YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 77/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-325. Ylistaron kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Ylistaro

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 77/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-325 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ylistaron kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Ylistaro LUVAN HAKIJA Ylistaron kunta Tekninen toimisto, PL 29, YLISTARO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ylistaron kunta on hakenut ympäristölupaa Ylistaron jätevedenpuhdistamolle. Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon Hakemusta on täydennetty ja ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 2/1999/2 myöntänyt Ylistaron kunnalle luvan kunnan jätevedenpuhdistamossa käsiteltyjen Ylistaron kirkonkylän ja Asemanseudun viemäröintialueiden jätevesien johtamiseen Kyrönjokeen toistaiseksi päätöksen mukaisin lupaehdoin. Lupaehtoja on muutettu vesiylioikeuden annetulla päätöksellä nro 115/1999. Lupapäätöksen mukaan puhdistamolta Kyrönjokeen johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 30 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,8 mg P/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Puhdistustehon on oltava COD Cr -arvon osalta vähintään 75 % ja BOD-arvon, fosforin ja kiintoaineen osalta vähintään 90 %. Kiintoaineen osalta pitoisuus ja poistoteho ovat vaihtoehtoiset. Mainitut arvot lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioon ottaen. Kromin poistoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja puhdistamosta vesistöön päästettävän kromin määrä saa olla enintään

2 2 0,7 kg/d vuosikeskiarvona laskettuna. Lisäksi puhdistamoa on käytettävä niin, että ammoniumtyppi hapettuu mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan tuli mennessä jättää hakemus luvan määräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tuli liittää suunnitelma puhdistuksen tehostamisesta niin, että vesistöön johdettavan jäteveden COD Cr -arvo saadaan valtioneuvoston päätöksen 365/1994 edellyttämälle tasolle 125 mg O 2 /l ja ammoniumtyppipitoisuus tasolle 8 mg N/l vuosikeskiarvona laskettuna. Lupamääräykset tarkistetaan tällä ympäristölupapäätöksellä. PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja lähiympäristö Puhdistamo sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueella Ylistaron kunnan omistamalla Puhdistamo nimisellä kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on Puhdistamoa ympäröivät pellot. Alle 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta on noin 10 asuinrakennusta, joista lähimpään on matkaa noin 400 m. Pohjavesiolot Suojeltavat kohteet Puhdistamon lähettyvillä ei ole pohjavesialueita. Puhdistamon läheisyydessä ei ole suojelukohteita. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Purkupaikka Jätevedet johdetaan puhdistamolta purkuputkessa runsaan 500 metrin päässä puhdistamon pohjoispuolella virtaavaan Kyrönjokeen Ylistaron keskustaajaman alapuolelle. Kyrönjoki virtaa purkupaikan alapuolella Isonkyrön, Vähäkyrön ja Mustasaaren kuntien halki ja laskee Perämeren Vassofjärdeniin Vaasan kaupungin pohjoispuolella. Vesistön yleiskuvaus Kyrönjoen vesistöalue on vähäjärvinen (järvisyys 0,9 %). Purkupaikan alapuolella ei ole järviä. Kyrönjoen keskivirtaama MQ on 45 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 4 m 3 /s. Joen koko vesistöalueesta on metsää 47 %, peltoa 24 % ja suota 26 %. Joki virtaa lähes kokonaisuudessaan viljelysmaiden halki. Vesistön kuormitus Kyrönjoen vesistöön johdetaan jätevettä yhdeksältä puhdistamolta. Vuosina kyseisiltä puhdistamoilta vesistöön johdetut BOD 7ATU -, fosfori- ja typpipäästöt olivat yhteensä keskimäärin 194 kg O 2 /d, 10,5 kg P/d ja 510 kg N/d. Suurimmat pistekuormittajat ovat Seinäjoen, Ylistaron ja Kauhajoen jätevedenpuhdistamot. Vuositasolla pistekuormituksen osuus joen ravinnekuormituksen kokonaismäärästä on noin 10 %. Keskikesällä jopa puolet ravinteista voi olla peräisin pistekuormituksesta.

3 3 Vesistön tila ja veden laatu Kyrönjoen pääuoman vesi on väriltään ruskean harmaata. Soiden suuri osuus vesistön latvaosilla aiheuttaa jokiveteen voimakkaan ruskean perusvärin ja korkean kemiallisen hapenkulutuksen. Intensiivisen viljelyn seurauksena jokeen kohdistuu myös huomattava kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Kyrönjoen valuma-alue Seinäjoen kaupungin alapuolella on entistä merenpohjaa ja kuuluu alunamaihin, joille on ominaista korkea rikkipitoisuus. Sulfidien hapettumisen seurauksena valumavesien ph on ajoittain, erityisesti tulvakausien lopulla hyvin alhainen, mikä vaikuttaa myös joen eliöstöön. Vesistöalueen pieni järvisyys, heikohko veden laatu sekä suuret virtaaman ja veden laadun vaihtelut alentavat Kyrönjoen vesistöalueen virkistyskäyttöarvoa. Heikkolaatuisinta vesi on yleensä tulvakausina. Vuonna 2001 Kyrönjoen pääuoma kuului virkistyskäyttöluokkaan välttävä (IV) ja vuonna 2002 luokkaan tyydyttävä (III). Kyrönjoen yhteistarkkailun vuoden 2002 vuosiyhteenvedon mukaan Kyrönjoen alaosan (näytteenottopaikat K1-K10) veden fosfori- ja typpipitoisuuksien aritmeettiset keskiarvot olivat 86 µg P/l ja µg N/l. Hapen keskimääräinen kyllästysaste oli 84 %. Vuosi 2002 oli keskimääräistä vähäsateisempi. Ylistaron jätevesien purkupaikan lähimmän yläpuolisen näytteenottopaikan K7 (Ylistaro, Kirkkosilta) ja lähimmän alapuolisen näytteenottopaikan K5 (Isokyrö, Ylipään silta) neljän näytteenottokerran analyysitulokset olivat vuonna 2002 seuraavat: Paikka Pvm Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 3+2 -N Klorofylli-a µg P/l µg P/l µg N/l µg N/l µg N/l µg/l K " " < " " Keskiarvo K " " " " Keskiarvo K5 K7 1) ) Näytteenottopaikkojen K5 ja K7 tulosten keskiarvojen erotus Suunnittelukeskus Oy on vuonna 1994 tehnyt selvityksen typenpoiston tarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista Kyrönjoen vesistössä. Selvityksen mukaan kumpikaan pääravinteista (typpi ja fosfori) ei ole yksiselitteisen selvä rehevyyden tasoa säätelevä minimitekijä. Selvityksessä ei kuitenkaan erityisesti suositella tehostetun typen poiston toteuttamista hajakuormituksen suuren osuuden vuoksi. Sen sijaan suositellaan ammoniumtypen hapettamista puhdistamolla varsinkin

4 4 alueilla, joissa jätevesien osuus virtaamasta on alivirtaamakausina huomattava. Nitrifikaation tarve on suurin kesällä, jolloin veden lämpötila on korkea. Kalasto Vesistön käyttö Kyrönjoen kalasto koostuu lähinnä tavanomaisista kalalajeista. Mm. Ylistarossa on istutettu kirjolohta ja myös jokeen noussutta tai istutettua taimenta saadaan säännöllisesti. Joessa esiintyy myös nahkiaista ja pikkunahkiaista. Nahkiainen nousee jokeen kutemaan, mutta poikastuotannon edellytykset ovat nykyisin heikot. Rapuja tavataan vähälukuisena lähinnä Ylistaron alueen koskissa. Ylistaron jätevesien purkupaikan alapuolella Kyrönjoen rannoilla on tavanomaista haja-asutusta. Joen virkistyskäyttö on lähinnä rannan läheisyydessä asuvien pienimuotoista kalastusta ja pienveneilyä. Virkistyskalastus on jonkin verran elpynyt mm. kalanistutusten ansiosta. Kyrönjoen suistossa ja sen edustan merialueella harjoitetaan myös ammattimaista kalastusta. Kyrönjoessa ei ole yleisiä uimarantoja purkupaikan alapuolella Ylistaron kunnan alueella. Vaasan kaupunki ottaa vesilaitoksen raakaveden Kyrönjoen alajuoksulta Båskaksesta, josta vesi pumpataan Pilvilampeen. Veden käyttö on noin 7 milj.m 3 /a. Jokivettä käytetään jonkin verran myös kasteluun, lähinnä maataloudessa. Myös Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy ottaa joesta vettä nahkatehtaan prosessivedeksi. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus Ylistaron kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1999 valmistunut biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä on noin Ylistaron kunnan Halkosaaren alueelta, jossa viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä on noin 360, jätevedet johdetaan Seinäjoen kaupungin puhdistamolle. Ylistaron kunnan asukasluku on noin Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Puhdistamolla käsitellään myös Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaan esikäsitellyt jätevedet ja erilaisten pk-teollisuuskiinteistöjen lähinnä saniteetti- ja pesutilojen jätevedet. Puhdistamolla koneellisesti kuivattu liete viedään muualle kompostoitavaksi. Kunnan viemäriverkoston kokonaispituus on 33 km. Vanhimpien viemäreiden ikä on 40 vuoden luokkaa ja vuotoveden määrä on tulva-aikoina ajoittain suuri. Puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrän ja puhdistamolle johdetun BOD 7ATU -, fosfori- ja typpikuormituksen tarkkailutulosten mukaiset vuosien vuosikeskiarvot olivat seuraavat:

5 5 Vuosi Virtaama BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,0 10, ,5 7, ,1 8, ,0 12, ,9 9, Puhdistamo on ollut ylikuormitettu nahkatehtaalta johdetun suuren jätevesikuormituksen vuoksi. Tehtaan jätevesien esikäsittelyä on tehostettu vuoden 2002 lopulla. Tehtaalta johdetun jätevesikuormituksen tarkkailutulosten mukaiset, vuoden 2002 vuosikeskiarvot ja vuoden 2003 tammi-syyskuun (11 näytteenottokerran) keskiarvot ovat seuraavat: 2002 tammi-syyskuu 2003 mg/l kg/d mg/l kg/d BOD 7ATU, O Fosfori, P 7,7 1,5 5,8 0,9 Typpi, N Kiintoaine COD Cr, O Kromi, Cr 76,3 14,9 29,3 4,7 Nahkatehtaalta kunnan puhdistamolle johdettu, taulukon mukainen jätevesikuormitus on laskettu kertomalla keskimääräinen (käyntipäivien) päiväkuormitus tehtaan käyntipäivien määrällä (250 vuonna 2002). Nahkatehtaan jäteveden määrä on ollut tuotantopäivinä keskimäärin noin 175 m 3 /d ja vuoden kaikkien päivien keskiarvona noin 135 m 3 /d. Vuonna 2002 nahkatehtaan jätevesimäärän kaikkien päivien keskiarvo oli 195 m 3 /d. Nahkatehtaan jätevesien sisältämän kromin arvioidaan oleva 3-arvoista. Puhdistamolla vastaan otetun sakokaivolietteen määrä oli vuonna 2003 noin 540 m 3. Puhdistamossa arvioidaan vuonna 2015 käsiteltävän asukkaan jätevedet. Nahkatehtaalta johdettavan kuormituksen arvioidaan säilyvän suunnilleen nykyisellään, mutta mitoitusarvoissa on varauduttu noin 15 %:n kasvuun. Puhdistamolle johdettavan jätevesikuormituksen arvioidaan vuonna 2015 olevan seuraava: Asutus ym. Tehdas Yhteensä Virtaama, m 3 /d BOD 7ATU, kg O 2 /d Fosfori, kg P/d 6,9 4,1 11 Typpi, kg N/d Kiintoaine, kg/d COD Cr, kg O 2 /d Kromi, kg Cr/d 1,1 5,6 7,7

6 Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus 6 Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Mitoitusvirtaama Q kesk. 790 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit. 70 m 3 /h BOD 7ATU -kuorma 726 kg O 2 /d Typpikuorma 100 kg N/d Puhdistamo on kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Se käsittää sakokaivolietteen vastaanottoaltaan (tasaustila 30 m 3, hiekkapesä 7 m 3 ), konevälpän (varalla käsivälppä), yhdistetyn hiekan- ja rasvanerotuksen (altaan tilavuus 25 m 3 ), kaksi rinnakkaista ilmastusallasta selektoreineen (tilavuus 2 x 8 m 3 ja 2 x 335 m 3 ) ja kaksi jälkiselkeytysallasta (syvät suorakaidealtaat, pinta-ala 2 x 60 m 2 ). Hiekanerotuksessa poistettu hiekka pestään ja siirretään ruuvilla jäteastiaan. Puhdistamon ylijäämäliete tiivistetään (tiivistysaltaan pinta-ala 25 m 2 ), kuivataan koneellisesti suotonauhalla, josta liete siirretään ruuvikuljettimella ja ohjausputkella trakorin perävaunulle ja toimitetaan muualle jatkokäsiteltäväksi. Nahkatehtaalla suoritettavaan tehtaan jätevesien esikäsittelyyn kuuluu porrasvälppäys (säleväli 2 mm), esi-ilmastus (altaan tilavuus noin 70 m 3 ), selkeytys (altaan tilavuus noin 20 m 3 ), ilmastus ja tasaus (ilmastetun tasausaltaan koko tilavuus 150 m 3, josta tasaukseen on käytettävissä m 3 ) sekä kemiallinen saostus (lamelleilla varustetun selkeytysaltaan projisoitu pinta-ala 50 m 2 ). Kemikaaleina voidaan käyttää esimerkiksi kalkkia, alumiinisulfaattia, polymeeriä ja ferrisuolaa. Esikäsittelyssä kertyvä liete tiivistetään ja kuivataan suotonauhalla kuiva-ainepitoisuudeltaan noin 24 %:seksi. Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä energian käyttö Puhdistamolla ei varastoida polttoaineita. Kemikaaleja varastoidaan kulutusta vastaavasti ja niiden käsittelyssä noudatetaan käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeita. Ferrosulfaatti otetaan vastaan 70 m 3 :n liuossäiliöön. Polymeeri varastoidaan 25 kg:n muovisäkeissä, joita samanaikaisesti on enintään 10 kpl. Tarvittaessa käytettävää vaahdonestoainetta pidetään varastossa enintään l, puhdistusainetta enintään 30 l ja voiteluaineita enintään 20 l. Vuonna 2003 käytettiin ferrosulfaattia (Kemira Chemicals) kg ja polymeeriä (Ashland Chemical: Drewflock 448) 700 kg. Puhdistamon sähkönkulutus oli vuonna 2002 noin kwh eli 2,2 kwh/jätevesi-m 3 ja 1,0 kwh/kg BOD 7ATU.

7 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jäteveden käsittelymenetelmänä on kaksilinjainen rinnakkaissaostuksella täydennetty biologinen käsittely. Puhdistamoliete kompostoidaan muualla. Vuonna 1999 rakennettu puhdistamo on hyvässä kunnossa. Puhdistamo on kuitenkin ollut ylikuormitettu, minkä vuoksi puhdistamon ilmastustehoa on lisätty ja lietteen poistoa ja käsittelyä tehostettu vuosina YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Tähänastiset päästöt Vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien ja kokonaispäästöjen sekä poistotehojen (%) vuosikeskiarvot olivat vuosina seuraavat: Vuosi BOD 7ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 1) ,7 1, ,5 1, ,6 1, ,8 0, ,6 0, ) Nitrifiointiaste Vuosi COD Cr Kiintoaine Kromi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % ,2 3, ,5 1, ,6 0,30 95 Puhdistamon tehostussuunnitelma Siltä varalta, että lupamääräykset kiristyvät, hakemukseen on liitetty SCC Viatek Oy Vesihydron laatima, päivätty suunnitelman puhdistamon tehostamiseksi. Suunnitelman tavoitteena on ollut seuraavien käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen saavuttaminen: Tavoite Vastaava poistoteho COD Cr < 125 mg O 2 /l 92,1 Ammoniumtyppi < 8 mg N/l 94,5 BOD 7ATU < 20 mg O 2 /l 97,3 Fosfori < 0,5 mg P/l 95,3

8 8 Lisäksi tavoitteena on ollut kiintoaineen osalta 75 %:n poistoteho, mikä suunnitelman lähtöarvoilla vastaa pitoisuutta 100 mg/l. Mitoitustuntivirtaamana on käytetty arvoa 90 m 3 /s. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat seuraavat: - Tulevan, biologis-kemiallisen prosessin ohi juoksutettavan ja lähtevän jäteveden mittausalueiden muuttaminen. - Saostuskemikaalin annostelupumppujen tehon tarkastaminen. - Kahden uuden kattamattoman ilmastusaltaan (2 x 855 m 3 ) rakentaminen (minkä jälkeen ilmastusaltaiden kokonaistilavuus olisi m 3 ) ja ilmastuskapasiteetin lisääminen. - Polyelektrolyytin annostelupumpun tehon tarkastus. - Kahden uuden nykyisten kokoisen, katetun selkeytysaltaan (2 x 60 m 2 ) rakentaminen. - Toisen, nykyisen kokoisen lietteentiivistämön (pinta-ala 25 m 2 ) rakentaminen. - Kuivatun puhdistamolietteen lavatilavuuden suurentaminen. Suunnitelman toteuttamiskustannuksiksi on arvioitu Hakija on pitänyt tätä saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuuttomana. Käyttökustannuksista ei ole esitetty arviota. Siinä tapauksessa, että suunnitelma kuitenkin joudutaan toteuttamaan, hakija on katsonut tähän tarvittavan vähintään kolme vuotta siitä, kun uusi lupa on saanut lainvoiman. Taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen hakija pitää realistisena toteutusaikana viittä vuotta. Hakijan ehdotus jätevesipäästöjen vähentämisestä Hakijan ensisijaisena tavoitteena on puhdistamon toiminnan ja käytön parantaminen ilman oleellista lisärakentamista. Tämä on mahdollista, mikäli puhdistusvaatimukset eivät kiristy. Lupaa on haettu nykyisin lupaehdoin. Hakija on katsonut, että puhdistamon jatkuvalle hyvälle toiminnalle luodaan edellytykset viemäriverkoston kuntoa tarkkailemalla ja jatkamalla tarpeen mukaan toimenpiteitä vuotovesien vähentämiseksi. Päästöt ilmaan Melu ja liikenne Päästöt ilmaan ovat pienet. Puhdistamon ilmakompressorit sijaitsevat erillisessä kompressorihuoneessa. Toiminnasta aiheutuva melu on suurelta osin lähtöisin päiväaikaan työpäivinä tapahtuvasta liikenteestä, joka on pääasiassa huoltoajoa ja lietteiden kuljetusta.

9 9 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla syntyy suotonauhalla %:n kuiva-ainepitoisuuteen kuivattua lietettä noin m 3 /a. Lietettä ei varastoida puhdistamolla. Loppusijoituksesta on neuvoteltu Lakeuden jätekeskus Oy:n kanssa. Lietteen hyötykäyttö esimerkiksi maataloudessa ei ole mahdollista lietteen korkean kromipitoisuuden vuoksi. Lakeuden Jätekeskus Oy hoitaa myös muiden puhdistamolla syntyvien jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn. Välppäjäte, hiekanerotusjäte sekä kuivajätteet ja muut tavanomaisten yhdyskuntajätteiden kaltaiset jätteet kuljetetaan kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset puhdistamon ympäristöön Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toiminnasta ei aiheudu melua. Mahdolliset hajuhaitat ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia ja liittyvät lietteiden purkamiseen ja kuormaamiseen. Myöskään liikenteestä ei ole kenellekään haittaa. Vaikutukset veden laatuun Vesistövaikutuksista suurimpia ovat typpipitoisuuden ja hapenkulutuksen kasvu. Ammoniumtypen suhteellinen osuus hapenkulutuksesta on ollut huomattava. Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat purkupaikan välittömään läheisyyteen ja ovat havaittavissa lähinnä typpipitoisuuden kasvuna alivirtaamakausina. Vuosien 2002 ja 2003 tarkkailutulosten mukaisia päästöjä vastaavat sekä puhdistustehoja 95 % BOD 7ATU -arvon ja fosforin poistossa, puhdistustehoa 70 % typen poistossa ja ammoniumtyppipitoisuutta 8 mg N/l vuonna 2015 vastaavat laskennalliset BOD 7ATU -arvon, fosforin ja typen pitoisuuslisäykset (µg/l) ovat keskiali- ja keskivirtaamatilanteissa seuraavat: MNQ = 4 m 3 /s MQ = 45 m 3 /s BOD 7ATU, µg O 2 /l Fosfori, µg P/l 2,8 0,9 1,6 0,25 0,08 0,14 Kok. typpi, µg N/l NH 4 -N, µg N/l ,1 Jätevesien purkupaikan kohdalla laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat suuremmat joen pienempien virtaamien vuoksi. Kyrönjoen alajuoksulla näytteenottopaikalla K2 (Mustasaari, Skatila) jokiveden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 102 µg P/l ja keskimääräinen typpipitoisuus µg N/l.

10 10 Vaikutukset kaloihin ja muihin vesieliöihin Suoranaisia jätevesien aiheuttamia kalataloudellisia haittoja ei Kyrönjoessa ei ole osoitettavissa. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n vuonna 1997 suorittaman kartoituksen mukaan Kyrönjokeen johdettavilla puhdistamojätevesillä ei ole ollut vaikutusta vesikasvillisuuteen. Purkualueen pohjaeläinmäärät ja biomassat ovat tutkimusten mukaan olleet pienet, mutta eroja ei voida yksiselitteisesti selittää purkupaikkojen sijainnilla. Korvattavat vahingot ja haitat Ylistaron jätevesien johtamisen Kyrönjokeen ei katsota aiheuttavan, virkistyskäytölle, vedenotolle tai kalastolle haittaa, josta olisi maksettava korvausta rannan tai vesialueen omistajille. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu sekä vesistövaikutusten tarkkailu suoritetaan osana Kyrönjoen yhteistarkkailua Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailun suorittaa nykyisin Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Puhdistamon käyttötarkkailu sisältää mm. puhdistamon toiminnan, virtaamien, ohijuoksutusten, kemikaalien käytön ja lietteen loppusijoituksen selvittämisen. Kuormitustarkkailun (päästötarkkailu) näytteet otetaan automaattiottimin vuorokauden kokoomanäytteinä kerran kuukaudessa. Samanaikaisesti kunnan puhdistamolla suoritettavan näytteenoton kanssa otetaan näytteet myös nahkatehtaan omalta puhdistamolta kunnan viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näytteiden ottokohdat, niiden vuotuinen lukumäärä ja niistä tehtävät määritykset ovat seuraavat: Näyte 1) ph, BOD 7ATU, COD Cr, N, P, kiintoaine, Cr ja alkalit NH 4 -N, liuk.p Hq, Cu, Zn, Cd, Pb, Cr ja Ni, Mn, Mg, K, Ca, ph, kuiva-aine, hehkutusjäännös, N, P ) Näytteiden ottokohdat/kohteet ovat seuraavat: 1. Kunnan puhdistamolle tuleva jätevesi 2. Kunnan puhdistamolta lähtevä jätevesi 3. Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n puhdistamolta kunnan viemäriin johdettava jätevesi 4. Puhdistamoliete

11 11 Vesistötarkkailu Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun tutkitaan ottamalla Kyrönjoen yhteistarkkailun näyteasemilta viidet näytteet vuodessa. Näytteistä tutkitaan seuraavat muuttujat: - lämpötila - happi (pit. + kyll.-%) - ph - sähkönjohtavuus - alkaliteetti - väri - kiintoaine - COD Mn - kok.p - PO 4 -P - kok.n - NH 4 -N - NO 2 -N + NO 3 -N - Fek. kolibakt. pesäkemäärä Kesä- ja elokuun näytteistä määritetään lisäksi a-klorofyllipitoisuudet. Näytteiden otossa ja analysoinnissa käytetään standardisoituja menetelmiä. Tarkkailua on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu on tarkoitus toteuttaa TE-keskuksen ohjeiden mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA RISKIT SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN Erityisiä uhkatekijöitä puhdistamon toiminnalle ei ole osoitettavissa. Viemärilaitokselle on laadittu häiriötilanteiden varalle valmiussuunnitelma. Puhdistamolle on rakennettu hälytysjärjestelmä ja puhdistamo sekä pumppaamot on liitetty kaukovalvontaan. Kemikaaleja säilytetään omissa varastotiloissa siten, että haittaa tai vaaraa ei aiheudu ja kemikaalien käsittelyssä noudatetaan annettuja ohjeita. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylistaron ja Isonkyrön kunnissa Kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Isonkyrön kunnalta sekä Ylistaron ja Isonkyrön kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on (Ylistaron kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisena) puoltanut ympäristöluvan myöntämistä ja esittänyt, että seuraavat seikat otetaan huomioon lupakäsittelyssä:

12 12 Ylistaron kunnan hakemuksesta tulisi antaa päätös vasta sen jälkeen, kun Länsi-Suomen ympäristökeskus on käsitellyt nahkatehtaan ympäristölupahakemuksen, joka tuli jättää ympäristökeskukselle vuoden 2003 loppuun mennessä. Nahkatehtaan ympäristöluvassa annettavilla, tehtaan jätevesiä ja lietteitä koskevilla määräyksillä on ratkaiseva merkitys Ylistaron kunnan puhdistamon toiminnalle. Vaihtoehtoisesti saman lupaviranomaisen tulisi käsitellä molemmat lupahakemukset. Puhdistamosta ei ole tullut valituksia asukkailta. Toiminnan vaikutuksia terveyteen ja uimaveteen on kuitenkin tarpeen selvittää. Kesäkaudella puhdistamolta lähtevästä jätevedestä olisi määritettävä kokonaisbakteerit ja koliformiset bakteerit. Tarkkailu olisi edelleen toteutettava yhteistarkkailuna. Puhdistamoliete olisi myös jatkossa toimitettava esikuivattuna (kuiva-ainepitoisuus yli 14 %) lietteen kuljetukseen sopivassa säiliössä ilman välivarastointia jatkokäsittelypaikkaan. Kemikaalivaraston tulee olla viemäröimätön ja siinä tulee olla riittävä ilmanvaihto. 2) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että ennen vuotta 2003 kunnan puhdistamolla ei saavutettu voimassa olevan luvan mukaista tulosta. Ympäristökeskuksen puututtua asiaan kunta ja Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy sopivat nahkatehtaan jätevesien esikäsittelyn tehostamisesta. Tämän toteuduttua tilanne korjaantui niin, että lupamääräysten mukainen tulos saavutettiin vuonna Tuloksen parantumiseen vaikutti myös kunnan puhdistamolle vuonna 2003 hankittu uusi lietteenkuivauskone, jonka ansiosta lietteen poistoa prosessista on voitu lisätä. Ympäristökeskus on todennut, että puhdistamo on hyväkuntoinen, mutta toimii mitoituskapasiteettinsa ylärajoilla. Vuonna 2003 kaksi näytettä ei täyttänyt BOD 7ATU -arvon osalta valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaisia vähimmäisvaatimuksia ja yhden näytteen BOD 7ATU -arvo oli juuri sallituissa rajoissa (30 mg O 2 /l). Sallittu enimmäismäärä vaatimukset täyttämättömiä näytteitä on kaksi. Maaliskuun näytteen BOD 7ATU -arvo 92 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus 1,0 mg P/l osoittavat, että puhdistamon toiminta ei ole vielä riittävän stabiili. Ympäristökeskus on puoltanut luvan myöntämistä. Viitaten Kyrönjoen veden käyttöön Vaasan kaupungin vedenhankinnassa ja viemärilaitoksen liittyjämäärän hakemussuunnitelman mukaiseen huomattavaan kasvuun ympäristökeskus on esittänyt, että lupamääräyksiä tarkistettaisiin BOD:n, fosforin ja ammoniumtypen osalta ottaen huomioon Kyrönjokivarren yhdyskuntajäteveden puhdistamoille yleisesti määrätyt vähimmäisvaatimukset ja valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaiset jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimukset. Ympäristökeskus on pitänyt kohtuullisina vaatimuksina fosforipitoisuutta 0,5 mg P/l, BOD 7ATU -arvoa mg O 2 /l ja 80 %:n nitrifikaatioastetta. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että nahkatehtaalta

13 13 puhdistamolle tulevan kromin määrää olisi vähennettävä sen ammoniumtypen hapettumista inhiboivan vaikutuksen takia. Koska mahdollisuudet puhdistustuloksen parantamiseen ovat nykytilanteessa melko huonot, tarkistettujen puhdistusvaatimusten olisi tultava voimaan noin kolmen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma olisi toimitettava ympäristökeskukselle tarkastettavaksi noin vuoden kuluessa päätöksen antamisesta. Koska viemäreihin pääsee edelleen paljon vuotovesiä, hakija olisi velvoitettava vähentämään vuoto- ja hulevesien määrää ja raportoimaan ympäristökeskukselle vuosittain viemäreiden saneerauksesta. 3) Pohjanmaan TE-keskus on todennut, että Kyrönjoen vesistö on kalastoltaan TE-keskuksen toimialueen merkittävin. Kyrönjoen suistoon ja alajuoksulle nousevat kutemaan made, kuore, lohi, taimen, vaellussiika ja eri suomukalalajit sekä nahkiainen. Vaellussiian kudulle soveltuvia koski- ja nivapaikkoja on Kyrönjoen alaosassa sekä erityisen runsaasti Isonkyrön ja Ylistaron kunnissa. Kyrönjoelle laaditaan kalataloudellista kunnostussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on kalojen kulun helpottaminen ja kutualueiden kunnostaminen. Kalojen lisääntymistä joessa uhkaavat ajoittaiset happamuusongelmat ja rehevöityminen. Vähäisen virtaaman aikana keskikesällä puhdistamojätevesistä peräisin olevien, kasvillisuuden helposti käytettävissä olevien liukoisten ravinteiden vaikutus veden laatuun on huomattava. Kyrönjoen alueella on kotitarve- ja virkistyskalastajia lähes sekä pilkkijöitä ja onkijoita yli Joen suistoalueella ja sen edustan merialueella harjoitetaan runsaasti ammattimaista kalastusta. TE-keskus on puoltanut luvan myöntämistä, mutta katsonut, että lupaehtoja typen, fosforin ja BOD:n osalta on tiukennettava nykyisestä huomattavasti ja että hakija on määrättävä tarkkailemaan jätevesien laskun kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Koska jo nykyisessä luvassa on kalataloustarkkailuvelvoite, ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle välittömästi. Nykyistä kalataloustarkkailuvelvoitetta ei ole noudatettu. Mahdollisuus osallistua Kyrönjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun tulee selvittää. Koska puhdistamo ei ole täyttänyt jäteveden käsittelytulosta koskevia lupaehtoja, Ylistaron kunta on määrättävä suorittamaan euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua lupaehtojen tarkistamiseen saakka käytettäväksi hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon vähentämiseen. 4) Isonkyrön kunta on viitannut vesistöön johdettavan kuormituksen vähenemiseen puhdistamon laajennuksen myötä ja ilmoittanut, että kunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

14 14 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Muistutuksia ja mielipiteitä ei esitetty. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen lausuntojen johdosta. Hakija on ilmoittanut yhtyvänsä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausuntoon ja esittänyt, että puhdistamon lupaehdot säilytettäisiin toistaiseksi nykyisellään tai vaihtoehtoisesti lupakäsittelyä lykättäisiin siihen saakka, kunnes nahkatehtaan ympäristöluvan ehdot ovat tiedossa. Lietteen sijoituksesta ei ole vielä päätetty. Pirkanmaan ympäristökeskuksessa tehtyjen selvitysten mukaan puhdistamoliete voidaan sijoittaa kaatopaikalle. Jatkokäsittelystä ja sijoituksesta päätettäneen kesäkuun 2004 aikana. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on viitannut Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnon johdosta esittämäänsä ja esittänyt, että lupaehtojen kiristämiseen ei ole tarvetta. Puhdistamolle johdettavan jäteveden poikkeuksellinen laatu huomioon ottaen puhdistamoa ei ole pidettävä tavanomaisen yhdyskuntajäteveden puhdistamona. Kunta on jo käynnistänyt viemäriverkon vuotovesitutkimuksen. Tavoitteena on, että vuotovesiselvitys ja sen perusteella laadittava saneerausohjelma valmistuu vuoden 2005 alussa. Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on puhdistusvaatimusten kiristämisen osalta viitannut Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausuntojen johdosta esittämäänsä. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kalataloudellisen tarkkailuohjelman täydentämistä selvityksellä kromin vaikutuksesta kalastoon. Asia voidaan selvittää tutkimalla veden laatua ja vertailemalla pitoisuuksia yleisiin rajaarvoihin. Jos riskipitoisuuksia ilmenee, tarkkailuohjelmaa voidaan täydentää. Hakija toteaa osallistuneensa Seinäjoen kaupungin teettämään jätevedenpuhdistamon kalataloudellisten vaikutusten tarkkailuun. Hakija on pitänyt kalatalousmaksun määräämistä perusteettomana katsoen, että tämän tapaiset vaatimukset tulisi tarvittaessa antaa kaikkia Kyrönjoen kuormittajia yhteisesti velvoittavina. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Ylistaron kunnassa sijaitsevalle Ylistaron kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten jätevesien sekä sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä puhdistamossa ja jäteveden johtamista

15 15 puhdistamolta Kyrönjokeen seuraavassa esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla. Puhdistamoa on tehostettava ja laajennettava kaikissa ennakoitavissa olevissa kuormitustilanteissa riittäväksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Puhdistamon laajentamista ja tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otettava huomioon Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaan jätevesien esikäsittelyn ja tasauksen tehostamista koskevat lupamääräyksen 7) vaatimukset 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2007 loppuun asti seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O COD Cr, O 2-85 Fosfori, P 0,8 90 Kromi 1,0 - Lisäksi vesistöön johdetun jäteveden sisältämän kromin määrä saa olla enintään 0,5 kg Cr/d. Vuoden 2008 alusta lukien vastaavalla tavalla laskettujen pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,5 95 Kokonaistyppi, N - 70 Ammoniumtyppi, N 8 90 Kiintoaine Kromi 0,3 - Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden sisältämän kromin määrä saa vuoden 2008 alusta lukien olla enintään 0,3 kg Cr/d.

16 16 Päästöt ilmaan ja haju Melu ja suojaistutukset Edellä mainituista arvoista kokonais- ja ammoniumtyppeä koskevat lasketaan vuosikeskiarvoina ja muut arvot puolivuosivuosikeskiarvoina. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan nitrifiointiasteena puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen kokonaismääristä. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot fosfori ja typpi mukaan lukien päätöksen mukaisesti tarkkailtuna, COD Cr -arvon ja typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2008 alusta lukien. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päiväsaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle.

17 17 Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkon kunnostus Poikkeavat jätevedet 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sakokaivolietteiden ja muiden jätteiden haitallisuutta vähennetään tarvittaessa riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/ :n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaan jätevesien esikäsittely on tasaus mukaan lukien saatettava valtioneuvoston päätöksen 365/1994 liitteen 1 kohdan C vaatimusten mukaiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Erityisesti on vähennettävä kunnan puhdistamolle johdettavan kromin määrää sekä kunnan puhdistamon käyttöä vaikeuttavia ja toimintaa huonontavia kuormitusvaihteluita. Viemäriverkkoon ei saa johtaa 6-arvoista kromia. Esikäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2005 loppuun mennessä.

18 18 Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet Varastointi 8) Puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 10) Puhdistamolta pois toimitettavat, lupamääräyksissä 8) ja 9) tarkoitetut lietteet ja ensisijaisesti myös muut jätteet on kuljetettava umpinaisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä. Kuljetus on hoidettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suojaaltaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja- tai pintavesiin ja joiden tilavuus vastaa suurimman kyseisessä tilassa pidettävän säiliön tai astian tilavuutta. Kyseisten aineiden käsittelyn on piha-alueella tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia.

19 19 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Riskinhallinta 13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua terveydellistä vaaraa, myös Ylistaron kunnan terveysviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli poikkeuksellisten päästöjen vaikutukset voivat ulottua myös muiden kuntien alueelle, on tapahtuneesta ilmoitettava vastaavasti myös kyseisten muiden kuntien asianomaisille valvontaviranomaisille. 14) Luvan saajan on toimitettava puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyt olennaiset muutokset on toimitettava tiedoksi edellä sanotuille viranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailu 15) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien, puhdistamolle toimitettavien umpi- ja sakokaivolietteiden ja puhdistamolietteen tarkkailu mukaan lukien hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän luvan määräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta, Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaalta kunnan viemäriin johdettavasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään yhdet kokoomanäytteet joka kuukausi. Nahkatehtaalta kunnan viemäriin johdettavasta jätevedestä on vähintään kerran vuodessa, mutta tarvittaessa useamminkin tutkittava myös 6-arvoisen kromin pitoisuus. Siinäkin tapauksessa, että puhdistamolietettä ei käytettäisi maanviljelyksessä, lietteestä on analysoitava vähintään yhdet näytteet vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä ja tarkkailuohjelmaa tarkistettava, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaami-

20 20 seksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Ympäristövaikutusten tarkkailu Kirjanpito Raportointi 16) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkistetut tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä sanotuille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely, varastointi ja varastoinnin turvatoimet, - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä, - puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta poikkeavien jätevesien alkuperästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. 18) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön, kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TEkeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille viranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja

21 Kalatalousmaksu 21 vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava asianomaisille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämiltä osin vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 19) Luvan saajan on vuosina maksettava Pohjanmaan TE-keskukselle 600 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksu vuodelta 2005 on maksettava vuoden 2005 helmikuun loppuun mennessä, maksut vuosilta 2006 ja 2007 kummankin vuoden tammikuun loppuun mennessä. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Huomioon ottaen kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 19) toiminnasta ei ole katsottava aiheutuvan sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.

22 22 Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen Kunnan puhdistamon kapasiteetti on nykyisellään riittämätön. Puhdistamo on ylikuormitettu ja sen käyttöä vaikeuttavat erityisesti nahkatehtaalta johdettavan kuormituksen epätasaisuus sekä viemäriverkon vuotovesien suuri osuus. Puhdistamolta Kyrönjokeen johdettavat jätevedet lisäävät merkittävästi joen ravinteiden, varsinkin typen pitoisuutta alivirtaamakausina. Kyrönjoki laskee typpirajoitteisen Selkämeren tuntumaan alueelle, jonka rehevöitymisen rajoittaminen edellyttää tehokkaan fosforinpoiston ohella myös typpipäästöjen vähentämistä. Ammoniumtyppipäästöjen rajoittaminen on tarpeen joen riittävän happipitoisuuden varmistamiseksi sekä kalaston ja Vaasan vedenhankinnan turvaamiseksi. Asetettaessa ammonium- ja kokonaistyppeä koskevat raja-arvot vuosikeskiarvona ja muut raja-arvot puolivuosikeskiarvoina on otettu huomioon vuoto- ja hulevesien aiheuttamaan lämpötilan laskuun ja virtaaman lisääntymiseen sekä teollisuusjätevesistä johtuviin kuormitusvaihteluihin liittyvät jäteveden käsittelyprosessien hallintaongelmat. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 5) terveydellistä vaaraa tai haittaa koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennetta-

23 23 va ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaan jätevesien nykyinen esikäsittely ei ole riittävä puhdistamon hallitun toiminnan ylläpitämiseksi. Nahkatehtaan jäteveden ja kunnan puhdistamolta Kyrönjokeen johdettavan jäteveden sisältämän kromin määrä on huomattava ja puhdistamolietteen korkea kromipitoisuus on estänyt myös lietteen hyötykäytön. Puhdistamolietteitä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) ovat ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiset. Varastointia, häiriö- ja muita poikkeustilanteita sekä riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12) - 14) ovat tarpeen, koska kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamolle, puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin ja viemäriverkon hule- ja vuotovesien suureen osuuteen liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus lupamääräyksessä 13) perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelmaa koskeva vaatimus lupamääräyksessä 14) perustuu myös ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 15)- 18) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 19) perustuu ympäristönsuojelulain 44 :ään, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä voi aiheutua vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Nykyiset päästöt lisäävät huomattavasti jokiveden ravinteiden pitoisuutta purkupaikan alapuolella etenkin alivirtaaman aikana. Lisäksi jokeen johdetaan huomattava määrä kromia. Ympäristölupavirasto katsoo, että päästöt voivat aiheuttaa vahinkoa joen kalataloudelle