Väylätoimituksen tuotteet. Maantie- ja ratatoimitus

Transkriptio

1 Väylätimituksen tutteet Maantie- ja ratatimitus

2 Kuvailulehti Julkaisun päivämäärä: Tekijä(t) Julkaisun nimi Väylätimituksen tutteet Julkaisija Maanmittauslaits ja Liikennevirast Timeksiantaja ja päivämäärä Maanmittauslaits ja Liikennevirast Kustantaja Maanmittauslaits Julkaisusarjan nimi ja numer Julkaisuvusi 2012 Sivumäärä 55 ISBN ISSN Kieli sumi Hinta Jakaja Maanmittauslaits, Liikennevirast Avainsanat tiesuunnittelu, ratasuunnittelu, maantietimitus, ratatimitus, asiakirjat, tiesuunnitelma, ratasuunnitelma Tiivistelmä Tässä julkaisussa n esitetty maantie- ja rata- eli väylätimitusten savaiheet, jissa välitetään tieta Maanmittauslaitksen sekä Liikennevirastn tai ELY-keskusten välillä. Väylätimitusvaiheen tutteil- la kuvataan Liikennevirastn, ELY-keskusten ja Maanmittauslaitksen välillä kulkevat timitusprses- siin liittyvät asiakirjat. Julkaisussa timijalta tiselle siirtyvästä tiedsta käytetään termiä tute. Tut- teista n esitetty niiden sisältövaatimukset, timittaminen ja dkumentinti. Julkaisussa n kuvattu myös muutamia väylätimituksiin liittyviä tilaustehtäviä, jtka liittyvät lennaisesti väylähankkeisiin. Väylätimituksen tutteet jaetaan klmeen ryhmään: 1. Perustiedt 2. Suunnitelmavaiheen tutteet 3. Väylätimitusvaiheen tutteet Väylätimituksen tutteet julkaistaan vain verkkversina mlempien laitsten internetsivuilla. Muut tiedt Julkaistu alun perin vunna 2012, sisältö päivitetty edellisen kerran kesäkuussa 2016.

3 Sisältö Sisällysluettel Sisältö... 3 Käsitteitä Jhdant Suunnitteluvaihe Timitusvaihe Suunnitteluvaiheen tutteet Suunnitteluvaiheen perustiedt Asiansaisselvitys Kiinteistövaikutusten arviinti (KIVA) Maantien ja rautatien yleissuunnitelma Tiesuunnitelma Ratasuunnitelma Rakennus-/rakentamissuunnitelma Maantien muuttaminen kaduksi kadunpitpäätöksellä Väylätimitusvaiheen tutteet (maantie- ja ratatimitus) Timitushakemus Ilmitus vireille tulsta Haltuunttpaalutuksen erillinen tilaus Haltuunttluettel (= luettel pistettavasta maisuudesta) Kkuskutsu Valtakirja tai valtuutus työjärjestyksen tteella Ennakkkrvaukset ja Maksatusluettel ennakista Rajankäyntiselitelmä Rajamerkkiluettel (= krdinaattiluettel) Melunmittauspöytäkirja Krvausvaatimus ja vastine Kauppahintaselvitykset ja hintamallit Krvaukset ja summatiedt Lunastettava maisuus ja krvaukset (summatiedt) sekä maksatusluettel Tilast Pöytäkirja ja valitussitus Timituskartta Luettel tie- tai rata-alueelle krvaamatta jääneestä maisuudesta Tilitietlmake ja -valtakirja (= valmis asiakirja)

4 3.19 Rasitustdistus Valitukset maaikeuteen Ilmitus timituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä Timituksen laskuttaminen Aineista Liite 1: Haltuunttkatselmusta varten kirjattava maisuus Liite 2: Kiinteistövaikutusten arviinti KIVA ja tilusjärjestelyt Liite 3: Haltuunttpaalutus, Maantietimitus Liite 4: Haltuunttpaalutus, Ratatimitus Liite 5: Krvausten maksatus Liite 6: MaagisXL-frmaatin kuvaus Liite 7: Alueellisten ELY-keskusten sähköpstisitteet Liite 8: Rautatiealueella tehtyjen timitusten sijaintitiedt Liikennevirastn

5 Käsitteitä Väylätimitus: Tute: Palvelu: Tilaustehtävä: Maantie- tai ratatimitus Väylätimituksissa Maanmittauslaitksen sekä Liikennevirastn tai ELY-keskusten välillä siirtyvä tiet. Tehtävä jnka tulksena syntyy tai jhn liittyy useita tutteita. Erillispalvelu, jnka Liikennevirast tai ELY-keskukset vivat tilata Maanmittauslaitkselta. 5

6 1. Jhdant Tässä julkaisussa n esitetty maantie- ja rata- eli väylätimitusten savaiheet, jissa välitetään tieta Maanmittauslaitksen sekä Liikennevirastn tai ELY-keskusten välillä. Väylätimitusvaiheen tutteilla kuvataan Liikennevirastn, ELY-keskusten ja Maanmittauslaitksen välillä kulkevat timitusprsessiin liittyvät asiakirjat. Julkaisussa timijalta tiselle siirtyvästä tiedsta käytetään termiä tute. Tutteista n esitetty niiden sisältövaatimukset, timittaminen ja dkumentinti. Julkaisussa n kuvattu myös muutamia väylätimituksiin ja -hankkeisiin lennaisesti liittyviä tilaustehtäviä. 1.1 Suunnitteluvaihe Tie- ja ratahankkeiden suunnittelu n vaiheittain tarkentuva prsessi. Kunkin vaiheen suunnittelutarkkuus ja päätöksentek svitetaan yhteen maankäytön suunnittelun kanssa. Suunnittelun vaiheet vat: esiselvitys, yleissuunnitelma, tie- ja ratasuunnitelma sekä rakennus-/rakentamissuunnitelma. Kaikkia suunnitteluvaiheita ei aina tarvita, js hankkeen vaikutukset arviidaan vähäisiksi tai tien/rautatien sijaintia ja sen vaikutuksia n j riittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa tai ikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Vaiheita vidaan tarvittaessa myös yhdistää. Suunniteltaessa uutta tietä tai nykyisen tien parantamista taikka uutta rautatietä tai ratasuuden parantamista, n suunnittelun perustuttava maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan. Alemman asteinen maantie tai lemassa leva rautatie vidaan kuitenkin suunnitella ilman kaavaakin, js suunnitelman suhde muuhun alueiden käyttöön vidaan riittävästi selvittää yhteistyössä viranmaisten kanssa. Esiselvitykset ja yleissuunnittelu vat sa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Esiselvitysvaiheessa tutkitaan tie- ja ratahankkeiden tarvetta ja ajitusta. Esiselvitysvaiheessa väylän sijainnista vi lla mnta vaihtehtista linjausta. Esiselvityksen tulksena tehdään päätös yleis-, tie-, rata-, tai parantamissuunnitelman alittamisesta. Yleissuunnittelussa määritellään tien ja rautatien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön. Maantien/rautatien yleissuunnittelun tulksena vi lla timenpidesuunnitelma, aluevaraussuunnitelma tai maantielain/ratalain mukainen yleissuunnitelma. Hankkeesta riippuen yleissuunnitteluvaiheeseen kuuluu Ympäristövaikutusten arviinti -prsessi (YVA) ja Kiinteistövaikutusten arviintiselvitys (KIVA). YVA-prsessin yhteydessä puhutaan päävaihtehtjen vertailusta aikaisemman alustavan yleissuunnitelman sijasta. Yleissuunnitelma laaditaan aina hankkeista, jihin n svellettu YVA-lain mukaista arviintimenettelyä (YVA-laki n muuttumassa vuden 2017 aikana). Maantie- tai ratalain mukaisesta yleissuunnitelmasta tehdään kyseisen lain mukainen hyväksymispäätös. Tie- ja ratasuunnitelma vat hankkeen tteutukseen tähtääviä maantien tai rautatien yksityiskhtaisia suunnitelmia. Tie- ja ratasuunnitelmasta tehdään lain mukainen hyväksymispäätös. Lainvimainen tie- tai ratasuunnitelma n asiakirja, jka ikeuttaa tieja ratasuunnitelmassa sitettujen alueiden ja ikeuksien lunastamiseen. Rakennus-/rakentamissuunnittelu liittyy hankkeen välittömään tteuttamiseen ja se tehdään vasta, kun hankkeen rahitus n tiedssa. Sen jälkeen, kun maantie tai sen liikenteeseen luvutettavissa leva sa valmistuu, n määrättävä, mistä päivästä tie tai sen sa avataan yleiselle liikenteelle (liikenteelle luvuttamispäätös). Rautateillä vastaava menettely n käyttöönttpäätös. 6

7 1.2 Timitusvaihe Timitusvaiheeseen vidaan siirtyä, kun tie- tai ratasuunnitelma n saanut lainviman tai n pantavissa täytäntöön valituksesta hulimatta. Maantie- tai ratatimitus tulee vireille tien- tai radanpitäjän hakemuksesta. Väylätimituksissa n tavallisimmin kyse maantien tai rautatien rakentamishankkeeseen liittyvien uusien alueiden ja ikeuksien lunastamisesta ja siihen liittyvien krvausasiiden ratkaisemisesta. Tie- tai ratasuunnitelman phjalta laaditaan timituskartta, jnka perusteella lunastettava alue merkitään maastn ja tetaan radan- tai tienpitäjän haltuun. Maantie- tai ratatimitus vidaan surittaa jk yhdessä tai kahdessa eri vaiheessa (timituksessa). Yksivaiheisessa timituksessa käsitellään kaikki timituksen savaiheet samassa timituksessa. Kaksivaiheisessa timituksessa ensimmäisen vaiheen timitus suritetaan yleensä tien tai rautatien rakentamisen aikana ja siinä käsitellään lähinnä luvutuksenkrvaukset ja ne haitan- ja vahingnkrvaukset, jtka vat tiedssa j ennen rakentamista. Tisen vaiheen timitus käynnistetään tien tai radan rakentamisen jälkeen. Timituksessa tarkistetaan tie- tai rautatiealueen rajat, suritetaan täydentävät maasttyöt ja laaditaan muuttuneilta sin uusi timituskartta sekä tehdään tarvittaessa tilus- ja yksityistiejärjestelyt. Timituksessa käsitellään lähinnä haitan- ja vahingnkrvaukset, jtka vat selvinneet vasta radan tai tien rakentamisen ja käyttööntn jälkeen. Maantie- tai ratatimitus pidetään myös tietyissä erityistapauksissa. Nämä n lueteltu MTL 25 :ssä ja RataL 20 :ssä. Näitä vat mm. maantien tai rautatien lakkauttaminen, yksityisen tien tai katualueen muuttaminen maantieksi, tasristeyksen pistaminen jne. Maantietimitus vidaan surittaa myös ennestään levan tiealueen rajan määräämiseksi (jäljempänä Rajaamistimitus) tai tienpitn ja käyttöön liittyvien krvauskysymysten ratkaisemiseksi (jäljempänä Muu krvaustimitus). Maantie- ja ratatimitus vidaan tarvittaessa jakaa useammaksi eri timitukseksi. 7

8 2. Suunnitteluvaiheen tutteet 2.1 Suunnitteluvaiheen perustiedt Suunnittelun phjaksi tilataan Maanmittauslaitksesta perustiedt, jita vat karttatiedt ja asiansaisselvitys. Tilaus tehdään Maanmittauslaitkseen. Maanmittauslaitksella ja Liikennevirastlla n vusispimus materiaalin timittamisesta. Materiaalin vi tilata ilmittamalla tilauksen yhteydessä lupatunnuksen ja hankkeen tiedt. Laskutus materiaalista menee ktusti Liikennevirastn tai ELY- keskuksiin hankkeesta riippuen. Js maantien tai rautatien yleissuunnitelma laaditaan, sen yhteydessä selvitetään kiinteistöjen rajat. Rajat esitetään suunnitelmakartilla. Kiinteistöjen mistajatiedt selvitetään, mutta suunnitelmaan ei liitetä mistajaluettela. Yleissuunnitelman tie-/rautatielinjaus saattaa muuttua tie-/ratasuunnitelmavaiheessa kymmeniä metrejä vapaassa maastssa, jten kiinteistöjatuksella n leellisempi merkitys yleissuunnitelmassa vaikutusten kannalta kuin mistajatiedilla. Vurpuhelun nnistumisen kannalta mistajatiedt kuitenkin tarvitaan. Tie- ja ratasuunnitelman laatimisen yhteydessä kiinteistöjen rajatiedt ja ajantasainen mistajatiet vat suunnitelman tärkeimpiä perustietja. Maantie- ja ratalain vaatimukset vurvaikutuksen mahdllisuuksista eivät tteudu ilman kattavia kiinteistö- ja mistustietja. Tie- ja ratasuunnitelman laatiminen vaatii myös neuvtteluja kiinteistön mistajien kanssa suunnitelmaratkaisuista. Tie- ja ratasuunnitelmavaiheessa rajatietjen gemetrisen tarkkuuden merkitys krstuu, sillä tie- ja rautatiesuunnitelmassa esitetään tarvittavat tie- ja rautatiealueiden, liitännäisalueiden ja laskuja-alueiden rajat sekä tien tai rautatien tekemisen ajaksi perustettavien ikeuksien vaatimat rajat, kuten yksityistiealueiden ja maamassjen sijitusalueiden rajat. Kiinteistötietjen hankinta n kuvattu Liikennevirastn julkaisussa 23/2011 "Maasttietjen hankinta - Timintahjeet" Sisältö Kiinteistöjatus karttamudssa: Kiinteistörekisterikartta Numeerinen rajatiet Perustiedt hankitaan hankkeen suunnitteluun mahdllisimman varhain ja riittävän leveältä alueelta. Aineistn kuuluvat kaikki alueen kiinteistöt, muut rekisteriyksiköt, määräalat ja käyttöikeusalueet. Aineistn tulee kattaa myös hankkeen takia syrjään jäävät rautatie- tai tiealueet. Alueen rajauksen tekee aineistn tilaaja. Tässä vaiheessa rajatietjen tarkkuudeksi riittää kiinteistörekisterikartan tarkkuus. Aineist timitetaan tilauksen mukaisessa mittakaavassa. Aineistn tilauksessa vidaan spia tarvittaessa tarkemmasta tarkkuustassta. Karttasat järjestetään tien etenemisjärjestykseen. Kartasta näkyvät alueella levat käyttöikeusyksiköt. 8

9 2.1.2 Timittaminen Aineist timitetaan tilauksessa svitun mukaisesti. Timittaminen tapahtuu tallentamalla aineist maanhankintaprtaaliin. Tallentamisesta tehdään sähköpstilla ilmitus tilaajan asiamiehelle tai edustajalle. Vektrimutisen aineistn frmaattina n Maagis/XL. Muusta frmaatista vidaan spia tilauksen yhteydessä Dkumentinti Tutetta judutaan mahdllisesti päivittämään hankkeen aikana, jten mudstamisja päivitysajankhdan dkumentinti n välttämätöntä. Tilaaja dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla. Asiakirjalta ei edellytetä Maanmittauslaitksessa määräaikaista eikä pysyvää säilytystä. 2.2 Asiansaisselvitys Sisältö Asiansaisluettel: Luettel kiinteistön mistajista, määräaljen mistajista, rasitustdistuksesta ilmenevät erityisten ikeuksien haltijat ja tiekunnat JAKOkii:stä saatavat tiedt (JAKOkii n Maanmittauslaitksen kiinteistörekisteri- ja timitustutantjärjestelmä) Asiansaisluetteln merkitään määräaljen mistajat niiden tiljen khdalle, jiden alueella n tiehankkeen läheisyydessä lhkmatn määräala. Asiansaisluetteln selvitetään perikuntien sakkaat. Kiinteistörekisterikartalla käyttöikeuksina näkyvien tiekuntien hallinnintitiedt merkitään asiansaisluetteln. Asiansaisen yhteystietjen llessa salaisia n tiet tästä asiansaisluetteln yhteydessä. Asiakirjjen timittaminen salassa pidettäville henkilöille tapahtuu Maanmittauslaitksen kautta Timittaminen Aineist timitetaan tilauksessa svitun mukaisesti. Timittaminen tapahtuu tallentamalla aineist maanhankintaprtaaliin. Tallentamisesta tehdään sähköpstilla ilmitus tilaajan asiamiehelle tai edustajalle. Frmaattina n JAKOkii:stä saatava Excel - taulukk. Muusta frmaatista vidaan spia tilauksen yhteydessä Dkumentinti Tutetta judutaan mahdllisesti päivittämään hankkeen aikana, jten mudstamisja päivitysajankhdan dkumentinti n välttämätöntä. Tilaaja dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla. Asiakirjalta ei edellytetä Maanmittauslaitksessa määräaikaista eikä pysyvää säilytystä. 9

10 2.3 Kiinteistövaikutusten arviinti (KIVA) Kiinteistövaikutusten arviintiselvitys (KIVA) tehdään yleensä yleissuunnitelmavaiheessa, kska yleissuunnitelmassa n esitettävä tien tai rautatien arviidut vaikutukset kiinteistörakenteeseen. KIVA-selvityksen perusteella tien- tai radanpitäjä päättää, nk kiinteistöteknisillä timenpiteillä vaikutusta tie- tai ratasuunnitelman hyväksyttävyyteen ja vidaank niillä saavuttaa säästöjä väylähankkeen rakentamiskustannuksissa ja lunastuskrvauksissa. KIVA-selvitys tilataan aina erikseen. Mikäli KIVA-selvitystä ei le tehty yleissuunnitelmavaiheessa, ja se katstaan tarpeelliseksi, niin se tulisi tehdä tie- tai ratasuunnitelmavaiheen alussa. Yleissuunnitelmavaiheen jälkeen ennen tie- tai ratasuunnittelua vidaan tarvittaessa tehdä maanmittaustimituksia. KIVA-selvityksen tekijä timittaa arvin tarvittavista kiinteistöteknisistä timenpiteistä. KIVA-selvityksessä esitettyjen kiinteistöteknisten timenpiteiden laajuudesta riippuen tulee kiinteistötimitusten tekemiselle varata riittävästi aikaa. Vähäiset kiinteistötekniset timenpiteet vidaan sittaa tie- tai ratasuunnitelmassa ja tteuttaa väylätimituksen yhteydessä. KIVA-selvityksen perusteella tien- tai radanpitäjä päättää kiinteistötekniset timenpiteet. Tällöin vivat tulla kysymykseen tilusjärjestelyt kuten alueellinen yksityistietimitus, hankeuusjak tai tilusvaiht. Suunnitteluvaiheessa keskeneräinen kiinteistötimitus tulee humiida tie- ja ratasuunnitelman esitystavassa. (ks. Liite 2: Kiinteistövaikutusten arviinti KIVA ja tilusjärjestelyt) 2.4 Maantien ja rautatien yleissuunnitelma Yleissuunnitelman sisältö Maantielain 19 :n ja ratalain 12 :n mukaan yleissuunnitelmassa n esitettävä selvitys maantien/rautatien rakentamisen tai kehittämisen tarpeellisuudesta sekä tutkituista vaihtehdista, tien/radan liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut, tien/rautatiealueen likimääräinen sijainti sekä tien/rautatiealueen ja rautatieliikenteen arviidut vaikutukset, kuten vaikutukset tie- ja liikennelihin, liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen. Suunnitelmassa n lisäksi esitettävä mahdllisuudet haitallisten vaikutusten pistamiseksi tai vähentämiseksi sekä alustava kustannusarvi. Yleissuunnitelmassa esitetään suunnitelmakartalla kiinteistörajat ja -tunnukset, mutta ei mistajatietja. Yleissuunnitelmassa ei esitetä tie- tai rautatiealueen eikä suja-alueen rajja Aineistjen dkumentinti ja timitustapa Kiinteistö- ja mistajatiedt timitetaan ELY-keskukselle tai suraan suunnitteluknsultille khdissa 2.1 ja 2.2 kuvatulla tavalla ja esitetyssä frmaatissa Arkistinti Liikennevirast säilyttää pysyvästi yleissuunnitelmien hyväksymiseen liittyvät asiakirjat. Maantien yleissuunnitelman lähtöaineistn säilyttää kyseinen ELY-keskus. Rautatien yleissuunnitelman lähtöaineistn säilyttää Liikennevirast. 10

11 2.5 Tiesuunnitelma Tiesuunnitelman sisältö Maantielain 22 mukainen tiesuunnitelma laaditaan Liikennevirastn hjeen "Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa, 2009" mukaisesti. Julkaisussa n yksityiskhtaiset hjeet tiesuunnitelmakartan sisällöstä ja esitystavasta. Tiesuunnitelmakartalle merkitään suunniteltu tiealueen raja. Tiealueen rajat määritetään käyttäen tarkkaa maastmallia, tien rakennemallia tai pikkileikkaustietja sekä numeerista kiinteistörajatieta. Tiealueen rajauksen suunnittelussa asemakaava-alueella ja kaava-alueen ulkpulella käytetään mahdllisimman pitkiä suria. Mahdllisesti tarvittavat työnaikaiset lisäalueet merkitään suunnitelmaan tietyön ajaksi haltuun tettavina alueina. Asemakaava-alueilla maantien tiealue rajataan kaavan sittaman liikennealueen sisälle tai LT-alueen rajalle. Mikäli asemakaavassa n varattu liikennealuetta laajemmin kuin tiehankkeen tteutusvaihe vaatii, tiealue rajataan maantielain 5 :n ja edellä levan mukaisesti. Taajamien ulkpulella, asemakaavittamattmalla alueella, tiealue rajataan maantielain 5 :n ja edellä levan mukaisesti. Rajauksessa tetaan humin nrmaalien tierakenteiden lisäksi mahdlliset meluesteet ja riista-aidat sekä vastapenkereet ja kevennysleikkaukset. Kuivatuksen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä humita, jtta sivujien vaatima tila n riittävä ja sivujat mahtuvat tiealueelle. Maantien suja- ja näkemäalueet suunnitellaan ja esitetään aina tiesuunnitelmakartalla, sillä maantie- lain 61 :n mukaan nämä tiealueen ulkpuliset kiinteistön käyttörajitukset merkitään kiinteistörekisteriin ja rajitukset merkitään tarpeen mukaan maastn. Maantien suja-alue perustuu suraan maantielakiin Aineistjen dkumentinti ja timitustapa Kiinteistö- ja mistajatiedt timitetaan ELY-keskukselle tai suraan suunnitteluknsultille khdissa 2.1 ja 2.2 kuvatulla tavalla ja esitetyssä frmaatissa. Asemakaavan mukaisen liikennealueen rajatiedt timittaa kunta. Tiesuunnitelman rajatiedt dkumentidaan numeerisesti erikseen miksi tiedstikseen seuraavasti: Tiealue mistusikeudella Tiealue tieikeudella (tunneliin, sillalle, padlle, kannelle tai kannen alle) Työn ajaksi haltuun tettavat alueet ja kulkuyhteydet Laskuja-alueet (sisältää myös laskujhtjen tarvitsemat alueet) Maamassjen sijitusalueiden rajat Liitännäisalueiden rajat Näkemäalueiden rajat Maanteiden suja-alueiden rajat Yksityisten teiden tiealueiden rajat Tilusjärjestelyehdtusten rajat 11

12 Lisäksi dkumentidaan numeerisesti seuraavat gemetriatiedt: Maanteiden mittalinjat; merkintä kartalla M1, M2 jne Maanteihin kuuluvien jalankulku- ja pyöräteiden mittalinjat; merkintä kartalla J1, J2 jne. Yksityisten teiden mittalinjat; merkintä kartalla Y1, Y2 jne. Jalankulku- ja pyörätie yksityistienä; merkintä kartalla Y1J, Y2J jne. Laskujien/laskujhtjen mittalinjat Ratjen mittalinjat (MTL 32 a ) Maanmittauslaitkselle timitettavan numeerisen aineistn taskrdinaattien tulee lla krdinaattijärjestelmässä ETRS-GKnn riippumatta suunnitelman krdinaattijärjestelmistä. Tiedstt timitetaan ensisijaisesti inframdel-dkumentaatin mukaisesti (yleiset inframallivaatimukset YIV 2015) tai esim. MAAGIS XL -mudssa (ks. Liite 6). Tiedstjen nimeämiskäytäntö tulee lla selkeästi dkumentitu luvutettavan aineistn mukana Arkistinti ELY-keskus säilyttää tiesuunnitelman numeeriset tiedstt. 2.6 Ratasuunnitelma Ratasuunnitelman sisältö Ratalain 15 mukainen ratasuunnitelma laaditaan Liikennevirastn hjeiden "Ratasuunnitelman sisältö ja esitystapa" sekä "Timintahje" (valmistuvat 5/2017) mukaisesti. Julkaisuissa n yksityiskhtaiset hjeet suunnitelmakartan sisällöstä ja esitystavasta. Suunnitelmakartalle merkitään suunniteltu rautatiealueen raja. Rautatiealueen rajat määritetään käyttäen tarkkaa maastmallia, radan rakennemallia tai pikkileikkaustietja sekä numeerista kiinteistörajatieta. Rautatiealueen rajauksen suunnittelussa asemakaava-alueella ja kaava-alueen ulkpulella käytetään mahdllisimman pitkiä suria. Mahdllisesti tarvittavat työnaikaiset lisäalueet merkitään suunnitelmaan ratatyön ajaksi haltuun tettavina alueina. Asemakaava-alueilla rautatiealue rajataan kaavan sittaman liikennealueen sisälle tai LR-alueen rajalle. Mikäli asemakaavassa n varattu liikennealuetta laajemmin kuin rautatiehankkeen tteutusvaihe vaatii, rautatiealue rajataan ratalain 3 :n ja edellä levan mukaisesti. Taajamien ulkpulella, asemakaavittamattmalla alueella, rautatiealue rajataan ratalain 3 :n ja edellä levan mukaisesti. Rajauksessa tetaan humin nrmaalien ratarakenteiden lisäksi mahdlliset meluesteet ja hulttiet sekä vastapenkereet ja kevennysleikkaukset. Kuivatuksen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä humita, jtta sivujien vaatima tila n riittävä ja sivujat mahtuvat rautatiealueelle. Radan suja- ja näkemäalueet suunnitellaan ja esitetään aina suunnitelmakartalla, sillä ratalain 51 :n mukaan nämä rautatiealueen ulkpuliset kiinteistön käyttörajitukset merkitään kiinteistörekisteriin ja rajitukset merkitään tarpeen mukaan maastn. Radan suja-alue perustuu suraan ratalakiin (RataL 37 ). 12

13 2.6.2 Aineistjen dkumentinti ja timitustapa Kiinteistö- ja mistajatiedt timitetaan Liikennevirastlle tai suraan suunnitteluknsultille khdissa 2.1 ja 2.2 kuvatulla tavalla ja esitetyssä frmaatissa. Asemakaavan mukaisen liikennealueen rajatiedt timittaa kunta. Ratasuunnitelman rajatiedt dkumentidaan numeerisesti erikseen miksi tiedstikseen seuraavasti: Rautatiealue mistusikeudella Rautatiealue käyttöikeudella (tunneliin, sillalle, padlle, kannelle tai kannen alle) Rautatieliikenteen palvelualueet Työn ajaksi haltuun tettavat alueet ja kulkuyhteydet Laskuja-alueet (sisältää myös laskujhtjen tarvitsemat alueet) Maamassjen sijitusalueiden rajat Liitännäisalueiden rajat Näkemäalueiden rajat Radan suja-alueiden rajat Yksityisten teiden tiealueiden rajat Tilusjärjestelyehdtusten rajat Lisäksi dkumentidaan numeerisesti seuraavat gemetriatiedt: Ratjen mittalinjat Yksityisten teiden mittalinjat Laskujien/laskujhtjen mittalinjat Maanteiden ja niihin liittyvien jalkakäytävien ja pyöräteiden mittalinjat (RataL 25 b ) Maanmittauslaitkselle timitettavan numeerisen aineistn taskrdinaattien tulee lla krdinaattijärjestelmässä ETRS-GKnn riippumatta suunnitelman krdinaattijärjestelmistä. Tiedstt timitetaan ensisijaisesti inframdel-dkumentaatin mukaisesti (yleiset inframallivaatimukset YIV 2015) tai esim. MAAGIS XL (ks. Liite 6). Tiedstjen nimeämiskäytäntö tulee lla selkeästi dkumentitu luvutettavan aineistn mukana Arkistinti Liikennevirast säilyttää ratasuunnitelman numeeriset tiedstt. 13

14 2.7 Rakennus-/rakentamissuunnitelma Rakennus-/rakentamissuunnitelma n tie- tai ratahankkeen tteuttamisen yksityiskhtainen suunnitelma. Suunnitelman vi laatia Liikennevirast, ELY-keskus tai urakitsija tteuttamisen urakkamudsta riippuen. Lainvimainen tie- tai ratasuunnitelma n lunastusasiakirja, jka ikeuttaa tie- ja ratasuunnitelmassa sitettujen alueiden ja ikeuksien lunastamiseen. Tiealueen haltuuntt perustuu jk hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai tien parantamissuunnitelmaan, jllin kiinteistön mistaja tai haltija n antanut kirjallisen sustumuksensa tiealueen lunastamiseen. Rautatiealueen haltuuntt perustuu jk hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan tai radan parantamissuunnitelmaan, kun hanke n vaikutuksiltaan vähäinen (RataL 14 2 mm ja HE 222/2006) ja kiinteistön mistaja tai haltija n antanut kirjallisen sustumuksensa rautatiealueen lunastamiseen. 2.8 Maantien muuttaminen kaduksi kadunpitpäätöksellä Asemakaavassa katualueella leva maantie muuttuu kaduksi kunnan tekemällä kadunpitpäätöksellä maankäyttö- ja rakennuslain 86a :n mukaisesti. Kun kadunpitpäätös saa lainviman, maantie lakkaa siltä sin ja maantiealue siirtyy kunnan mistukseen, jllei kunta sitä j mista MRL:n 93, 94, 218 :n perusteella. Kunnan mistukseen siirtyvät katualueet mudstetaan kiinteistö(i)ksi tai liitetään kunnan ennestään mistamaan kiinteistöön yleisen alueen lhkmisessa, jnka yhteydessä vidaan surittaa tarvittaessa tarpeelliset kiinteistönmääritykset. 14

15 3. Väylätimitusvaiheen tutteet (maantie- ja ratatimitus) Asiakirjan tuttaja vi lla hakija tai Maanmittauslaits. Tietyissä tapauksissa myös knsultti. Asiakirjjen timittamisessa nudatetaan: Spimusta maanhankintaprtaalin käytöstä Liikennevirastn, Maanmittauslaitksen ja Elinkein-, Liikenne- ja ympäristökeskusten välillä, ja Spimusta kirjeenvaihdsta Maanmittauslaitksen ja Liikennevirastn sekä Elinkein-, Liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa kskien kutsukirjeiden lähettämistä, Asiakirjat timitetaan maanhankintaprtaaliin PDF-frmaatissa ja kuvat PDF- tai JPG-frmaatissa. Asiakirjjen dkumentinnissa nudatetaan: Maanmittauslaitksen tiednhjausjärjestelmää. 3.1 Timitushakemus Sisältö Timitushakemus pitää sisällään seuraavat asiat: Ylätunniste: Päiväys, alueellisen ELY-keskuksen lg ja asianumer Otsikk: HAKEMUS/maantietimitus tai HAKEMUS/ratatimitus Yksilöintitiet: Hankkeen nimi siten kuin se n hyväksytyssä tie- tai ratasuunnitelmassa kirjattu tai muu yksilöintitiet, kun kyse n muusta kuin suunnitelmaan perustuvasta timituksesta, kunta/kunnat Tarkitus maantietimituksessa: Krvaustimitus Rajaamistimitus Muu krvauksia kskeva maantietimitus Maantien tai liitännäisalueen lakkauttamista kskeva timitus Tarkitus ratatimituksessa: Krvaustimitus Rajaamistimitus Muu krvauksia kskeva timitus Rautatien tai liitännäisalueen lakkauttamista kskeva timitus Hakijan allekirjitus, asema hakijarganisaatissa ja yhteystiedt: 15

16 Liitteet: Liitteitä kuvaava teksti Lisäinfrmaati: Krvaustimituksissa tivmus aikatauluista alkukkuksen ja haltuunttkatselmuksen salta, js aikatauluista ei le etukäteen svittu. Tilaus väylä- ym. alueiden maastn merkitsemisestä. (Ks. khta 3.3) Hakijan edustajien tai asiamiesten yhteystiedt Muut mahdlliset timitusta palvelevat tiedt Timitushakemukseen liitetään seuraavat liitteet: Hakemuksen liitteet rakentamishankkeen yhteydessä: hyväksytty tiesuunnitelma/ratasuunnitelma, jka n saanut lainviman tai n pantavissa täytäntöön valituksesta hulimatta (MTL 54.1 ja RataL 44 ) MTL:n 21 :ssä (parantamissuunnitelmissa sustumuksilla) tai RataL:n 14.2 :ssä tarkitettu kirjallinen sustumus taikka RataL:n 47.1 :ssä tarkitettu hyväksyminen/kirjallinen sustumus (MTL 54.2 /RataL 44 ) Suunnitelmakartat graafisina ja numeerisina khtien ja mukaisina Tehdyt spimukset KIVA-aineist Maanmistajien sustumukset, js hankkeen tteuttaminen maastssa n alitettu ennen timituksen alittamista tai timituksessa määrättyä haltuunttajankhtaa (MTL 56.2 /RataL 46.2 ). Yleiskartta Tarvittaessa luettel purettavista rakennuksista, yleiskartta teiden hallinnllisista järjestelyistä, työnaikaisten liikennejärjestelyjen periaatekartta, yms. Hakemuksen liitteet MTL 74 ja RataL 65 mukaisissa timituksissa (muu krvauksia kskeva timitus): Selvitys asiasta ja asiansaisista Hakemuksen liitteet MTL 75.1, RataL 82 tai 83 :ien mukaisissa timituksissa (yksityistien tai kadun muuttuminen maantieksi, maantien/rautatien tai liitännäisalueen lakkauttaminen): Sijaintikartta tarkituksenmukaisessa mittakaavassa Lakkauttamista kskeva tie- tai ratasuunnitelma (MTL 89 ja 95 :t/ratal 20, 79 ja 83 :t) Hakemuksen liitteet MTL 75.2 mukaisessa timituksessa (ennestään levan maantien tiealueen, liitännäisalueen taikka suja- tai näkemäalueen rajan määrittäminen): Sijaintikartta tarkituksenmukaisessa mittakaavassa 16

17 Tiealueen vastaanttpöytäkirja Mahdlliset spimukset tiealueen kunnstuksista Timittaminen Hakija tallentaa hakemuksen liitteineen hanketta varten nimeämäänsä kansin maanhankintaprtaalissa sekä lähettää hakemuksen sähköpstitse Maanmittauslaitkseen Dkumentinti Pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa (hakemus). Js liiteasiakirjilla katstaan levan timituksen kannalla erityistä merkitystä, tetaan ne pöytäkirjan liitteiksi ja arkistidaan pysyvästi. 3.2 Ilmitus vireille tulsta Sisältö ELY-keskuksen asianumer. Ylätunniste: Maanmittauslaitksen lg, Ilmitus, timitusnumer, asianumer, jka n samalla arkisttunnus ja sivunumer. Otsikk: Timitus vireille. Tekstisisältö 1: Selvitys hakemuksen vastaanttamisesta ja timituksen vireilletulsta. Kuvaus timituksesta: Kiinteistö (lunastusyksikkö), jka n määritelty khdekiinteistöksi. Tekstisisältö 2: Timitusnumer, timitusinsinööri, selvitys timituksen alkukkuksen tiedttamisesta, hje yhteydentsta ja pyyntö sitteenmuutksesta. Yhteystiedt: Timitusinsinööri / Puhelinnumer / Sähköpsti Alatunniste: Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä henkilö tallentaa ilmituksen maanhankintaprtaaliin välittömästi ilmituksen tehtyään ja ilmittaa samalla asiasta sähköpstitse hakijaa edustavan timialueen vastuuhenkilölle. Lisäksi ilmitus lähetetään sähköpstitse alueellisen ELY-keskuksen kirjaamn (sitteet ks. liite 7) Dkumentinti Lunastaja (ELY-keskus tai Liikennevirast) dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla. Asiakirjalta ei edellytetä Maanmittauslaitksessa määräaikaista tai pysyvää säilytystä. 17

18 3.3 Haltuunttpaalutuksen erillinen tilaus Sisältö Ylätunniste: Päiväys, alueellisen ELY-keskuksen lg ja asianumer Otsikk: TILAUS Yksilöintitiet: Hankkeen nimi siten kuin se n hyväksytyssä tie- tai ratasuunnitelmassa kirjattu, kunta/kunnat Tarkitus: Haltuun tettavien alueiden maastn merkitseminen Ajankhta, jllin numeerinen mittausaineist timitetaan Hakijan allekirjitus, asema hakijarganisaatissa ja yhteystiedt Lisäinfrmaati: Tivmus aikatauluista Tilaajan ja tarvittaessa muidenkin tilaajan edustajien tai asiamiesten yhteystiedt Muut mahdlliset haltuunttpaalutusta palvelevat tiedt Timittaminen Tilaaja lähettää tilauspyynnön sähköpstitse Maanmittauslaitkseen Dkumentinti Js tilausta tehtäessä n vireillä hanketta kskeva timitus, niin säilytysaika n kuusi vutta. Muutin laskutuksen jälkeen MML ei säilytä tilausta. 3.4 Haltuunttluettel (= luettel pistettavasta maisuudesta) Sisältö Kiinteistötunnus, tilan nimi ja tarvittaessa mistaja Luettel pistettavasta maisuudesta kuviittain tai paaluväleittäin Tarvittaessa kuvat pistettavasta maisuudesta Ks. liite Timittaminen Js haltuunttluettel n knsultin tekemä erillinen asiakirja, niin tilaaja tallentaa sen välittömästi valmistumisen jälkeen maanhankintaprtaaliin. Js tilaaja n muu kuin timitusinsinööri, niin hän lähettää luetteln välittömästi sen valmistumisen jälkeen sähköpstitse timitusinsinöörille. Js haltuunttluetteln laatii timitusinsinööri tai hänen määräämänsä, niin tekijä tallentaa sen välittömästi valmistumisen jälkeen maanhankintaprtaaliin ja ilmittaa sähköpstitse asiasta hakijan asiamiehelle tai edustajalle Dkumentinti Pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa jk sana pöytäkirjaa tai sähköisenä pöytäkirjan liiteasiakirjana. 18

19 3.5 Kkuskutsu Sisältö MML:n SULKA-välineellä laadittu asiakirja Ylätunniste: Maanmittauslaitksen lg, Kutsu, timitusnumer, diarinumer, jka n samalla arkisttunnus ja sivunumer. Otsikk: Maanmittaustimitus, maantietimitus/ratatimitus. Khde: Hankkeen nimi, siten kuin se n tie- tai ratasuunnitelmassa kirjattu ja kunta/kunnat, jssa hanke n vireillä Kkus: Kkuksen päivämäärä ja alkamisaika Paikka: Kkuspaikka ja site Arviitu kest Hakija Timituksen tarkitus: Selvitys siitä, mistä timituksessa n kysymys Kkuksen tarkitus: Selvitys kkuksessa käsiteltävistä asiista Humiitavaa: Kehtus maanmistajille ilmittaa tiedssaan levat erityisten ikeuksien haltijat ja humautus, ettei asiansaisen pissal estä timituksen surittamista, yms. Yhteystiedt: Timitusinsinööri / Puhelinnumer / Sähköpsti (Tudaan timitukselta, n muutettavissa) Liitteet: Liitettä kuvaava teksti Alatunniste: Timittaminen Kkuskutsu timitetaan alueellisen ELY-keskuksen kirjaamn sähköpstilla (sitteet ks. liite 7). Ennen vireille tulleen ratatimituksen tai tasristeyksen pistn liittyvän yksityistietimituksen salta kkuskutsu timitetaan sähköpstilla myös Liikennevirastn kirjaamn kirjaam@liikennevirast.fi. Lisäksi timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa kutsun maanhankintaprtaaliin ja lähettää kutsun hakijan asiamiehelle tai edustajalla sähköpstilla samalla kertaa kun maanmistajakutsutkin lähetetään. Ratatimitusten salta kutsu lähetetään sekä ELY-maanhankkijan että rataisännöitsijän sähköpstiin (ellei henkilöiden välillä le tisin svittu) Dkumentinti Pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa. 3.6 Valtakirja tai valtuutus työjärjestyksen tteella Sisältö (valtakirja) Ylätunniste: Päiväys, alueellisen ELY-keskuksen lg ja asianumer 19

20 Otsikk: Valtakirja Yksilöintitiet: Hankkeen nimi siten kuin se n hyväksytyssä tie- tai ratasuunnitelmassa kirjattu, kunta/kunnat tai yleisvaltuutus Valtuutettu Päiväys Valtuuttajan allekirjitus, asema hakijarganisaatissa ja yhteystiedt Timittaminen Valtakirjaa ei vaadita asiamieheltä, jka vakiintuneesti n edustanut timituksissa tientai radanpitäjää. Muutin alkuperäinen valtakirja tai työjärjestyksen te n esitettävä timituksen alkukkuksessa tai siinä kkuksessa, jssa hän edustaa hakijaa ensimmäisen kerran ja kaksiskappale valtakirjasta n jätettävä kkuksessa timitusinsinöörille Dkumentinti Valtuutus selstetaan pöytäkirjassa. Valtakirjja ei arkistida. 3.7 Ennakkkrvaukset ja Maksatusluettel ennakista Sisältö Otsikk: Ennakkkrvaukset/Maksatusluettel ennakista Tunnistetiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, päätöksenantpäivämäärä, timitusnumer, arkisttunnus, asiakirjan sivunumer (ylätunniste) Kiinteistötunnus, kiinteistön nimi, kunta, mistaja Omistaja, site, mistusikeusnäyttö, mistussuusluku Timituksen khde: (Tien nimi ja numer) tai (Rautatiealueen nimi ja numer) Haltuunttpäivä Khteen kuvaus = haltuuntttiedt (Ennakkkrvaukset) Krvauksen saajat, haltuuntttiedt maksettavat ennakkkrvaukset, krn alkamispäivä (Maksatusluettel ennakista) Pinta-alat ja arvt kuviittain, krvaukset yhteensä, ennakkkrvaustiedt (Ennakkkrvaukset) Krn alkamispäivämäärä (pöytäkirja) Ilmitus krvausten tallettamisesta (pöytäkirja, ennakkkrvaukset, maksatusluettel ennakista) Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa Ennakkkrvaukset -asiakirjan maanhankintaprtaaliin ilmittaen asiasta sähköpstitse hakijan ilmittaman jakelulis- 20

21 tan henkilöille (ratatimitusten salta lisäksi rataisännöitsijälle), tekee ennakkkrvausten siirrn MML:n tietjärjestelmistä hakijan tietjärjestelmiin, sekä lähettää alueellisen ELY-keskuksen kirjaamn (sitteet ks. liite 7) samassa sähköpstissa mina tiedstinaan selkeästi nimettyinä pöytäkirjan, maksatusluetteln, tilitietlmakkeet ja perukirjat. Timenpiteet pyritään tekemään kahden viikn kuluessa timituksen lpettamisesta. Maksatukseen liittyvät kysymykset sitetaan maanhankinnan maksattajien asiintipstilaatikkn Dkumentinti Pöytäkirja ja timituskirja. Kirjattuna pysyvä säilytys. Säilytys rekisteröinnin jälkeen kuusi vutta, Maanmittauslaitksen sähköinen arkist. 3.8 Rajankäyntiselitelmä Sisältö JAKO -asiakirja Kiinteistöt/Rekisteriyksiköt, kiinteistötunnukset ja kiinteistöjen/rekisteriyksiköiden nimet Rajankäynnin peruste (rajamerkki maastssa, nautinta, muu) ja asiakirjan arkistnumer (säilytysnumer) Rajamerkkiväli ja pituus Vanhan (entisen) pyykin n: Uuden pyykin n: ja rakenne Siirretyn rajamerkin etäisyys Humautuksia (khtaan vi kirjittaa vapaamutista tekstiä) Timittaminen Rajankäyntiselitelmää ei le tarvetta timittaa tien- tai radanpitäjälle Dkumentinti Pöytäkirja tai erillinen rajankäyntiselitelmä, timituskartta. Rekisteröinnin jälkeen pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa. Merkinnät kiinteistörekisterissä ja kiinteistörekisterikartassa. 3.9 Rajamerkkiluettel (= krdinaattiluettel) Sisältö Otsikk: Rajamerkkiluettel Tunnistetiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, timitusnumer, arkisttunnus, asiakirjan sivunumer (ylätunniste) 21

22 Rajapyykin, paalun tai rajapisteen n: N- ja E-krdinaatit ETRS/GKn-järjestelmässä Sijaintitarkkuus Rajapisteen laji (yksipaaluinen, putki, pultti, viisikivinen, ym.). Merkintä, nk rajamerkki timituksessa rakennettu Timittaminen Rajamerkkiluettela ei le tarvetta timittaa tien- tai radanpitäjälle Dkumentinti Timituskartta tai sen liite. Rekisteröinnin jälkeen pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa Melunmittauspöytäkirja Melunmittauspöytäkirjan hella samaa sisältöä svelletaan myös tärinämittauspöytäkirjassa sekä muissa vastaavissa immissihaittamittauksissa Sisältö Otsikk: Liikennemelun mittauspöytäkirja Mittaaja Läsnälijat Kalibrintilukema Mittarin asetukset Mittauspisteen määrity Tie- ja ratalsuhteet Säält Mittaustulkset Muut havainnt Timittaminen Js mittauspöytäkirja n knsultin tekemä asiakirja, niin tilaaja tallentaa sen välittömästi valmistumisen jälkeen maanhankintaprtaaliin. Js tilaaja n muu kuin timitusinsinööri, niin hän lähettää pöytäkirjan välittömästi sen valmistumisen jälkeen sähköpstitse timitusinsinöörille. Js mittauspöytäkirjan laatii timitusinsinööri tai hänen määräämänsä, niin tekijä tallentaa sen välittömästi valmistumisen jälkeen maanhankintaprtaaliin ja ilmittaa sähköpstitse asiasta hakijan asiamiehelle tai edustajalle. Js hakijan asiamies tai edustaja haluaa saada tietja keskeneräisestä pöytäkirjasta (hanketta edeltävistä mittauksista) lähettää timitusinsinööri tai hänen määräämänsä 22

23 mittaustulkset sähköpstilla niitä pyytäneelle Dkumentinti Säilytys rekisteröinnin jälkeen kuusi vutta sähköisenä Krvausvaatimus ja vastine Sisältö Krvausvaatimus ja vastineet vat vapaamutisia. Tivmus kuitenkin n, että vaatimus ja vastine sisältävät timituksen tunnistetiedt, yhteystiedt, kiinteistötiedt ja eritellyt vaatimukset ja vastaukset perusteluineen ja eurmäärineen sekä allekirjituksen Timittaminen Kirjallinen krvausvaatimus vidaan lähettää timitusinsinöörille pstin välityksellä, sähköpstina tai sähköpstin liitetiedstna. Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa vaatimuksen maanhankintaprtaaliin välittömästi vaatimusten tekajan umpeuduttua ja ilmittaa sähköpstitse asiasta hakijan asiamiehelle tai edustajalle. Js krvausvaatimus tehdään suullisesti timituskkuksessa, kirjaa timitusinsinööri sen pöytäkirjaan ja tallentaa pöytäkirjan maanhankintaprtaaliin ja ilmittaa sähköpstitse asiasta hakijan asiamiehelle tai edustajalle. Hakijan asiamies tai edustaja pulestaan tallentaa vastineen maanhankintaprtaaliin ja ilmittaa sähköpstitse asiasta timitusinsinöörille. Mikäli hakija ei anna vastinetta, hakijan asiamies tai edustaja ilmittaa siitäkin sähköpstitse timitusinsinöörille Dkumentinti Pöytäkirja, timituskirja tai vaatimus- ja vastinekirjelmä. Rekisteröinnin jälkeen pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa, ellei kirjelmien sisältöä le selstettu pöytäkirjassa tai timituskirjassa Kauppahintaselvitykset ja hintamallit Sisältö Kauppahintaselvitys: Hakuehdt Tulste haetuista kiinteistönluvutuksista Kauppahintarekisterin tilasttiedt Kauppahintjen analyysi Hintamalli: hintamalli perustiedt hintamallista mitä malli selittää (yksikkö-/kknaishinnan lgaritmia, yksikkö- 23

24 /kknaishintaa) mitä muta muuttujat vat (jatkuvia muuttujia, dummy-muuttujia, lukkamuuttujia) mihin mutn muuttujat vat kdattu (muunnkset, esim. lgaritmit) perustiedt hintamallin taustalla levasta aineiststa: (kauppjen lukumäärä, aluerajaus, kiinteistötyyppirajaus, muut rajaukset) perustiedt hintamallin lutettavuudesta: (mallin svitettu selitysaste, yksittäisten muuttujien lutettavuus eli ns. p-luvut) Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä henkilö tallettaa maanhankintaprtaaliin vain erikseen pyydettäessä Dkumentinti Pöytäkirja ja timituskirja, kauppahintarekisterin tulsteet. Säilytys rekisteröinnin jälkeen kuusi vutta sähköisenä Lunastettava maisuus ja krvaukset (summatiedt) sekä maksatusluettel Lunastettava maisuus ja krvaukset (summatiedt) -asiakirja n timituskirjan sa, jsta ilmenee kaikki kiinteistönmudstamiseen liittyvät asiat ja krvaukset. Maksatusluettel-asiakirja n myös timituskirjan sa, jhn tietjärjestelmä n knnut yhteenvedn maksettavista krvauksista ja jsta ilmenee myös krvauksensaajan tilitiedt Sisältö Lunastettava maisuus ja krvaukset (summatiedt): Otsikk: Lunastettava maisuus ja krvaukset Tunnistetiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, päätöksenantpäivämäärä, timitusnumer, arkisttunnus, asiakirjan sivunumer (ylätunniste) Kiinteistötunnus, kiinteistön nimi, kunta, mistaja Omistaja, site, mistusikeusnäyttö, mistussuusluku Timituksen khde: (Tien nimi ja numer) tai (Rautatiealueen nimi ja numer) Haltuunttpäivä Karttasan numer Timituslaji, luvuttajayksikkö ja saajayksikkö Krvaukset krvauslajeittain: Kuviittain määrä, yksikköhinta, mahdllinen kerrin ja krvaus sekä pinta-alat ja krvaukset yhteensä Summatiedt maankäyttölajeittain (pinta-ala, krvaus) 24

25 Summatiedt krvauslajeittain: khteen-, haitan- ja vahingnkrvaus, edunvalvntakulukrvaus Summatiedt lunastuslajeittain (pinta-ala) Maksettavat krvaukset krvauslajeittain: Krn alkamispäivä, kknaiskrvaus, ennakt, maksamatta leva sa, indeksikerrin, lppukrvaus ja yhteensä Krvaukset yhteensä Krvauksen saajat (nimi, site, suusluku, maksuyhteystiet). Tiet mahdllisista pikkeuksista Esimerkiksi Krvaus n määrätty talletettavaksi, Krvaus vidaan maksaa mikäli saaja sittaa kiinnityksen haltijan siihen sustuvan, Krvausspimuksella n aikaisemmin maksettu X eura, Ivaiheen timituksessa n maksettu ennakkkrvausta X eura tms. Asia merkitään tulsteselitteeseen (Tilanne: krvaukset, Selitelaji: vakiteksti tai vapaamutinen seliteteksti). Entinen maantie, entinen rautatie ja lakkautettu liitännäisalue: Lunastuslaji Luvuttaja Saaja Arvkhteen (kuvin) n: Tiluslaji Tilusjärjestely: Luvuttaja Saaja Arvkhteen (kuvin) n: Tiluslaji Pinta-ala Kerrin Krvaus Laskujat: Käyttöikeuslaji Oikeutettu kiinteistö (Tie/Rata) Rasitetut kiinteistöt Arvkhteen (kuvin) n: Tiluslaji 25

26 Pinta-ala Krvaus Suja- ja näkemäalueet: Käyttöikeuslaji Oikeutettu kiinteistö (Tie/Rata) Rasitetut kiinteistöt Pinta-ala Krvaus Tie- tai rataikeus: Käyttöikeuslaji Oikeutettu kiinteistö (Tie/Rata) Rasitetut kiinteistöt Pinta-ala Krvaus Maksatusluettel: Otsikk: Maksatusluettel Tunnistetiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, timitusnumer, arkisttunnus, asiakirjan sivunumer (ylätunniste) Kiinteistötunnus, kiinteistön nimi, kunta Omistaja Timituksen khde: Tien nimi ja numer tai Rautatiealueen nimi ja numer Haltuunttpäivä Maksettavat krvaukset krvauslajeittain: Krn alkamispäivä, kknaiskrvaus, ennakt, maksamatta leva sa, indeksikerrin, lppukrvaus ja yhteensä Maksettavat krvaukset yhteensä Krvauksen saajat (nimi, site, suusluku, maksuyhteystiet) Tiet mahdllisista pikkeuksista Esimerkiksi Krvaus n määrätty talletettavaksi, Krvaus vidaan maksaa mikäli saaja sittaa kiinnityksen haltijan siihen sustuvan, Krvausspimuksella n aikaisemmin maksettu X eura, Ivaiheen timituksessa n maksettu ennakkkrvausta X eura tms. Asia merkitään tulsteselitteeseen (Tilanne: krvausten maksatus, Selitelaji: vakiteksti tai vapaamutinen seliteteksti) Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa Lunastettava maisuus ja krvaukset (summatiedt) -asiakirjan maanhankintaprtaaliin ilmittaen asiasta sähköpstitse 26

27 hakijan ilmittaman jakelulistan henkilöille (ratatimitusten salta lisäksi rataisännöitsijälle), tekee krvausten siirrn MML:n tietjärjestelmistä hakijan tietjärjestelmiin, sekä lähettää alueellisen ELY-keskuksen kirjaamn samassa sähköpstissa mina tiedstinaan selkeästi nimettyinä pöytäkirjan, maksatusluetteln, tilitietlmakkeet ja perukirjat (sitteet ks. liite 7). Timenpiteet pyritään tekemään kahden viikn kuluessa timituksen lpettamisesta. Maksatukseen liittyvät kysymykset sitetaan maanhankinnan maksattajien asiintipstilaatikkn Dkumentinti Lunastettava maisuus ja krvaukset (summatiedt) -asiakirjaa ei arkistida eikä tarvitse erikseen säilyttää. Asiakirja muutetaan ennen rekisteröintiä Lunastettava maisuus ja krvaukset (Arkist) -nimiseksi asiakirjaksi, jka ei sisällä sitetietja, mistusikeusnäyttötietja, mistussuuslukutietja, mitään summatietja eikä krvauksen saajatietja. Rekisteröinnin jälkeen pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa (Lunastettava maisuus ja krvaukset (Arkist) nimisenä asiakirjana). Säilytys rekisteröinnin jälkeen kuusi vutta, Maanmittauslaitksen sähköinen arkist (Maksatusluettel) Tilast Sisältö Otsikk: Tilast maantie-/ratatimituksen krvauksista Tunnistetiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, päätöksenantpäivämäärä, timitusnumer, arkisttunnus, asiakirjan sivunumer (ylätunniste) Timituksen khde: Tien nimi ja numer tai Rautatiealueen nimi ja numer Timitusinsinööri Rekisterisite Haltuunttpäivä Khdekiinteistöjen (yksiköiden) lukumäärä Arvt krvauslajeittain erikseen ja yhteensä Arvt lunastuslajeittain erikseen ja yhteensä Maininta, ettei krvaussummissa le humiitu indeksikerrinta Indeksikerrin Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa asiakirjan maanhankintaprtaaliin välittömästi krvauspäätösten antamisen jälkeen sekä ilmittaa asiasta sähköpstitse hakijan ilmittaman jakelulistan henkilöille (ratatimitusten salta lisäksi rataisännöitsijälle). 27

28 Dkumentinti Asiakirja sisältää tilasttieta lunastajaa varten, jka dkumenti sen haluamallaan tavalla. Asiakirjalta ei edellytetä Maanmittauslaitksessa määräaikaista tai pysyvää säilytystä Pöytäkirja ja valitussitus Sisältö Pöytäkirja: Otsikk: Pöytäkirja Tunnistetiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, timitusnumer, arkisttunnus, asiakirjan sivunumer Timituslaji Timituksen khde, aika, paikka, lunastustimikunta ja läsnälijat Selstus timituksen vireilletulsta Selstus timituksen tiedttamisesta Laillisuuden tteaminen Timituksen vaiheet Vaatimukset (ellei erillinen asiakirja) Lausumien sisältö Spimukset Lunastustimikunnan ratkaisut ja päätökset perusteluineen (ellei muussa asiakirjassa) Otteiden lähettäminen lunastajalle ja muille asiansaisille Muutksenhakumahdllisuuden selvittäminen Timitusinsinöörin sähköinen allekirjitus Otteiden lähettäminen lunastajalle ja muille asiansaisille Valitussitus: Otsikk: Valitussitus Tunnistetiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, timitusnumer, arkisttunnus, asiakirjan (pöytäkirjan) sivunumer Timituksen lpettamispäivä, timituslaji, timituksen khde, kunta Valituksen käsittelevä viranmainen Viimeinen muutksenhakupäivä Selvitys valitusmenettelystä 28

29 Muutksenhakukirjelmän sisältö ja liitteet Selvitys määräajan pidentämisestä Käräjäikeuden yhteystiedt Muita tietja Timitusinsinöörin nimi Timittaminen Valitussitus n sa pöytäkirjaa. Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa pöytäkirjan maanhankintaprtaaliin välittömästi sen valmistuttua (viimeistään kahden viikn kuluessa kkuksesta, minkä kkuksen pöytäkirjasta n kyse) sekä ilmittaa asiasta sähköpstitse hakijan ilmittaman jakelulistan henkilöille (ratatimitusten salta lisäksi rataisännöitsijälle). Lisäksi pöytäkirja timitetaan maksatustietjen hessa alueellisen ELY-keskuksen kirjaamn, ks. khdat ja (sitteet ks. liite 7). Js timitus n muuttunut ikeusasteissa, laaditaan täydennyspöytäkirja, jka tallennetaan ja jsta ilmitetaan edellä tdetulla tavalla Dkumentinti Rekisteröinnin jälkeen pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa Timituskartta Sisältö Otsikk: Timituskartta Kiinteistöjen nimet ja rekisterinumert Kiinteistörajat Vanhan ja uuden tie- tai rautatiealueen raja, tie- tai rautatiealueen paalut Suja- ja näkemäalueiden rajat Suja- ja näkemäalueet käyttöikeusyksikköinä Rakennukset ja rakenteet suja-alueella Omistusikeudella lunastettavat alueet Erilliset liitännäisalueet käyttöikeusyksikköinä Vanhat ja uudet rajamerkit Rajankäynnit rajamittineen ja rajamerkinsiirrt siirtmittineen Arvkhteet (kuvit), arvkhteiden rajat, numert ja tiluslajit, rakennukset, kaivt Liittymät Entiset tie- ja rautatie-alueet 29

30 Tilusjärjestelyt Yksityistieikeudet, käyttöikeusyksiköt, tieikeudensaajien rekisterinumert, yksityisteiden nimet Veden jhtamisikeudet, laskujien käyttöikeusyksiköt Kaavan liikennealueen raja (LT, LR) Sillat ja tunnelit käyttöikeusyksiköinä Suunnitelmassa esitetty tien tai radan mittalinja Mittakaava Kartan tsikktiedt: Maanmittauslaitksen lg, Maanmittauslaits tekstinä, timitusnumer, timitusinsinööri, arkisttunnus, karttasan numer Timenpideselitelmä, jsta ilmenee mm. ne kiinteistöt, jita rajankäynnit, perustetut käyttöikeusyksiköt, muut timenpiteet ja lunastaminen kskevat Karttalehtijak Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa kartan maanhankintaprtaaliin välittömästi asiakirjan valmistuttua (viimeistään kahden viikn kuluessa timituksen lppukkuksesta) sekä ilmittaa asiasta sähköpstitse hakijan ilmittaman jakelulistan henkilöille (ratatimitusten salta lisäksi rataisännöitsijälle). Js timitus n muuttunut ikeusasteissa siten, että karttaa n täydennettävä tai krjattava, tallennetaan uusi kartta ja ilmitetaan siitä edellä tdetulla tavalla. Erikseen pyydettäessä timitusinsinööri tai hänen määräämänsä henkilö tallentaa keskeneräisen timituskartan maasttöiden jälkeen maanhankintaprtaaliin Dkumentinti Rekisteröinnin jälkeen pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa Luettel tie- tai rata-alueelle krvaamatta jääneestä maisuudesta Sisältö Kiinteistötunnus, tilan nimi Luettel krvaamatta jääneestä maisuudesta kuviittain tai paaluväleittäin Tarvittaessa kuvat krvaamatta jääneestä maisuudesta Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa luetteln maanhankintaprttaaliin, mikäli luettel ei ilmene pöytäkirjasta ja ilmittaa sähköpstitse asiasta hakijan asiamiehelle tai edustajalle Dkumentinti Pysyvä säilytys Maanmittauslaitksen arkistssa jk sana pöytäkirjaa tai pöytäkirjan liiteasiakirjana. 30

31 3.18 Tilitietlmake ja -valtakirja (= valmis asiakirja) Sisältö Ylätunniste: Maanmittauslaitksen lg, Tilitietlmake. Otsikk 1: Kysely krvausten maksamista varten Maksusitetiedt Kiinteistön nimi ja kiinteistötunnus Kunta Maksun saaja (mistajat tai krvauksen nstamiseen valtuutettu Pstisite Puhelinnumer (virka-aikana) Tilinumer Tilin haltija Päiväys Maksun saajan allekirjitus Otsikk 2: Valtakirja Valtuutus krvausten nstamista varten Päiväys Tilasakkaan/-sakkaiden allekirjitus (ja nimen/nimien selvennys) Timittaminen MML lähettää tilikyselykirjeet asiansaisille krvausvaatimuskyselykirjeen mukana. Tilikyselykirje lähetetään uudelleen lppukkuskutsun mukana, js tilitieta ei le saatu. Klmas tilikyselykirje lähetetään tarvittaessa vielä krvausselitelmien mukana. Palautetut ja skannatut tilitietlmakkeet lähetetään maksatustietjen hessa alueellisen ELY-keskuksen kirjaamn, ks. khdat ja (sitteet ks. liite 7) Dkumentinti Lunastaja dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla Rasitustdistus Sisältö Tulste kiinteistötietjärjestelmästä Timittaminen Mikäli krvauksia n määrätty talletettavaksi, lähettää timitusinsinööri tai hänen määräämänsä henkilö asiakirjan pstin välityksellä hakijan maksatuksesta vastaavalle henkilölle samassa kirjeessä maksatusluetteln kanssa sekä ilmittaa asiasta sähköpstitse hakijan ilmittaman jakelulistan henkilöille (ratatimitusten salta lisäksi rataisännöitsijälle). 31

32 Dkumentinti Lunastaja dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla. Asiakirjalta ei edellytetä Maanmittauslaitksessa määräaikaista tai pysyvää säilytystä Valitukset maaikeuteen Sisältö Valitussituksessa vaadittavat tiedt Muutin vapaamutinen Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä tallentaa valituskirjelmän liitteineen maanhankintaprtaaliin välittömästi valitusajan umpeuduttua Dkumentinti Lunastaja dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla. Asiakirjalta ei edellytetä Maanmittauslaitksessa määräaikaista tai pysyvää säilytystä Ilmitus timituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä Sisältö Ylätunniste: Maanmittauslaitksen lg, Ilmitus, timitusnumer, diarinumer, jka n samalla arkisttunnus ja sivunumer. Otsikk: Timituksen merkitseminen kiinteistörekisteriin. Tekstisisältö: Timitusinsinööri xxxx xxxxx n merkinnyt (päivämäärä) kiinteistörekisteriin timituksen n: xxxx-xxxxxx. Yhteystiedt: Timitusinsinööri / Puhelinnumer / Sähköpsti Alatunniste: Timittaminen Timitusinsinööri tai hänen määräämänsä henkilö tallentaa ilmituksen maanhankintaprtaaliin välittömästi ilmituksen tehtyään (viimeistään kahden viikn kuluessa rekisteröinnistä) ja ilmittaa samalla asiasta sähköpstitse hakijaa edustavan timialueen vastuuhenkilölle. Lisäksi ilmitus lähetetään sähköpstitse alueellisen ELY-keskuksen kirjaamn (sitteet ks. liite 7). Ennen vireille tulleen ratatimituksen tai tasristeyksen pistn liittyvän yksityistietimituksen salta ilmitus timitetaan sähköpstilla myös Liikennevirastn kirjaamn kirjaam@liikennevirast.fi Dkumentinti Rekisteröinti-ilmituksen lähettäminen diariituu autmaattisesti MML:n JAKODiaariin. Lunastaja dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla. Asiakirjalta ei edellytetä Maanmittauslaitksessa määräaikaista tai pysyvää säilytystä. 32

33 3.22 Timituksen laskuttaminen Sisältö Otsikk: Lasku Sisältö: Tulstuu järjestelmästä Viite: KEHA Tutenimi: Timittaminen Maanteiden salta timitusnumer ja khde, kiinteistötunnus (= lunastusyksikkötunnus), tienumer. Ratjen salta timitusnumer ja khde, kiinteistötunnus (= lunastusyksikkötunnus), ratasa. Esimerkiksi Maantietimitus Metsäkylän länsisan yksityistiejärjestelyjen muuts VT 3, Ylöjärvi Timitusinsinööri Aim Kskinen. Osalasku Timitus n lpetettu pvm. TN:, timitusinsinööri, laskutusväli ja lpetuspvm tulstuvat laskuun autmaattisesti, muut tulevat timituksen Khde-ikkunasta. MML lähettää laskun alueellisen ELY-keskuksen liikennevastuualueen verkklaskutussitteeseen: OpusCapita Nimi PL Pstinr OVT-tunnus Grup Oy:n välittäjätunnus Y-tunnus Uudenmaan ELY-keskus LASKUT Varsinais-Sumen ELY-keskus LASKUT Pirkanmaan ELY-keskus LASKUT Kaakkis-Sumen ELY-keskus LASKUT Phjis-Savn ELY-keskus LASKUT Keski-Sumen ELY-keskus LASKUT Etelä-Phjanmaan ELY-keskus LASKUT Phjis-Phjanmaan ELY-keskus LASKUT Lapin ELY-keskus LASKUT Js hanke n useamman ELY-keskuksen alueella, timitussitteesta svitaan erikseen. Siltä sin kun alueen ELY-keskuksessa ei le liikennevastuualuetta lasku timitetaan seuraavasti: Etelä-Savn ELY-keskus -> Phjis-Savn ELY-keskus Hämeen ELY-keskus -> Uudenmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus -> Phjis-Phjanmaan ELY-keskus Phjanmaan ELY-keskus -> Etelä-Phjanmaan ELY-keskus Phjis-Karjalan ELY-keskus -> Phjis-Savn ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus -> Varsinais-Sumen ELY-keskus Dkumentinti Lasku tallentuu autmaattisesti MML:n ARKKI:in. Lunastaja dkumenti asiakirjan haluamallaan tavalla. 33

34 Aineista Verksta löytyvä kirjallisuus, timintahjeet ja susitukset Maanmittauslaits (2016a). Arviinti ja krvaukset Jatkuvassa ajantasallapidssa levan Maanmittauslaitksen susitus. Maanmittauslaits (2016b). Timitusmenettelyn käsikirja (TMK). Jatkuvassa ajantasallapidssa leva Maanmittauslaitksen keskushallinnn susitus. Maanmittauslaits (2015c). Ohjeet kiinteistörekisterin pitämisestä. Maanmittauslaitksen antama hje. Maanmittauslaits (2015d). Käsikirja yksityisteiden tienpidn sittelusta. Maanmittauslaitksen julkaisuja nr 92, 6. pains (2016). Liikennevirast (2011). Maasttietjen hankinta - Timintahjeet. Liikennevirastn hjeita 23/2011. http: //www2.liikennevirast.fi/julkaisut/pdf3/l_ _maasttietjen_hankinta_web.pdf. Tiehallint (2007). Yleissuunnittelu - Sisältö ja esitystapa. Liikennevirastn hje TIEH Liikennevirast (2010). Yleissuunnittelu - Timintahjeet. Liikennevirastn hje 19/2010. Internet: Liikennevirast (2009). Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa. Liikennevirastn hje TIEH tiesuunnitelmavaiheen_asiakirjat.pdf. Liikennevirast (2010). Tiesuunnitelma - Timintahjeet. Liikennevirastn hje 20/ Liikennevirast (2017). Ratasuunnitelman sisältö ja esitystapa. Liikennevirastn hje xx/2017 Liikennevirast (2017). Ratasuunnitelma - Timintahjeet. Liikennevirastn hje xx/2017 Yleiset inframallivaatimukset YIV (2015). Osa 2, Yleiset mallinnusvaatimukset. Tiehallint (2004). Tieta tiensuunnitteluun nr 80, Tiealuepaalu, Metallikärkinen muviputkimerkki. Ratahallintkeskus (2008). Radan suunnitteluhje. Ratahallintkeskuksen julkai- 34

35 sujab20. (Hum. Ohje n j mnelta sin vanhentunut.) Ratahallintkeskus (2007). Ratatekniset piirustushjeet. Ratahallintkeskuksen julkaisujab18. pdf. Liikennevirast (2012). Suunnitelmatiedn hallinta - Timintahje. Liikennevirastn hje 23/ Liikennevirast (2013). Tien rakennussuunnitelma - sisältö ja esitystapa. Liikennevirastn hje 44/ Liikennevirast (2013). Tien rakennussuunnitelma - Timintahje. Liikennevirastn hje 45/ Lait ja asetukset ja viranmaispäätökset Asetus maanteistä (MTA) 924/2005. Asetus radista 962/2007 Henkilötietlaki 523/1999 Kiinteistönmudstamisasetus (KMA) 1189/1996. Kiinteistönmudstamislaki (KML) 554/1995. Laki kiinteän maisuuden ja erityisten ikeuksien lunastamisesta (LunL) 603/1977. Laki yksityisistä teistä (YksTL) 358/1962. Maanmittauslaitksen nrmi 59N/97. Määräykset mittausten tarkkuudesta, rajamerkeistä ja karttamerkeistä kiinteistötimituksissa. Kumamatta levat sat: khta 1.3, luvut 4 ja 5 sekä liitteet 1-4. (Ks. khta ) Määräys mittausten tarkkuudesta ja rajamerkeistä kiinteistötimituksissa, MML 2011 ja Timituksen maasttöiden laatumalli, MML Maanmittauslaitksen päätös MML/3/012/2004. Määräykset mittausten tarkkuudesta ja rajamerkeistä kiinteistötimituksissa. Maantielaki (MTL) 503/2005. Määräys mittausten tarkkuudesta ja rajamerkeistä kiinteistötimituksissa, MML 2011 ja Timituksen maasttöiden laatumalli, MML Ratalaki (RataL) 110/2007. Valtineuvstn päätös melutasn yleisistä hjearvista (Vnp 993/92), Melunmittaushjeet (Arviinti ja krvaukset -tietvarast). 35

36 Liite 1: Haltuunttkatselmusta varten kirjattava maisuus VILJELTY MAA: av-ja/salaja/jatn, sängellä, kesant, viljelemätön, sadnvara, kynnös, viljelykasvi, nurmen ikä METSÄMAA: Kasvupaikkatyyppi tai metsätyyppi: Lh, Lmk, Tuk, Khk, ym Keskenkasvuinen metsä tai taimikk: Puulaji, puulajijakauma karkeasti prsentteina, ikä, tiheys Lunastettava puust (tarvittaessa ulkpulinen lausunt) KITU- JA JOUTOMAA: Tie, ja, jhtaukea ym. RAKENNUSMAA: Omaktitntti, lmatntti, taluskeskus, liiketntti, tellisuustntti, talusrakennuksen tntti ym. Nurmikk, hiekitus, asfaltti, laatitus, lunnntilainen ym., m2 Rakennusmaa lukitellaan hittasn mukaan neljään lukkaan: I IV Alle 2 ha:n rakennuspaikat kirjataan yleensä kknaan rakennusmaaksi, ei sin pellksi, metsäksi ja tntiksi. MUUT ERITYISMAAT: Sranttalue: Maa-ainesmäärä (maastprfiili) haltuuntthetkellä, aineksen laatu (tarvittaessa ulkpulinen lausunt) Puist, pysäköintialue, varastalue, hautausmaa, urheilukenttä ym. ERITYISEEN HOITOON OTETTU KASVILLISUUS: Lukitus hittasn mukaan, js eri kuin pihan Pensasaita: Laji, leikattu/vapaasti kasvava, krkeus, pituus Pihapuut: Laji, rungn halkaisija rinnankrkeudelta, mnihaaraiset, haarjen lukumäärä ja halkaisija karkeasti. Hitamatn sujapuust: Laji, lukumäärä Pensaat, köynnöskasvit ja alppiruusut: Laji, taimi/pulikasv./ täysikasv., kpl Ruusut: Laji, kpl 36

37 Mnivutiset kukat: Laji, kpl tai m2 Hedelmäpuut: Laji, kpl, ikä: 1,2,3,4,5,6-20, yli 20v Marjapensaat: Laji, kpl ikä: 1,2,3,4,5, 6-10, yli 10v. Vadelma: kasvustn rivimetrit tai m2, ikä: 1,2,3,4,5, 6-10, yli 10v. Mansikka: m2, ikä: 1,2,3,4,5, yli 6. Mnivutiset vihannes- ja maustekasvit: Laji, kpl RAKENNELMAT: Aita: Materiaali, laatu, kunt, tlppien väli, lautjen/lankjen lukumäärä, lankkuaidasta piirrs rakenteesta, (valkuva) Prtti ja prtinpylväät: Materiaali, laatu, kunt, mitat, piirrs, (valkuva) Kaiv: Prakaiv/rengaskaiv, laatu, kunt, vesijht, pumppu, käyttökelpisuus. (tienpitäjä teetättää tarkemmat tutkimukset) Muut laitteet: Lipputangt, tuuletus/kuivatustelineet ym. kunt, materiaali (valkuva) RAKENNUKSET: Julkiset liikerakennukset, asuinrakennukset, kesäasunnt, saunarakennukset, maatilan talusrakennukset, muut rakennukset (timitusinsinööri tekee/teetättää tai tienpitäjä teetättää tarkemmat arvit). Valkuvaus. HUOM! Maatiljen käyttöyksiköitten salta tarkistus KIVA-selvityksestä. 37

38 Liite 2: Kiinteistövaikutusten arviinti KIVA ja tilusjärjestelyt Kiinteistövaikutusten arviinti KIVA Maantielain 19 :n ja Ratalain 12 :n mukaan yleissuunnitelmassa n esitettävä tien ja rautatiealueen arviidut vaikutukset kiinteistörakenteeseen. Tie- ja ratasuunnitelmissa n Maantielain 22 :n ja Ratalain 15 :n mukaan n tettava humin mahdllisuuksien mukaan maanmistuslt. Yleis- ja tiesuunnitelmassa n esitettävä arvi tien vaikutuksista sekä ne timenpiteet, jtka vat tarpeen tien haitallisten vaikutusten pistamiseksi tai vähentämiseksi. Kiinteistövaikutusten arviintiselvitys (KIVA) tehdään yleensä yleissuunnitelmavaiheessa, kska yleissuunnitelmassa n esitettävä tien tai rautatien arviidut vaikutukset kiinteistörakenteeseen. Asiantuntija-arvina teetettävän arviinnin edellytyksenä n, että hankealue n pääsin maa- ja metsätaluskäytössä. Arviinti teetetään asiantuntija-arvina, mikäli tämän lisäksi n tdettavissa, että yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy: Suunniteltu tielinja pirst tai n pirstnut maa- ja metsätaluskäytössä levia palstja. Hankealueella n hajanainen kiinteistörakenne, paljn pieniä palstja. Yksityisteiden liittymistä maantiehen n tarkitus vähentää tai estää. Suunnitteilla n merkittäviä yksityistiejärjestelyjä esim. ali- tai ylikulkuja taikka tasristeysten pistja. Hidas paikallisliikenne halutaan pistaa päätieltä. Kiinteistövaikutusten arviinnilla ja siinä ehdtettujen timenpiteiden tteutuksella saadaan psitiivisia vaikutuksia tie- ja ratahankkeiden kustannuksiin ja suunnitelmien hyväksyttävyyteen. Kiinteistövaikutusten arviintia vidaan hyödyntää myös liikenneturvallisuuden parantamiseen maanteillä sekä tasristeysten pistissa. Knkreettisia psitiivisia vaikutuksia kustannuksiin syntyy kun kiinteistövaikutusten arviinnin timenpide-ehdtuksia vidaan hyödyntää suunnitteluratkaisuissa yksityistiejärjestelyjen, rinnakkaistiejärjestelyjen ja kierthaittjen vähentämisessä. Yksityiskhtaiset hjeet Kiinteistövaikutusten arviinnista Maanmittauslaitksen Kiinteistövaikutusten arviintimenettelyn timintahjeesta ( ). Kiinteistövaikutusten arviinti (KIVA) n suunniteltavien maankäyttöhankkeiden kiinteistövaikutusten arviintia ja haitallisten vaikutusten krjaamistimenpiteiden etsimistä. Kiinteistövaikutukset selvitetään kartta-aineistn perusteella. Laajissa yleissuunnitelmahankkeissa kiinteistövaikutukset esitetään KIVA-raprtissa, jka laaditaan maasttietaineistn, kiinteistörekisterin ja tarvittaessa IACS-peltlhkaineistn perusteella. Raprtissa esitetään suunnitellun tien vaikutukset maankäyttöön ja kiinteistörakenteeseen. Raprtti sisältää yleisen selstustekstin tien vaikutuksista, timenpiteet haitallisten vaikutusten pistamiseksi, tarpeellisin sin KIVA-krtit sekä lppu- ja seurantaraprtin. 38

39 Kiinteistövaikutusten arviinnissa esitetään vaikutusselvityksen lisäksi timenpide- ehdtuksia haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tai estämiseksi kknaan. Suunnittelussa n käsiteltävä kiinteistövaikutusten arviinnin tulkset ja siinä susitetut timenpide-ehdtukset riippumatta siitä, miten kiinteistövaikutusten arviinti teetetään. Jtta timenpide-ehdtukset etenevät tteutukseen, prjektipäällikön n tunnistettava, minkälaisista timenpiteistä n kyse. Kiinteistövaikutusten arviinnin timenpide- ehdtukset vidaan jakaa tteutustavan mukaan suunnitteluratkaisuina ja kiinteistö- teknisinä timenpiteinä (kiinteistöjärjestelyin) tteutettaviin timenpide-ehdtuksiin. Kiinteistövaikutusten arviinnissa vidaan susitella myös timenpiteitä, jtka eivät tteudu. Timenpide-ehdtusten tteutumiseen ja valikitumiseen edellä mainittuihin vaihtehtihin vidaan vaikuttaa riittävällä ennakimisella ja käynnistämällä timenpiteet ikea-aikaisesti. Vaikutuksiltaan vähäisemmissä hankkeissa, jiden vaikutuspiirissä n esimerkiksi vain muutamia kiinteistöjä, erillistä KIVA-raprttia ei tehdä, vaan kiinteistövaikutukset ktaan erilliseksi selvitykseksi tai muistiksi ja esitetään tiivistetysti yleissuunnitelman selstussassa. Tilusjärjestelyt KIVA-selvityksen perusteella tien- tai radanpitäjä päättää kiinteistötekniset timenpiteet. Tällöin vivat tulla kysymykseen erilaiset tilusjärjestelytimenpiteet kuten hankeuusjak, alueellinen yksityistietimitus tai tilusvaiht. Suunnitteluvaiheessa keskeneräinen kiinteistötimitus tulee humiida tiesuunnitelman/ratasuunnitelman esitystavassa Hankeuusjak Maantie- ja ratatimituksissa n selvitettävä tilusjärjestelyjen surittamisen tarpeellisuus. Tilusjärjestelyn tarpeellisuus selvitetään ja ratkaistaan maantietimituksen sijasta hankeuusjassa (KML 67 ), js sellainen n vireillä väylätimituksen aikana. (MTL 63, RataL 53 ). Hankeuusjan hakijana n hankkeen tteuttaja. (KML 68) Hankeuusjassa vidaan tteuttaa useita väylähankkeen vaikutuksia lieventäviä timenpiteitä. Sen avulla vidaan tiluksia ja tieikeuksia järjestelemällä välttää pirstutumis-, kiert- yms. haittja, jita väylähankkeesta aiheutuisi ilman järjestelyä. Samalla vidaan pistaa tai humattavasti vähentää niitä kustannuksia tai krvauksia, jita väylähankkeesta muutin aiheutuisi. Hankeuusjan avulla vidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä väylähankkeen vaikutuspiirissä leville maanmistajille mikä n miaan vaikuttamaan väylähankkeen hyväksyttävyyteen. Hankeuusjan avulla vidaan kiinteistöjatuksen parantamisen lisäksi myös edistää liikenneturvallisuuden paranemista maantieliikenteen ja rautatieliikenteen salta muun muassa timenpiteillä, jtka vähentävät hidasta maatalusliikennettä maanteillä sekä maantien ja rautatien ylittämistarvetta. 39

40 Alueellinen tietimitus Kun uusi väylä rikk lemassa levaa yksityistieverksta tai muuta alemman tasn tiestöä, vidaan tarkituksenmukaisten tieyhteyksien järjestämiseksi ja tieikeuksien saattamiseksi vastaamaan muuttuneita lsuhteita tie- tai ratatimituksessa hankeen tteuttajan pyynnöstä tehdä tällaista aluetta kskeva alueellinen tietimitus (MTL 69.2, RataL 59.2, YksTL 38 c ) Kun tieyhteyksien järjestely n tarpeen paikallisen liikenteen vähentämiseksi maantiellä taikka rautatien tasristeyksien vähentämisen tai pistamisen vuksi, alueellisen tietimituksen surittamista vi hakea myös maantien tai radan pitäjä (YksTL 38 c ). Alueellisessa tietimituksessa n mahdllista tehdä pieniä tilusjärjestelyjä ja tilusvaihtja kulkuyhteyksien järjestämisen helpttamiseksi. 40

41 Liite 3: Haltuunttpaalutus, Maantietimitus Sisältö Pysyvästi valtin mistukseen tettavat alueet merkitään lpullisin rajamerkein ja tiealueen raja numeriduin ranssein rajapaaluin. Hankkeen tteuttamisen ajaksi haltuun tettavat alueet merkitään sinipäisin puupaaluin (pis luettuna lemassa levat yksityistiet, jhn tienpitäjällä n käyttöikeus). Paaluun kirjataan suunnitelmaan viittaava tunniste. Maantien keskilinja merkitään rimapaaluin, jihin kirjitetaan suunnitelmaan viittaava tunniste. Rajamerkit ja rajapaalut merkitään linjaseipäin ja näkyvöitetään sinisellä nauhalla. Samin näkyvöitetään sinipäiset puupaalut, jlleivat ne ilman näkyvöitystä le helpsti maastssa havaittavissa. Mikäli maast n sellainen, ettei paalua kyseiselle khdalle vida rakentaa, merkitään paalun paikka sinisellä maalilla, missä se n mahdllista tai paalun paikan välittömään läheisyyteen merkityllä paalulla, jssa tekstein sitetaan paalun paikan sijainti. Lisäksi haltuun tettavien alueiden rajat taitepisteiden väleillä näkyvöitetään sinisellä nauhalla siten, että rajat vat helpsti haltuunttkatselmuksessa ja puustn pistssa havaittavissa. Timittaminen Haltuunttpaalutus tteutetaan tilaajan ja paalutuksesta vastaavan kesken svitun aikataulun mukaisesti jk tilaajan tai MML:n paaluja ja pyykkejä käyttäen. Dkumentinti Pysyvästi haltuun tettavien alueiden rajapyykit ja paalut viedään JAKO-järjestelmän kautta timituskartalle ja rekisteröinnin yhteydessä kiinteistörekisterikartalle ja kiinteistötietjärjestelmään. Tilapäisesti haltuun tettavien alueiden rajapaalut säilytetään varastpisteinä timituksen ajan. 41

42 Liite 4: Haltuunttpaalutus, Ratatimitus Sisältö Pysyvästi valtin mistukseen tettavat alueet merkitään lpullisin rajamerkein ja tiealueen raja numeriduin ranssein rajapaaluin. Hankkeen tteuttamisen ajaksi haltuun tettavat alueet merkitään sinipäisin puupaaluin (pis luettuna lemassa levat yksityistiet, jhn tienpitäjällä n käyttöikeus). Paaluun kirjataan suunnitelmaan viittaava tunniste. Radan keskilinja merkitään rimapaaluin, jihin kirjitetaan suunnitelmaan viittaava tunniste. Rajamerkit ja rajapaalut merkitään linjaseipäin ja näkyvöitetään sinisellä nauhalla. Samin näkyvöitetään sinipäiset puupaalut, jlleivat ne ilman näkyvöitystä le helpsti maastssa havaittavissa. Mikäli maast n sellainen, ettei paalua kyseiselle khdalle vida rakentaa, merkitään paalun paikka sinisellä maalilla, missä se n mahdllista tai paalun paikan välittömään läheisyyteen merkityllä paalulla, jssa tekstein sitetaan paalun paikan sijainti. Lisäksi haltuun tettavien alueiden rajat taitepisteiden väleillä näkyvöitetään sinisellä nauhalla siten, että rajat vat helpsti haltuunttkatselmuksessa ja puustn pistssa havaittavissa. Timittaminen Haltuunttpaalutus tteutetaan tilaajan ja paalutuksesta vastaavan kesken svitun aikataulun mukaisesti jk tilaajan tai MML:n paaluja ja pyykkejä käyttäen. Dkumentinti Pysyvästi haltuun tettavien alueiden rajapyykit ja paalut viedään JAKO-järjestelmän kautta timituskartalle ja rekisteröinnin yhteydessä kiinteistörekisterikartalle ja kiinteistötietjärjestelmään. Tilapäisesti haltuun tettavien alueiden rajapaalut säilytetään varastpisteinä timituksen ajan. 42

43 Liite 5: Krvausten maksatus Sisältö Krvaus- ja ennakkmaksatustiedstt tutetaan XML -mudssa. Maksatustiedst sisältää tiedt timituksesta, kaikista yksiköistä ja niille määrättyjen krvausten maksatuksesta ja tilasttiedn. Ennakkmaksatustiedst sisältää ainastaan ennakkkrvaukset ja tilasttiedt jätetään pis. Timituksen tiedt tetaan mukaan mm. kielikdin takia. Timitusnumer n tiedstn nimessä, esim. maksatus_ xml ennakkmaksatus_ xml. Kdistselitykset tiedstissa vat aina sumenkielisiä. Mikäli krvauksen saajalle ei löydy pankkiyhteystietja, krvaus maksetaan ELY:n ilmittamalle selvittelytilille, jka asetetaan autmaattisesti krvauksensaajan pankkiyhteystiedksi. Kun mistaja/krvausten saaja n turvakiellssa, sitetietna esitetään teksti Turvakielt. Maksatustiedst lähetetään sähköisessä tietjärjestelmässä vastaanttajalle riittävän vahvasti salattuna. Tiedstn sisältökuvaus, maksatus Timitus: Kk timitusnumer Kielikdi Tiepiiri Suunnitteluyksikkö (rekisteriyksikkö, määräala tai henkilö): Suunnitteluyksikön nimi Tulstetunnus: yksikön tunnus, määräalan tunnus tai henkilön nimi Omistaja Omistajan suus kknaiskrvauksesta: murtluku Omistajan nimi Omistajan tunnus Omistajan site Omistajan pstinumer ja pstitimipaikka Omistajan pankkiyhteys: tilinumer, IBAN, BIC Krvauksen saajat Saajan suus kknaiskrvauksesta: murtluku Saajan nimi 43

44 Saajan tunnus Saajan site Saajan pstinumer ja pstitimipaikka Saajan pankkiyhteys: tilinumer, IBAN, BIC Lunastusmaksatukset Krvausryhmäselite Krvausryhmäkdi Krn alkamispvm Indeksikerrin Krvaus Ennakk Lppukrvaus Maksatustapa Lunastusselitekdi Kdin selitys / käyttäjän antama vapaamutinen teksti Tilast: Khdeteksti Timitusinsinööri Tierekisterisite Haltuunttpäivät Lunastuspäätöksen päivämäärät Liikenteelle luvuttamispäivä Yksiköiden lukumäärä Arvt krvauslajeittain Krvauslajikdi Krvauslajiselite Krvaus Arvt lunastuslajeittain Lunastuslajikdi Lunastuslajiselite Krvaus Pinta-ala Osittelu lunastusyksiköille: 44

45 Lunastusyksikkö Lunastusyksikön tunnus Pinta-ala -muuts Krvaus Lunastuspäätösten päivämäärät: Ennakkkrvausten päätöspäivä Tiedstn sisältökuvaus, ennakkmaksatus Timitus: Kk timitusnumer Kielikdi Lunastaja Suunnitteluyksikkö (rekisteriyksikkö, määräala tai henkilö): Suunnitteluyksikön nimi Tulstetunnus: yksikön tunnus, määräalan tunnus tai henkilön nimi Omistaja Omistajan suus kknaiskrvauksesta: murtluku Omistajan nimi Omistajan tunnus Omistajan site Omistajan pstinumer ja pstitimipaikka Omistajan pankkiyhteys: tilinumer, IBAN, BIC Krvauksen saajat Saajan suus kknaiskrvauksesta: murtluku Saajan nimi Saajan tunnus Saajan site Saajan pstinumer ja pstitimipaikka Saajan pankkiyhteys: tilinumer Lunastusmaksatukset Krvausryhmäkdi Krvausryhmäselite Krn alkamispvm Ennakk Maksatustapa 45

46 Lunastusselitekdi Kdin selitys / käyttäjän antama vapaamutinen teksti Osittelu lunastusyksiköille: Lunastusyksikkö Lunastusyksikön tunnus Pinta-ala -muuts Krvaus Lunastuspäätösten päivämäärät: Ennakkkrvausten päätöspäivä 46

47 Liite 6: MaagisXL-frmaatin kuvaus MML/OHJE MITTAUSTIETOJEN KOODAAMINEN MAASTOKARTOITUKSESSA 1 Yleistä Maastmittauksessa käytetään mittauslaitteita (takymetrit, maasttallentimet ja GPS-mittauslaitteet), jiden avulla mittaustulkset tallennetaan sähköisessä mudssa maastssa. JAKO-järjestelmään vidaan ladata vain MML-ETRS-, MMH360- tai MaagisXL-frmaattimudissa levia mittaustiedstja. Mittaustulkset vidaan syöttää JAKO-järjestelmään myös käsin. MML-ETRS - frmaatti n tarkitettu ETRS89 - krdinaattijärjestelmän kanssa käytettävissä taskrdinaatistissa ETRS-TM35FIN ja ETRS- GKn tehtyjen mittaustietjen siirtämiseen. MMH360 - frmaatti n tarkitettu kartastkrdinaattijärjestelmässä (KKJ) tehtyjen mittaustietjen siirtn. MaagisXL - frmaattia vidaan käyttää mlempien järjestelmien kanssa. MaagisXL - frmaatissa n tiet käytettävästä krdinaatiststa ja krkeusjärjestelmästä. 2 Krdinaatit MaagisXL - frmaatin pririsintitietueessa ilmitetaan tiedstn krdinaattien krdinaatist ja krkeusjärjestelmä. Krdinaatist ja krkeus- järjestelmä yksilöidään EPSG - numertunnuksen avulla (kts. Liite). Phjiskrdinaatin (frmaatin kuvauksessa XP) kentän pituus MaagisXL -frmaatissa n 14 merkkiä, jhn sisältyy myös desimaalipiste. Krdinaatti merkitään klmella desimaalilla esim. ETRS-GKn, ETRS-TM35FIN N KKJ: P (x) Itäkrdinaatin (frmaatin kuvauksessa YP) kentän pituus MaagisXL - frmaatissa n 14 merkkiä, jhn sisältyy myös desimaalipiste. Krdi- naatti merkitään klmella desimaalilla esim. ETRS-GK27: E ETRS-TM35FIN E KKJ (kaista 3) I (y) Krkeuskrdinaatin pituus n krkeintaan 10 merkkiä. Krdinaatti mer- kitään klmella desimaalilla esim

48 MaagisXL-SIIRTOTIEDOSTON MUOTO (versi ) 1. Yleistä MaagisXL-siirtfrmaatin mukainen tiedst n ASCII-mutinen tiedst, jnka tietuepituus n 342 merkkiä. 2. Siirttiedstn rakenne Jkaisen tietueen alussa n tietuetyypin tunnus (2-kirjaiminen lyhenne). Siirttiedstn ensimmäisellä rivillä n tiedstn pririsintitietue. Sen jälkeen tiedstssa vat tietkannan khteiden määrittelyt sisältävät khdetietueet. Symbli-, teksti- ja aluetunnuspiste esitetään yhden siirttiedstn tietueen avulla. Viiva esitetään viivan tsaketietueen ja krdinaattipistetietueiden avulla. Js viivassa n 7 pistettä, viivan esittämiseen tarvitaan 8 tietuetta: viivan tsaketietue ja 7 viivan pisteiden krdinaatteja kuvaavaa krdinaattipistetietuetta. 3. Siirttiedstn tietueiden kuvaukset Siirttiedstn tietueiden rakenne n seuraava: Pririsintitietue Tietue n tiedstn ensimmäinen tietue. 1:2 3:4 5:10 11:16 A2 A2 A6 A6 tietuetunniste PR khteiden pririsinti: AL - alueina EA - ei alueina krdinaatisttunnus (EPSG-numer) krkeusjärjestelmätunnus (EPSG-numer) Symblipistetietue (tekstitön) Symbli n symblipisteessä (X, Y, krkeus) tai js siirtymä n annettu, siirtymäpisteessä (dx, dy). Symblin suunta lasketaan sen pisteen suhteen, jssa symbli sijaitsee. 1:2 A2 tietuetunniste SE 3:16 F14.3 XP-krdinaatti (maastm) 17:30 F14.3 YI-krdinaatti (maastm) 31:40 F10.3 krkeus (maastm) 41:50 I10 khderyhmä 48

49 51:60 I10 khdelukka 61:70 I10 khdesite 71:80 I10 keskivirhe (maastmm) 81:90 I10 symblin suunta (1/10000 rad): 0 - vaaka, kierts. vastap. 91:100 I10 symblin siirtymä dxi (maastmm) 101:110 I10 symblin siirtymä dyp (maastmm) Tekstiä sisältävä symblipistetietue Symbli sijaitsee symblipisteessä (X, Y, Z). Symbliin kuuluvan tekstin vasen alanurkka n symblipisteessä X, Y tai js siirtymä n annettu, siirtymäpisteessä (dxi,dyp). Symblipisteeseen kuuluva teksti vi lla krkeintaan 8 merkkiä pitkä. 1:2 A2 tietuetunniste SY 3:16 F14.3 XP-krdinaatti (maastm) 17:30 F14.3 YI-krdinaatti (maastm) 31:40 F10.3 krkeus (maastm) 41:50 I10 khderyhmä 51:60 I10 khdelukka 61:70 I10 khdesite 71:80 I10 keskivirhe (maastmm) 81:90 I10 määritystapalukka 91:100 I10 epävarmuus 101:110 I10 lähdeaineist 111:120 I10 laskentanumer 121:130 I10 tekstin siirtymä dxi (maastmm) 131:140 I10 tekstin siirtymä dyp (maastmm) 141:150 I10 maanpintanäkyvyys: 0 - näkyvissä 1 - uptettu 2 - kadnnut 3 - määrittelemätön 4 - ei rakennettu 151:160 I10 maanmittaustimitustiet 0 - vanha 1 - uusi 2 - kunnstettu 3 - pistettava 4 - tnttipyykki 5 - yleisen alueen pyykki 6 - timituksessa määräämätön 161:170 I10 tekstin merkkien lukumäärä 171:178 A8 teksti Teksti- ja aluetunnuspistetietue Tekstin vasen alanurkka n tekstipisteessä (X, Y, krkeus) tai js siirtymä n annettu, siirtymäpisteessä (dxi,dyp). Tekstin suunta lasketaan tekstin vasemman alanurkan sijaintipisteen suhteen. Teksti vi lla krkeintaan 80 merkkiä pitkä. 49

50 1:2 A2 tietuetunniste: TE - teksti AT - aluetunnus 3:16 F14.3 XP-krdinaatti (maastm) 17:30 F14.3 YI-krdinaatti (maastm) 31:40 F10.3 krkeus (maastm) 41:50 I10 khderyhmä 51:60 I10 khdelukka 61:70 I10 khdesite 71:80 I10 keskivirhe (maastmm) 81:90 I10 määritystapalukka 91:100 I10 laatukdi 2 101:110 I10 suunta (1/10000 rad): 0 - vaaka, kierts. vastap. 111:120 I10 tekstin siirtymä dxi (maastmm) 121:130 I10 tekstin siirtymä dyp (maastmm) 131:140 I10 maanmittaustimitustiet 0 - vanha 1 - uusi 3 - pistettava 141:150 I10 tekstin merkkien lukumäärä 151:230 A80 teksti Viivan tsaketietue Viiva esitetään siirttiedstssa viivan tsaketietueella ja välittö- mästi sitä seuraavilla symbli- tai viivapistetietueilla. Symblipiste vi lla vain viivan alku- tai lppupisteessä. 1:2 A2 tietuetunniste VI 3:12 I10 khderyhmä 13:22 I10 khdelukka 23:32 I10 khdesite 33:42 I10 keskivirhe (maastmm) 43:52 I10 määritystapalukka 53:62 I10 laatukdi 2 63:72 I10 epävarmuus: 0 - varma 1 - epävarma 73:82 I10 viivan krkeusarv 83:92 I10 kulkutapa: 1 - murt 2 - käyrä 93:102 I10 ei käytössä 103:112 I10 alkupisteen khderyhmä 113:122 I10 alkupisteen khdesite 123:132 I10 lppupisteen khderyhmä 133:142 I10 lppupisteen khdesite 143:152 I10 1. välipisteen khderyhmä 153:162 I10 1. välipisteen khdesite 163:172 I10 välipisteiden lukumäärä 173:182 I10 MTK: tiesanumer KRK: lähdeaineist 183:192 I10 tienumer 193:202 I10 alkupisteen ikeanpuleisen 50

51 Viivapistetietue viivan khdesite 203:212 I10 alkupisteen vasemmanpuleisen viivan khdesite 213:222 I10 lppupisteen ikeanpuleisen viivan khdesite 223:232 I10 lppupisteen vasemmanpuleisen viivan khdesite 233:242 I10 tdellisuus: 0 - tdellinen 1 - tietkannan reuna 2 - muu ei-tdellinen 243:252 I10 maanmittaustimitustiet: 0 - timitus kskee 1 - timitus ei kske 2 - pistuva 253:262 I10 alueen lukka, jsta vidaan jhtaa viivan kuvaustekniikka 263:272 I10 kulkukrkeusrajitteen krkeus 273:282 I10 leikattavuus: 0 - sall. leikkauksiin 1 - ei sallistu leikk. 283:292 I10 alueen mudstus: 0 - sall. alueen mud. 1 - ei sallistu al. m. 293:302 I10 näkyvyys: 0 - näkyvä 1 - näkymätön 303:312 I10 tassijainti: -1 - pinnan alla 0 - pinnalla/leikattava 1 - pinnan yläpulella >2 - tasjen lukumäärä 313:322 I10 tien valmiusaste 0 - käytössä 1 - rakenteilla 2 - käytöstä pistettu 3 - suunnitteilla 323:332 I10 tien pinta: 0 - ei määritelty 1 - ei päällystettä 2 - kestpäällyste 333:342 I10 tien yksisuuntaisuus 0 - ei määritelty 1 - yksisuuntainen 1:2 I10 tietuetunniste VP 3:16 F14.3 XP-krdinaatti (maastm) 17:30 F14.3 YI-krdinaatti (maastm) 31:40 F10.3 krkeus (maastm) 41:50 I10 khderyhmä 51:60 I10 khdesite 51

52 Liite: Sumalaisten taskrdinaatistjen kansainväliset tunnistekdit Vimassalaika: Tistaiseksi EPSG tunnisteet (ks. Sumessa käytettäviä taskrdinaatistja 5048 ETRS89-TM35FIN(N,E) 3067 ETRS89-TM35FIN(E,N) 3046 ETRS89-TM ETRS89-TM ETRS89-TM ETRS89-GK19FIN 3874 ETRS89-GK20FIN 3875 ETRS89-GK21FIN 3876 ETRS89-GK22FIN 3877 ETRS89-GK23FIN 3878 ETRS89-GK24FIN 3879 ETRS89-GK25FIN 3880 ETRS89-GK26FIN 3881 ETRS89-GK27FIN 3882 ETRS89-GK28FIN 3883 ETRS89-GK29FIN 3884 ETRS89-GK30FIN 3885 ETRS89-GK31FIN Sumessa käytettäviä krkeusjärjestelmiä 5717 N EVRF2000 (N2000) 52

53 Liite 7: Alueellisten ELY-keskusten sähköpstisitteet Alla n alueellisten ELY-keskusten sähköpstisitteet timituksen khde-kunnan perusteella. Js hanke n useamman ELY-keskuksen alueella, timitussitteesta svitaan erikseen. Js ELY-keskuksessa ei le liikennevastuualuetta, asiinti tapahtuu heen merkityn ELY-keskuksen sähköpstisitteeseen. kirjaam.etela-phjanmaa@ely-keskus.fi Etelä-Savn ELY-keskus -> kirjaam.phjis-sav@ely-keskus.fi Hämeen ELY-keskus -> kirjaam.uusimaa@ely-keskus.fi kirjaam.kaakkis-sumi@ely-keskus.fi Kainuun ELY-keskus -> kirjaam.phjis-phjanmaa@ely-keskus.fi kirjaam.keski-sumi@ely-keskus.fi kirjaam.lappi@ely-keskus.fi kirjaam.pirkanmaa@ely-keskus.fi Phjanmaan ELY-keskus -> kirjaam.etela-phjanmaa@ely-keskus.fi Phjis-Karjalan ELY-keskus -> kirjaam.phjis-sav@ely-keskus.fi kirjaam.phjis-phjanmaa@ely-keskus.fi kirjaam.phjis-sav@ely-keskus.fi Satakunnan ELY-keskus -> kirjaam.varsinais-sumi@ely-keskus.fi kirjaam.uusimaa@ely-keskus.fi kirjaam.varsinais-sumi@ely-keskus.fi Kuntaluettel ELY-keskusten vastuualueista: (Kpii site selaimen siteriville js linkki ei timi suraan) 53

54 Liite 8: Rautatiealueella tehtyjen timitusten sijaintitiedt Liikennevirastn Ohje Liikennevirast ja Maanmittauslaits vat spineet, että rautatiealueella suritetuista timituksista lähetetään sijaintitiedt siirttiedstna Liikennevirastlle. Timitukset Raja-aineistt timitetaan niistä timituksista, jtka muuttavat rata-alueen rajausta leellisesti. Sellaisia vat rata-alueen lhkmiset, ratatimitukset tms. Rajankäynneistä tai viereisen tilan lhkmisista ym. pieniä krdinaattimuutksia aiheuttavista timituksista aineista ei lähetetä. Aineistja ei timiteta myöskään ratarajaamisista, kska ne eivät juurikaan muuta rajja. Ajankhta Timitus n laillistunut tai kiinteistön sijainti ei enää timituksessa tai maaikeuskäsittelyssä muutu. Työnkulku JAKOlla JAKOsta väline avautuu pääkarttaikkunan alasvetvaliksta: Tulsteet - Siirttiedst - Lu kiinteistötiedt. Siirttiedst mudstetaan ArcShape -frmaatissa ETRS-TM35FIN -krdinaatistssa: Siirttiedst tallennetaan työasemalle spivaan paikkaan ja nimetään timitusnumern mukaan 54