YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 14/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 375. Valkeakosken kaupungin jäteveden keskuspuhdistamon ympäristölupahakemus,

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 14/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 375 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Valkeakosken kaupungin jäteveden keskuspuhdistamon ympäristölupahakemus, Valkeakoski LUVAN HAKIJA Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Valkeakosken kaupunki on hakenut kaupungin keskuspuhdistamolle ympäristölupaa. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon Hakemus ei koske jäteveden johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamista, jota koskeva, hakijan jo aikaisemmin jättämä hakemus on käsiteltävänä ympäristölupavirastossa (dnro LSY 2006 Y 136) yhdessä UPM Kymmene Oyj:n ja Säteri Oy:n jätevesien johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamista koskevien hakemusten kanssa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a ja 5 :n 1 momentin kohta 8 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, VIREILLÄ OLEVAT MUUT HAKEMUKSET JA KAAVA TILANNE Jäteveden johtamislupa Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 27/1993/1 myöntänyt Valkeakosken kaupungille toistaiseksi voimassa olevan luvan jäteveden johtamiseen vesistöön kaupungin keskuspuhdistamolta. Päätöstä on muutettu vesiylioikeuden antamalla päätöksellä nro 104/1994.

2 Korvauksia koskeva hakemus Puhdistamoalueen kaavoitus 2 Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 68/2001/1 tarkistanut edellä mainitun luvan lupamääräykset. Päätöstä on muutettu Vaasan hallinto oikeuden antamalla päätöksellä nro 04/0066/2 kaupungin Yli Nissin puhdistamoa ja korvauksia koskevilta osin. Päätöksessä ja saman aikaisesti annetuissa, UPM Kymmene Oyj:n ja Säteri Oy:n Valkeakosken tehtaiden jätevesien vesistöön johtamista koskevissa lupapäätöksissä Valkeakosken kaupunki, UPM Kymmene Oyj ja Säteri Oy määrättiin maksamaan päätöksen mukaiset vuosikorvaukset rantakiinteistöjen käytön vaikeutumisesta ja vesialueiden kalastuksen tuoton pienenemisestä alkaen sekä ammattikalastajille kalastuksen tuoton vähenemisestä vuosilta Voimassa olevan luvan mukaan puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 90 %. Lisäksi jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Pitoisuuden ja puhdistustehon arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, häiriötilanteet ja viemäriverkoston ylivuodot mukaan lukien. Luvan haltijan oli mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle jätevesiä ja puhdistamoa koskeva ympäristölupahakemus. Hakija on yhdessä UPM Kymmene Oyj:n ja Säteri Oy:n kanssa maksanut edellä tarkoitetut rantakiinteistö ja vesialuekorvaukset vuoden 2006 loppuun saakka. Ympäristölupavirastossa ovat parhaillaan vireillä UPM Kymmene Oyj:n (asian diaarinumero (LSY 2005 Y 136), Säteri Oy:n (LSY 2004 Y 355) ja Valkeakosken kaupungin (LSY 2006 Y 136) hakemukset rantakiinteistö ja vesialuekorvausten määräämiseksi alkaneelta ajanjaksolta. Vahvistetussa asemakaavassa puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, joka on varattu jätevedenpuhdistamoa varten. Alueelle sijoittuva laitos ei saa aiheuttaa ympäristössä ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvien haittojen lisääntymistä. Alueen kaavamerkintä on ET 1. Alueen länsipuolella sen ja rannan välissä on kapea virkistysalue (V), pohjois ja itäpuolella alue rajoittuu vesialueeseen (Yrjölänlahti) sekä eteläpuolella maa ja metsätalousalueeseen (M). Ympäröivällä alueella ei ole oikeusvaikutteista asemakaavaa.

3 PUHDISTAMON SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖ 3 Puhdistamo sijaitsee noin 2,5 km:n päässä Valkeakosken keskustasta lounaaseen Vanajaveden Yrjölänlahden rannalla Valkeakosken kaupungin omistamalla kiinteistöllä 13. kaupunginosassa korttelin 1 tontilla 1 niemen kärjessä Sääksmäentieltä erkanevan Tuomaalantien päässä. Lähin asutus sijoittuu noin 250 metrin päähän puhdistamosta. Lähiympäristössä ei ole sellaisia suojelukohteita, joihin toiminta voi vaikuttaa. Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähialueilla ei ole talousvesikaivoja eikä vedenottamoita. JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Vesistön kuormitus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet ohjautuvat purkupaikalta Vanajaveden alaosan alueeseen kuuluvaan Iso Vuolteeseen ja edelleen Kärjenniemenselälle. Kärjenniemenselkä on läpivirtausallas, jossa keskiviipymä on vain noin 14 vuorokautta. Valkeakosken yläpuolinen valuma alue on noin km 2. Valkeakosken kohdalla vuosina mitattu keskivirtaama MQ on noin 35 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ noin 22 m 3 /s. Kärjenniemenselän alapuolisella Rauttunselällä Rauttunkärjen alapuolella reittiin yhtyy Vanajanselän yläpuolinen reitti, jonka valumaalue Viidennumeron kohdalla on km 2 ja keskivirtaama MQ noin 20 m 3 /s. Pohjan vieton vuoksi aikaisemmin tapahtunut raskaiden jätevesien valuminen vastavirtaan Vanajanselän puolelle on estetty Viidennumerossa edelleen käytössä olevan ilmastuslaitteiston avulla. Vanajaveden Pyhäjärven reitti on säännöstelty. Valkeakosken suurimpien pistekuormittajien päästöt vesiin (t/a) olivat vuonna 2006 seuraavat: Päästölähde BOD 7 COD Cr TSS P N Tervasaaren tehtaat Kuitu Finland Oy:n tehtaat Valkeakosken kaupunki ,5 34 Muut 1 1 Yhteensä

4 Vesistön tila, veden laatu ja käyttö 4 Valkeakosken teollisuuden ja Valkeakosken kaupungin jätevesipäästöt ovat varsinkin orgaanisen aineen ja fosforin osalta vähentyneet merkittävästi 1990 luvun ja sitä edeltäneen ajan tasosta. BOD 7 päästöjen kokonaismäärä on nykyisin alle tason kg O 2 /d, kun se enimmillään (1970 luvun alkupuolella) oli keskimäärin tasolla kg O 2 /d. Fosforipäästöjen kokonaismäärä on nykyisin suunnilleen tasolla 20 kg P/d ja typpipäästöjen suunnilleen tasolla 300 kg N/d. Viime vuosina fosforin kokonaispäästö on ollut hieman edellisvuosien tasoa suurempi metsäteollisuuden jätevesien biologisessa käsittelyssä suoritetun fosforiravinteen lisäyksen vuoksi. Valkeakosken kautta purkautuvan Längelmäveden Hauhon reitin vesi on laadultaan hyvää. Humuksen määrä on pieni ja ravinnetaso alhainen. Vuosien fosfori ja typpipitoisuuksien keskiarvot olivat 12 µg P/l ja 350 µg N/l. Veden yleislaatu on lähellä luokkaa erinomainen. Vanajanselän suunnasta laskevan Vanajaveden reitin vesi on saven samentamaa ja rehevää. Vuosien fosfori ja typpipitoisuuksien keskiarvot olivat 26 µg P/l ja 975 µg N/l luvun alkuvuosina ennen sellutehtaan jäteliemen polton aloittamista Kärjenniemenselällä oli koko vesimassan kattavia happikatoja. Vuonna 1996 tapahtuneen metsäteollisuuden BOD 7 päästön alenemisen jälkeen päällysveden happitilanne on normalisoitunut. Hapen keskimääräinen kyllästysaste on nykyisin tasolla 90 %. Veden keskimääräinen happipitoisuus on 1 m:n syvyydessä keskimäärin 10 mg O 2 /l, 5 m:n syvyydessä runsaat 8 mg O 2 /l, 10 m:n syvyydessä noin 6 mg O 2 /l ja pohjan tuntumassa 14 m:n syvyydessä noin 4 mg O 2 /l. Kärjenniemenselän pintaveden keskimääräiset fosfori ja typpipitoisuudet olivat Kärjenniemenselän havaintopaikalla VS 12 lopputalvella ja loppukesällä eri ajanjaksoina vuosina seuraavat: Ajanjakso Fosfori, µg P/l Typpi, µg N/l Lopputalvi Loppukesä Lopputalvi Loppukesä 17,0 29, ,2 27, ,0 24, ,1 23, ,0 21, Iso ja Pikku Vuolteen lähettyvillä on säännöllisesti todettu kohonneita kolibakteerimääriä. Vaikka osa bakteereista saattaa olla myös muita kuin ulosteperäisiä, bakteerit ovat osoituksena jätevesien vaikutuksesta ja pudottavat veden laatuluokkaa. Vuonna 2007 Iso Vuolteen kolibakteerimäärä vaihteli välillä 0 94 kpl/dl ja Pikku Vuolteen kpl/dl. Määrät alittivat uimavesinormin raja arvon (500 kpl/100 dl).

5 Kalasto, kalastus ja vesistön muu käyttö 5 Kärjenniemenselkä kuuluu kokonaisuudessaan veden laatuluokkaan tyydyttävä. Selän pohjoisosan laatuluokka on lähempänä välttävää alusveden ajoittaisen hapettomuuden vuoksi. Kärjenniemenselällä on selvitysten mukaan kalastanut vuoden 1996 jälkeen ruokakuntaa. Pinta alayksikköä kohden tarkasteltuna Kärjenniemenselän kalastajamäärä on pieni. Vuonna 2004 Kärjenniemenselän saalismäärä oli selvitysten mukaan noin kg ja vuonna 2005 noin kg, josta ahvenen ja hauen osuus yhteensä oli yli 75 % ja särkikalojen osuus runsaasta vapapyynnistä johtuen vain 10 %. Vuoden 2005 koekalastuksissa särjen ja ahvenen osuudet olivat yhteensä 64 % kokonaissaaliista. Vesistön veden laatu ei aseta merkittäviä rajoituksia kalaston toimeentulolle tai kalastukselle. Kalastusta ovat haitanneet eniten kalojen makuvirheet ja levät. Kärjenniemenselälle sekä sen alapuolelle, Rauttun ja Makkaranselälle, on 2000 luvulla istutettu järvitaimenta, kirjolohta, siikaa, kuhaa haukea, karppia ja täplärapua. Valkeakosken kaupungille ei ole nykyisessä luvassa määrätty istutusvelvoitetta tai kalatalousmaksua. Alapuolista vesistöä käytetään kalastuksen ja virkistyskäytön ohella mm. yhdyskuntien vedenhankinnan raakavesilähteenä. Vesistössä ei ole sellaisia suojelukohteita, joihin jätevedet voivat vaikuttaa. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet ja lietteet Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamossa käsitellään nykyisin lähinnä Valkeakosken keskustan ja puhdistamon piiriin syyskuun alussa 2007 liitetyn Yli Nissin alueen, kaupungin alueella toimivien, yleisen viemäröinnin piirissä olevien teollisuus ja muiden laitosten jätevedet, kaatopaikan valumavesiä sekä haja asutuksen sakokaivolietteitä ja umpisäiliöjätevesiä. Puhdistamon liittyjämäärä on nykyisin noin , vuonna 2010 arviolta noin ja vuonna 2020 arviolta noin Puhdistamon tulokuormituksen vuosikeskiarvot olivat vuosina seuraavat: Vuosi Virtaama BOD 7ATU Fosfori, P Typpi, N m 3 /d kg/d kg/d kg/d

6 Puhdistamon käsittelyprosessit ja mitoitus 6 Puhdistamon tulokuormituksen tuleva kehitys riippuu pääosin teollisuudesta. Vuonna 2020 puhdistamon BOD 7ATU kuormituksen arvioidaan lähinnä väestökasvuennusteen nojalla olevan noin kg O 2 /d. Yli Nissin alueen käytöstä poistetun puhdistamon keskimääräinen BOD 7ATU kuormitus oli vuonna 2006 noin 12 kg O 2 /d ja jätevesimäärä noin 84 m 3 /d. Viemäröintialueen teollisuuden aiheuttamasta kuormituksesta Saarioinen Oy:n einestehtaan osuus on suurin. Einestehtaan osuus puhdistamon koko BOD 7 kuormituksesta on noin neljännes. Pitsa ja lihatuotteita valmistavan tehtaan jätevesien aiheuttamaksi puhdistamon keskimääräiseksi BOD 7ATU kuormitukseksi mitattiin vuonna 2006 noin 675 kg O 2 /d ja vastaavaksi fosforikuormitukseksi 7,2 kg P/d. Sakokaivolietteitä ja kaatopaikkavesiä on käsitelty keskimäärin noin m 3 /a (vuonna 2006 noin m 3 /a, keskimäärin noin 11 m 3 /d). Puhdistamon asukasvastineluku on vuoden 2006 tarkkailutulosten nojalla arvioituna noin Puhdistamo on vuonna 1975 valmistunut, vuonna 1997 kaksilinjaiseksi laajennettu biologis kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon tulokuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat: Q kesk m 3 /d q mit 800 m 3 /h BOD kg O 2 /d Puhdistamon vesiprosessin yksiköt ovat: tulopumppaamo porrasvälppä, kaksi välppää, säleväli 3 mm ilmastettu hiekan ja rasvan erotus, yksi allas, tilavuus 130 m 3 esiselkeytys, kaksi hämmentimin (á 240 m 3 ) varustettua rinnakkaista pyöröallasta, pinta ala 2 x 310 = 620 m 2, hydraulinen pintakuorma (q mit ) 1,3 m/h ilmastus, kaksi rinnakkaista allasta, tilavuus 2 x 720 = m 3, viipymä (q mit ) 1,8 h jälkiselkeytys, kaksi rinnakkaista pyöröallasta, pinta ala 2 x 500 m 2 = m 2, hydraulinen pintakuorma (q mit ) 0,8 m/h.

7 Kemikaalit ja energian käyttö 7 Lietteenkäsittelyn prosessiyksiköt ovat: ylijäämälietteen sakeutus, kaksi allasta, pinta ala 2 x 64 m 2 = 128 m 2 lietteen kuivaus, kaksi linkoa, kapasiteetti 350 kg TS/h välivarastointi, kaksi siiloa, tilavuus 2 x 50 = 100 m 3. Puhdistamon vesiprosessin esi ja jälkiselkeytys sekä ilmastusaltaat ovat kattamattomat. Vuonna 2006 puhdistamossa käytettiin ferrosulfaattia 383 t (keskimäärin 138 g/m 3 ) fosforin saostuksessa ja kalkkia 82 t (keskimäärin 29 g/m 3 ) happamuustason laskun estämiseksi. Ferrosulfaatti ja kalkki lisätään välppäyksen jälkeen ennen hiekanerotusta. Polymeeriä käytettiin vuonna 2006 lietteen kuivauksessa noin 3,75 t. Kemikaalit varastoidaan asianmukaisissa, pinnoitetuissa käyttösäiliöissä (ferrosulfaatti ja kalkki) ja omissa pakkauksissa. Puhdistamon sähköenergian käyttö on noin 840 MWh/a. Vuonna 2006 sähkön kokonaiskulutus (864 MWh) oli käsiteltyä jätevesikuutiota kohti 0,31 kwh ja poistettua BOD 7ATU kiloa kohti 1,15 kwh. Ilmastuksen energiankulutuksen pienentämiseksi kompressorien ilman tuotto säätyy taajuusmuuttajan avulla automaattisesti happipitoisuuden perusteella. Liikenne Toimintaan liittyvästä raskaasta liikenteestä suurimman osan aiheuttaa sakokaivolietteiden, kuivatun puhdistamolietteen ja kemikaalien kuljetus. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Puhdistamolta vesistöön johdettujen BOD 7ATU, fosfori ja typpipäästöjen (kg/d) ja puhdistustuloksen (jäännöspitoisuus, mg/l ja poistoteho, %) vuosikeskiarvot olivat vuosina seuraavat: Vuosi Q BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N m 3 /d kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % ,9 98 1,5 0, ,8 97 1,9 0, ,4 98 2,1 0, ,5 97 1,5 0, ,2 98 1,4 0, Puhdistamolta vesistöön johdetut fosfori ja typpipäästöt (1,7 kg P/d ja 133 kg N/d) olivat vuosina keskimäärin 9,5 % (fosfori) ja 42 % (typpi) Valkeakosken alueen kokonaispäästöstä.

8 8 Puhdistamon neljännesvuosi ja vuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuonna 2006 seuraavat: Tarkkailujakso Kuukaudet Virtaama, Q Käsitelty Ohitus Vesistöön m 3 /d m 3 /d m 3 /d I , II , III , IV , Vuosi , BOD 7ATU, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho kg/d kg/d mg/l mg/l % , , , ,2 98 COD Cr, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho Fosfori, P Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho Typpi, N Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho NH 4 N Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste Kiintoaine Vesistöön Vesistöön Puhd.teho kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % ,3 9,2 0, ,6 5,6 0, ,8 6,9 0, , ,8 4,5 0, , ,4 6,2 0, , Puhdistamon biologiseen vaiheeseen johdettu keskimääräinen BOD 7ATU kuormitus (750 kg O 2 /d) vuonna 2006 vastaa tilakuormaa 0,5 kg BOD 7ATU x m 3 x d 1 ja jäteveden keskivirtaama vuonna 2006 (7 620 m 3 /d) vastaa jälkiselkeytyksen keskimääräistä hydraulista pintakuormaa 0,32 m/h. Käsitellyn jäteveden liuenneen fosforin pitoisuus oli vuonna 2006 alle tavoitetason 0,1 mg P/l. Puhdistamon tulokuormituksen kasvun, ja näin ollen myös vesistöön johdettavien päästöjen kehityksen arvioidaan olevan lähitulevaisuudessa vähäistä. Koska Valkeakosken kaupungin jätevedet ryhdytään mahdollisesti johtamaan Pirkanmaan keskuspuhdistamoon, jonka hakemuksen mukaan on suunniteltu valmistuvan vuonna 2020, typen poiston tehostamista ei pidetä perusteltuna.

9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen 9 Päästöt ilmaan, haju ja melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen lukuun ottamatta toimintahäiriöiden seurauksena pumppaamoilta tapahtuvia ylivuotoja. Toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ilmaan. Suurimpana haittana on haju, jota aiheutuu lähinnä välppäyksestä ja lietteen käsittelystä. Molemmat suoritetaan sisätiloissa ja hajuhaitat ympäristössä jäävät vähäisiksi. Viemäriverkostossa, pumppaamoilla ja häiriötiloissa myös puhdistamolla jätevesi voi muuttua hapettomaksi, josta voi aiheutua tilapäistä hajuhaittaa. Ilmastuskompressorit ovat sisätiloissa ja ne on äänieristetty. Kuivattua puhdistamolietettä muodostuu noin t/a (vuonna 2006, jolloin lietteen kuiva ainepitoisuus oli noin 26 %, noin t/a), välpejätettä noin 13 t/a ja sekajätettä noin 2,4 t/a. Ne kuljetetaan Nokian Koukkujärvelle Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelyasemalle, jossa puhdistamoliete on kompostoitu. Puhdistamolietteen raskasmetallitaso ei rajoita sen hyötykäyttöä. Ongelmajätteiden (jäteöljyt, loisteputket, akut ja paristot, sähkö ja elektroniikkaromu) ja muiden jätteiden määrä on vähäinen. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Puhdistamo on ollut viime vuosina erittäin varmatoiminen. Puhdistustulos on ollut vesiensuojelun tavoiteohjelman ja lupamääräysten mukainen. Jätevedet käsitellään nykyaikaisin, yleisesti hyväksytyin menetelmin ja parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Vanajaveden yleislaatu tai virkistyskäyttöluokka ovat tyydyttävät, eivätkä puhdistamolta johdetut jätevedet muuta luokitusta. Typpipäästön vaikutukset rajoittuvat Kärjenniemenselälle. Vuosien keskimääräisten päästöjen nojalla laskettuna Valkeakosken kaupungin jätevedet kohottavat purkualueella veden keskimääräistä fosfori ja typpipitoisuutta keskivirtaaman (MQ) vallitessa 0,6 µg P/l ja 45 µg N/l ja keskialivirtaaman (MNQ) vallitessa 0,9 µg P/l ja 70 µg N/l. Keskialivirtaamankaan aikana puhdistamolta johdetuilla jätevesillä ei ole selvää rehevöittävää vaikutusta eikä vaikutusta veden happipi

10 10 toisuuteen. Vuosina 2005 ja 2006 puhdistamolta vesistöön johdettu typpipäästö on ollut selvästi aikaisempaa pienempi. Valkeakoskelta vesistöön kohdistuvan kokonaiskuormituksen aiheuttama veden keskimääräinen fosfori ja typpipitoisuuden nousu on Kärjenniemenselällä noin 6 µg P/l ja 100 µg N/l. Alempana Valkeakoskelta tulevan kuormituksen suhteellinen osuus on olennaisesti pienempi Vanajanselältä tulevan suuren ravinnekuormituksen vuoksi. Puhdistamolta vesistöön johdettavalla typpipäästöllä ei ole arvioitu olevan vaikutusta Kokemäenjoesta mereen kohdistuvaan typpikuormitukseen, koska denitrifikaatio poistaa typpeä Lempäälän alapuolisissa järvialtaissa. Denitrifikaation osuutta niissä ei tosin voida laskennallisesti selvittää. Sen suuruusluokaksi on arvioitu %, joka yhdessä puhdistamolla saavutettavan typpireduktion (51 63 %) kanssa merkitsee %:n kokonaispoistumaa. Mahdolliset kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat vähäiset haitat voidaan kompensoida kalakannan hoitotoimilla. Muut vaikutukset Haju ja meluhaitoista puhdistamon ympäristössä ei ole valitettu. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Puhdistamon käyttö ja päästötarkkailu Tarkkailu käsittää puhdistamon kuormitustarkkailun (käyttö ja päästötarkkailu) sekä jätevesien vesistö ja kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun. Puhdistamon käyttö ja päästötarkkailu suoritetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamon henkilökunta vastaa kuormitustarkkailun näytteenotosta ja virtaamamittauksista sekä mm. jakso ja vuosiraportteihin tarvittavista käyttötiedoista. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos vastaa kuormitustarkkailun ajoituksesta, kokoomanäytteiden analysoinnista ja tulosten raportoinnista sekä tarkistaa kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä käyttötarkkailun ja näytteenoton asianmukaisuuden. Tarkkailuun sisältyvät vuorokauden kokoomanäytteet otetaan virtaamaohjatusti automaattisin näytteenottimin 12 kertaa vuodessa (kerran kuukaudessa, kolme kertaa kunkin neljänneksen aikana) puhdistamolle tulevasta, esiselkeytetystä ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä. Tulevan jäteveden näytteeseen tulevat mukaan puhdistamolle toimitetut sakokaivolietteet, mutta eivät puhdistamon sisäiset rejektit. Tarvittaessa otetaan ylimääräisiä näytteitä. Kokoomanäyttei

11 11 den oton yhteydessä otetaan kertanäytteet aktiivilietteestä (kiintoaine) ja käsitellystä jätevedestä (liuk. P). Tulevan ja lähtevän jäteveden kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lähtevän jäteveden näytteestä määritetään lisäksi liukoiset fosfori, rauta, alkaliniteetti ja ammoniumtyppi. Teollisuusjäteveden laatua selvitetään tarvittaessa erillisin näyttein. Saarioinen Oy:n jätevesiä tarkkaillaan yhtiön oman seurantavelvoitteen puitteissa kerran kuukaudessa. Kuivatun puhdistamolietteen laatua tarkkaillaan puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailuraportit toimitetaan mm. Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Toiminnan vesistövaikutuksia tarkkaillaan osana Vanajaveden Pyhäjärven yhteistarkkailua päivitetyn, Hämeen ympäristökeskuksen (Valkeakoski kuuluu nykyisin Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueeseen) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu käsittää normaalin fysikaalis kemiallisen perustarkkailun, rehevyystarkkailun, pohjaeläintarkkailun ja kasviplanktontarkkailun. Toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen tarkkaillaan Vanajaveden reitin alaosan yhteistarkkailun puitteissa Hämeen TEkeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailu käsittää vuosittaisen kalastustiedustelun, kirjanpitokalastuksen sekä kuhan ja siian kasvututkimuksen. Lisäksi joka kolmas vuosi tehdään Nordic verkkokoekalastus, kalojen maku ja hajuhaittatutkimukset sekä sulkavan kasvututkimus. Tarkkailualue käsittää vesialueet Vanajanselältä Sorvanselälle. YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Hetkellisen merkittävän ympäristöriskin vaara on tilanteessa, jossa jätevettä joudutaan johtamaan vesistöön kokonaan tai pääosin käsittelemättömänä. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi pitkäaikainen, yli 12 tunnin sähkökatko, jonka välttämiseksi sähkönsaanti on järjestetty kahdesta eri syöttöpiiristä. Sähkökatko voi lamauttaa myös viemäriverkostojen pumppujen toiminnan. Muita vesistöön joutuvia päästöjä merkittävästi lisääviä riskitekijöitä ovat mm. kemikaalin syöttöhäiriö, ilmastuskompressorien rikkoontuminen sekä myrkyllinen tai voimakkaasti normaalista poikkeava puhdistamon tulokuormitus.

12 12 Pumppaamoilla ja puhdistamolla on kaukovalvontajärjestelmä, joka hälyttää vuorokaudenajasta riippuen puhdistamolla tai keskusvalvomossa, jossa on jatkuva miehitys. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Valkeakosken ja Akaan kaupungeissa Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Valkeakosken Sanomat nimisessä sanomalehdessä Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Akaan kaupungilta sekä Valkeakosken ja Akaan kaupunkien ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että Liha Saarioinen Oy:n valmisruokatehtaan ympäristölupa edellyttää kaupungin viemäriin johdettavan jäteveden rasvapitoisuuden alentamista nykyiseltä tasolta 200 mg/l enimmäispitoisuuteen 150 mg/l. Tehtaalla on kuitenkin lähivuosina tarkoitus lisätä tuotantokapasiteettia siinä määrin, että tehtaan jätevesien sisältämän biologisesti hajoavan aineksen kokonaismäärä ei juurikaan alene. Ympäristökeskuksen tietoon ei ole tullut valituksia eikä huomautuksia puhdistamon aiheuttamista haitoista läheiselle asutukselle. Puhdistamoa kuormittavat hydraulisesti viemäriverkoston vuotovedet, mutta runsaita ohijuoksutuksia ei ole toistaiseksi tarvinnut tehdä. Vuotovesikerroin N max on viime vuosina ollut noin kaksi. Valkeakosken kaupungin jätevesien aiheuttamalla kuormituksella on alapuolisessa vesistössä melko vähäinen vaikutus verrattuna koko Valkeakosken seudun kuormitukseen. Orgaanisen aineksen osalta kaupungin jätevesipäästöjen osuus kokonaispäästöstä on 1,6 %, fosforin osalta 1,6 % ja typen osalta 42 %. Vesistön veden laatu heikkenee Valkeakosken alapuolella laatuluokkaan tyydyttävä, joskin ainoastaan kokonaistypen pitoisuusnousu on selvästi havaittava. Kärjenniemenselällä typpipäästöjen vaikutukset ovat vielä tuntuvat, mutta Viidennumeron kohdalla Valkeakosken suunnalta tuleviin virtaamiin sekoittuu Vanajaveden reitiltä tuleva savisamenteinen ja runsasravinteinen vesi.

13 13 Purkuvesistö on suurimman osan vuodesta fosforirajoitteinen, mutta myös typpi saattaa ajoittain olla minimiravinteena. Typpirajoitteisuus ajoittuu pääasiassa lämpimiin vuodenaikoihin. Ympäristökeskus on katsonut, että tehokas ammoniumtypen nitrifiointi ja kokonaistypen poisto sinä aikana, kun prosessin lämpötila on vähintään + 12 o C, ovat riittävät typenpoistolle asetettavat vaatimukset. Myös tehokas fosforin poisto ja orgaanisen aineksen hapetus ovat purkuvesistön kannalta tärkeitä. Viemäriverkostoa on kunnostettava myös tulevaisuudessa siten, että vuoto ja hulevesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. 2) Hämeen TE keskus on todennut, että tuoreimman, vuotta 2006 koskevan kalataloustarkkailun raportin mukaan Kärjenniemenselällä haittaavat kalastusta eniten jätevedet, runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu, levähaitat sekä vähän arvostettujen kalojen runsaus. Hauki, ahven, sulkava ja kuhakannat ovat runsaat, mutta siian ja mateen kannat heikot. Muikkua alueella ei ole lainkaan. Kärjenniemenselällä ongelmana on myös seisovien pyydysten likaantuminen, mikä vähentää halukkuutta kalastukseen avovesiaikana. Kärjenniemenselän raputaloutta on elvytetty täplärapuistutuksin, mutta kanta on edelleen harva. Valkeakosken kaupungin jätevedet rehevöittävät osaltaan Kärjenniemenselkää, huonontavat rehevöitymisen seurauksena purkuvesistön kalakannan rakennetta ja vaikeuttavat kalastusta. Tietoisuus asumajätevesistä vähentää halukkuutta kalastukseen ja heikentää kalastuksen kehittämisedellytyksiä. Kalakantoja on hoidettu Valkeakosken teollisuudelle määrätyillä kalatalousmaksuilla, joiden yhteismäärä tällä hetkellä on runsaat /a euron suuruinen kalatalousmaksu mahdollistaisi noin 600 pyyntikokoisen kirjolohen vuotuisen istuttamisen haittaalueelle TE keskus on katsonut, että lupa jätevesien johtamiseen voidaan myöntää. Ravinnekuormitusta on edelleen mahdollisuuksien mukaan vähennettävä. Lisäksi lupaan on sisällytettävä seuraavat kalataloutta koskevat määräykset: "1. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa TE keskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Luvan saajan on maksettava vuoden 2009 alusta alkaen Hämeen TE keskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää haitta alueen kalakantojen hoidon suunnitteluun, kalaistutuksiin ja niiden tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä."

14 Muistutukset ja mielipiteet 14 3) Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen sekä Akaan kaupungin ympäristöviranomainen, Valkeakosken kaupungin ympäristöjaosto on esittänyt ympäristönsuojelun osalta, että lupamääräyksiin sisällytettäviä päästörajoja olisi tiukennettava lähemmäksi toteutuneita päästöjä, mutta siten, että toimintaa ei tarpeettomasti vaikeuteta. Päästömääräyksiin tulisi sisältyä myös kokonaistypen poistoa koskeva velvoite. Puhdistamon ohijuoksutuksista on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti. Ilmoitusvelvollisuuden tulisi koskea myös sellaisia viemäriverkostossa tapahtuvia häiriöitä, jotka aiheuttavat jäteveden johtamisen muualle kuin puhdistamolle. Pirkanmaan yhteinen keskuspuhdistamo on paras vaihtoehto Valkeakosken alapuoliselle vesistölle edellyttäen, että puhdistamolle johdetaan myös teollisuuden jätevedet. Lupamääräyksiä on tiukennettava, jos keskuspuhdistamohanke ei toteudu tai Valkeakoski jää hankkeen ulkopuolelle. Tällöin on asetettava myös puhdistetun jäteveden hygieenistä laatua koskevia vaatimuksia. Terveydensuojelun osalta lausunnossa on esitetty, että puhdistusprosessiin, lietteen käsittelyyn ja ilmastoinnin toimintaan tulee kiinnittää myös jatkossa huomiota hajupäästöjen minimoimiseksi. Puhdistamoa ja kaikkia viemärilaitokseen kuuluvia laitteita tulee hoitaa huolellisesti ja asianmukaisesti häiriötilanteiden vähentämiseksi. Puhdistamon melusta ja hajusta ei ole tullut valituksia kaupungin ympäristöpalveluihin. Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Hakijan vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen johdosta. Vastineen mukaan Hämeen TE keskuksen esittämän kalatalousmaksun osalta asia olisi käsiteltävä ympäristölupavirastolle jätetyn ja täydennetyn erillisen, korvauksia koskevan hakemusasian yhteydessä. Typen poiston osalta hakija on esittänyt, että kun otetaan huomioon typpikuormituksen vähäiset vesistövaikutukset ja hajakuormituksesta aiheutuva selvästi suurempi typpikuormitus Vanajaveden reitillä, erillisiä vaatimuksia typen poistosta ei ole perusteltua asettaa. Nykyinen käytäntö, pyrkimys ammoniumtypen nitrifikaatioon kesäaikana ja mahdollisimman hyvään typpireduktioon, on hakijan mielestä edelleenkin riittävä. Typenpoiston tilannetta on perusteltua tarkastella uudelleen vasta sen jälkeen, kun Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen toteuttaminen on ratkaistu.

15 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 15 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Valkeakosken kaupungin jäteveden keskuspuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten jätevesien, sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien lupamääräysten mukaista käsittelyä puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista vesistöön hakemuksen mukaiselle purkupaikalle. Lupamääräykset Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset raja arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 2) Puhdistamolla ja viemäriverkostossa muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö ja poikkeustilanteet mukaan lukien kokonais ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin neljännesvuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja arvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,3 95 Kokonaistyppi, N 60 Ammoniumtyppi, N 8 Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan, haju, ympäristön likaantuminen ja melu 3) Toiminta on uusien viemäreiden ja pumppaamoiden sijoitus, lietteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien käsittely ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä ilmaan, melua ja ympäristön likaantumista aiheutuu mahdollisimman vähän.

16 16 4) Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 5) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 6) Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, puhdistustulos ja energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 7) Uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava sekä puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä siten, että vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu vesistön eikä pinta ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Ohijuoksutukset ja ylivuodot puhdistamolta ja viemäriverkostosta on pyrittävä estämään mahdollisimman tarkoin. Luvan saajan on viimeistään toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon piirissä olevat viemärit kattava päivitetty verkoston kunnostussuunnitelma vuosittaisine toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä kunnostuskohdekohtainen arvio suunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuksesta vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien, ohijuoksutusten ja ylivuotojen määriin. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja vuotovesien se

17 Poikkeavat jätevedet 17 kä hule ja muiden kuivatusvesien, ohijuoksutusten ja ylivuotojen määrän kehittymisestä. 8) Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutus ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Pumppaamot, joilla toistuvasti tapahtuu ohijuoksutuksia ja ylivuotoja, on viimeistään varustettava ohitus ja ylivuotovesien määrän mittauksella. 9) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 10) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin ja siten, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. 11) Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä lietteen käsittely on hyväksytty.

18 18 Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamolietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, sekä siitä, että lietteestä ei aiheudu pinta ja pohjavesien pilaantumista. Menettelystä on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Valkeakosken kaupungin ja lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan valvonnassa tarvittavat tiedot. 12) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, joiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 13) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 14) Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet sekä lietteet ja muut jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Puhdistamoalueella olevilla lastaus ja purkupaikoilla, varasto ja säilytysalueilla sekä kulkuteillä on oltava tiivis kestopäällystys sekä asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit pohjaveden ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotaneet aineet eivät pääse maaperään eikä pinta tai pohjavesiin. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Riskinhallinta sekä häiriö ja muut poikkeustilanteet 15) Luvan saajan on toimitettava viimeistään Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettu, toimintaa kokonaisuudessaan koskeva riskinhallintasuunnitelma ja esitys riskien pienentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä toteutusaikatauluineen. Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmaan tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava Pirkanmaan ym

19 19 päristökeskukselle ja Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Valkeakosken kaupungin ja tarvittaessa asianomaisen muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Valkeakosken kaupungin ja tarvittaessa asianomaisen muun kunnan terveydensuojeluviranomaisille. Käyttö ja päästötarkkailu 17) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu, viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien, on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan lupamääräysten edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta teollisuusjätevedet sekä sakokaivo ja mahdolliset muut lietteet ja jätevedet mukaan lukien. Tarkkailuun sisältyvät vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään kerran kuukaudessa. Näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä myös yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella (889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta.

20 Kirjanpito 20 18) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Puhdistamon käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: ohijuoksutukset puhdistamolla, viemäriverkostosta tapahtuneet päästöpaikkakohtaiset jätevesipäästöt muualle kuin puhdistamon purkupaikalle sekä muut poikkeus ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma ja kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, puhdistamon ja viemäriverkoston huolto ja korjaustoimet, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, kemikaalien käyttö ja varastointi, energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi 19) Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. 20) Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiin, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia koskevat tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Hämeen TEkeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään

21 Kalatalousmaksu 21 seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraporttiin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vuosiraportista tulee käydä ilmi jäteveden käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti luokitelluista, vastaanotetuista ja toiminnassa syntyneistä, muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetuista ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä ja käsittelytapa) sekä yhteenveto kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 21) Luvan saajan maksettava vuoden 2008 alusta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä Hämeen TE keskukselle euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksu vuodelta 2008 on maksettava kuukauden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Viivytyksen välttämiseksi, ja koska kaikki samaan vesialueeseen kohdistuvista jätevesipäästöistä aiheutuvat vahingot on tarkoituksenmukaista arvioida samanaikaisesti, lupamääräysten mukaisesta toiminnasta aiheutuneesta ja aiheutuvasta vahingosta maksettavista korvauksista on tarkoituksenmukaista antaa päätös erikseen saman

22 Lupamääräysten perustelut 22 aikaisesti UPM Kymmene Oyj:n ja Säteri Oy:n jätevesien aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevien päätösten kanssa. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 1 ja 2 Alapuolisen vesistön, myös Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen rehevöitymisen rajoittamiseksi jätevesien käsittelyssä on fosforin ohella tehostettava myös kokonaistypen poistoa, vaikka Valkeakosken jätevesien suhteellinen osuus vesistöön nykyisin kohdistuvan suuren typpikuormituksen kokonaismäärästä on pieni. Verkostosaneerauksesta huolimatta vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien aiheuttamat virtaamahuiput, jäteveden matala lämpötila ja olosuhteiden nopeat vaihtelut vaikeuttavat erityisesti typenpoistoprosessien hallintaa ja ylläpitoa siinä määrin, että kokonais ja ammoniumtyppeä koskevat raja arvot on perusteltua asettaa vuosikeskiarvoina. Ottaen huomioon puhdistamon tulokuormituksen ennusteen mukainen vähäinen kasvu ja nykyisen puhdistamon hyvät käyttöedellytykset, kokonais ja ammoniumtypen poistotehon pysyttäminen nykyisellään fosforin poistoa koskevien vaatimusten kiristymisestä huolimatta ei edellyttäne vielä lähivuosina nk. tertiäärivaiheen (kuten flotaation) käyttöön ottoa, vaikkakin esiselkeytyksen tehoa joudutaan ehkä säätämään hiili/typpi suhteen ylläpitämiseksi riittävänä. Jäteveden käsittelyn siirtäminen Tampereen seudulle mahdollisesti rakennettavaan keskuspuhdistamoon on mahdollista aikaisintaan 2020 luvulla. Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 :n mukaisesti määritetty puhdistamon asukasvastineluku ylittää raja arvon , joten jäteveden käsittelyssä on otettava huomioon myös asetuksen typpeä koskevat vaatimukset. Jäteveden käsittelyvaatimukset merkitsevät käytännössä jäteveden sisältämän orgaanisen aineen verraten tehokasta biologista hajotusta. Kiintoaineen osalta ei ole tarpeen asettaa edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen edellyttämän lisäksi muita vaatimuksia, koska päätöksen mukainen fosforinpoistovaatimus edellyttää käytännössä pientä, alle mg/l:n kiintoainepitoisuutta. Päästöjen kokonaismäärää koskevien raja arvojen asettaminen ei ole tarpeen, koska lupa ei kata hakemuksessa esitettyä oleellisesti

23 23 suuremman jätevesikuormituksen käsittelyä puhdistamossa ja koska lupamääräykset edellyttävät kaikissa oloissa mahdollisimman tehokasta puhdistusta. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Päästöjä ilmaan, hajua, ympäristön likaantumista ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Erityisesti lietteiden ja jätteiden kuljetuksissa on otettava huomioon myös jätelain 19 :n sisältämä roskaamiskielto. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostoa ja sen kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 5 9 Lupamääräysten 5 9 mukainen menettely on tarpeen mm. ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 6 terveyshaitan estämistä koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle. Lupamääräykset 1, 2 ja 6 huomioon ottaen ei ole tarpeen asettaa lupamääräystä 7 yksityiskohtaisempia, vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien määrän vähentämistä koskevia määräyksiä. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset Lupamääräysten mukainen menettely on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n noudattamiseksi. Varastointia ja riskinhallintaa sekä häiriö ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset Toimintaan, varsinkin kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara.