TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTUUSTOLLE VUODEN 2016

Transkriptio

1 LAUSUNTO Espoon kaupungin tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTUUSTOLLE VUODEN 2016 TAMMI-HEINÄKUUN SEURANTARAPORTISTA Tarkastuslautakunta arvioi Seurantaraportin tietojen perusteella Espoon talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumista sekä talouden ja toimintaympäristön tilaa ja antaa havainnoistaan valtuustolle lausunnon. 1 Espoon talouden ja toimintaympäristön haasteet jatkuvat Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia vuonna 2016 ja edelleen vuodelle 2017 vain yhden prosentin kasvua. Valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutukset kuntataloudelle tarkentunevat syksyn kuluessa. Espoossa talouden ja toimintaympäristön haasteita ovat lisänneet työttömyyden kasvu, verotulojen hidas kehitys sekä väestön kasvun ja ikääntymisen tuomat lisääntyvät investointi- ja palvelutarpeet. Kuva: Virpi Pakkala, konserniesikunta Espoon asukasmäärä on kasvanut vuoden 2016 alusta henkilöllä. Kesäkuun lopussa kaupungissa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Väestönkasvuun on vaikuttanut erityisesti kotimaasta ja ulkomailta tullut muuttovoiton kasvu. Espoon työmarkkinatukimenot ovat kasvaneet edellisvuodesta puolivuotisvertailussa Koko maan työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 13,9 prosenttia. Työttömyysaste Espoossa oli 11,2 prosenttia, mikä oli 0,3 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kokonaisuudessaan työttömien määrän kasvu on hidastunut Espoossa viimeisten puolentoista vuoden aikana. Toisaalta avointen työpaikkojen määrä on ollut kuluneen vuoden aikana kasvussa. Seuraavan sivun kaaviossa on esitetty Espoon työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset saapuneiden laskujen mukaan tammi-kesäkuussa vuosina 2015 ja Toteuman muutos edellisvuoteen on noin 15 prosenttia.huomioitaessa tammi-heinäkuun toteuma on summa 10,9 milj. euroa, missä kasvua edellisvuoteen on noin 1,3 milj. euroa. 1

2 Lähde: Espoon kirjanpitojärjestelmä Työllisyystilanteen parantamiseksi on varmistettava, että Espoo hyödyntää kaikki käytettävissä olevat keinot. 1.1 Espoon taloustilanne vuonna 2016 on tavoiteltua heikompi Vuosikatteeksi ennakoidaan 127,5 milj. euroa ja tilikauden tuloksen alijäämäksi 5,3 milj. euroa. Toimintatulot jäänevät talousarviosta 15,9 milj. euroa erityisesti maanmyyntituottoarvion 9 milj. euron laskemisesta johtuen. Toimintamenojen toteutumaksi arvioidaan 1 769,8 milj. euroa mikä alittaisi talousarvion 21,3 milj. eurolla. Tähän ovat vaikuttaneet kertaluonteisena eränä metron hoito- ja rahoitusvastikkeiden korko-osuuden, 14 milj. euroa, siirtyminen seuraaville vuosille sekä HUS:n ylijäämän 8,9 milj. euroa palautus vuodelta Lainanottovaltuudesta on heinäkuun loppuun mennessä käytetty 100 milj. euroa. Rahastojen purkuun on budjetoitu 15 milj. euroa, purkuja ei alkuvuoden aikana ole tehty. Kaupungin lainamäärä kasvoi vuoden aikana 62 milj. eurolla ja oli heinäkuun lopussa 567,1 milj. euroa. Verotulojen toteutumaksi arvioidaan 1 398,2 milj. euroa, jossa kasvua tilinpäätökseen 2015 verrattuna on 0,3 prosenttia. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty 0,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 59,1 milj. euroa. Yhteisöveroa on saatu 8,1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, koska kuntaryhmän jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus poistui vuoden 2016 alusta. Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa Vähennystä edelliseen vuoteen on 291 henkilöä. Kaupungin vertailukelpoinen henkilöstömäärä on kuitenkin kasvanut, koska vuoden alussa Espoo Cateringin henkilöstö, 488 henkilöä, siirtyi perustetun yhtiön palvelukseen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen henkilöstömäärät ovat kasvaneet kuluvan vuoden aikana. Valtion työllistämistuella palkattujen määrä on noussut organisaatiossa. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu viime vuotta enemmän. Vuokratyövoimakustannusten kasvu viime vuoteen verrattuna oli 17,9 prosenttia ja henkilöstökustannusten kasvu 2,8 prosenttia. 2

3 Verotulojen ja valtionosuuksien kertymät vuosina (milj. euroa) ,2 1332,8 1393,8 1398, ,5 29,8 30,1 59,1 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Ennuste 2016 Verotulot (M ) Valtionosuudet (M ) Lähde: Seurantaraportti I / 2016 ja tilinpäätökset Vuosikate ja tilikauden tulos ovat heinäkuun 2016 toteumatilanteessa merkittävästi heikommat kuin talouden ja tuottavuuden TATU ohjelmassa on asetettu kestävän talouden edellyttämäksi tavoitetasoksi. Toimialojen tavoitteeksi on asetettu vuoden loppuun mennessä toimintakatteen parantaminen 15 milj. eurolla. 1.2 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma 2:n toteutus käyntiin Espoon kasvavat palvelu- ja investointitarpeet sekä talouden haasteet edellyttävät toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Kaupungin väestörakenne on muutoksessa lasten ja vanhusten sekä vieraskielisten määrän kasvaessa, minkä seurauksena palvelutarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvua nopeammin. Kuva: Compic TATU 2 -ohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Vuosien taloussuunnitelma valmistellaan linjauspäätösten mukaisesti. Linjausten perusteella valmistellaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pysäyttää kaupungin velkaantuminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä ovat kaupungin tuottavuuden paraneminen sekä tarkistukset keskeisten palvelujen palvelutasoille ja tarjonnalle. Tavoitteina ovat vuosittaisten investointien kokonaismäärän asettaminen talouden ja rahoituksen kannalta kestävälle tasolle. Jatkossa investointiohjelma tehdään kymmeneksi vuodeksi. Valtuuston hyväksymistä talouden ja tuottavuuden TATU 2 -ohjelman linjauksista on pidettävä johdonmukaisesti kiinni, jotta kaupungin velkaantuminen voidaan pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä ovat sekä kaupungin tuottavuuden paraneminen että tarkistukset keskeisten palvelujen palvelutasoille ja tarjonnalle. 3

4 1.3 Kaupungin investoinnit alittunevat budjetoidusta Kaupungin investointeihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa 376,4 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 412,4 milj. euroa. Valtuusto on toukokuussa hyväksynyt kunnallistekniikan vuodenvaihteen yli jatkuneille hankkeille tekniseen keskukseen 13,0 milj. euron ja Tapiolan taseyksikköön 12,4 milj. euron määrärahojen korotukset. Valtuusto hyväksyi 10,0 milj. euron korotuksen maanhankintaan ja Espoo Logistiikka -liikelaitokselle 0,7 milj. euron tulo- ja menolisäyksen. Otahalli Oy:n osakkeet siirrettiin peruskaupungilta Tilapalvelut -liikelaitokselle, mitä varten valtuusto myönsi Tilapalveluille 0,5 milj. euron lisämäärärahan. Investointeihin varatuista määrärahoista arvioidaan jäävän käyttämättä 44,3 milj. euroa. Suurimpien alituksien ennakoidaan olevan aineettomissa hyödykkeissä 15,9 milj. euroa ja koneissa ja kalusteissa 9,9 milj. euroa sekä Tilapalvelujen uudisrakentamisessa 16,9 milj. euroa. Aineettomissa hyödykkeissä jää kirjaamatta menoja ja saamatta vastaavina tuloina Länsimetron valtionosuutta 13,4 milj. Länsimetron I-vaiheen valtionosuuden viimeinen erä on kirjattu saaduksi vuonna 2015, mistä lähtien laskut on kohdistettu suoraan Länsimetro Oy:lle. Konsernipalvelut olivat budjetoineet aineettomiin hyödykkeisiin 8,7 milj. euroa, josta on käytetty 1,4 milj. euroa. Käyttämättä arvioidaan jäävän 2,5 milj. euroa. Konsernipalvelut olivat budjetoineen koneisiin ja kalusteisiin 8,2 milj. euroa, mistä ennakoidaan jäävän käyttämättä 2,8 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi oli budjetoinut koneisiin ja kalusteisiin 12,5 milj. euroa. Määrärahasta jää käyttämättä 6,6 milj. euroa Espoon sairaalan ensikertaisen kalustamisen siirtyessä ensi vuoteen. 1.4 Talousarvion sitovien määrärahojen toteutuminen toimialoittain Yleishallinnon toimintatulot jäänevät talousarviosta Yleishallinnon talousarvion tulo- ja menomäärärahat ovat sitovia. Yleishallinnon toimintatulojen arvioidaan jäävän talousarviosta 0,4 milj. euroa, koska 6Aika strategiahankkeen omarahoitusosuutta ei ollut talousarviovaiheessa budjetoitu. Toimintamenot toteutunevat lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Yleishallinnon talousarvioon on varattu työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin keskitetysti 4,2 milj. euroa, jotka siirretään käyttökohteisiin syksyllä. Konsernipalvelut Konsernipalvelut siirrettiin yleishallintoon vuoden 2016 alusta. Hallinto- ja kehittämisyksikölle kertyvät 0,2 milj. euron toimintatulot aiheutuvat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta laskutettavista eristä, mitkä puuttuivat talousarviosta. Yksikön toimintamenojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisina. Konsernipalveluissa on kuusi toimintoa, joiden toimintakate on sitova: v Espoo Tietotekniikan toimintakatteen arvioidaan toteutuvan 1,7 milj. euroa valtuuston päättämää sitovuustasoa huonompana. Toimintatulojen arvioidaan ylittyvän 1,4 milj. eurolla ja toimintamenojen 3,7 milj. eurolla. Tulojen ylitys ei riitä kattamaan laskutettavien palvelujen liian alhaisiksi arvioituja kustannuksia. v Kaupunkitiedon toimintakatteen arvioidaan toteutuvan 0,08 milj. euroa talousarviossa arvioitua parempana, koska henkilöstökulut alittunevat budjetoidusta. v Espoo Henkilöstöpalveluissa toimintakatteen arvioidaan paranevan 0,2 milj. eurolla henkilöstökulujen alittuessa budjetoidusta. v Espoo Talouspalveluissa toimintakatteen arvioidaan paranevan 0,2 milj. eurolla budjetoidusta. Sisäinen laskutus ylittynee 0,6 milj. euroa budjetoidusta johtuen ennakoitua suuremmista volyymimääristä. Henkilöstökulut sekä toimitilavuokrat ylittynevät yhteensä 0,4 milj. eurolla. v Espoo Logistiikassa toimintakatteen ennakoidaan paranevan 0,1 milj. eurolla johtuen henkilöstökulujen alituksesta. v Hankintakeskuksen toimintakate toteutunee ennakoidusti. Sekä toimintatulojen että -menojen arvioidaan lisääntyvän 3,3 milj. eurolla. 4

5 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen ensihoitopalveluissa muutoksia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita HUS Lohjan sairaanhoitoalueella kolmella yksiköllä yhteistoimintamallisena alkaen nykyisen palvelutuottajan konkurssiuhan vuoksi, mikä aiheuttanee talousarvioon 0,8 milj. euron meno- ja tuloylitykset. Liikelaitoksen investointien arvioidaan alittuvan 1,5 milj. euroa johtuen kone- ja kalustohankintojen siirtymisestä seuraavalle vuodelle. Sitoviksi asetut tulostavoitteet tuloksesta sekä investointien kokonaismäärästä toteutunevat. Sosiaali- ja terveystoimen sekä tulot että menot alittunevat, kokonaisuutena talous on tasapainossa Toimialan tulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 0,8 milj. eurolla. Menojen arvioidaan alittuvan 2,4 milj. eurolla. v Vanhusten palveluissa tulot alittunevat 2,5 milj. eurolla, koska asiakasmaksutulojen korotukset eivät toteutuneet täysimääräisesti. Toimintamenojen säästöksi on arvioitu 0,2 milj. euroa. v Terveyspalveluissa tulot kertynevät talousarvion mukaisesti. Menojen on arvioitu alittuvan 4,9 milj. eurolla erikoissairaanhoidon vuoden 2015 ylijäämän palautuksesta johtuen. HUS:n kuluvan vuoden erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ja muiden erikoissairaanhoidon palveluiden kustannusten ennustetaan ylittävän talousarvion 3,8 milj. euroa. Toimialan mukaan HUS ennustaa vuoden 2016 ylijäämäpalautuksen olevan edellisvuoden suuruinen. v Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulot ylittänevät talousarvion 6,2 milj. eurolla pakolaisista ja alaikäisistä turvapaikanhakijoista saatavista korvauksista ja perustoimeentulotuen valtionosuuksista johtuen. Menot ylittyvät arviolta 8,6 milj. euroa, josta maahanmuuttajien ja pakolaisten toimeentulotuki muodostaa 4,7 milj. euroa, vammaisten palvelujen asiakaspalvelujen ostot ja henkilökohtainen apu 2,7 milj. euroa ja pitkäaikaistyöttömyydestä johtuva työmarkkinatuen kuntaosuusmenot 1,2 milj. euroa. v Toimialan esikunnassa on keskitetty 7 milj. euron tulo- ja menomäärärahavaraus turvapaikanhakijoiden menoihin, jotka valtio korvaa täysimääräisesti. Sivistystoimen toimintatulot ylittynevät ja toimintamenot toteutunevat arvioidusti v Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittynevät 1,9 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittynevät 0,1 milj. eurolla sisäisten henkilöstö- ja terveyspalvelujen vuoksi. v Svenska rum -lautakunnan toimintatulot ylittynevät 0,2 milj. euroa, koska lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetään omana toimintana jolloin asiakasmaksutulot kertyvät kaupungille. Toimintamenot alittunevat 0,2 milj. eurolla johtuen toimitilavuokrien alittumisesta. v Kulttuurilautakunnan (pois lukien nettobudjetoitu kulttuuri) toimintatulojen ja -menojen ennakoidaan toteutuvan. v Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate toteutunee talousarvion mukaisesti v Liikunta- ja nuorisolautakunnan toimintatulojen ennakoidaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla Leppävaaran uimahallin asiakasmaksutulojen kasvun ja toimintaan saatujen projektitukien vuoksi. Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan budjetoidusti. v Muun sivistystoimen toimintatulojen alitukseksi arvioidaan 1,9 milj. euroa johtuen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenot toteutunevat budjetoidusti. Teknisen ja ympäristötoimen maanmyyntivoitot jäävät budjetoidusta Teknisen ja ympäristötoimen toimintatulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 3,5 milj. eurolla. Toimialan maanmyyntitulojen arvioidaan toteutuvan 9,2 milj. euroa ennakoitua vähäisempänä. Maanvuokratuottojen sen sijaan ennakoidaan toteutuvan 1,3 milj. euroa budjetoitua parempana. Maanmyynnin arvio on laskettu vireillä olevien kauppojen mukaan ja on mahdollista, että ennuste paranee loppuvuodesta. Sen vuoksi tonttiyksikön ja Tapiolan taseyksikön tuloarvioita ei vielä ole esitetty muutettaviksi. 5

6 Teknisen ja ympäristötoimen toimialan menojen arvioidaan alittuvan 17,1 milj. eurolla, josta 14,3 milj. euroa oli varattu Länsimetro Oy:n vastikkeiden maksamista varten alkaen. v Teknisen lautakunnan toimintatulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenojen on ennakoitu toteutuvan 0,9 milj. talousarviota arvioitua pienempinä johtuen henkilöstömenojen alittumisesta. v Ulkopuolisille, pääasiassa HSY:lle, toteutettavien töiden toimintakate on sitova, jolloin kaikki menot tulee kattaa vastaavilla tuloilla. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan budjetoidusti. v Rakentamisen sisäisten palvelujen toimintakate on sitova. Tulot ja menot ovat alkuperäisessä talousarviossa 65,1 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 77,2 milj. euroa toimintakatteen muuttumatta. Kaupunkitasoisesti tämän muutoksen vaikutus on tuloihin ja menoihin 12,1 milj. euroa mutta kaupunkitasoiseen toimintakatteeseen muutoksilla ei ole vaikutusta. v Kaupunkisuunnittelulautakunnan tulojen arvioidaan ylittyvän noin 0,09 milj. euroa budjetoidusta. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. v Ympäristölautakunnan toimintatulojen ja -menojen arvioidaan toteutuvan lähes budjetoidusti. v Rakennuslautakunnan sitova toimintakate on 0,97 milj. euroa ja sen arvioidaan toteutuvan. v Joukkoliikenteen talousarviossa oli varauduttu Länsimetro Oy:n hoito- ja rahoitusvastikkeisiin alkaen, minkä vuoksi talousarviosta jää käyttämättä 14,3 milj. euroa. HSL:n kuntaosuuksien arvioidaan toteutuvan HSL:n talousarvion puitteissa, vaikka metron liikennöinnin aloittaminen siirtyi. On huomioitava, että HSL:n talousarvion toteutumiseen liittyy epävarmuutta joukkoliikennejärjestelmän muutosten vuoksi. v Muiden teknisten ja ympäristöpalvelujen toimintatulot alittunevat 3,6 milj. eurolla budjetoidusta johtuen peruskaupungin maanmyyntivoittojen alittumisesta. Toimintamenot toteutunevat talousarvion mukaisina. Tilapalvelut -liikelaitoksen liikevaihto jäänee budjetoidusta Tilapalvelut -liikelaitoksen liikevaihto alittunee 0,4 milj. euroa talousarviosta, koska toimitilavuokrat toteutunevat talousarviota alhaisempina johtuen Espoon sairaalan arvioitua alhaisemmasta toimitilavuokraveloituksesta. Henkilöstömäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta mikä laskee henkilöstökuluja 1,9 milj. euroa budjetoidusta. Taseyksiköiden liikevaihdot alittunevat Suurpellon taseyksikön liikevaihto jäänee budjetoidusta 1,0 milj. euroa, koska kaava-alueen III kaava ei ole vielä lainvoimainen. Tapiolan taseyksikön liikevaihto jäänee talousarviossa arvioidusta 2,25 milj. euroa johtuen arvioitua vähäisemmistä maakaupoista. 2 Vuoden 2016 tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinassa on vuodelle 2016 asetettu 36 valtuustoon nähden sitovaa tulostavoitetta. Tulostavoitteita on viisi enemmän kuin vuonna Näkökulmat ovat resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Seurantaraportissa arvioidaan viiden tulostavoitteen jäävän toteutumatta, toteutumisen olevan epävarmaa tai toteutuvan vain osittain loppuvuonna. Toteutumatta jäämässä olevat tavoitteet kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut -näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys - näkökulman kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna. 6

7 Konserniesikunnan 12 tulostavoitteesta kuuden arvioidaan toteutuvan. Yhden tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa, neljän tavoitteen toteutumista ei voida vielä seuranta I -vaiheessa arvioida ja yksi tavoite ei toteudu: v Tulostavoitetta, jonka mukaan kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,0 prosenttia voidaan arvioida vasta tilinpäätöksen yhteydessä, jolloin on tiedossa toteutunut tuottavuuskehitys. v Yleishallinnon toimintakate on vähintään -60,3 milj. euroa -osatavoitteen arvioidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota heikompana, jolloin koko tulostavoitekaan ei toteutuisi. v Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 737 milj. euroa -tavoite sekä konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään milj. euroa -tavoite tarkentuvat vuoden loppupuolella ja arviot lopullisista lainakehityksistä saadaan syksyn 2016 aikana. Tulostavoitetta ei kokonaisuutena voida tässä vaiheessa vielä arvioida. v Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna -tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida vuoden 2017 helmikuussa, jolloin tieto on käytettävissä. v Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/henkilötyövuosi -tulostavoitteen toteutuminen on vielä epävarmaa, koska terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma, päivää per henkilötyövuosi on hieman korkeampi (15,2 päivää) kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten (15,1 päivää). v Vaikeasti työllistyville, nuorille, maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille määritellään tarvittavat työllisyyttä edistävät toimenpiteet tulostavoitetta voidaan arvioida vasta loppuvuodesta, sillä tarkemmat seurantatiedot saadaan syyskuussa Konsernipalveluille on asetettu kaksi tulostavoitetta, joista v toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen eli 13,2 milj. euroa -tavoitteen ei arvioida toteutuvan. Sosiaali- ja terveystoimelle on asetettu viisi tulostavoitetta, joista kahdelle on asetettu useampi kuin yksi mittari/arviointikriteeri. Toimiala on esittänyt tulostavoitteen toteutumisen erikseen silloin, kun tavoitteeseen sisältyy useampi mittari/arviointikriteeri. Tavoitteen kokonaisarviointia ei tällöin ole tehty. v Tuottavuuden paranemista koskeva tulostavoite sisältää kolme arviointikriteeriä, joista kahden arvioidaan toteutuvan ja yhden jäävän toteutumatta. Lastensuojelun asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ja terveysasemakäynnin hintaa koskevat tulostavoitteiden kriteerit toteutuvat eli suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1 %. Kotihoidon asiakaspalvelun tuntihinta nousee 3,12 % ja tavoitteen arvioidaan jäävän toteutumatta. v Talousarvion toimintakatteen arvioidaan jäävän alle alkuperäisen talousarvion tulostavoitteen toteutuvan. Erikoissairaanhoidon vuoden 2015 ylijäämän palautus 8,9 milj. euroa kohdentui vuodelle 2016, mikä vaikuttaa talouden tasapainoon. v Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 17 pv - tavoite toteutuu toimialan mukaan kaupunkitasoisesti. v Toimialan mukaan tulostavoite, jonka mukaan kotona asuvien 75 -vuotta täyttäneiden osuus on vähintään 92,3 % vuoden lopussa, ei toteudu. Heinäkuussa kotona asuvien osuus oli 92,1 %. v Sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuus ikäluokasta on edellisvuotta pienempi, tavoitteen toimiala arvioi toteutuvan loppuvuoden osalta. Osuus alaikäisestä väestöstä on hieman kasvanut. Kiireellisesti sijoitettujen osuus on vähentynyt. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimialan tulostavoitteiden toteutumisessa kokonaisuutena on epävarmuutta. Tulostavoite korkeintaan 17 vuorokauden odotusajasta kiireettömälle vastaanotolle ei ole toteutunut kaupunkitasoisestikaan kaikkina kuukausina. Keskimääräisesti pisimmät odotusajat tammi-heinäkuussa 2016 ovat olleet Matinkylän ja Espoonlahden terveysasemilla. Kivenlahden terveysasema oli kesällä suljettuna remontin vuoksi. 7

8 Sivistystoimelle asetettujen kahdeksan tulostavoitteen arvioidaan Seurantaraportissa toteutuvan. v Vuoden lopussa tiedetään toteutuuko tavoite tuottavuuden vähintään yhden prosentin paranemisesta sekä keskeisten yksikköhintojen alenemisesta ja yhtenäistämisestä. v Aikuiskoulutuksen asiakkaiden tyytyväisyys saamaansa palveluun ja opetukseen selvitetään syyslukukausittain, eikä kevätkaudelta ole saatavilla tuloksia. Teknisessä ja ympäristötoimessa on yhdeksän sitovaa tulostavoitetta. Seurantaraportin mukaan toteutumatta arvioidaan jäävän: v Tilakustannusten alentuminen prosentilla edellisestä vuodesta sekä toteutumatta jäänyt metroliikenteen käynnistyminen elokuussa Matinkylään. v Toimialan toimintakatetavoitteen vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisesti -52,4 milj. euroa on raportoitu toteutuvan pääosin Länsimetro Oy:n rahoitusvastikkeiden korkojen ja hoitovastikkeiden perimättä jäämisen vuoksi vuonna Toimintakatteen raportoidaan tässä yhteydessä tarkoittavan peruskaupungin osuutta toimialan talousarviosta, jonka perusteella toimialan toimintakatteen arvioidaan loppuvuonna olevan 11,7 milj. euroa. Lisäksi seurantaraportissa arvioidaan toimialan toimintakatteen toteutumaksi tuloslaskelmassa -39,7 milj. euroa ja ilman nettositovia tehtäväalueita -40,7 milj. euroa. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tulostavoite vaikuttaa toteutuvan, mutta arviointikriteerinä esitetty tulkinta ei vastaa kaupungin linjaa ja poikkeaa muiden toimialojen arviointiperusteesta. Lisäksi on epäselvää tuleeko tavoitteen toteumista arvioida koko toimialan toimintakatteesta vai ilman nettositovia tehtäväalueita. v Tulostavoitetta tuottavuuden paranemisesta vähintään prosentilla arvioidaan indeksi- ja väestökorjatulla toimintakatteen muutosprosentilla. Seurantaraportissa ei ole selvitetty, mikä kolmesta seurantaraportissa esitetyistä toimintakatteista on ollut tavoitteen arvioinnin perusteena. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tavoitteen toteutumista ei voi arvioida. v Tavoitteena on, että toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Arviointikriteereinä ovat kustannustehokkuus ja tilatehokkuus. Tavoitteen raportoidaan toteutuvan. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoitteen toteutumista ei voida arvioida, koska seurantaraportissa esitetään tavoitteen toteutumisarviossa ainoastaan tavoitteen toteutumiseksi tehtäviä toimenpiteitä mutta ei toimenpiteiden tuloksia. Talousarviossa asetettujen tulostavoitteiden toteuttamiseksi vaadittavat toimenpiteet on tilikauden aikaisessa raportoinnissa kattavasti kuvattava valtuustolle. 3 Konserniraportointi 3.1 Länsimetro Länsimetron I -vaiheen liikenteen aloittaminen välillä Ruoholahti-Matinkylä on viivästynyt eikä liikennettä voitu käynnistää aikataulun mukaisesti Länsimetro Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL sekä Espoon ja Helsingin kaupungit ilmoittivat yhteisellä tiedotteella, ettei Länsimetron liikennettä voida käynnistää ilmoitetussa aikataulussa taloteknisten järjestelmien testausten viivästymisen vuoksi. Viimeisimmän tiedon mukaan henkilöliikenteen käynnistämisaikataulu varmistuu lokakuun loppuun mennessä. HSL:n tiedotteen mukaan alkaen lakkautetut bussilinjastot on saatu korvattua lähes kokonaan entiselleen. Päätös metron matkustajaliikenteen käynnistymisestä tehdään HSL:ssä. Tavoitteena on aloittaa koeliikenne heti, kun asemille ja radalle on saatu käyttölupa. Ennusteen tarkistaminen on käynnissä. I -vaiheen viimeisin loppukustannusennuste on milj. euroa. Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama yhtiö rahoittaa rakentamista kaupunkien takaamilla lainoilla sekä valtionosuudella. Espoon omistusosuus yhtiöstä on 84,4 prosenttia. Valtio osallistui 237 milj. euron avustuksella metron I -vaiheen rakentamiseen, mikä on noin 22 prosenttia tämänhetkisistä kustannuksista. 8

9 Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto on kehottanut Länsimetro Oy:n hallitusta ja toimitusjohtajaa ryhtymään pikaisiin toimiin, joilla varmistetaan Länsimetron ensimmäisen vaiheen loppuunsaattaminen ja sen aikataulun pitävyys sekä esittämään uusi käyttöönottosuunnitelma. Projektin edistymisestä ja toimenpiteistä tulee raportoida viivytyksettä kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Lisäksi konsernijaosto kehotti Länsimetro Oy:n hallitusta käynnistämään arvioinnin, jossa tarkastellaan myös aikatauluylityksiin johtaneita tekijöitä Länsimetron liikenteen aloittamisen myöhästymisen syyt ja tästä aiheutuneet kustannukset tulee selvittää ja raportoida Espoon valtuustolle viipymättä. Konsernin omistajaohjauksen toimivuus on otettava tarkasteluun. 3.2 Kiinteistö Oy Espoon sairaala Kiinteistö Oy Espoon sairaala on Espoon kaupungin tytäryhtiö. Sairaala on vastaanotettu ja rakennuttaja aloittaa omien lisätöiden tekemisen sekä sairaalan käyttöönoton varustamisen. Rakennushankkeeseen on tehty varaus hankkeen laskuttamattomia lisätöitä varten. Kaupunki on myöntänyt Espoon sairaalan rakentamista varten otettavalle lainalle omavelkaisen takauksen. Hankkeen kustannukset olivat alkuperäisen kustannusarvion mukaan 150 milj. euroa, mutta kokonaiskustannukset tulevat nousemaan milj. euroon. Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin elokuussa 2016 KOy Espoon sairaalan omavelkaisen takauksen korotushakemusta 175 milj. euroon. Tavoitteena on, että kohde luovutetaan käyttäjälle lokakuussa ja potilaskäyttöön kohde saadaan vuoden 2017 alussa. Urakoitsijan kanssa tullaan syksyn aikana neuvottelemaan urakkasopimuksen sisällöstä, lisä- ja muutostöiden hinnasta, laadusta sekä määrästä. Syksyllä 2016 annetaan myös taloudellinen loppuselvitys. 3.3 Espoo Catering Oy Vuoden 2016 alusta toimineella Espoon kaupungin kokonaan omistamalla Espoo Catering Oy:llä on päivittäistä asiakasta. Kaupungille myytävien palvelujen hintoja alennettiin vuoden alussa yhdellä prosentilla. Vuoden alussa kaupunki maksoi käyttöpääomaa 4 milj. euroa kassan riittävyyden mahdollistamiseksi. Vastikkeeksi apporttiomaisuuden luovuttamisesta kaupunki merkitsi yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita 990 kappaletta. Arvioidusta liikevaihdosta kaupungin ostot sekä henkilöstöateriat ovat 28,4 milj. euroa ja yksityisen myynnin osuus 1,7 milj. euroa. Yhtiön tammi-kesäkuun 2016 liikevaihto on toteutunut arvioidusti ja vuoden lopussa tuloksen arvioidaan olevan 0,3 milj. euroa. Loppuvuodesta 2017 valmistuvan KOy Espoon Keskuskeittiön uudisrakennuksen rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu 17,8 milj. euroa sekä kiinteiden koneiden ja laitteiden 3,5 milj. euroa. Toiminnan vakiinnuttua tavoitteena on 1 milj. euron vuosittainen tuottavuuden parantuminen. 3.4 Riskienhallintajärjestelmän toimivuus konserniyhteisöissä - monen tytäryhteisön keskeisimmät riskit liittyvät rakentamiseen Tytäryhteisöissä on noudatettava Espoo-konsernin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan ohjeen mukaan voimassa olevaa kaupungin riskienhallinta- ja omistajapolitiikkaa sekä sisäisen valvonnan yleisohjetta. Kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikan mukaan tytäryhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat yhdessä riskien hallinnasta ja riskienhallintaprosessin systemaattisuudesta. Tytäryhteisöjen tulee raportoida kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskienhallintansa toimivuudesta ja riittävyydestä. Kuntalaki velvoittaa kuntayhtymiä toimimaan vastaavalla tavalla. Myös yhteisöjen ja kuntayhtymien hallinnossa toimivien kaupungin edustajien kautta toteutuu valvonta riskienhallinnan toteuttamisesta. Konserniyhteisöiltä pyydettiin seurantaraportoinnin yhteydessä kuvaus yhteisön toiminnan tavoitteiden kannalta merkittävimmistä riskeistä, selostus riskien kartoituksesta sekä kuvaus riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Riskityö on edennyt, ja sitä kehitetään yhteisöissä edelleen, esimerkiksi 9

10 vuoden 2016 aikana valmistuu Espoo Asunnot Oy:n riskienhallintaohjelma. Länsimetro - hankkeen riskienhallinta on toteutettu kolmitasoisen toimintamallin mukaan, jossa on tarkasteltu suunnittelu- ja rakentamisvaiheen sekä käytönaikaisia riskejä. Länsimetron liikenteen alkamisen myöhästyminen tavoitteesta oli riskinä tunnistettu, mutta riskin toteutumisesta oli tehty virhearviointi. 4 Päätöksenteon eteneminen päätettäessä Matinkylän terveysasematoiminnan siirrosta Tapiolaan sekä Puolarmetsän terveysasematoiminnan siirrosta Ison Omenan Palvelutorille Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt Matinkylän terveysasematoiminnan väistöstä Tapiolaan Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen ajaksi sekä Oma Lääkärisi Puolarmetsän terveysasematoiminnan siirtämisestä Ison Omenan palvelutorille. Tarkastuslautakunta käsitteli asiaa toukokuun 2016 kokouksessaan, johon oli kutsuttu sosiaali- ja terveystoimen johtavia viranhaltijoita sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajisto ja kaupungin hankintalakimiehiä. Valtuusto käsitteli vastauksen siirroista tehtyyn valtuustokysymykseen ja on todennut kysymyksen loppuun käsitellyksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että: Matinkylän palvelutorin valmistuttua Matinkylän-Olarin terveysasemapalvelut tuotetaan Matinkylän terveysasemalla ja Matinkylän palvelutorilla. Palvelutorin virka-ajan ulkopuolinen vastaanottotoiminta linjataan erikseen. Puolarmetsän terveysasemasta luovutaan Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen valmistuttua. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsiteltiin Puolarmetsän kiinteistön vuokravastuusta luopumista todeten, että vuokravastuusta voidaan luopua noin vuotta suunniteltua aikaisemmin Matinkylän terveysaseman toiminnan väistäessä peruskorjauksen ajaksi Tapiolan terveysasemalle. Päätöksessä todettiin myös, että Puolarmetsän väestön palvelut tuotetaan jatkossa Ison Omenan Palvelutorilla. Päätös palveluiden järjestämisestä on tehty päätettäessä vuokravastuusta luopumisesta. Espoossa toteutetun kahden terveysaseman ulkoistuksen taustana on ollut lääkärille pääsyn vaikeus. Samanaikaisesti on kehitetty kaupungin omien terveysasemien toimintaa. Kilpailutus on todettu tehdyn hankintalain ja Espoon hankintasäännön mukaisesti. Terveysaseman ulkoistuksen kilpailutuksessa keväällä 2014 Puolarmetsän tilojen terveysriski oli esillä ja hankintaasiakirjoissa on todettu, että nämä palvelut siirtynevät Ison Omenan Palvelutorille. Matinkylän palvelutori on avattu Tiloissa toimii Oma Lääkärisi Iso Omenan (ent. Puolarmetsä) lisäksi Tapiolan röntgen, Puolarmetsän laboratorio sekä Matinkylän ja Olarin neuvolat. Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan toimiala oli päätösvalmistelussa selvittänyt eri toteutusvaihtoehtoja. Talouden näkökulmasta tarkasteltuna toimiala oli katsonut Tapiolaan väistön edulliseksi johtuen tilojen yhteiskäyttömahdollisuudesta. Asiakkaiden kannalta kaikille hyvää vaihtoehtoa ei todettu löytyneen. Asukkaille Matinkylän terveysasematoiminnan väistöstä Tapiolaan tiedotettiin yleisluontoisesti alkuvuonna 2015 aikataulujen ollessa vielä avoinna. Henkilöstölle väistöstä kerrottiin lautakunnan toukokuun 2015 päätöksen jälkeen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan siirtopäätösten valmistelussa olisi tullut perusteellisemmin huomioida asukasnäkökulma ja päätöksistä olisi pitänyt tiedottaa selkeämmin asukkaille. Asiakaslähtöisyys on huomioitava sekä kaupungin luottamustoimielinten että viranhaltijoiden päätösten valmistelussa kattavasti ja konkreettisesti. Päätösasiakirjoissa on esitettävä päätettävänä oleva asia riittävän selkeästi sekä päätösesityksen kattavat perustelut. Muutoshankkeista ja päätöksistä kuntalaisille tiedottamisen on oltava oikea-aikaista ja avointa. Tarkastuslautakunta