YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 65/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-34. jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 65/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-34 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Jäteveden johtamista Auran jätevedenpuhdistamolta Aurajokeen koskevan luvan muuttaminen, Aura Auran kunta PL Aura LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO NYKYINEN JÄTEVEDEN JOHTAMISLUPA Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 4) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 8) kohta Auran kunta on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeuden antaman ja Vaasan hallinto-oikeuden vahvistaman lupapäätöksen nro 90/1999/4 1) kohdan neljännen ja viidennen kappaleen poistamista. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 90/1999/4, jonka Vaasan hallinto-oikeus on pysyttänyt antamallaan päätöksellä nro 99/5026/4, myöntänyt Auran kunnalle luvan puhdistamossa käsitellyn jäteveden johtamiseen Aurajokeen Auran kunnassa. Voimassa oleva lupaehto 1) kuuluu seuraavasti: "1) Jätevesien käsittelymenetelmä ja tulos Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 30 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään

2 2 1,0 mg P/l, kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja COD Cr arvo enintään 125 mg O 2 /l. Puhdistustehon tulee COD Cr arvon osalta olla vähintään 75 % ja fosforin osalta vähintään 85 % sekä muiden arvojen osalta vähintään 90 %. Jäteveden käsittelyssä on lisäksi tavoitearvona BOD 7ATU :n osalta 20 mg O 2 /l ja fosforin osalta 0,5 mg P/l. Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Lisäksi jätevesien käsittelyssä on pyrittävä nitrifioimaan ammoniumtyppi mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä haittaa. Mikäli jätevesiä ei johdeta käsiteltäväksi muualle viimeistään vuoden 2005 alusta lukien, on jätevedenkäsittelyä tehostettava siten, että vuoden 2005 alusta lukien Aurajokeen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien ovat BOD 7ATU :n osalta enintään 15 mg O 2 /l, fosforin osalta enintään 0,5 mg P/l, COD Cr :n osalta enintään 125 mg O 2 /l ja kiintoaineen osalta enintään 35 mg/l. Puhdistustehon tulee COD Cr :n osalta olla vähintään 75 % sekä muiden arvojen osalta vähintään 90 %. Ammoniumtypen nitrifikaatioasteen on vuoden 2005 alusta lukien oltava vähintään 90 % vuosikeskiarvona laskettuna. Jäteveden käsittelyssä on vuoden 2005 alusta lukien lisäksi tavoitearvona BOD 7ATU :n osalta 10 mg O 2 /l ja fosforin osalta 0,3 mg P/l. Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Puhdistustehon tulee molempien arvojen osalta olla vähintään 95 %. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon on täytettävä edellä mainitut raja-arvot myös sillä tavoin tarkkailtuna kuin valtioneuvoston päätös 1994/365 edellyttää. Jäteveden johtamista muualle tai jätevedenpuhdistamon tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle mennessä." Lupamääräyksen 8) mukaan luvan saajan on jätettävä mennessä hakemus luvan määräysten tarkistamiseksi. HAKEMUKSEN PERUSTELUT Jätevesien käsittelyn siirtäminen Perusteluna lupamääräyksen muuttamiselle kunta on todennut toteuttavansa jätevesien käsittelyn siirron Turun keskitettyyn käsittelyyn vuonna 2008 rakentamalla siirtoputken Liedon kunnan ja Kaarinan ja Turun kaupunkien verkostoon, jota kautta jätevedet johdetaan joko Kaarinan tai Turun puhdistamolla käsiteltäväksi. Toisena vaih-

3 Jätevesien nykyinen käsittely 3 toehtona tutkitaan edelleen siirtoa Liedon verkoston kautta suoraan Turun verkostoon. Hakemukseen on liitetty neuvottelumuistioita, joista ilmenee, että siirtoviemäröinnistä on alustavasti sovittu Auran ja Liedon kuntien sekä Kaarinan ja Turun kaupunkien kesken. Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä kunnan asemanseudun taajamasta. Lisäksi puhdistamon viemäröintialueella on teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaa normaalista asumajätevedestä. Elintarviketeollisuusjätevesiä tulee Leaf Oy Auran tehtailta. Reka konsernin kumitehtaalta tulee vain tavanomaisia yhdyskuntajätevesiä. Aurassa oli asukkaita Kunnan yleisen viemärin liittyjämäärä oli asukasta eli liittymisprosentti yleiseen viemäriverkostoon oli noin 69 %. Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2002 jätevettä keskimäärin 618 m 3 /d. Keskimääräisissä jätevesimäärissä ei ole ollut suurta vaihtelua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puhdistamolle tulee huleja vuotovesiä. Puhdistamolle vastaanotetaan lisäksi Auran, Marttilan, Oripään ja Tarvasjoen kuntien haja-asutusalueiden saostus- ja umpikaivolietteitä sekä Oripään ja Tarvasjoen kuntien ja Käyrän työsiirtolan puhdistamoiden ylijäämälietteet. Vuonna 2002 puhdistamolle tuotiin saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3 ja rasvaa yhteensä 21 m 3. Näiden lisäksi tuotiin Tarvasjoen kunnan puhdistamolta 622 m 3, Oripään kunnan puhdistamolta 283 m 3 ja Käyrän työsiirtolan puhdistamolta 66 m 3 ylijäämälietettä kuivattavaksi. Vuonna 2002 tehtyjen tarkkailututkimusten perusteella puhdistamon tulokuormitus on keskimäärin seuraava: Leaf Auran tehdas Kunnasta tuleva Tuleva (Leaf + kunta Jätevesimäärä keskimäärin 85 m 3 /d 532 m 3 /d 618 m 3 /d COD Cr mg/l 690 kg/d 480 mg/l 260 kg/d mg/l 970 kg/d BOD 7ATU mg/l 450 kg/d 220 mg/l 120 kg/d 890 mg/l 570 kg/d Kokonaisfosfori 3,2 mg/l 0,27 kg/d 11 mg/l 5,7 kg/d 9,9 mg/l 6,4 kg/d Kokonaistyppi 130 mg/l 11 kg/d 56 mg/l 30 kg/d 67 mg/l 43 kg/d Kiintoaine 720 mg/l 61 kg/d 260 mg/l 140 kg/d 340 mg/l 220 kg/d Auran kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Puhdistamolla on käytetty lisäksi nitrifikaatiofillerikalkkia, teollisuushienokalkkia ja polymeerejä toiminnan tehostamiseksi. Teollisuusjäteveden esikäsittelyyn on vuoteen 1999 asti syötetty tarpeen vaatiessa fosforihappoa ja ureaa. Nykyisin fosfori- ja typpilisäyksistä on päästy lietteen sisäisillä kierroilla. Puhdistusprosessi käsittää esikäsittelyn teollisuusjätevesille, rengaskanavakäsit-

4 4 telyn sekä teollisuus- että kunnan asumajätevesille ja jälkiselkeytyksen. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Leaf Auran tehtaan jätevedet johdetaan tasausaltaaseen (altaaseen johdetaan myös rengaskanavan ylijäämäliete) ja siitä edelleen esikäsittelyyn. Esikäsittelyyn johdetaan teollisuusjäteveden lisäksi osa kunnan asutusjätevedestä (noin 10 %) ja rengaskanavan ylijäämälietettä ravinteiden (fosfori ja typpi) lisäämiseksi. Ilmastuksen ja selkeytyksen käsittävä esikäsittelyosa Leaf Auran tehtaan jätevesille otettiin käyttöön Esikäsittelystä jätevedet johdetaan yhdessä kunnan asutusjätevesien kanssa rengaskanavakäsittelyyn. Puhdistetut jätevedet johdetaan Aurajokeen. Myös Oripään ja Pöytyän kuntien sekä Käyrän työsiirtolan biologis-kemiallisesti puhdistetut jätevedet johdetaan Aurajokeen. Aurajokeen johdetun jäteveden pitoisuuksien keskiarvojen kehitys puolivuosijaksoittain vuosina on ollut seuraava: 99/I 99/II 00/I 00/II 01/I 01/II 02/I 02/II 03/I 03/II BOD 7ATU mg/l 22 3,1 30 5, ,4 5,5 COD Cr mg/l Kok.fosfori mg/l 0,69 0,22 0,92 0,29 0,75 0,32 0,72 0,62 0,28 0,34 Kok.typpi mg/l Ammonium mg/l 14 0,23 1,6 0,50 1,4 1,1 1,8 0,50 1,0 2,5 typpi Kiintoaine mg/l 19 6,7 37 9, ,1 9,7 Puhdistamon keskimääräiset puhdistustehot ovat vuosina kehittyneet seuraavasti: 99/I 99/II 00/I 00/II 01/I 01/II 02/I 02/II 03/I 03/II BOD 7ATU % COD Cr % Kok.fosfori % Kok.typpi % Ammonium % 76* 99* 96* 99* 98* 97* 97* 99* typpi Kiintoaine % * Nitrifikaatioaste Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina on ollut seuraava: BOD 7ATU kg/d 9,4 14 7,7 11 3,8 COD Cr kg/d Kok.fosfori kg/d 0,34 0,48 0,34 0,45 0,21 Kok.typpi kg/d Ammoniumtyppi kg/d 5,3 0,79 0,83 0,87 1,2 Kiintoaine kg/d 9, ,1

5 5 Puhdistamolla tai viemäriverkostosta ei ole päästöjä maaperään. Puhdistamolla syntyy kuitenkin ylijäämälietettä, joka tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Liete viedään kaatopaikalle kompostoitavaksi. Puhdistamolla saattaa olla ajoittaisia hajuhaittoja lähiympäristöön. Työntekijöillä on käytössä henkilökohtaiset työturvallisuussuojukset (kuulosuojaimet, suojalasit ja hengityssuojaimet). Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Laitos on kuitenkin melko meluton. Rakennukset ovat tavallisia lämpöeristettyjä rakennuksia. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Lähin vakituisesti asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee 120 metrin päässä puhdistamolta. Puhdistamoalueeseen liittyen eniten liikennettä aiheutuu henkilöautoliikenteestä (noin krt/a). Kuorma-autoliikennettä on noin 100 krt/a, loka-autoliikennettä noin 210 krt/a ja traktoriliikennettä noin 310 krt/a. Autoliikenteellä ei ole suurta merkitystä yleiseen melutasoon. Vesistö ja sen käyttö Aurajoki virtaa Oripään, Auran ja Liedon kuntien sekä Kaarinan ja Turun kaupunkien alueella. Auran kunnan jätevesien purkupaikka sijaitsee Aurajoen keskiosan valuma-alueella, jonka pinta-ala on 351 km 2 ja järvisyys 0 %. Aurajoki päätyy Saaristomereen Turun kaupungin kohdalla. Pellon osuus Aurajoen keskiosan valuma-alueen pinta-alasta on 36 %. Pääosa pelloista sijaitsee savimailla. Havupuuvaltaiset kangasmaat muodostavat yli puolet vesistöalueen pinta-alasta. Auran kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet virtaavat noin 35 kilometrin matkan ennen mereen päätymistään. Ennen Auran kunnan jätevesien purkukohtaa Aurajokeen johdetaan ylä- ja keskijuoksulta Oripään ja Pöytyän Riihikosken taajaman jätevesiä. Aurajoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Vähäisten kalamäärien ja jokiuoman vähävetisyyden vuoksi Aurajoen yläjuoksulla Oripäässä virkistyskalastuksellakaan ei liene suurta merkitystä. Joen keskijuoksulla Pöytyällä ja Aurassa sekä etenkin joen alajuoksulla virkistyskalastajien määrä on kasvanut ja alueella toimii järjestäytyneitä kalastuskuntia. Aurajoki on Turun kaupungin raakavesilähde. Joen alajuoksulle ja Paattistenjokeen on padottu varastoaltaita. Aurajoen keski- ja alajuoksun vettä käytetään kuivina aikoina mahdollisesti peltojen kasteluun. Aurajoessa Auran kunnan jätevesien purkualueen lähistöllä ei sijaitse yhtään yleistä uimarantaa. Keski- ja alajuoksulla joessa on pato-

6 6 altaiden muodostamia syvempiä kohtia, joita ranta-asukkaat käyttänevät myös uimiseen. Joen alajuoksun virkistyskäyttömahdollisuuksia on viime vuosina pyritty parantamaan. Päästöjen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Velvoitetarkkailujen vuosiyhteenvetojen perusteella ( ) vallinneissa virtaamatilanteissa Auran taajaman jätevesien vaikutusta ei useinkaan ole ollut havaittavissa. Suurten virtaamien aikana Auran kunnan jätevedet ovat tehokkaasti laimentuneet suuriin vesimääriin. Pienivirtaamaisina jaksoina jätevedet ovat kasvattaneet jokiveden ravinne-, erityisesti typpipitoisuuksia ja joskus myös BOD 7 -arvoa, mutta useimmiten vaikutukset ovat olleet lieviä. Joen likaantuneisuusaste ei oleellisesti ole muuttunut puhdistamon ylä- ja alapuolisen havaintopaikan välillä. Hyvin pienten virtaamien aikana jokiveden BOD 7 -arvon ja typpi- sekä fosforipitoisuuksien pitäisi laskennallisesti kasvaa huomattavasti suhteessa yläjuoksun lähtötilanteeseen typpipitoisuuden pitäisi laskelman mukaan moninkertaistua. Laskelman suuntaisia pitoisuuden muutoksia on havaittu muutamia kertoja tutkimusten aikana; enimmillään Aurajoen veden kokonaistyppipitoisuus on kasvanut 1850 µg/l, ammoniumtyppipitoisuus 710 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 74 µg/l havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä vuosina Havaituissa tilanteissa virtaamat ovat olleet välillä 0,01-0,03 m 3 /s. Laskelmaa suuremmat pitoisuuden muutokset ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden suhteen johtuvat todennäköisesti kuormituksen määrän vaihtelusta ja epätasaisesta jokiveteen sekoittumisesta. Veden ammoniumtyppipitoisuus on ollut Aurajoen keskijuoksulla Auran puhdistamon jälkeen enimmillään noin 1000 µg N/l. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut suurimmillaan talvella otetuissa näytteissä. Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammoniumtypestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyllistä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 C ja ph-arvon pysyessä pienempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniumtyppipitoisuus on pienempi kuin 2000 µg/l. Ammoniakki muuntuu lisäksi nopeasti ammoniumiksi ja ammonium edelleen nitraateiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle joessa. Aurajoen keskijuoksu on kuivina aikoina vähävetinen, mikä rajoittaa joen käyttömahdollisuuksia. Auran jätevedenpuhdistamolta johdettava kuormitus vaikuttaa osaltaan veden hygieeniseen tilaan, mutta esim. joen likaantuneisuusaste ei enterokokkien määrän perustella useinkaan ole muuttunut puhdistamon ylä- ja alapuolisen jokiosan välillä. Muuten päästöillä ei ole oleellista vaikutusta vesistön käyttöön.

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 7 Lausunnot Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lounais- Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen TE-keskukselta ja Auran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Auran jätevedenpuhdistamolla on vuosina saavutettu vaaditut puhdistustulokset ja tehot kaikkien parametrien osalta kaikkina puolivuosijaksoina lukuun ottamatta kiintoaineen pitoisuusarvoa vuoden 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja kiintoaineen puhdistustehoa vuosien 1998 ja 2000 ensimmäisillä vuosipuoliskoilla. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ovat BOD 7ATU -arvon osalta alittaneet asetetun tavoitearvon lukuun ottamatta vuosien ensimmäisiä puolivuosijaksoja. Fosforipitoisuudet ovat alittaneet tavoitearvon jälkimmäisillä puolivuosijaksoilla muulloin paitsi vuonna Ensimmäisillä puolivuosijaksoilla (ei vuonna 2003) fosforipitoisuus on ylittänyt tavoitearvon johtuen todennäköisesti vuoto- ja kuivatusvesien aiheuttamasta suuremmasta virtaamasta ja myös ohijuoksutuksista viemäriverkostossa sekä jätevedenpuhdistamolla. Ammoniumtypen nitrifikaatio on vuoden 1999 jälkimmäisestä vuosipuoliskosta alkaen ollut kaikkina puolivuosijaksoina yli 95 %. Puhdistamon tulokuormituksen lisääntymisestä huolimatta käsittelytehoa ja puhdistustulosta on kyetty parantamaan viime vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet sekä viemäriverkostossa että puhdistamolla tehdyt kunnostustoimenpiteet ja erityisesti puhdistamon huolellinen hoito. Ympäristökeskus on katsonut, että Auran kunnan Asemanseudun jätevesien johtamista Aurajokeen koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 90/1999/4 lupamääräyksen 1) neljäs ja viides kappale voidaan poistaa kunnan esittämällä tavalla. Ympäristökeskus on esittänyt, että kunta velvoitettaisiin tekemään ja toimittamaan ympäristökeskukselle tiedoksi jäteveden johtamista koskevat sopimukset Liedon kunnan sekä Kaarinan ja Turun kaupunkien kanssa (vaihtoehtoisesti Liedon kunnan ja Turun kaupungin kanssa), jäteveden käsittelyä koskeva sopimus Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa ja mahdollisena väliaikaisratkaisuna Kaarinan tai Turun kaupungin kanssa sekä siirtoviemärisuunnitelma viimeistään Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaosto on todennut, että Auran kunnan jätevesien käsittely on toiminut nykyisellään hyvin ja lupaehtojen mukaisesti. Ympäristöjaoston mielestä toimintaa voidaan jatkaa entisellään, jos Auran kunta rakentaa siirtoviemärin niin nopeasti kuin se teknisesti on mahdollista ja Kaarinan tai Turun puhdistamo on valmis vastaanottamaan Auran kunnan jätevedet.

8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupavirasto poistaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 90/1999/4 lupamääräyksen 1) neljännen kappaleen ja muuttaa viidennen kappaleen kuulumaan seuraavasti: "Jäteveden käsittelyssä on vuoden 2005 alusta lukien lisäksi tavoitearvona BOD 7ATU :n osalta 15 mg O 2 /l ja fosforin osalta 0,5 mg P/l. Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Puhdistustehon tavoitteena tulee molempien arvojen osalta olla vähintään 95 %." Lisäksi ympäristölupavirasto velvoittaa Auran kunnan toimittamaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tiedoksi jäteveden johtamista koskevat sopimukset Liedon kunnan ja Kaarinan sekä Turun kaupunkien kanssa (vaihtoehtoisesti Liedon kunnan ja Turun kaupungin kanssa), jäteveden käsittelyä koskevan sopimuksen Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa tai mahdollisena väliaikaisratkaisuna Kaarinan tai Turun kaupungin kanssa sekä siirtoviemärisuunnitelman viimeistään Auran kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa on tehostettu viime vuosina ja lupamääräysten mukaiset tulokset on saavutettu. Ympäristölupavirasto katsoo, että jätevesien johtaminen seudun kuntien kanssa yhteistyössä suunnitelmien mukaisesti antaa kuitenkin pitkällä tähtäimellä teknisesti ja taloudellisesti parhaat mahdollisuudet jätevesien tehokkaaseen käsittelyyn ja ympäristöpäästöjen vähentämiseen. Ympäristölupavirasto pitää tarpeellisena tällä päätöksellä muutetun lupamääräyksen 1) viidennen kappaleen mukaista käsittelytavoitetta, koska jäteveden käsittelytarve ja mahdollisuudet huomioon ottaen lupamääräyksen 1) toisen kappaleen mukainen jäteveden käsittelyn vähimmäistulos on riittämätön varsinkin kun toistaiseksi ei ole varmuutta toiminnan loppumisajankohdasta. Kuten erityisesti vuoden 2003 tarkkailutulokset osoittavat, puhdistamon tehokkaalla käytöllä on puhdistamon kasvaneesta kuormituksesta huolimatta saavutettavissa edellä tarkoitettua vähimmäisvaatimusta olennaisesti parempi tulos. Mikäli jätevesien käsittelyn siirtämisestä luovutaan tai sen toteuttaminen viivästyy, voidaan lupamääräystä 1) tarkistaa uudelleen ympäristönsuojelulain 58 :n nojalla. Nykyinen lupa tulee tarkistettavaksi viimeistään jätettävän lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Tällä päätöksellä tehtävästä lupamääräysten muuttamisesta ei aiheudu ympäristön merkittävän pilaantumisen vaaraa.

9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 9 Ympäristönsuojelulain 43 ja 58 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut lausunnot huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 588 euroa Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista ( /1238) 2

10 MUUTOKSENHAKU 10 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Sinikka Laitakari Markku Mäkelä Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Laitakari, Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sn

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.