisäksi kustannuksista vähennetään luottotappiot (vanhentuneet saatavat, jotka kirjataan luottotappioksi). Näin saadaan bruttotuotantokustannukset, jotka tuotantomäärään suhteutettuna kuvaavat palvelujen tuottamisen taloudellisuutta. Kuusikon kuntien kunnallisen päivähoidon kustannusten vertailussa käytetään bruttokustannuksia. Kunnallisesta päivähoidosta kootaan seuraavat kustannukset: 1. Henkilöstömenot palkat, josta eriteltynä virka- ja työsuhteisten, sijaistyövoiman, varahenkilöstön, ryhmä- ja henkilökohtaisten avustajien ja muut palkat muut henkilöstömenot, josta eriteltynä työnantajan sosiaalimaksut 2. Huoneistomenot, josta eriteltynä vuokrat ja vastikkeet (ulkopuoliset), sisäiset vuokrat sekä käyttökustannukset 3. Tukipalvelut, josta eriteltynä ateriapalvelut siivous-/laitoshuollon palvelut vuokratyön käyttö (henkilöstövuokrauspalvelut) 4. Muut menot materiaalit, josta eritellään elintarvikkeet muut palvelut, jotka eivät sisälly kohtaan 3 perhepäivähoidon kustannuskorvaukset (kulukorvaukset) irtaimen korot ja poistot (päiväkotien käytössä oleva kiinteä ja irtain omaisuus) muut kulut 5. Päivähoidon yhteiset menot Päivähoidon yhteiset menot, joiden kustannukset kohdistetaan laskennallisesti kunnallisille päiväkodeille ja perhepäivähoidolle. Kyseisiä menoja voivat olla esimerkiksi kiertävien erityislastentarhanopettajien ja päivähoidon toimisto- ja hallinnon henkilöstön palkkakustannukset ja yhteiset koulutuskustannukset. Yhteiset menot eritellään yhteisiin henkilöstömenoihin ja muihin yhteisiin menoihin. Vuodelta 2009 kootaan lisäksi erikseen sovittuja kunnallisen päivähoidon kustannuksiin sisältyviä kustannuksia (esim. henkilöstön koulutus ja kehittäminen, atk ja asiakastietojärjestelmä, palkitseminen). Toimialan ja muun hallinnon yleiskustannuslisiä ei oteta mukaan kustannusten laskentaan. Kuusikon kuntien tapa järjestää hallintonsa ja tukipalvelut sekä vyöryttää niiden kustannukset vaihtelee kunnittain. 6. Kunnallisen päivähoidon asiakasmaksut Sisältää kunnan itse tuottaman päivähoidon asiakasmaksutulot. Ei sisällä ostopalveluna hankitun päivähoidon asiakasmaksutuloja eikä toisen kunnan suorittamaa korvausta päivähoidosta.

24 Lasten päivähoito/kuusikko-vertailu Liite1 /6 3.2 Kunnan ostopalveluna hankkima päivähoito (sisältää maksusitoumukset ja ostamisen muilta kunnilta) Kootaan kunnan ostopalveluna hankkiman päivähoidon kustannukset yhteensä, joihin sisältyy nettokustannukset, asiakasmaksutulot ja päivähoidon yhteiset menot (ks. kunnallisen päivähoidon kohta 4), mikäli yhteisiä menoja on kohdistettu ostopalveluna hankitulle päivähoidolle (esim. päivähoidon toimistohenkilöstön palkkakustannuksia). Kuntien välisessä vertailussa käytetään kokonais- eli bruttokustannuksia. 3.3 Lasten yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuen kustannukset kootaan eritellen lakisääteinen tuki ja kunnalliset lisät. Kustannuksista vähennetään ALV palautus. Lisäksi kootaan yksityisen hoidon tuen päivähoidon osuus päivähoidon yhteisistä menoista (ks. kunnallisen päivähoidon kohta 4), mikäli niitä on kohdistettu tähän hoitomuotoon. Näitä kustannuksia yhteensä käytetään kuntien välisessä vertailussa. Kunnan yksityisille palveluntuottajille maksamat starttirahat ja avustukset ilmoitetaan erikseen. Yksityisen hoidon tuen kunnalliset lisät lasta kohden eri hoitomuodoissa vuoden 2009 lopulla kootaan erilliseen taulukkoon. 3.4 Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen kustannukset kootaan eritellen lakisääteinen tuki ja kunnalliset lisät sekä päivähoidon yhteiset menot (ks. kunnallisen päivähoidon kohta 4), mikäli yhteisiä menoja on kohdistettu lasten kotihoidon tuelle. Lakisääteisestä kotihoidon tuesta vähennetään osittaisen kotihoidon tuen kustannukset. Lasten kotihoidontuen kunnalliset lisät lasta kohden eri hoitomuodoissa vuoden 2009 lopulla kootaan erilliseen taulukkoon. Päivähoidon kustannusten koontia tarkennetaan lisäksi tarpeen mukaan kustannusten koontipohjassa.

25 Liite 2/1 Päivähoitoikäisten kielitausta väestörekisteritietojen mukaan vuonna % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Helsinki 80 % 7 % 13 % Espoo 81 % 10 % 9 % 3 % Vantaa 86 % 12 % Turku 82 % 6 % 11 % 1 % Tampere 93 % 7 % 0,5 % Oulu 96 % 3 % Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2009 Kaavio 1

26 Liite 2/2 Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina , kun vuosi 2005=1 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Suomi Kuusikko 1,14 1,14 1,10 1,06 1,02 0,98 1,01 0,99 1,06 1,05 1,03 1,01 1,02 1,01 1,00 0,98 1,07 1,06 1,03 1,02 0, Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2009 Suomi Kaavio 2

27 Liite 2/3 Alle kouluikäisten lasten määrä ikäluokittain KA v 1v 2v 3v 4v 5v 6v KA KA KA KA KA Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2009 Kaavio 3

28 Liite 2/4 Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten osuus väestöstä vuosien lopussa 9,5 % 8,5 7,5 6,5 5,5 8,5 8,4 8,5 8,7 8,6 7,8 7,8 7,8 7,9 7,9 7,2 7,3 7,3 7,4 6,7 6,7 6,7 6,7 6,8 6,5 6,6 6,5 6,5 6,5 5,7 5,7 5,7 5,7 5,8 5,7 5,6 5,6 5,7 5,4 5,4 5,3 5,4 5,5 7,6 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Suomi 4,5 katkaistu asteikko Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2009 Kaavio 4

29 Liite 2/5 Lapset hoitomuodoittain kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidontuella olevat päivähoitoikäiset vuonna 2009 (% päivähoitoikäisistä) Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2009 Kaavio 5