YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 19/2006/1 Dnro LSY 2005 Y 426. Toholammin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus,

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 19/2006/1 Dnro LSY 2005 Y 426 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Toholammin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Toholampi LUVAN HAKIJA Toholammin kunnan viemärilaitos Lampintie 5, TOHOLAMPI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Toholammin kunnan viemärilaitos on jättänyt ympäristölupavirastolle ympäristölupahakemuksen. Hakemusasiakirjoja on toimitettu ja niitä on täydennetty , ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Lupa jäteveden johtamiseen Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 100/1998/1 myöntänyt Toholammin kunnalle luvan käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Lestijokeen. Lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 25 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Lisäksi puhdistustehon on BOD 7 arvon ja fosforin osalta oltava vähintään 90 % ja ammoniumtyppi on hapetettava mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki mainitut arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset huomioon ottaen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli jättää viimeistään

2 2 Sopimus Valio Oy:n Toholammin tehtaan jätevesistä Toholammin kunnan viemärilaitos ja Valio Oy ovat vuonna 2003 tehneet sopimuksen Valio Oy:n meijerituotteita valmistavan tehtaan jätevesien johtamisesta Toholammin kirkonkylän viemäriverkkoon. Vuoden 2012 loppuun asti voimassa olevan sopimuksen mukaan tehtaan jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisesti ennen viemäriverkkoon johtamista mm. puhdistamotoiminnan ympäristöhaittojen estämiseksi ja puhdistamolta vesistöön johdettavia päästöjä koskevien vaatimusten täyttämiseksi. PUHDISTAMON SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Sijainti Puhdistamo on Toholammin kirkonkylän taajaman länsireunalla Lestijoen etelärannalla joen virtaussuunnassa taajaman alapuolella hakijan omistamalla tilalla Puhdistamo Puhdistamoalueen lähiympäristö ja kaavoitustilanne Maaperä ja pohjavesiolot Lestijoen pohjoispuolella puhdistamoa vastapäätä on viljeltyä peltoa noin 500 metrin säteellä jätevesien purkupaikasta. Samoin joen eteläpuoliset ranta alueet puhdistamosta myötävirtaan ovat viljelykäytössä. Yläjuoksun puoleinen joen eteläranta on virkistysaluetta. Puhdistamon eteläpuolella on asutusta. Voimassa olevassa asemakaavassa puhdistamotontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten ja rakennusten alueeksi (kaavamerkintä ET). Puhdistamotonttia ympäröivät lähivirkistysalueeksi tai puistoksi kaavoitetut alueet (VL, VP). Puhdistamotontin eteläpuolella, kaavakartasta mitattuna noin 40 metrin levyisen puisto ja tiealueen takana olevat alueet on kaavoitettu pien ja rivitaloasumiseen (AO, AR). Kaavan mukaisten asuintonttien raja on lähimmillään noin 60 metrin päässä puhdistamosta. Jokilaakson maaperä on savea, silttiä ja hiekkamaannosta. Puhdistamon läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Suojeltavat kohteet Lestijoki kuuluu Suomen Natura 2000 kohteisiin (Lestijoki, FI , aluetyyppi SCI). Mm. puhdistamon alapuolinen jokilaakso kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaaseen Lestijokilaakson maisema alueeseen (valtioneuvoston periaatepäätös ) joen ja sen rantojen viljellyn kulttuurimaiseman kokonaisuuden perusteella.

3 JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ 3 Purkupaikka Jätevedet johdetaan Lestijokeen puhdistamon kohdalla joen keskivaiheilla. Vesistön yleiskuvaus Lestijärvestä alkava Lestijoki virtaa Lestijärven, Toholammin, Kannuksen ja Himangan kuntien kautta ja laskee Perämereen Himangan kirkonkylän kohdalla. Joen pituus on 110 km, valuma alue km 2 ja valuma alueen järvisyys 6,2 %. Lestijoen mittaustulosten mukaiset virtaamat joen alkukohdassa (Lestijärven luusua) ja jokisuulla (Himangan Saarenpää) sekä arvioidut virtaamat jätevesien purkupaikalla (Toholammin kirkonkylä) ovat seuraavat: Mittaus/arviointipaikka MHQ MQ MNQ Lestijärvi 5 3 1,7 Toholammin kirkonkylä ,7 Himangan Saarenpää ,7 Noin 2 km jätevesien purkupaikan alapuolella Lestijoki laajenee noin 2 km:n pituiseksi ja 54 ha:n laajuiseksi suvannoksi (Kirkkojärvi). Jokivarsi on viljeltyä ja pellot ulottuvat aivan jokirantaan. Joen molemmilla rannoilla on nauhamaista asutusta. Jokilaaksossa on ollut asutusta jo kivikaudella. Jokilaakson ensimmäinen pysyvä asutus syntyi Kirkkojärven rannoille. Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla. Joella on erityistä merkitystä tutkimuksellisesti mm. vertailuvesistönä, maisemallisesti ja eliöstönsä vuoksi. Uittoa varten aikanaan perattuja koskia ennallistetaan parhaillaan. Vesistön kuormitus Tärkeimpiä Lestijoen tilaan vaikuttavia kuormitusjakeita ovat fosfori ja kiintoaine sekä kiintoaineen mukana tulevat metallit. Fosforin ainevirtaamasta (yhteensä keskimäärin noin 41 t P/a) arviolta noin 67 % aiheutuu ihmisen toiminnoista Lestijärven alapuolisella joen valuma alueella ja loput 33 % luonnonhuuhtoumasta ja Lestijärvestä tulevasta ainevirtaamasta. Suurin osa fosforikuormituksesta johtuu maa ja metsätaloudesta ja tulee kiintoaineen mukana pääosin tulvakausina. Ihmisen toimintojen seurauksena jokeen Lestijärven alapuolella kohdistuva noin 27 tonnin keskimääräinen vuotuinen fosforikuormitus jakautuu eri kuormituslähteiden osalle arviolta seuraavasti:

4 4 Kuormituslähde Osuus, % Loma asutuksen jätevedet 0,07 Haja asutuksen jätevedet 8 Yhdyskunta ja teollisuusjätevedet 2 Turvetuotanto 0,02 Turkistarhaus 7 Metsätalous 11 Karjatalous 29 Peltoviljely 43 Lestijoen suurimmat jätevesikuormittajat ovat Lestijärven, Toholammin ja Himangan kuntien viemärilaitokset. Lestijärven kunnan jätevedet johdetaan Lestijärveen laskevaan Pappilanjokeen. Toholammin kunnan Sykäräisten ja kirkonkylän viemärilaitosten jätevedet johdetaan Lestijokeen joen keskivaiheilla. Himangan kunnan viemärilaitoksen jätevedet johdetaan Lestijoen alaosaan lähellä jokisuuta. Valion Juustot Oy:n Toholammin tehtaan jätevedet johdetaan Toholammin kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle, lauhde ja jäähdytysvedet suoraan Lestijokeen. Valtatie 8:n kohdalla mitatut Lestijoen kokonaisfosforin ja kokonaistypen keskimääräiset, pienimmät ja suurimmat ainevirtaamat sekä edellä mainittujen viemärilaitosten keskimääräiset jätevesipäästöt ja niiden osuudet keskimääräisistä ainevirtaamista olivat vuosina 2003 ja 2004 seuraavat: Kuormituslähde Ainevirtaamat keskiarvo pienin suurin Viem.laitokset Lestijärvi Sykäräinen Toholammin kk Himanka Yhteensä Fosfori Typpi kg P/d % kg N/d % ,04 0,02 0,52 0,20 0,78 0,01 0,03 0,66 0,16 0, ,06 0,03 0,76 0,29 1,1 0,01 0,03 0,61 0,15 0,8 4,6 0,4 18,7 13,7 37 4,8 0,6 21,1 13, ,36 0,03 1,46 1,07 2,9 0,26 0,03 1,13 0,70 2,1 Vesistön tila ja veden laatu Lestijoen veden laatu on hyvä joen yläjuoksulla Sykäräisten ja Lestijärven välisellä noin 25 km:n mittaisella osuudella. Sykäräisten alapuolella veden laatu on huomattavasti heikompi, ja joki kuuluu käyttökelpoisuusluokkaan välttävä. Toholammin kunnan uimarannoilla vesi on ollut pääosin uimakelpoista. Lestijoen alajuoksulla vesi on sameaa, ruskeaa ja humuspitoista, ajoittain hyvin hapanta sekä erittäin ravinteikasta.

5 5 Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja typen keskimääräiset (mediaani) pitoisuudet ovat vuosina olleet seuraavat: Havainto Matka joki Kiintoaine Kok.fosfori Kok.typpi paikka suulta, km mg/l µg P/l µg N/l Lestijärvi 110 2, Yläjuoksu 92 1, Sykäräinen 85 4, Toholampi 65 4, Kannus 40 7, Himanka 0 6, Pääravinteista fosfori rajoittaa tuotantoa joen yläjuoksulla, jossa keskimääräinen N:P suhde on yli 30, mutta alajuoksulla myös typpi saattaa olla tuotantoa rajoittava ravinne. Jokisuulla keskimääräinen N:P suhde on 17 ja sen vaihteluväli Vedenlaatuparametrien kaikkien havaintokertojen (kiintoainemäärityksiä 11, kokonaistyppimäärityksiä 13 ja muita 14) pitoisuuksien painottamattomat vuosikeskiarvot ja vaihtelurajat olivat lähellä jokisuuta, valtatie 8:n sillan kohdalla sijaitsevalla havaintopaikalla vuonna 2004 seuraavat: Suure Yksikkö Keskiarvo Vaihtelurajat Alkaliteetti mmol/l 0,14 0,07 0,26 ph 6,2 5,7 6,7 Hapen kyllästysarvo % 87, COD Mn mg O 2 /l Väri mg Pt/l Sameus FNU 10,9 4,4 36 Kiintoaine mg/l 9,6 3,0 18 Rauta µg Fe/l Sähkönjohtokyky ms/m 6,1 5,0 8,3 Kokonaisfosfori µg P/l PO 4 µg P/l Kokonaistyppi µg N/l NO x µg N/l NH 4 µg N/l Kalasto ja kalastus Lestijoessa lisääntyy yksi harvoista Suomen jäljellä olevista, erittäin uhanalaiseksi luokitelluista meritaimenkannoista. Jätevesien purkupaikan alapuolisen jokiosuuden tärkein kotitarve ja virkistyskalastuskohde Toholammilla on Kirkkojärvi. Kirkkojärvellä talvella 2001/2002 tehtyjen kunnostustöiden velvoiteseurannan koekalastusten saaliin valtalajit olivat vuosina 2001 ja 2002 lahna, särki ja ahven. Kalastajien ja ravustajien määrä on alueella pieni. Kalastustiedusteluun vastanneiden saaliista yli puolet oli lahnaa ja vajaa kolmannes haukea. Madetta kalastetaan ja saadaan erittäin vähän. Lestijoessa luonnostaan esiintyviä tai jokeen istutettuja lohensukuisia arvokaloja (taimenta, harjusta tai kirjolohta) kalastustiedusteluun

6 6 vastanneet eivät olleet saaneet. Kalastustiedustelun vastausten nojalla arvioiden purkupaikan alapuolisen jokiosuuden rapukanta on kohtalaisen tiheä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus Kirkonkylän noin asukkaan jätevedenpuhdistamon merkittävimmät kuormittajat ovat Valio Oy:n ja Osuuskunta Maitokolmion elintarviketeollisuuslaitosten prosessijätevedet. Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään puhdistamolle toimitettuja sako ja umpikaivolietteitä. Puhdistamon tulokuormitus Biologis kemiallinen, kokonaan katettu puhdistamo käsittää aktiivilieteprosessin ja fosforin rinnakkaissaostuksen. Lisäksi puhdistamolla on edellä mainitun elintarviketeollisuuden prosessijätevesien esikäsittelylaitos, johon kuuluu rasvanerotus ja kaksivaiheisen biologinen suodatus. Elintarviketeollisuuden jätevedet johdetaan puhdistamolle erillisessä viemärissä yhdessä vähäisen talousjätevesimäärän kanssa. Puhdistamoliete kalkitaan ja kuivataan puhdistamolla koneellisesti. Kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan muualla ja toimitetaan hyötykäyttöön. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon kokonaispituus on noin 27 km, josta muoviviemäriä on 21 km ja loput betoniviemäriä. Mm. Toholammin kirkonkylän, Kannuksen kaupungin ja Himangan kunnan viemärilaitokset liitetään suunnitelmien mukaan Himangalle rakennettavan seudulliseen keskuspuhdistamon ("Lestijokiseudun yhteispuhdistamo") piiriin. Tämän toteutuessa mm. Toholammin kirkonkylän puhdistamo jää pois käytöstä ja jätevesien johtaminen Lestijokeen Toholammin kirkonkylästä ja Himangalta loppuu. Kannuksen kaupungin jätevedet johdetaan nykyisin Viirretjokeen. Yhteispuhdistamon ympäristölupahakemus (dnro LSY 2006 Y 142) on jätetty ympäristölupavirastoon Puhdistamon tulokuormituksen (elintarviketeollisuuslaitoksilta puhdistamolla suoritettavaan esikäsittelyyn johdettavat jätevedet + puhdistamolle johdettavat muut yhdyskuntajätevedet) vuosikeskiarvot (jätevesivirtaama, BOD 7ATU, COD Cr, fosfori ja typpi) olivat vuosina seuraavat: Vuosi Virtaama, m 3 /d Kokon. Ohitus , BOD 7ATU kg O 2 /d COD Cr kg O 2 /d Fosfori kg P/d Typpi kg N/d

7 7 Puhdistamon prosessit ja niiden mitoitus Kemikaalit ja energian käyttö Elintarviketeollisuuden jätevesien osuus puhdistamolle johdettavasta BOD 7ATU kuormasta on noin 85 % ja jäteveden määrästä noin 50 %. Puhdistamolle toimitettujen sako ja umpikaivolietteiden määrä on ollut noin m 3 /a. Viemärilaitoksen liittyjämäärän arvioidaan kasvavan runsaalla 100 asukkaalla vuoteen 2015 mennessä. Elintarviketeollisuuden jätevesimäärä ei ennusteiden mukaan kasva nykyisestä. Sako ja umpikaivolietteiden määrän ei otaksuta sanottavasti muuttuvan. Jätevesivirtaamien ja puhdistamolle johdetun kuormituksen vuosien 2004 ja 2005 neljännesvuosikeskiarvot on esitetty jäljempänä kohdassa: YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN / Jätevedet. Elintarviketeollisuuden jätevesien esikäsittelynä on puhdistamolla rumpusiivilöinti, rasvanerotus, ph:n säätö (lipeä ja rikkihappo) sekä kaksivaiheinen biosuodatus (tilavuus 480 m m 3 ) selkeytyksineen (tilavuus 70 m m 3, pinta ala 49 m m 2 ). Esikäsittelylaitos on rakennettu vuonna Teollisuusjätevesien esikäsittelyn BOD 7ATU reduktio on yleensä yli 90 %. Aktiivilieteprosessi on toiminut matalakuormitteisena. Muiden jätevesien esikäsittelynä on kone ja käsivälppä sekä esiilmastus. Esikäsitellyt jätevedet käsitellään yhteisessä, vuonna 1972 rakennetussa yksilinjaisessa aktiivilietelaitoksessa, jonka ilmastusaltaan tilavuus on 530 m 3 ja jälkiselkeytysaltaan tilavuus 300 m 3 ja pinta ala 154 m 2. Fosforin poistamiseksi käytetään rinnakkaissaostusta ferrosulfaatilla. Ylijäämälietteen käsittely puhdistamolla käsittää kalkituksen ja linkokuivauksen. Puhdistamolla käytetään lipeää ja rikkihappoa elintarviketeollisuuden jätevesien ph:n säädössä, ferrosulfaattia fosforin rinnakkaissostuksessa sekä kalkkia ja polymeeriä lietteen stabiloinnissa ja kuivauksessa. Ferrosulfaatti, kalkki ja polymeerit jäävät pääosin puhdistamolietteeseen.

8 8 Kemikaali CAS nro Luokitus *) ja lausekkeet Varastomäärä, t Käyttö t/a Rikkihappo (25 98 %) Natronlipeä (50 %) Natronlipeä (100 %) C; R35 C; R35 C; R35 1 1,4 0,2 Ferrosulfaatti (FeSO 4 *7H 2 O) Xn; R Kalkki, sammutettu Polymeeri (akryyliamidi, kopolymeeri) R36/37/ ,5 *) C = syövyttävä, Xn = haitallinen Kemikaalien ja energian käyttömäärät olivat vuosina seuraavat: Ferrosulfaatti t/a g/m Kalkki t/a Polymeeri t/a 1,0 1,7 1,4 Sähkö MWh/a kwh/m 3 kwh/kg BOD 361 0,76 1, ,78 1, ,89 1, ,72 1,73 Liikenne Toiminta aiheuttaa vähäistä liikennettä lähinnä päivällä. Puhdistamolla käydään henkilöautolla keskimäärin alle 5 kertaa päivässä ja kuorma autolla tai traktorilla keskimäärin 1 2 kertaa päivässä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamoliikenne käyttää Kannustietä sekä tältä puhdistamolle johtavaa, noin 300 metrin mittaista Jokirannantietä. Jokirannantien varrella on asutusta ja seurakuntatalo. Käytössä oleva biologis kemiallinen puhdistamo edustaa tehokasta ja tunnettua tekniikkaa. Tarkkailutulosten mukaan puhdistamo toimii hyvin eikä jätevesiä voida nykyisellä paikalla käsitellä merkittävästi paremmin järkevissä rajoissa pysyvin kustannuksin. Toholammin kunta on mukana Lestijokiseudun kuntien yhteispuhdistushankkeessa, jonka tavoitteena on jätevesien hyvän käsittelytuloksen ohella myös runkoviemäröinnin mahdollistama liittymisasteen nosto. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU, COD Cr, kiintoaine, fosforisekä kokonais ja ammoniumtyppitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen ohijuoksutukset mukaan lukien lasketut vuosikeskiarvot olivat vuosina seuraavat:

9 Vuosi BOD 7ATU, O 2 COD Cr, O 2 Kiintoaine kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 6, , , , , Vuosi ) Nitrifiointiaste Fosfori, P Typpi, N NH 4 N kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 1) 1,13 0, ,68 0, ,52 0, ,66 0, ,56 0, Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuosina 2004 ja 2005 seuraavat: Jakso Kuukaudet Virtaama Yhteensä Ohitus m 3 /d m 3 /d I / /1370 0/ II / /1760 6/ III / /970 1/ IV / /1050 0/ BOD 7ATU, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho kg/d kg/d mg/l mg/l % 780/660 8/8 550/480 5/6 99/99 670/490 14/9 340/280 7/5 98/98 640/730 8/4 400/760 5/4 99/99 660/760 7/6 440/720 5/5 99/99 COD Cr, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Fosfori, P Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Typpi, N Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho NH 4 N *) Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d mg/l % 1210/ /47 850/750 32/35 96/95 21/17 0,6/0,7 15/13 0,42/0,49 97/96 87/72 21/30 61/53 15/22 76/ /800 55/63 560/460 27/35 95/92 16/25 0,9/1,0 8/14 0,41/0,55 94/96 65/59 17/25 32/34 8/14 74/ / /32 720/ /33 96/97 21/17 0,5/0,2 13/17 0,31/0,19 98/99 97/62 22/6 61/65 14/7 77/ / /31 690/ /30 96/97 21/15 0,7/0,4 14/15 0,46/0,40 97/97 81/76 25/13 54/73 17/13 69/83 14/ 10/ 83/ 6/ 3/ 91/ 13/ 8/ 87/ 11/ 7/ 87/

10 Kiintoaine Vesistöön Vesistöön Puhd.teho *) kg/d mg/l % 10 9/13 6/9 97/96 26/11 13/6 96/97 9/7 6/7 98/98 19/6 13/6 95/98 Vuonna 2005 ammoniumtypen kokonaispäästön ja jäännöspitoisuuden sekä nitrifiointiasteen vuosikeskiarvot olivat 12 kg N/d, 9 mg N/l ja 82 %. Vesistöön johdettavien päästöjen ei arvioida sanottavasti kasvavan nykyisestä. Päästöt maaperään Päästöt ilmaan ja melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Betoniviemäreistä voi päästä maaperään jätevettä, joskin betoniviemäreiden osalta suurempi ongelma on vuoto ja hulevesien pääsy viemäriverkostoon. Toiminnasta voi levitä ympäristöön hajua aiheuttavia yhdisteitä, mutta koska lähialueen asukkailta ja viereisen puiston käyttäjiltä ei ole tullut valituksia, hajuhaitta on ilmeisesti vähäinen. Puhdistamon aiheuttama melu on vähäistä. Toiminnan merkittävin meluhaitta aiheutuu raskaasta liikenteestä. Kalkittu ja noin 12 %:n kuiva ainepitoisuuteen kuivattu puhdistamon ylijäämäliete kuljetetaan noin 3 4 kertaa viikossa Toholammin kunnan käytöstä poistetun ja kunnostettavan kaatopaikan yhteyteen rakennetulle asfaltoidulle kompostikentälle. Kentällä liete sekoitetaan turpeen kanssa ja kompostoidaan aumassa. Kompostoitu seos käytetään kaatopaikan pintakerroksen rakentamiseen kaatopaikan kunnostussuunnitelman mukaisesti. Seosta on myös myyty maanparannusaineeksi. Tarkkailututkimusten mukaan liete soveltuu sellaisenaan maatalouskäyttöön. Kalkitun ja kuivatun puhdistamon ylijäämälietteen vuotuiset määrät ovat olleet seuraavat: Määrä, m 3 Kuiva aine, % ,7 Puhdistamolietteen määrän ei arvioida sanottavasti kasvavan nykyisestä. Muut jätteet lajitellaan ja toimitetaan jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä varten laitoksille, joilla on asianmukaiset luvat kyseisten jätteiden käsittelyyn.

11 11 Toiminnassa syntyvät muut jätteet ja niiden sijoitus ja käyttö ovat seuraavat: Laji Välppäysjäte Pakkausjäte Korjausrakennusjäte Sähkö ja elektr.romu Ongelmajäte Määrä m 3 /a < 10 < 1 < 1 Sijoitus ja käyttö Jokilaaksojen Jäte Oy Jokilaaksojen Jäte Oy, Paperinkeräys Oy, hyötykäyttö Jokilaaksojen Jäte Oy, hyötyk. Alueelliset keruupisteet, hyötyk. Ongelmajätteen käsittely TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset purkuvesistön veden latuun Puhdistamolta Lestijokeen johdetun jäteveden vaikutukset eivät havaittavasti vaikuta jokiveden pitoisuuksiin silloin kun joen virtaama on keskivirtaaman suuruinen tai tätä suurempi. Alivirtaaman aikana vaikutukset ovat selvät. Puhdistamolta Lestijokeen vuosina johdettujen keskimääräisten fosfori ja typpipäästöjen (0,62 kg P/d ja 21,7 kg N/d) aiheuttamat suhteelliset muutokset eri virtaamien aikaisiin laskennallisiin ainepitoisuuksiin ovat seuraavat: Lestijoen virtaama MHQ MQ MNQ Joen ainetaso Jätevesien osuus Fosfori Typpi Fosfori Typpi m 3 /s µg P/l kg P/d µg N/l kg N/d % % ,1 0, ,6 3,3 1, ,7 22,4 Selvitettäessä vuonna 2003 puhdistamolta johdetun jäteveden vaikutusta Lestijoen tilaan kivien ja pohjan pinnalla kasvavan levälajiston perusteella purkupaikan ylä ja alapuolen välillä ei havaittu eroa. Tulosten mukaan joen tila oli tyydyttävä. Kuntien uimavesivalvonnan ja velvoitetarkkailun tulosten mukaan fekaalisia kolimuotoisia bakteereita on runsaasti loppukesän alivirtaamakausina kautta Lestijokivarren sekä puhdistamoiden purkupaikkojen ylä että alapuolisissa näytteissä. Vaikutukset Natura 2000 alueen suojeluarvoihin Toiminnan vaikutukset Lestijoen suojeltuihin luontoarvoihin liittyvät jokiveden laatuun ja tätä kautta joen yleiseen ekologiseen tilaan, jonka harvinaistuneita ja uhanalaisia indikaattoreita ovat mm. meritaimen, pohjansirvikäs ja jokileinikki. Suoria vaikutuksia toiminnalla ei ole eikä kyseisiä kasvi ja eläinlajeja ole puhdistamolta johdettavien jätevesien lähivaikutusalueella.

12 12 Lestijoen veden laadullisista tavoitteista ovat toiminnan kannalta oleellisia vain joen ravinnepitoisuudet. Ottaen huomioon toiminnan tarkoitus ja puhdistamon tehokkuus, toiminnan ei voitane katsoa vaarantavalla merkittävästi Natura 2000 alueen suojeluarvoja. Muut vaikutukset Puhdistamon nykyinen sijainti lähellä asutusta ja lähivirkistysalueita ei ole erityisen hyvä. Puhdistamo estää ranta alueen virkistyskäytön kehittämistä. Valtakunnallisestikin arvokkaassa maisemassa puhdistamo ei käytännössä näy asutuksen ja kasvillisuuden takaa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Toiminnan ja sen vaikutusten nykyinen, Lesti, Viirret ja Lohtajanjoen yhteistarkkailuna toteutettu tarkkailu käsittää puhdistamon käyttöja päästötarkkailun sekä vesistövaikutusten tarkkailun. Tarkkailua on tarkoitus jatkaa nykyisen, kalataloustarkkailun osalta Pohjanmaan TE keskuksen ja muilta osin Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän, vuosia koskevan yhteistarkkailuohjelman pohjalta. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa tarkistetaan lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnasta ei aiheudu sellaista melua eikä sellaisia päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjavesiin, joita olisi säännöllisesti tarkkailtava. Puhdistamon käyttö ja päästötarkkailussa otetaan kerran kuukaudessa automaattiottimin virtaamapainotteiset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolle tulevista ja puhdistamolta jokeen johdettavista jätevesistä. Elintarviketeollisuuden jätevesistä ja muista puhdistamolle johdettavista jätevesistä otetaan erilliset näytteet. Lisäksi näytteenoton yhteydessä otetaan kertanäyte puhdistamolla esikäsitellystä elintarviketeollisuuden jätevedestä. Näytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, liukoinen fosfori, rauta tai alumiini (saostuskemikaalista riippuen) ja (vain kertanäytteestä) fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Näytteenotossa ja määrityksissä käytetään standardisoituja ja Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä sekä tarkkailun suorittajan laatujärjestelmän mukaisia menetelmiä. Puhdistamolietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Mikäli lietettä käytetään maanviljelyssä, lietteen laatu tutkitaan useammin. Käyttö ja päästötarkkailun näytteenottokerroilla selvitetään puhdistamon tavanomaiset käyttötarkkailusuureet ja niiden mittausten sekä

13 13 puhdistamon käyttöarvojen oikeellisuus. Puhdistamon päivittäisen käyttötarkkailun tulokset kirjataan hoitopäiväkirjaan. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet toimitetaan tarkkailua suorittavalle konsultille ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Kuormitus/päästötarkkailun tulokset ilmoitetaan välittömästi kunkin tarkkailukerran tulosten valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa mm. Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskentajakson tuloksista laaditaan pelkistetty ja lyhyt yhteenveto, jossa tarkastellaan lupaehtojen toteutumista. Käyttö ja päästötarkkailusta laaditaan vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan mm. lupaehtojen toteutumista, puhdistamon kuormitusastetta sekä puhdistamon toimintaan ja käsittelytulokseen vaikuttaneita tekijöitä sekä annetaan tarvittavat toimenpidesuositukset puhdistustuloksen parantamiseksi. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutusten selvittämiseksi suoritettava vesistötarkkailu koostuu eri osakokonaisuuksista, joita ovat veden laatukartoitus ja biologiset selvitykset. Laatukartoitus tehdään 5 vuotisjakson aikana yhtenä tai kahtena vuotena. Veden laadun tarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis, kesä, heinä ja elo /syyskuussa). Lisäksi poikkeustilanteissa, kuten merkittävien jätevesipäästöjen sattuessa, otetaan tarvittaessa lisänäytteitä. Vesistötarkkailusta laaditaan vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä vuosiyhteenvetoraportti ja 5 vuotisjakson päätyttyä perusteellinen yhteenveto. POIKKEUSTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamo on toiminut vuosia ilman merkittäviä onnettomuuksia tai ympäristöpäästöjä. Rakenteiden rikkoutumismahdollisuus vaaraa aiheuttavalla tavalla on vähäinen. Jäteveden käsittelytehokkuuteen vaikuttavien laitteiden toimivuutta tarkkaillaan säännöllisesti. Puhdistamon hoitaja on perillä kemikaalien turvallisuusmääräyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä onnettomuuden sattuessa. HAITTOJEN EDELLEEN VÄHENTÄMINEN Toholammin kunta ei ole tehnyt lopullista päätöstä liittymisestä Lestijokiseudun jätevesien yhteiskäsittelyyn, koska hankkeen valmistelu on vielä kesken. Mikäli yhteiskäsittely ei toteudu Toholammin jätevesien osalta, puhdistamo saneerataan.

14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 14 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Toholammin kunnassa Kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Toholammin kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että puhdistamolta vesistöön johdetut BOD ja fosforipäästöt ovat olleet vuosina keskimäärin 65 % (BOD) ja 44 % (P) pienemmät kuin vuosina , vaikka puhdistamolle johdetut BOD ja fosforikuormitukset ovat pysyneet samalla tasolla. Sen sijaan puhdistamolle johdettu keskimääräinen typpikuorma on samana aikana kasvanut 30 % ja puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen typpipäästö 20 %. Vesistöön johdettujen BOD ja fosforipäästöjen pienentyminen on suurelta osin johtunut ohijuoksutusten vähenemisestä. Lausunnon mukaan puhdistamo on perusteellisen saneerauksen tarpeessa, koska siihen on Lestijokiseudun yhteispuhdistamohankkeen vuoksi investoitu vain sen verran, kuin on ollut välttämätöntä. Yhteispuhdistamohankkeen johdosta ympäristökeskus on esittänyt, että puhdistamolle myönnettäisiin ympäristölupa suhteellisen lyhyeksi ajaksi, noin viideksi vuodeksi. Vesistökuormituksen yleisiin vähentämisvaatimuksiin viitaten ympäristökeskus on esittänyt jäteveden käsittelyvaatimusten tarkistamista siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saisi olla enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg P/l neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. Viemäriin pääsevien vuoto ja kuivatusvesien määrää on pyrittävä edelleen vähentämään viemäriverkostoa kunnostamalla. 2) Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousyksikkö on katsonut, että huolimatta jätevesien keskittämisestä Himangan kuntaan rakennettavalle keskuspuhdistamolle, lupaehtoja tulisi kiristää nykyisestä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saisi olla enintään 10 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,4 mg P/l ja käsittelytehon tulisi molempien parametrien osalta vähintään 95 %. Myös typen osalta tulee asettaa käsittelyvaatimus. Typen poistoa koskeva vaatimus voidaan kuitenkin asettaa ehdollisena siten, että vaatimus tulee voimaan vain, jos yhteispuhdistamohanke ei toteudu. Lisäksi TE keskus on vaatinut luvan saajan velvoittamista tarkkailemaan jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia TE keskuksen hyväk

15 15 symällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. 3) Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunta on todennut puhdistamon jäävän pois käytöstä, mikäli kunnan jätevedet jatkossa johdetaan Himangalle yhteispuhdistamoon. Lautakunta on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä nykyisen jäteveden johtamisluvan lupaehdoilla. 4) Toholammin kunnan terveydensuojeluviranomainen, Toholammin kunnan terveysvalvonta on todennut puhdistamon toimineen hyvin ja lupaehtojen mukaisesti eikä terveydensuojeluviranomaiselle ole tullut puhdistamon toimintaa koskevia yhteydenottoja. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan merkittävää terveyshaittaa alueen asukkaille. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei tehty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan TE keskuksen lausuntojen johdosta. Hakija on pitänyt lausunnoissa esitettyä jäteveden käsittelyvaatimusten kiristämistä kohtuuttomana, koska puhdistamo on toiminut erittäin hyvin. Todeten, että Toholammin kunta on tässä vaiheessa sitoutunut ainoastaan yhteispuhdistamoa koskevan esiselvityksen ja hankesuunnitelman tekemiseen sekä yhteispuhdistamon ympäristöluvan hakemiseen, hakija on pitänyt ympäristökeskuksen luvan voimassaoloajalle esittämää viiden vuoden määräaikaa liian lyhyenä ja esittänyt, että lupa myönnettäisiin vähintään seitsemäksi vuodeksi. Viemäriverkostoon pääsevien vuoto ja kuivatusvesien määrän vähentämiseksi on kuluvalle vuodelle varattu euron määräraha ja samansuuruista määrärahaa on esitetty myös vuosille 2007 ja Toholammin kunta on mukana Lestijoen alueen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa kaudella YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luvan myöntäminen Ympäristölupavirasto myöntää Toholammin kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan.

16 16 Lupa myönnetään hakemuksen mukaisten talous ja teollisuusjätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sako ja umpikaivolietteiden lupamääräysten mukaiseen käsittelyyn puhdistamossa ja käsitellyn jäteveden johtamiseen puhdistamolta hakemuksen mukaisesti Lestijokeen Toholammin kunnassa. Lupamääräykset Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 3) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että Lestijokiseudun yhteispuhdistamohanke voidaan toteuttaa ja jätevesien johtaminen Lestijokeen lopettaa mahdollisimman nopeasti. 2) Mikäli jäteveden johtamista Lestijokeen ei lopeteta mennessä, luvan saajan on mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle lupamääräyksen 3) tällöin edellyttämä, mennessä toteutettavaa jäteveden käsittelyn edelleen tehostamista koskeva suunnitelma. 3) Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset vuoden 2009 loppuun asti, tai siinä tapauksessa, että jäteveden johtaminen Lestijokeen lopetetaan mennessä, jäteveden johtamisen lopettamiseen asti: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,7 93 Lisäksi kokonais ja ammoniumtyppeä on poistettava mahdollisimman tehokkaasti. Jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta mennessä, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2010 alusta lähtien seuraavat vaatimukset: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Kokonaisfosfori, P 0,4 95 Kokonaistyppi, N 60 Ammoniumtyppi, N 6 Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan puhdistamolla ja sen piirissä viemäriverkostosta tapahtuvat ohijuoksu

17 Päästöt ilmaan ja melu 17 tukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) raja arvot BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2010 alusta lukien ja vain, jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta mennessä. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 4) Toiminta on liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä ilmaan ja melua syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toiminnasta aiheutuvat haitat ovat kokonaisuudessaan mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkoston kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kunnostettava siten, että hule ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoittuu mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.

18 Poikkeavat jätevedet 18 Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsemisen estämiseksi. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/ :n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien ja lietteiden laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, sekä siitä, että lietteestä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Menettelystä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty.

19 19 Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. 10) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 11) Puhdistamolle ja sieltä pois toimitettavat lietteet ja muut jätteet on kuljetettava siten, että kuljetuksesta ei aiheudu hajuhaittaa eikä ympäristön likaantumista. Varastointi 12) Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että näistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muuta haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on toteutettava viipymättä. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suojaaltaat tai vastaavat tilat, joista näihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja tai pintavesiin. Kyseiset aineet on käsiteltävä piha alueella reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Häiriö ja muut poikkeustilanteet Riskinhallinta 13) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on joutunut tai uhkaa joutua ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava asiasta viivytyksettä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos edellä tarkoitetusta poikkeuksellisesta päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava viivytyksettä myös Toholammin kunnan ja mahdollisen muun vaikutusalueella olevan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma. Suunnitelma pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille.

20 Käyttö ja päästötarkkailu 20 15) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu puhdistamolietteen tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän luvan lupamääräykset huomioon ottaen tarvittavilta osin tarkistetulla tavalla. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta. Tarkkailuun sisältyvät, virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään kerran jokaisen kalenterikuukauden aikana. Tarkkailussa on selvitettävä mm. puhdistamolla suoritettavan elintarviketeollisuusjätevesien esikäsittelyn ja aktiivilietelaitoksen tulo ja prosessikuormitukset ja tehot sekä vesistöön puhdistamolta ja muualta johdetut päästöt. Tulokuormitukseen ei saa sisältyä puhdistamon sisäistä kuormitusta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Tarkistettu käyttö ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava Länsi Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Ympäristövaikutusten tarkkailu 16) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jäteveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys vesistötarkkailuohjelman tarkistamiseksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja esitys kalataloustarkkailuohjelmaksi Pohjanmaan TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti.

21 Kirjanpito 21 17) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista käyttöpäiväkirjaa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa mm. seuraavista asioista: ohijuoksutuksista puhdistamolla ja muualle kuin puhdistamon purkupaikalle kohdistuneista jätevesipäästöistä, puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä, mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely, varastointi ja varastoinnin turvatoimet, puhdistamon ja viemäriverkon huolto ja korjaustoimista, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä, puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, käsittelystä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista, toimintaan liittyvistä, hajua, melua tai muita ympäristöhaittoja koskevista valituksista sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 18) Kaikkien tarkkailujen tulokset ja raportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaikki vesistö ja kalataloustarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TE keskukselle. Tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille valvontaviranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.

22 22 Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet 19) Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamo on viipymättä kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma puhdistamon rakenteiden ja laitteiden sekä puhdistamoalueen tulevasta käytöstä ja kunnostuksesta aikatauluineen, toiminnan vaikutusten tarkkailusta ja muista toiminnan ja sen lopettamisen vuoksi tarpeellisista toimista on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 6 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnassa otetaan huomioon mahdollisuudet purkupaikan muuttamiseen hakemuksessa tarkoitetun, Lestijokiseudun jätevesien keskitetyn viemäröinnin ja käsittelyn yhteydessä. Tehokkaasta käsittelystä huolimatta Toholammin kirkonkylän puhdistamolta johdettavat jätevedet aiheuttavat Suomen Natura 2000 kohteisiin kuuluvan Lestijoen selkeästi suurimman pistekuormituksen. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, joka nyt olisi määrättävä korvattavaksi. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet,

23 23 jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön (1 3) Vesistön rehevöitymisen ehkäiseminen edellyttää sekä fosfori että typpikuormituksen rajoittamista. Myös ammoniumtypen poisto on tarpeen riittävän happipitoisuuden varmistamiseksi purkuvesistössä ja kaloihin kohdistuvien haittojen välttämiseksi. Asetettaessa kokonaistyppireduktiota ja ammoniumtypen pitoisuutta koskevat rajaarvot vuosikeskiarvoina on otettu huomioon vuoto ja hulevesien aiheuttamaan lämpötilan laskuun ja virtaaman lisääntymiseen liittyvät käsittelyprosessin hidastuminen ja hallintaongelmat. Koska puhdistamon asukasvastineluvun on katsottava ylittävän arvon , ja koska sekä fosfori että typpi aiheuttavat purkuvesistön rehevöitymistä, jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) sekä fosforia että typpeä koskevat vaatimukset. Lupamääräyksen 3) mukainen, vuoden 2009 loppuun asti tai, yhteispuhdistamohankkeen toteutumisesta riippuen, enintään vuoden 2011 loppuun asti vaadittava jäteveden käsittelytulos on hakemuksen nojalla arvioiden saavutettavissa ilman merkittäviä kustannuksia edellyttäviä puhdistamon kunnostus tai tehostustoimenpiteitä. Päästöt ilmaan ja melu (4) Päästöjä ilmaan ja melua koskeva lupamääräys 4) on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttö ja hoito (5), viemäriverkoston kunnostus (6) ja poikkeavat jätevedet (7) Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkoston kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) 7) mukainen menettely on tarpeen ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseksi. Lupamääräyksen 5) terveydellistä haittaa koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistusja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, että terveydellistä haittaa ei aiheudu. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi.

24 24 Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet (8 11) Lupamääräykset 8) 11) ovat ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiset. Varastointi, häiriö ja muut poikkeustilanteet sekä riskinhallinta (12 14) Kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus lupamääräyksessä 13) perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva vaatimus lupamääräyksessä 14) perustuu myös ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöriskeistä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi (15 18) Lupamääräysten edellyttämä tarkkailu on tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutusten ja haittojen sekä haittojen vähentämistarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet (19) Ympäristönsuojelulain 90 :ään perustuva lupamääräys 19) on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyn päätöksestä ilmenevällä tavalla. Ympäristöpäästöjen asianmukaiseksi vähentämiseksi tarpeellisen pitkäjänteisen menettelyn toteutumista voidaan edistää jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevien lupamääräysten 1) 3) avulla tehokkaammin ja varmemmin kuin lyhyeksi ajaksi myönnetyn määräaikaisen luvan puitteissa.