ARAVA. Tampereen keskustan asukaskyselyn analyysi. Minttu Kervinen Mikko Laak Jenni Partanen

Transkriptio

1 ARAVA Tampereen keskustan asukaskyselyn analyysi Minttu Kervinen Mikko Laak Jenni Partanen

2 Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos Korkeakoulunkatu Tampere Tampereen kaupunki Maankäytön suunnittelu Keskustahanke ID Frenckellinaukio 2 B Pl Tampere 2013

3

4 Sisältö Johdanto 5 Vastaukset ja vastaajat 6 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot 6 Virrat 9 Viihtyisät reitit - tulokset 9 Viihtyisät reitit vastausvaihtoehdot 9 Viihtyisät reitit avoimet vastaukset 10 Toimivat reitit - tulokset 14 Toimivat reitit - vastausvaihtoehdot 14 Toimivat reitit avoimet vastaukset 15 Kehitettävät reitit - tulokset 18 Kehitettävät reitit avoimet vastaukset 18 Hämeenkatu 19 Satakunnankatu 22 Paasikiven-Kekkosentie ( Rantatie ) 22 Hämeenpuisto 22 Reittien kehittäminen keskustassa yleisesti 23 Uudet reitit - tulokset 26 Uudet reitit vastausvaihtoehdot 26 Uudet reitit avoimet vastaukset 27 Kaupunkitila 30 Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettävät alueet tulokset 31 Itäinen ydinkeskusta 33 Läntinen ydinkeskusta 33 Tammela 34 Tullin alue 34 Uudet palvelut - tulokset 36 Uudet palvelut vastausvaihtoehdot 36 Tapahtumille soveltuvat paikat - tulokset 38 Tapahtumille soveltuvat paikat vastausvaihtoehdot 38 Tapahtumille soveltuvat paikat avoimet vastaukset 40 Tapahtumille soveltumattomat paikat - tulokset 42 Tapahtumille soveltumattomat paikat vastausvaihtoehdot 42 Tapahtumille soveltumattomat paikat avoimet vastaukset 45 Viihtyisät paikat - tulokset 49 Viihtyisät paikat vastausvaihtoehdot 49 Toimivat paikat - tulokset 51 Toimivat paikat vastausvaihtoehdot 51 Toimivat paikat vapaat vastaukset 51 Kehitettävät paikat - tulokset 53 Kehitettävät ranta-alueet - tulokset 54 Kehitettävät ranta-alueet vastausvaihtoehdot 54 Kehitettävät ranta-alueet vapaat vastaukset 55 Asuminen 58 Asuminen - tulokset 59 Lopuksi 62

5 Johdanto Tampereen keskustan yleiskaavan laatiminen käynnistyi virallisesti tammikuussa Yleiskaavan aloitusvaiheessa kysyttiin tamperelaisten näkemyksiä keskustan nykytilasta ja sen kehittämistarpeista karttapohjaisella internetkyselyllä Kyselyyn saatiin 1421 vastauskertaa. Kyselyn aiheet valittiin yleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelmassa esitetyistä teemoista. Kysymysten laadinnasta vastasi Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelu. Niitä muokattiin Tampereen Yliopiston kanssa toteutetun opiskelijakurssin kommenttien perusteella. Kysymyksien aiheet liittyivät keskustan viihtyisiin, toimiviin ja kehitettäviin paikkoihin ja reitteihin, ranta-alueiden ja keskustan kaupalliseen kehittämiseen sekä tapahtumiin. Kysely toteutettiin Harava-kyselypalvelulla, joka on yksi valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) hankkeista. Tampereen kysely oli ensimmäinen Harava-palvelulla toteutettu pilotti. Kyselyyn vastanneet merkitsivät kartoille yli pistettä, viivaa tai aluetta. Vastausaineiston suuren määrän takia aineiston analyysi tilattiin Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitokselta ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoululta. Kyselyn tuloksista on tehty kaksi raporttia. Tässä raportissa on Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden, arkkitehti Jenni Partasen, arkkitehti Minttu Kervisen ja M.Sc. Urban Studies Mikko Laakin, laatima analyysi Harava-aineiston muista kuin viherverkkoon liittyvistä vastauksista. Tampereen Yliopiston tutkijat HT Jarkko Bamberg ja MMM Jere Nieminen ovat laatineet Harava-aineiston viher- ja virkistysalueista ja reiteistä erillisen raportin Keskustan viherverkko asukkaiden kokemana. Harava-aineiston laadullinen analyysi. Kyselystä tiedotettiin kaupungin internetsivulla ja lehdistötiedotteella. Tämän lisäksi kyselystä tiedotettiin lähettämällä postikortti keskustan asukkaille Pyynikin ja Kalevan väliselle alueelle. Siten saadussa palautteessa painottuvat erityisesti keskustan asukkaiden näkemykset keskustan kehittämisestä. Monet kyselystä saadut vastaukset olivat sinänsä odotettuja, kuten vehreiden, luonnonläheisten ja rauhallisten reittien sekä Tammerkosken ja sitä reunustavien rakennusten arvostus. Toisaalta palautteesta nousevat esiin keskenään ristiriitaiset ajatukset joidenkin yksittäisten kohteiden, kuten Hämeenkadun suunnittelusta. Kyselyn tuloksia on jo käytetty hyväksi keskustan yleiskaavatyöhön liittyvän viherverkkoselvityksen laadinnassa. Tuloksia hyödynnetään seuraavaksi yleiskaavaluonnosten kaavamääräyksiä työstettäessä ja kaavan vaikutusarvioinnissa. Kerättyä Harava-aineistoa voidaan jatkossa käyttää hyödyksi myös tarkemmassa suunnittelussa, esimerkiksi yleissuunnitelmien ja asemakaavojen laatimisessa. Harava-aineiston pilottianalyysi on merkittävä myös uudenlaisen tutkimusmetodin kehittämisen kannalta. Työn perusteella voidaan tehdä parannusehdotuksia kansalliseen Harava-palveluun. Osallistuvan paikkatiedon kehittämisessä Tampereen esimerkillä on selkeä kansainvälinen ulottuvuus. Kiitämme kyselyyn vastanneita saadusta palautteesta! Tampereella Veikko Vänskä, Tampereen kaupunki Panu Lehtovuori ja Jenni Partanen, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos 5

6 Vastaukset ja vastaajat Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastaajat olivat merkinneet yhteensä piste-, viivatai alueobjektia Harava -kyselyssä. Osa vastaajista koki Harava -käyttöliittymän vaikeaksi ja ohjeistuksen puutteelliseksi. Sama vastaus oli saattanut tallentua useaan kertaan tai samasta vastauksesta oli tallentunut useita versioita, joihin oli valittu eri vastausvaihtoehtoja tai kirjoitettu erilaisia vapaita vastauksia. Kun tietyn istunnon aikana annetuista objekteista poistettiin sijainniltaan ja muodoltaan päällekkäiset ja tekstiosiltaan identtiset objektit, jäljelle jäi piste-, viiva- tai alueobjektia. Kyselyn tuloksia analysoitaessa huomioitiin vain nämä vastaukset. Harava kyselyyn annettiin vastauksia 1421 istunnossa. Harava -kyselyn tuloksia analysoitaessa muodoltaan ja sijainniltaan päällekkäisistä sekä tekstiosiltaan identtisistä objekteista on huomioitiin vain yksi. 6

7 7

8 Virrat 8 Kaupungin aineenvaihdunnan näkökulmasta ihmisten, tavaroiden ja informaation virrat ovat tärkeitä kaupungin toimivuuden kannalta. Kauppojen olemassaolo tulee perustelluksi vain riittävän vuolaan ihmisvirran äärellä autio liikepaikka on huono liikepaikka. Virrat ovat sidoksissa reitteihin, joiden ominaisuudet vaikuttavat koko kaupungin elävyyteen. Harava kyselyssä kartoitettiin ihmisten reittejä Tampereella. Tässä luvussa tarkastellaan reittien ominaisuuksia kuten toimivuutta, viihtyisyyttä ja kehittämisen tarvetta kaupunkilaisten kokemusten valossa. Kokemukset riippuvat kulkumuodosta ja matkan tarkoituksesta. Ydinkeskustan ja laitakaupungin reittejä kommentoitiin siis varsin eri tavoin ja niiden toimivuus, viihtyisyys ja kehittämistarpeet olivat erilaisia. Kuitenkin kyselyn tulosten perusteella Hämeenkatu erottui joukosta sellaisena reittinä, ettei sitä voi välttää liikkuipa Tampereella mistä syystä tahansa ja kulkipa kävellen, pyörällä, autolla tai bussilla. Tämä näkyikin Hämeenkatuun kohdistuvana tyytymättömyytenä ja ristiriitaisina kehittämistarpeina. Kaupungin aineenvaihduntaan palataan vielä tarkemmin kaupunkitilaa käsittelevässä luvussa, jossa käsitellään kuinka ihmisten ja tavaroiden virrat kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi kävelykeskustan muodossa. Viihtyisiksi koetut reitit kulkivat vehreissä, luonnonläheisissä ympäristöissä ja usein veden äärellä. Samat reitit koettiin turvallisiksi. Kuljettaessa kävellen Tammerkosken rannan vanhat teollisuusrakennukset koettiin ainutlaatuisiksi ja merkittävästi viihtyisyyteen vaikuttaviksi tekijöiksi. Vastausten perusteella ympäristön viihtyisyys oli tärkeää kävellen tai pyörällä liikuttaessa muilla kulkumuodoilla reitin toimivuus korostui. Keskeiset toimivat kevyenliikenteen reitit painottuivat keskusta-alueelle ja ne menivät keskustan läpi. Autoliikenne taas koettiin toimivammaksi keskustan ulkopuolella (Paasikiven-Kekkosentie). Vastausten perusteella toimivien reittien tärkeimpiä ominaisuuksia oli niiden jatkuvuus kaupungin läpi sekä reitin suoruus ja tästä johtuvat helppous ja nopeus. Pyöräilyn ja jalankulun sujuvuuden kannalta oleellista taas oli kulkumuotojen erottaminen omille selvästi merkityille ja riittävän leveille kaistoille. Kehitettävinä reitteinä eniten kommentoitiin Hämeenkatua ja Paasikiven-Kekkosentietä. Kaupunkilaiset ovat hyvin selvillä niihin kohdistuvista suunnitelmista. Suunnitelmien puolesta ja vastaan otettiin runsaasti kantaa Harava -kyselyssä. Hämeenkatua toivottiin kehitettävän niin kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen kuin autoilunkin ehdoilla. Paasikiven-Kekkosentien tunnelia sekä puollettiin että vastustettiin. Tunnelin nähtiin avaavan monenlaisia vaihtoehtoja sekä Näsijärven rannan että koko keskustan kehittämiselle. Uusissa reiteissä täysin uusia reittilinjauksia ehdotettiin hyvin vähän. Suurin osa vastauksista käsitteli olemassa olevia reittejä, mutta moni ehdotti kehitettävän niitä jonkin puuttuvan kulkumuodon ehdoilla.

9 Virrat Viihtyisät reitit - tulokset Viihtyisiksi merkittyjen reittien pituuden keskiarvo oli 1,7 km. Viihtyisiä reittejä oli merkinnyt suurin piirtein yhtä monta miestä ja naista. Viihtyisät reitit vastausvaihtoehdot Viihtyisiä reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin miten he liikkuvat merkitsemällään reitillä ja mikä vastaajan mielestä tekee reitistä viihtyisän. Vastaajat pystyivät valitsemaan valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän tai kirjoittamaan vapaan kommentin. Viihtyisiä reittejä oli merkitty 393 istunnossa yhteensä 814. Vastausten mukaan viihtyisillä reiteillä kuljetaan kaikkein useimmin kävellen tai kävellen ja pyörällä. Muita kulkumuotoja mainitaan marginaalisen vähän. Kävellen viihtyisät reitit painottuivat Tammerkosken itärannalle ja Tammerkosken ylittäville silloille. Palatsinraitin silta, Satakunnansilta, Patosilta, Kehräsaaren ja Vuolteensillat korostuivat. Kävelijät eivät pitäneet Laukonsiltaa yhtä viihtyisänä kuin muita kevyenliikenteen siltoja. Jopa Hämeensilta oli merkitty useammin viihtyisäksi kuin Laukonsilta. Muuten kartalla korostuivat kävellen viihtyisinä reitteinä Hämeenpuisto, Pyynikin rannan itäiset osat ja Pyynikin harju. Myös kävellen ja pyöräillen viihtyisät reitit painottuivat Tammerkosken itärannalle jatkuen rannan myötäisesti aina Hatanpäälle asti. Silloista Patosilta, Laukonsilta ja Palatsinraitin silta korostuvat. Muuten kartalla korostuvat kävellen ja pyöräillen viihtyisinä reitteinä Eteläpuisto, Pyynikin harju sekä ranta ja Hämeenpuisto. Pelkästään pyöräillen viihtyisiä reittejä oli merkitty selvästi vähemmän kuin kävellen tai kävellen ja pyöräillen. Viihtyisinä pyöräilyreitteinä korostuvat Patosilta ja Laukonsilta sekä Laukonsillalta rantareitti Hatanpäälle. Eritellessään mikä tekee viihtyisästä reitistä viihtyisän, vastaajat olivat yleensä aina valinneet useita vastausvaihtoehtoja. Vastauksissa oli lähes sata erilaista yhdistelmää vastausvaihtoehdoista. Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista vehreä, luonnonläheinen ja rauhallinen nousivat tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi. Vastaajat pitivät vehreyttä ja luonnonläheisyyttä tärkeimpänä viihtyisyyttä luovana elementtinä kulkumuodosta riippumatta. Miten liikut viihtyisällä reitillä? - Kävellen - Pyöräillen - Linja-autolla - Muuten, miten? Kävellen ja/tai pyörällä kuljetuiksi merkityistä viihtyisistä reiteistä tehtiin useita karttoja, joista näkyy missä eri syistä viihtyisät reitit ovat. Näistä kartoista ei kuitenkaan löydy mitään mikä poikkeaa jo mainituista huomioista. Kasvillisuuden lisäksi vastaajat mieltävät virtaavan veden voimakkaaksi luontoelementiksi. Vastaajat mielsivät Patosillan sekä erittäin vehreänä ja luonnonläheisenä että myös urbaanina. Kuitenkaan Palatsinraitin siltaa ja sen läheisyydessä olevia puistoalueita ei mainittu samassa määrin luonnonläheisinä ja vehreinä kuin Patosiltaa. Rauhalliset ja turvalliset reitit kulkivat samoissa paikoissa kun luonnonläheiset ja vehreät reitit. Patosilta korostui myös turvallisena kävelijöille ja pyöräilijöille. Hämeenkatua yksikään vastaaja ei merkinnyt turvalliseksi. Mikä tekee reitistä viihtyisän? - Rauhallinen - Turvallinen - Siisti - Vehreä, luonnonläheinen - Urbaani - Elämyksellinen - Tunnelmallinen - Muu, minkälainen? 9

10 kulkumuoto viihtyisillä reiteillä vastaukset Kävellen 181 Kävellen, Pyöräillen 135 Pyöräillen 29 Kävellen, Pyöräillen, Autolla 8 Autolla 6 Kävellen, Linja-autolla 6 Kävellen, Muuten, miten? 5 Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla, 4 Autolla Kävellen, Autolla 3 Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla 2 Kävellen, Pyöräillen, Muuten, miten? 2 Linja-autolla 2 Kävellen, Linja-autolla, Autolla 1 Pyöräillen, Autolla 1 Pyöräillen, Muuten, miten? 1 Muuten, miten? 5 (tyhjä) 423 Viihtyisiä reittejä kommentoitiin 133 avoimessa vastauksessa. mainintoja viihtyvyystekijät viihtyvyystekijä mainintoja mainintoja kävellen Vehreä, luonnonläheinen Viihtyisät reitit avoimet vastaukset Vastaajat eivät analysoineet avoimissa vastauksissa kovin syvällisesti ja tarkasti millaiset tekijät tekevät reitistä vastausvaihtoehdon mukaisen. Alla on käyty läpi avoimista vastauksista esiin nousevia asioita, jotka avaavat tarkemmin kaupunkilaisten ajatuksia viihtyisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Avoimissa vastauksissa reittien viihtyisyyttä perusteltiin useimmin järvimaisemilla ja näkymillä sekä veden ja rantojen läheisyydellä. Myös Tammerkosken läheisyys koettiin tärkeänä viihtyvyystekijänä. Luonto, luonnonmukaisuus ja luonnollisuus saivat paljon mainintoja, mutta vastaajat erittelivät niukasti viihtyvyyteen vaikuttavia luontoelementtejä. Vesistöjen lisäksi viihtyisinä luontoelementteinä mainittiin puistot. mainintoja kävellen ja pyöräillen Rauhallinen Turvallinen Siisti Tunnelmallinen Elämyksellinen Urbaani Muu, minkälainen? 12 (tyhjä) 440 mainintoja pyöräillen Rakennettujen ympäristöjen osalta vastaajat erittelivät tarkemmin millaiset ympäristön elementit he kokivat viihtyisinä. Hämeenkatua pidettiin viihtyisänä eläväisen kaupunkimiljöönsä takia ja Kehräsaarta eurooppalaisen tunnelmansa takia. Kosken yli vievien kevyenliikenteen siltojen viihtyisyyttä lisäsi niiden toimivuus. Patosilta ympäristöineen oli ainutlaatuinen, Palatsinraitin siltaa luonnehdittiin tyylikkääksi ja Laukonsiltaa moderniksi. Eräs vastaaja oli kiinnittänyt Hämeensillan patsaisiin huomiota viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä. Lasten kannalta siltojen viihtyvyyttä lisäsi se, että kaiteitten läpi voi katsella koskelle. Viihtyisyyden kannalta oleellisina rakennuksina Tampereella pidettiin kosken rannan vanhoja tehdasrakennuksia. Vastaajat kiinnittivät niihin huomiota erilaisin sanamuodoin. Kosken rantaa tehdasrakennuksineen 10

11 kuvattiin näyttäväksi ja ainutlaatuiseksi. Moni vastaaja mainitsi esittelevänsä vierailleen juuri kosken rannat. Eräs vastaaja kiteytti kaupunkikuvan historiallisten kerrosten merkityksen kosken rannalla: kaksi järveä ja vesiuoma, jotka synnyttivät kaupungin. Reittien viihtyisyyteen luonnollisesti vaikutti myös niiden toimivuus. Vastaajat luonnehtivat merkitsemiään reittejään hyviksi, häiriöttömiksi, käteviksi, käytännöllisiksi, nopeiksi, mukaviksi, rentouttaviksi, sujuviksi ja toimiviksi. Vastaajat kokivat kävelijöiden ja pyöräilijöiden erottelun tärkeäksi reittien toimivuuden ja täten viihtyisyyden kannalta. Reitin jatkuvuus oli myös vastaajien mielestä tärkeää. Mahdollisuus valita useista reittivaihtoehdoista koettiin viihtyisyyden kannalta tärkeäksi sekä keskustassa että Kaupissa. Pyynikillä vastaajat eivät olleet kiinnittäneet huomiota reittien vaihtoehtoisuuteen, vaan pikemminkin siihen, että kaikki tiet vievät näkötornille ja munkkikahvilaan. Palatsinraitinsilta Laukonsilta Ratinansilta Satakunnansilta Patosilta Hämeensilta Kehräsaarensilta Vuolteensilta Reittien viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä: Vesistöt ja rannat Kevyenliikenteen siltojen toimivuus Läpinäkyvät kaiteet silloissa, jotta lapset näkevät kosken Historialliset tehdasrakennukset Reittien jatkuvuus ja monipuolinen reittiverkosto erilaisiin tarpeisiin. 11

12 12

13 13

14 Toimivat reitit - tulokset Toimiviksi merkittyjen reittien pituuden keskiarvo oli 1,8 km. Miehet olivat selvästi naisia kiinnostuneempia toimivista reiteistä ja merkinneet niitä naisia enemmän. Tämä voi johtua kyselyn rakenteesta, joka pani vastaajat miettimään viihtyisiä ja toimivia reittejä rinnakkain tai sitten siitä, että viihtyisiksi ja toimiviksi merkittyjä reittejä käytetään niin eri syistä, että vaatimukset niiden suhteen poikkeavat toisistaan. Mielenkiintoisena huomiona Harava -kyselystä nousee esille, että rannoille merkittyjä viihtyisiä reittejä ei kuitenkaan ole merkitty toimiviksi reiteiksi. Toimivia reittejä oli merkitty 325 istunnossa yhteensä 582. Toimivat reitit - vastausvaihtoehdot Myös toimivia reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin miten he liikkuvat merkitsemällään reitillä ja mikä tekee reitistä toimivan. Vastaajat pystyivät valitsemaan valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän sekä kirjoittamaan vapaan kommentin. Toimivien reittien kulkumuodoksi merkittiin useimmiten kävely ja pyöräily. Myös autoilu sai mainintoja. Toimivat reitit löytyivät selvästi eri puolilta kaupunkia kun niitä tarkasteltiin kulkumuodon mukaan eroteltuna. Kävellen toimivina erottuivat keskustasta melko lyhyet reitit mutta pyörällä oli tärkeää päästä sujuvasti kaupungin läpi tai ohi. Autolla sujuvat reitit taas kiersivät keskustan kokonaan. Kulkumuodosta riippumatta etelä-pohjoissuuntaisia toimivia reittejä oli merkitty yllättävän vähän. Hämeenpuisto oli ainut tällainen reitti radan länsipuolella. Miten liikut toimivalla reitillä? - Kävellen - Pyöräillen - Linja-autolla - Muuten, miten? Harava -kyselystä kävellen toimivina reitteinä hahmottuivat Hämeenkatu, Patosilta ja Satakunnankadun silta. Myös kävellen toimivat reitit painottuivat itä-länsisuuntaisiin reitteihin selvemmin kuin etelä-pohjoissuuntaisiin reitteihin. Mielenkiintoista on, että Hämeenpuistoa ei ollut merkitty kävellen toimivaksi reitiksi, vaikka sitä oli merkitty runsaasti kävellen viihtyisäksi. Avointen vastausten perusteella tämä johtui lukuisista Hämeenpuiston poikkikaduista ja niihin liittyvistä liikennejärjestelyistä. Pelkästään pyörällä Paasikiven-Kekkosentien varsi oli sujuva reitti. Pyörällä myös Hatanpään valtatie oli toimiva reitti, mutta toimiva pyörätie loppuu Hämeenkatuun. Kun varsinkin kävellen toimivat reitit painottuivat ydinkeskustaan, niin autolla toimivia reittejä vastaajat olivat merkinneet keskustan ulkopuolelle. Kekkosentie painottui voimakkaimmin. Myös Tampereen valtatie painottui. Etelä-pohjoissuunnassa keskustan läpi toimiviksi reiteiksi muutama vastaaja oli merkinnyt Hämeenpuiston ja Kalevan puistotien. Bussilla toimivaksi reitiksi oli merkitty Pirkankatu, Hämeenkatu, Itsenäisyydenkatu, Teiskontie ja Sammonkatu. Yksittäiset vastaajat perustelivat merkitsemiensä reittien toimivuutta useilla valmiilla vastausvaihtoehdoilla. Vastauksiin oli merkitty yli 50 erilaista yhdistelmää vastausvaihtoehdoista. Kun kaikista toimivuutta luonnehtivista vastausvaihtoehdoista poimittiin esille yksittäiset toimivuustekijät, sujuvuus sai eniten mainintoja. Avoimista vastauksista kävi ilmi, kuinka erilaisia asioita vastaajat ovat liittäneet sujuvuuteen. Myös esteettömyys ja turvallisuus saivat paljon mainintoja. Vastausten perusteella hyvät pysäköintimahdollisuudet eivät vaikuttaneet paljonkaan reitin sujuvuuteen, mutta tämä saattoi johtua siitä, että vastaajat eivät olleet mieltäneet pysäköintiä osaksi reittiä. Mikä tekee reitistä toimivan? - Esteetön - Turvallinen - Hyvä valaistus - Sujuva - Hyvä opastus - Hyvä kunnossapito - Hyvät pysäköintimahdollisuudet - Muu, minkä? 14

15 kulkumuoto toimivilla reiteillä kulkumuoto Kävellen, Pyöräillen 70 Pyöräillen 67 Kävellen 58 Autolla 38 Linja-autolla 14 Kävellen, Linja-autolla, Autolla 4 Kävellen, Pyöräillen, Autolla 4 Pyöräillen, Autolla 4 Kävellen, Linja-autolla 3 Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla, 3 Autolla Muuten, miten? 3 Kävellen, Autolla 2 Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla 2 Kävellen, Muuten, miten? 1 Pyöräillen, Linja-autolla 1 (tyhjä) 308 Toimivia reittejä kommentoitiin 177 avoimessa vastauksessa. mainintoja toimivuustekijät toimivuustekijä mainintoja Sujuva 225 Esteetön 125 Turvallinen 103 Hyvä valaistus 81 Hyvä kunnossapito 72 Hyvä opastus 32 Muu, mikä 14 Hyvät pysäköintimahdollisuudet 10 (tyhjä) 322 Toimivat reitit avoimet vastaukset Harava -kyselyn toimivia reittejä koskevassa osiossa kommentoitiin runsaasti kolmea reittiä: kevyenliikenteen reittiä Puutarhakadulta Rongankadulle ja edelleen radan ali Vellamonkadulle, Hämeenkatua sekä Kekkosentietä. Puutarhakadun - Rongankadun -kevyenliikenteen reitin toimivuuden syyksi mainittiin usein Rongan alikulku tai Patosilta tai molemmat. Rongan alikulkua kehuttiin loistavaksi, toimivaksi ja laadukkaaksi. Tunnelin toimivuutta perusteltiin sillä, että se lyhentää ja nopeuttaa matkaa Tammelasta keskustaan sekä junalaitureille. Tunnelin kautta kulkiessa ei tarvitse pysähtyä liikennevaloihin. Lisäksi tunnelissa on hiljaista. Koko reitin toimivuutta vastauksissa perusteltiin sillä, että se on pyöräilijöiden kannalta ainoa katkeamaton reitti keskustan läpi. Tämän takia eräs vastaaja kuvasikin reittiä hieman ironiseen sävyyn: Wau, yksi pyörätie löytyi keskusta-alueelta! Tosin se on täynnä pysäköityjä autoja ja jalankulkijoita, mutta kuitenkin pyörätie! Vastausten perusteella Hämeenkatu oli toimiva etenkin runsaan joukkoliikenteen takia: busseja kulkee usein ja ne eivät myöhästele. Eräs vastaaja kuvasi Hämeenkatua Tampereen ihan ykkösjoukkoliikennekäytävä. Tarttettais toisaalta paremmat pyöräilymahdollisuudet. Autolla liikuttaessa Hämeenkatu oli toimiva, koska se vie suoraan kaupungin läpi ja on tämän takia nopea ja helppo reitti. Autoilijoille oli oleellista myös, että Hämeenkadulta pääsee suoraan radan ali Itsenäisyydenkadulle. Muuten Hämeenkatua pidettiin kivana shoppailukatuna. Rongan alikulun ja koko kevyenliikenteen reitin toimivuuden ja turvallisuuden kannalta pidettiin tärkeänä omia kaistoja pyöräilijöille ja kävelijöille ja kaistojen selvää merkitsemistä. Kekkosentietä, tai Rantatietä, kuvattiin sujuvaksi ja nopeaksi paitsi ruuhka-aikoina, joita vastaajien mielestä oli vain tiettyinä aikoina ja silloinkin vain hetkellisesti. Näiden syiden takia muutama autolla reittiä ajava vastaaja kommentoi, ettei nykyisellään toimivaa ja viihtyisää väylää keskustan ohi saa pilata tunnelilla ja kiertoliittymillä. Pyörällä ajettuna reittiä pidettiin sujuvana ja nopeana keskustan ohi vievänä reittinä: Rantatiellä on hyvä kävellä ja pyöräillä. Särkänniemi-Lapinniemi-väli menee nopeasti ja kauniissa järvimaisemassa. Moni reittiä pyörällä ajava vastaaja totesi, ettei reitti ole viihtyisä Kekkosentien autoliikenteen vuoksi. Pyöräilijät eivät kuitenkaan ottaneet kantaa siihen, tulisiko autoliikenne siirtää tunneliin. 15

16 Yleisesti reittien toimivuutta kaikilla kulkumuodoilla perusteltiin keskustassa reitin jatkuvuudella keskustan läpi ja keskustan ulkopuolella sillä, että reittiä pitkin pääsee sujuvasti kiertämään keskustan. Vastaajat perustelivat merkitsemiensä reittien toimivuutta sillä, että reitti on suora, lyhyt tai nopea tai kaikkia näitä. Muutamat vastaajat arvostivat myös sitä, että heidän merkitsemänsä reitti kulki vaihtelevassa ympäristössä. Moni vastaaja kulkumuodosta riippumatta perusteli merkitsemäänsä reittiä toimivaksi, koska sen varrella ei ollut liikennevaloja tai valojen vihreä aalto toimi. Kevyenliikenteen osalta reittien toimivuutta perusteltiin hyvällä huollolla, riittävällä leveydellä väistellä muita, pyörä- ja kävelykaistojen erottelulla, hyvällä näkyvyydellä ja suojateillä. Muista kevyenliikenteen reiteistä poikkeavana reittinä nousi parin vastauksen perusteella esiin reitti asemalta yliopistolle. Eräs vastaaja kuvaili reittiä seuraavalla tavalla: Yliopistolta rautatieasemalle pääsee tarvitaessa tosi nopeasti ja tämä reitti on tosi kätevä huonolla ilmalla. Myös hauskan vaihteleva kun menee kauppakeskuksen ja pysäköintihallin läpi. Vastaajat pitivät reittiä asemalta yliopistolle toimivana erityisesti huonolla säällä, koska reitti kulkee tunneleissa ja sisätiloissa. 16 Reitin jatkuvuus kaupungin läpi Reitin suoruus ja tästä johtuva helppous ja nopeus Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden erottaminen omille selvästi merkityille ja riittävän leveille kaistoilleen

17 17

18 Kehitettävät reitit - tulokset Kehitettäviksi merkittyjen reittien pituuden keskiarvo 1,2 km oli hieman lyhyempi kuin viihtyisien tai toimivien reittien. Kyselyn tähän osioon vastasi hieman useampi mies kuin nainen. Kehitettäviä reittejä oli merkitty 338 istunnossa yhteensä 634. Kehitettävät reitit - vastausvaihtoehdot Kehitettäviä reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin syytä, miksi reittiä olisi kehitettävä ja pyydettiin vapaita vastauksia miten reittiä voisi kehittää. Osiossa ei ollut valmiita vastausvaihtoehtoja sille, minkä kulkumuodon ehdoilla reittiä pitäisi kehittää, eikä kyselystä tämän takia selvinnyt suoranaisesti esimerkiksi se, minkä kulkumuodon ehdoilla vastaajat haluaisivat Hämeenkatua kehitettävän. Avoimissa vastauksissa kuitenkin käsiteltiin paljon reittejä eroteltuna kulkumuodon mukaan ja avoimet vastaukset purettiin pitäen silmällä eri kulkumuotoihin kohdistuvia toiveita. Reittiä olisi mielestäni kehitettävä, koska se on: - Vaarallinen - Meluisa - Ankea - Turvaton - Epäsiisti - Vaikeakulkuinen - Huono kunnossapito - Hankala lasten kanssa - Muu, mikä? Harava -kyselyssä vastaajia siis pyydettiin erittelemään syitä, joiden vuoksi vastaajan merkitsemä reitti ei toimi. Vastaajat suosivat tässäkin osiossa useita vastausvaihtoehtoja sisältäviä vastauksia, ja vastauksissa oli lähes sata erilaista yhdistelmää vastausvaihtoehdoista. Kun kaikista toimimattomuutta luonnehtivista vastausvaihtoehdoista poimittiin esille yksittäiset toimimattomuuden syyt, vaikeakulkuisuus sai eniten mainintoja. Myös ankeus, vaarallisuus ja meluisuus mainittiin usein. Hämeenkatu ja Paasikiven-Kekkosentie erottuivat selvimpinä kehityskohteina. Satakunnankatu, Hämeenpuisto ja Tampereen valtatie erottuvat myös kehittämistä vaativina kohteina, varsinkin jos Hämeenkatu suljetaan henkilöautoilta. Kevyenliikenteen reiteistä Rongankatu ja alikulku on mainittu vaikeakulkuisina, vaikka niitä oli merkitty runsaasti myös toimivina reitteinä. Kehitettävien reittien avoimissa vastauksissa pohdittiinkin kuinka Rongankadun kautta kulkevasta reitistä saisi sujuvamman. Kevyenliikenteen siltoja kosken yli ei oltu merkitty kehitettäviksi reiteiksi. Ilmeisesti vastaajat pitävät niitä riittävän toimivina nykyiselläänkin. Vaikeakulkuinen 175 Ankea 126 Vaarallinen 125 Meluisa 117 Turvaton 97 Epäsiisti 65 Huono kunnossapito 41 Muu, mikä? 38 Hankala lasten kanssa 21 (tyhjä) 338 Kehitettävät reitit avoimet vastaukset Vastauksissa joko todettiin pelkkä onglema (esim. pyöräily on hankalaa Hämeenkadulla), ehdotettiin ratkaisua ongelmaan (esim. Hämeenkadulle tarvitaan oma kaista pyöräilijöille) ja pohdittiin ongelman ratkaisun edellytyksiä (esim. pyöräkaistalle raivataan tilaa Hämeenkadulla rajoittamalla henkilöautoliikennettä). Suurin osa vastauksista oli muutamalla sanalla luonnehdittuja ratkaisuehdotuksia. Kehitettäviä reittejä kommentoitiin 408 avoimessa vastauksessa. Avointen vastausten analyysissä keskityttiin erityisesti katuihin, joita oli kommentoitu runsaasti. Hämeenkadun, Paasikiven-Kekkosentien, Hämeenpuiston ja Satakunnankadun kehittämistä oli kommentoitu eniten. Vastauksen katsottiin liittyvän tiettyyn katuun, jos vastaukseen liittyvä reitti oli vähintään yhden korttelin matkalla tarkasteltavan kadun suuntainen ja osui tarkasteltavan kadun katualueelle tai viereisiin kortteleihin tarkasteltavan kadun puolelle. 18

19 Hämeenkatu Hämeenkatua ehdotetaan kehitettävän varsin ristiriitaisesti eri kulkumuotojen ehdoilla ja eri tavoin. Hämeenkatua ehdotetaan kehitettävän eniten kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen ehdoilla, mutta osa vastaajista toivoo että henkilöautoliikennekin huomioidaan Hämeenkadulla jatkossa. Alla on käyty läpi avoimista vastauksista hahmottuvia tapoja kehittää Hämeenkatua. Hämeenkadun kehittämistä kommentoitiin 140 avoimessa vastauksessa. 1. Hämeenkatu säilytetään nykyisellään pienin parannuksin ja henkilöautoliikenne sallitaan jatkossakin Vastaajat ehdottavat parannuksia Hämeenkadun liikennejärjestelyihin olettaen, että yksityisautoilu on jatkossakin sallittua Hämeenkadulla Vastaajat toivoivat nykyisille jalkakäytäville merkittävän omat kaistat kävelijöille ja pyöräilijöille. Kaistoille nuolilla merkityt kulkusuunnat sujuvoittaisivat kevyttä liikennettä. Muutama vuosi sitten tehtyä kokeilua pyöräkaistojen merkitsemiseksi pidettiin hyvänä alkuna Hämeenkadulla pyöräilylle Kevyelle liikenteelle saataisiin lisää tilaa poistamalla pysäköinti Hämeenkadun varrelta ja kieltämällä mainoskyltit jalkakäytävällä. Pysäköintipaikkojen poistaminen myös vähentäisi henkilöautoliikennettä ja kadusta tulisi näin miellyttävämpi Pyöräilyn kieltäminen lisäisi turvallisuutta Suojatiet Hämeenkadun yli erilaista kiveystä kuin ajorata muuten Ajonopeuksien hillitseminen muutenkin kuin nopeusrajoituksin, esim. muuttamalla kaistamerkinnät täryraidoitetuiksi Keskustorille yhdet bussikaistat lisää, jotta pysäkeiltä lähtevät bussit eivät sekoita muuta liikennettä Liikennevalojen rytmitys sujuvammaksi 2. Hämeenkatua kehitetään painottaen kevyttä liikennettä Vastaajien mielestä Hämeenkadulla tarvittiin enemmän tilaa kevyelle liikenteelle Ratkaisuna ehdotettiin autoliikenteen vähentämistä kieltämällä yksityisautoilu ja korvaamalla bussit ratikalla Eräs vastaaja pohti kytköstä rantatunnelin ja keskustan kehittämisen välillä: Rakennetaan tunneli rantaan, niin keskustaa voidaan kehittää enemmän kevyelle liikenteelle Kevyenliikenteen sujuvuuden kannalta erilliset kaistat kävelijöille ja pyöräilijöille nähdään välttämättöminä Kevyenliikenteen kannalta Hämeenkadun melutaso on ongelma, jonka toivotaan ratkeavan vähentämällä henkilöautoliikennettä ja korvaamalla bussit ratikalla. Bussien aiheuttamaa melua ehdotetaan myös vähennettävän päällystämällä katu jollain nykyistä tasaisemmalla pinnoitteella Kevyenliikenteen kannalta Hämeenkadun melutaso on ongelma 19

20 3. Pyöräily on tehtävä mahdolliseksi Hämeenkadulla Vastaajat pohtivat monipuolisesti ja eri mittakaavatasoilla edellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa pyöräreitti Hämeenkadulla Strategia-tasolla vastauksissa pohdittiin, miksi liikkuminen keskustassa ylipäänsä on toteutettu (henkilö) autojen ehdoilla ja ihmeteltiin, miksei keskustassa pääse pyörällä kaikkialle minne kävellenkin pääsee. Vastaajien mielestä pyöräilyn pitäisi olla mahdollista ympäri vuoden kaikkialla keskustassa ja pyöräilystä tulisi tehdä keskustan ensisijainen liikkumismuoto. Eräs vastaaja perusteli tätä näkemystä: Pyöräilystä tehtävä ensisijainen liikkumismuoto keskustassa - se on ylivoimaisesti tehokkain ja edullisin liikkumistapa!!! Moni vastaaja kiinnitti huomiota tamperelaisten jalankulkijoiden pyöräilynvastaisiin asenteisiin. Asenteisiin täytyisi saada muutos, jotta pyöräilystä tulisi sujuvaa keskustassa. Kielteisen asenteen tulkittiin johtuvan siitä, ettei keskustassa ole riittävästi tilaa pyöräilijöille. Eräs vastaaja kiteyttikin tilanteen Hämeenkadulla olevan pyöräilijälle täysi painajainen, ja sitä myöten kävelijälle myös. Toinen vastaaja pohti, että No Hämeenkadullahan saa oikeastaan ajaa, mutta sosiaalinen paheksunta pitää aika tehokkaasti minut pois sieltä jalankulkijoiden keskeltä Pyöräreitin toteuttamiseksi Hämeenkadulla nähtiin kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisen ja suositumman vaihtoehdon mukaan autoliikenne Hämeenkadulla kiellettäisiin, jolloin saataisiin kunnolliset pyörätiet tilalle, ettei tarvitse jalankulkijoita väistellä koko ajan. Toisen vaihtoehdon mukaan nykyisten ajoratojen reunasta voitaisiin erottaa yksisuuntaiset kaistat pyöräilijöille Kaikki pyöräreittiä Hämeenkadulle toivoneet vastaajat eivät kuitenkaan pohtineet mihin pyöräkaistat sijoitetaan kadulla. Kuitenkin lähes kaikki pyöräreittiä toivoneet vastaajat korostivat, että pyöräilijöille ja jalankulkijoille on oltava omat selvästi toisistaan erottuvat kaistat. Eräs vastaaja pohti, että pyöräkaista erottuisi hyvin, jos se olisi hieman eri tasossa kuin jalkakäytävä 4. Hämeenkatua kehitetään jalankulun ehdoilla Osa vastaajista toivoi, että pyöräily kiellettäisiin täysin Hämeenkadulla. Näkemystä perusteltiin sillä, että pyöräilijät kävelijöiden seassa aiheuttavat vaaratilanteita ja ettei nykyisillä jalkakäytävillä ole tilaa pyöräilijöille. Yksi vastaaja halusi kuitenkin kieltää pyöräilyn myös siinä tapauksessa, että (henkilö)autoliikenne kiellettäisiin ja Hämeenkatua alettaisiin kehittää joukkoliikenne- ja kävelykatuna 5. Hämeenkatua kehitetään kävely- ja oleskelukatuna Kävelykatu-vaihtoehto nähtiin mahdolliseksi vain pikaratikan myötä. Bussien koetaan aiheuttavan liikaa häiriötä, jotta Hämeenkatu voisi onnistuneesti toimia viihtyisänä kävelykatuna Kävelykatu-vaihtoehtoa kannattavien vastaajien suhtautumista pyöräilyyn kävelykadulla on hankala arvioida; vastaajat kirjoittivat kävelykadusta ottamatta pyöräilyyn kantaa. Ne vastaajat, jotka ottivat kantaa pyöräilyyn, totesivat että pyöräilijöille tarvitaan omat kaistat Vastaajat näkivät pyöräreitin Hämeenkadulla välttämättömänä, jotta pyöräilystä keskustassa ja keskustan läpi tulisi sujuvaa. Vastaajien mielestä yksi toimiva pyöräreitti keskustan läpi ei riitä, vaan Patosillan reitin rinnalle tarvitaan toinen reitti. Pyöräily tulisi sallia talvellakin Hämeenkadulla Yleisemminkin vastauksista on luettavissa, ettei nykyisiä jalkakäytäviä nähdä riittävän leveinä sekä pyöräilijöille että kävelijöille, vaan pyöräilylle olisi tehtävä tilaa rajoittamalla (henkilö)autoliikennettä. Kävelykadun kannattajat haluavat kaikki autot pois Hämeenkadulta ja tilalle kulttuurielämysmeininkiä ja oleskelumahdollisuuksia. Eräs vastaaja pohtii, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta viemällä tilaa yksityisautoilta Hämeenkatua olisi mahdollista vehreyttää ja tehdä hidastempoisemmaksi. Toisen vastaajan mukaan Hämeenkadulla liikenne katkaisee keskustan, Tampereella ei ole sydäntä kuten Jyväskylän kävelykatu. 20

21 6. Hämeenkatua kehitetään joukkoliikenteen ehdoilla Yksikään vastaaja ei pohtinut joukkoliikenteen siirtämistä pois Hämeenkadulta. Sen sijaan bussit toivottiin korvattavan kaupunkiratikalla. Eräs vastaaja totesi Hämeenkadusta, että Joukkoliikennekaduksi! Sivistyneessä kaupungissa Hämeenkatu olisi suljetttu yksityisautoilta jo 30v sitten... Toisaalta vastaajat eivät myöskään nähneet Hämeenkatua pelkkänä joukkoliikenteen reittinä. Vastauksissa pohdittiin joukkoliikennejärjestelyjen vaikutusta kävelijöiden ja pyöräilijöiden viihtyisyyteen sekä keskustan elinvoimaisuuteen. Hämeenkatu joukkoliikennekatuna nähtiin lisäävän keskustan elinvoimaa eikä rajoita autolla palveluiden äärelle pääsyä yhtään. Vastausten perusteella kaupunkiratikalta odotettiin paljon ja moni vastaaja toivoi sen korvaavan bussit etenkin Hämeenkadulla Joukkoliikenne Hämeenkadulla nähtiin välttämättömänä. 7. Muita kehitysehdotuksia ja huomioita P-Hämpin avaaminen kevyelle liikenteelle Autoilijat eivät siirry käyttämään P-Hämppiä ennen kuin Hämeenkatu suljetaan henkilöautoliikenteeltä Yhteydet kaupungin läpi on saatava tunneliin myös keskustassa Nupukivet pois 21

22 Satakunnankatu Satakunnankatua oli kommentoitu 20 avoimessa vastauksessa Paasikiven-Kekkosentie ( Rantaväylä ) Paasikiven-Kekkosentietä oli kommentoitu 66 avoimessa vastauksessa. Hämeenpuisto Hämeenpuistoa kommentoitiin 29 avoimessa vastauksessa Kaikissa Satakunnankatuun liittyvissä vastauksissa pohdittiin pyöräilyä Satakunnansillalla. Kadun järjestelyjä nykyisellään pidettiin liian ahtaina kävelijöille ja pyöräilijöille. Kevyelle liikenteelle toivottiin järjestettävän lisää tilaa joko leventämällä jalkakäytäviä, rajoittamalla autoilua tai muuttamalla katu kävelykaduksi. Eräs vastaaja pohti, että pyöräily voisi olla mahdollista Satakunnansillalla, jos sillan toinen reuna varattaisiin pyöräilijöille ja toinen kävelijöille. Eräs vastaaja ehdotti pyöräilyn täyskieltoa Satakunnansillalla ja toinen totesi pyöräilykiellosta sillan jalkakäytävillä: Tämä on kaupungin liikennesuunnittelun suurimpia outouksia. Autojen seassa on vaarallista ajaa, sillä tie on kapea, eivätkä autoilijat tunnu ymmärtävän, ettei pyöräilijä voi ajaa parin sentin päässä rotvallista, koska polkimet ottavat siihen kiinni. Sitten protestinomaisesti tehdään ohituksia kymmenen sentin päästä. Ainut turvallinen ratkaisu on taluttaa pyörä yli tai kulkea Valssipadonraittia pitkin, minkä monet pyöräilijät nykyään tekevätkin. Sillan vaikeakulkuisuudelle on toki vaikea tehdä mitään, mutta voisi miettiä, onko pyöräilykielto kovin fiksu. Paasikiven-Kekkosentien osalta avoimissa vastauksissa otettiin kantaa tunnelin puolesta ja vastaan. Lisäksi vastauksissa käytiin läpi nykyisiä liikenteen sujuvuuden ongelmia ja ehdotettiin niihin parannuksia. Tunnelin kannattajat näkivät tunnelin sujuvoittavan autoliikennettä, mahdollistavan miellyttävämmät olosuhteet kevyelle liikenteelle sekä vapauttavan rannan muuhun käyttöön. Erään vastaajan sanoin: Ei tuhlata rantaa moottoritielle, vaan annetaan ihmisille. Puistoja, rantaa, asutusta ja palveluja sopivassa suhteessa. Tunnelin vastustajat ehdottivat Paasikiven-Kekkosentien muuttamista kolmikaistaiseksi ja nostettavaksi rautatien tasoon Mustalahden kohdalla. Eräs vastaaja pohtii myös, että jos Paasikiven-Kekkosentie muutetaan kaduksi, liikenne siirtyisi muualle ja ruuhkat Rantaväylällä helpottaisivat. Kaikki vastaajat eivät ottaneet kantaa tunnelin puolesta tai sitä vastaan. Sen sijaan he ehdottivat erilaisia tapoja sujuvoittaa (auto)liikennettä Paasikiven-Kekkosentiellä. Liikennevalot pitäisi synkronoida paremmin vihreäksi aalloksi, turhat liikennevalot poistaa, nopeusrajoitus nostaa 80 kilometriin tunnissa, rakentaa kunnon liittymät, poistaa Onkiniemen liittymä ja kuljettajien opetella hallitsemaan ajoneuvoaan. Merkittävä osa Hämeenpuistoon merkityistä reiteistä jatkui Tampereen valtatielle. Vastaajat, jotka toivoivat Hämeenpuistoa kehitettävän puistona, pitivät sitä nykyisellään kauniina. Puistosta puuttuu kuitenkin kahvilat ja muut palvelut, autotiet katkovat puistoa, liikennevaloihin joutuu pysähtelemään ja kevyenliikenteen reitti mutkittelee risteysten kohdalla. Ajonopeuksia ehdotettiin hillittävän korokkeilla ja erilaisilla päällysteillä risteysalueilla. Eräs vastaaja ehdotti autojen kieltämistä Hämeenkadun ja Satakunnankadun välille jäävältä osuudelta: Autot voisi poistaa tältä pätkältä Hämeenpuistoa, jolloin saataisi edes osa puistosta riittävän viihtyisäksi oleskeluun. Viereisillä kaduilla olisi loistavia paikkoja terasseille tai vaikkapa myyjäisille. Hämeenpuistoa ehdotetaan kehitettävän sekä puistona että osana Hämeenkatua korvaavaa reittiä. Vastaajat, jotka toivoivat Hämeenpuistoa kehitettävän autoliikenteen ehdoilla, toivoivat pidempiä vihreitä valoja autoille, eriaikaisia vihreitä valoja kevyelle liikenteelle ja kääntyville autoille tai liikennevalojen korvaamista pienillä englantilaistyyppisillä liikenneympyröillä. Eräs vastaaja pohti, kuinka henkilöautoliikennettä Hämeenkadulla saataisiin vähenemään kehittämällä Hämeenpuistoa ja Tampereen valtatietä: Tarvetta Hämmenkadulla autolla liikkumiseen vähennetään turvaamalla mahdollisuus keskustan sivuuttamiseen Rantaväylän lisäksi myös eteläistä reittiä, jossa liikenteen sujuvuuden tulee olla taattu (myös ajokokemuksena houkutteleva - ei siis pätkittelevä ja mutkitteleva) 22

23 Reittien kehittäminen keskustassa yleisesti Muihin kuin edellä käsiteltyihin katuihin liittyvät vastaukset keskittyivät selvästi kosken itäpuolelle. Vastauksista nousi kuitenkin esille muutamia sellaisia keskustan reittiverkoston kehittämistä koskevia ajatuksia, joihin on tarpeen kiinnittää huomiota: Moni vastaaja kommentoi varsin odotetusti liikennevalojen ajastusta ja synkronointia eri puolilla kaupunkia, mutta muutamat vastaajat kiinnittivät huomiota valojen ajoitukseen myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden kannalta: Keskustan liikennevalot on suunniteltu toimimaan autoliikenteelle. Täten kävelijän ja pyöräili - jän suurin osa ajasta pienelläkin matkalla tuhlautuu liikennevaloissa. Viinikan liikenneympyrästä toivottiin sujuvampaa sekä autoliikenteelle että kevyelle liikenteelle. Ratkaisuehdotuksia oli vähän ja moni vastaaja kommentoikin, ettei tiedä miten hänen esittämänsä ongelma voitaisiin ratkaista. Kevyelle liikenteelle esitettiin alikulkuja eri puolille risteystä. Kevyenliikenteenjärjestelyjä kommentoitiin joka puolella keskustaa ja pohdittiin paikkoja joista voisi aloittaa kävelykeskustan kehittämisen. Yleisen tason kommentteja henkiläautoliikenne pois ydinkeskustasta oli paljon, vaikka muutamat vastaajat toivoivatkin myös nykyisten kävelykatujen avaamista autoliikenteelle. Eräs vastaaja pohti: Puutarhakadusta voisi tehdä nimensä veroisen kevyenliikenteen kadun. Sillä on paljon potentiaalia Pyynikin ja keskustan yhdistäjänä. Puutarhakatu voisi olla hieno alku kävelykeskustan kehittämiselle. Nykyisiä kävelykatuja toivottiin kehitettävän vehreämmiksi. Vehreyden lisäksi kävelypainotteisesti kehitettäviltä kaduilta toivottiin elävyyttä kahviloiden ja muiden palveluiden muodossa. Vastaajat pohtivat shared space konseptin (yhteinen tila sekä kevyelle että auto- ja julkiselle liikenteelle) soveltamista hyvinkin erilaisille kaduille. Pyöräilymahdollisuuksia tai lähinnä niiden puutetta kommentoitiin paljon. Pyöräilylle toivottiin lisätilaa erillisillä pyöräkaistoilla. Uutena yhteystarpeena esille nousi pohjois-etelä suuntainen pyöräreitti Hämeenpuiston ja Tammerkosken väliin. Avoimissa vastauksissa käsiteltiin paljon tiettyyn paikkaan (esim. tiettyyn risteykseen) kohdistuvia ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Tämän takia vastauksista oli vaikea tiivistää laajempia linjoja kuinka keskustan reittiverkostoa tulisi kehittää yleiskaavan tasolla. Kävelijöille olisi tarpeen sujuva yhteys asemalle Itsenäisyydenkatu 3:n bussipysäkeiltä ja Itsenäisyydenkadun sujuva ylitys tai alitus Kaivokadun tai Pinninkadun tietämiltä. 23

24 Vaikka Ronganalikulku ja Rongankatu korostuivat sekä toimivissa että viihtyisissä reiteissä, niille ehdotettiin myös monia parannuksia. Erään vastaajan mukaan Pyöräilyn pääreitti vaatii vielä kehitystä Rongankadulla ja rautatien alikulun tuntumassa. Nykyisellään pyöräilijänä ei tunne olevansa sujuvalla runkolinjalla. Järjestelyt risteyksissä vaativat erityishuomiota - ei pyöräilijän kuulu pääreiteillä kierrellä liikenteen jakajia ja muita kohtia, jossa ajattelutyötä ei ole tehty loppuun asti. Reittiä pidettiin myös keskeneräisenä etenkin Yliopiston suuntaan. Tampellasta tuleville pyöräilijöille Tuomiokirkonkadun yksisuuntaisuus oli ongelma; he pyöräilisivät mieluummin Tuomiokirkonkadulla kuin vilkkaalla Rautatienkadulla. Rongankatua ehdotettiin kehitettävän kevyenliikenteen bulevardina. Erään vastaajan mukaan Rongankadun pohjoispuolesta voisi tehdä kävely ja pyöräilubulevardin sulkemalla pohjoisen puoleinen kaista ajoneuvoliikenteeltä, poistamalla parkkipaikkoja puiden välistä. Sitten sopisi esim. terasseja. Toinen vastaaja taas ehdotti Pyöräkaista eteläsivulle, nykyinen pohjoispuolen pyörätie yksisuuntaiseksi (länteen) ja Rongankadun keskialueelle kävelyraitti, jolla saisi myös pyöräillä. Kolmas vastaaja ehdotti Rongankatua ja Lapintietä kehitettävän yhtenäisenä kokonaisuutena: luodaan puistokatu ja terasseja, sekä toimivia jalkakäytäviä ja pyöräilyreittejä. Lisäksi vastauksissa kiinnitettiin huomiota Ranta-Tampellan, Tampellan, Eteläpuiston ja Pyynikin liittymiseen keskustaan ja toisiinsa. Eräs vastaaja totesi Ranta-Tampellan rakentamisesta Tuoda asuinrakentamisen sijaan kahvila-, ravintola- ja muuta liiketoimintaa sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Näsijärven rantaan. Näin koko reitti Hämeenkadulta Näsijärvelle, mukaanlukien ankean hiljaiselta tuntuva Tampella heräisivät eloon ja alkaisivat tuottaa paremmin myös keskustan liike-elämän kannalta. Toinen vastaaja pohti reittiä Laukontorilta Eteläpuistoon: Reittiä tulisi kehittää keskustan palvelujen, kuten ravintola- ja kahvilatoiminnan tuomiseksi lähemmäs Pyynikin luontoa ja upeaa Pyhäjärveä. 24

25 25

26 Uudet reitit - tulokset Uusien reittien pituuden keskiarvo oli 1,4 km. Uusia reittejä merkinneet vastaajat olivat selvästi useammin miehiä kuin naisia. Avoimista vastauksista näki, että vastaajien oli vaikea tehdä eroa kehitettävien ja uusien reittien välille. Harava -kyselyssä uusia reittejä esitettiin vain yksi kolmasosa kehitettävien reittien määrästä. Kokonaan uusia katulinjauksia vastaajat merkitsivät hyvin vähän ehkä siksi että keskustassa on jo ennestään tiheä ja kattava katuverkko. Suurin osa Harava -kyselyn uusia reittejä koskevista vastauksista käsittelikin olemassa olevien katulinjausten kehittämistä jonkin niiltä puuttuvan kulkumuodon ehdoilla. Uusia reittejä oli merkitty 148 istunnossa ja yhteensä 233. Uudet reitit vastausvaihtoehdot Uusia reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin, minkälainen heidän merkitsemänsä uuden reitin tulisi olla. Vastaajat pystyivät valitsemaan valmiista kulkumuotoa kuvaavista vaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän tai kirjoittamaan vapaan kommentin. Harava -kyselyssä uusiksi merkittyjen reittien kulkumuodoksi liitettiin kaikkein useimmin kävely tai pyöräily. Pelkkä pyöräilyreitti sai kaksi kertaa enemmän mainintoja kuin pelkkä kävelyreitti. Myös uusia joukkoliikennereittejä toivottiin ja kaupunkiratikalle ehdotettiin erilaisia reittilinjauksia. Kuitenkin yli puolet vastaajista jätti kertomatta, minkä kulkumuodon reittinä he toivovat merkitsemäänsä reittiä kehitettävän. Olemassa olevista katulinjoista Hämeenkatu korostuu kaikkein voimakkaimmin uutena reittinä. Vastaajat ovat ilmeisesti ajatelleet kaupunkiratikkalinjausta, uutta pyörätietä ja Hämeenkatua kävelykatuna uutena reittinä. Näsijärven rannalle piirretyistä uusista reiteistä suurin osa viittaa rannalle toivottuun uuteen kevyenliikenteen reittiin. Paasikiven-Kekkosentien tunnelia kommentoitiin uutena reittinä huomattavasti vähemmän kuin kehitettävänä reittinä. Harava -kyselyn tulosten mukaan kaupungin läpi itä-länsi -suunnassa vie toimivia reittejä, mutta toimivat pohjois-etelä -suuntaiset reitit puuttuvat. Kuitenkaan pohjois-etelä -suuntaiset reitit eivät korostuneet myöskään kehitettävissä reiteissä tai uusissa reiteissä. Harava -kyselyn perusteella Nekalasta pitäisi olla suora yhteys Hatanpäälle ja Tullin alueelta sekä Tammelasta lisää yhteyksiä keskustaan radan yli tai ali. Tampellasta ja Näsinpuistosta pitäisi olla sujuvammat yhteydet Näsijärven rannalle radasta ja Paasikiven-Kekkosentiestä huolimatta. Liki kahdenkymmenen vastaajan mielestä Itsenäisyydenkadun yli tai ali pitäisi päästä jostain kohtaa radan ja Tammelan puistokadun välistä. Erikoisimpina reittiehdotuksina nousivat esiin vesiliikenneyhteydet Viinikan lahden yli Hatanpäältä Eteläpuistoon. Minkälainen uusi reitti? - Kävelyreitti - Pyöräilyreitti - Joukkoliikennereitti - Ajoneuvoreitti - Muu reitti, mikä? Ratapihankatu ja sen jatke Paasikiven-Kekkosentielle oli ainoa selvä uusi etelä-pohjoissuuntainen reitti, jonka moni vastaaja oli merkinnyt. Tulokset johtunevat kaupungin sijainnista kapealla kannaksella ja kaupunkilaisten tarpeesta liikkua kuitenkin kummallakin kaupungin laidalla. Radan yli tai ali tarvittaisiin monessa kohtaa uusia reittejä. 26

27 kulkumuoto Kävelyreitti, Pyöräilyreitti 40 Pyöräilyreitti 17 Joukkoliikennereitti 16 Ajoneuvoreitti 12 Kävelyreitti 9 Joukkoliikennereitti, Ajoneuvoreitti 3 Kävelyreitti, Pyöräilyreitti, 3 Joukkoliikennereitti, Ajoneuvoreitti Kävelyreitti, Pyöräilyreitti, 2 Ajoneuvoreitti Kävelyreitti, Pyöräilyreitti, 2 Muu reitti, mikä? Joukkoliikennereitti, Muu reitti, mikä? 1 Kävelyreitti, Joukkoliikennereitti 1 Muu reitti, mikä? 1 Pyöräilyreitti, Ajoneuvoreitti 1 Pyöräilyreitti, Joukkoliikennereitti 1 (tyhjä) 124 mainintoja Uudet reitit avoimet vastaukset Itsenäisyysenkadun ylitystä tai alitusta Pinnin- tai Kaivokadun tietämiltä toivottiin 13 avoimessa vastauksessa. Ratapihankatua ja sen jatketta Paasikiven-Kekkosentielle kommentoitiin kolmessa vastauksessa. Yhdessä näistä vastauksista ehdotettiin pyöräteitä Ratapihankadun ja radan väliin. Vastaaja piti paikkaa pyörätielle erinomaisena, koska risteävää autoliikennettä ei olisi. Toinen vastaaja pohdiskeli, kuinka yhtenäinen reitti Viinikan liikenneympyrältä Ratapihankatua pitkin Paasikiven-Kekkosentielle vaikuttaisi keskustan ruuhkiin: Varmasti vaikea toteuttaa tähän merkitsemääni reittiä, mutta merkitsemälläni reitillä varmasti keskustan ruuhkat vähenisi. Tietenkin se varmasti loisi Viinikanliikenneympyrään pahempia ruuhkia, mutta tie Viinikasta Paasikiventielle varmasti helpottaisi monia, jotka asuvat etelä-tai kaakkois Tampereella ja työskentelevät itä-tampereella. Uusia reittejä kommentoitiin 166 avoimessa vastauksessa. Kosken yli ehdotettiin uutta kevyenliikenteen siltaa Eteläpuiston ja Ratinan välille. Ratinan siltaa pidettiin liian vaikeakulkuisena kävelijöille: Uusi silta rannalta rannalle. Nykyinen Ratinan sillan kautta ramppien kautta kulkeminen aivan liian hankalaa ja hidasta. Ratinan silta on hyvä esimerkki autoistuneesta ajattelutavasta. Jalankulkijat saavat kierrelle ja kaarralle rampeissa että pääsevät yksinkertaisen matkan toiselle rannalle. Eräs vastaaja ehdotti kesäistä vesiliikenneyhteyttä Hatanpäältä Eteläpuistoon yhdistämään puistoja. Nekalasta Kuokkamaantieltä toivottiin suoraa yhteyttä kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle ratapihan poikki Hatanpään puistokujalle. Rata ehdotettiin alitettavan myös Viinikanojan kohdalta: Ojanvarteen kevyenliikenteenväylä yhdistämään Pyhäjärven ja Iidesjärven. Reitti voisi olla erittäin hieno ja mielenkiintoinen. Se myös nopeuttaisi Viinikan liikenneympyrän läpäisyä huomattavasti. Junaradan ylitykseen tai alitukseen liittyivät myös vastaajien toiveet sujuvista kevyenliikenteen reiteistä Tampellasta Näsijärven rantaan ja Paasikiven-Kekkosentien kevyenliikenteenväylille ja ehdotus riippusillasta Näsinpuistosta Särkänniemeen. Harava -kyselyssä olemassa oleville katualueille piirrettyjen uusien reittien avoimissa vastauksissa ei pääsääntöisesti tullut esiin sellaisia teemoja, jotka eivät olisi nousseet esiin jo kehitettävien reittien avoimissa vastauksissa. 27

28 28

29 29

30 Kaupunkitila Vertauskuvallisen kaupunkiaineenvaihdunnan lähtökohtana ovat ihmisten ja tavaroiden virrat kaupungissa. Virrat edistävät ja mahdollistavat toiminnot kaupunkitilassa ja ylipäänsä kaupungin toimivuuden. Erilaiset toiminnot kaupungissa sijoittuvat ja kehittyvät virtojen ehdoilla, mutta myös luovat itse edellytyksiä virroille. Paikat ja rakennukset toimintoineen ovat paikkoja, joissa ihmis- ja tavaravirrat pysähtyvät, yhdistyvät tai ohjautuvat uudelleen. Näin tapahtuu esimerkiksi väliaikaisten ja pysyvien tapahtumapaikkojen, kaupallisten tilojen tai vaikkapa mielenkiintoista katuelämää houkuttelevien paikkojen kohdalla. Kaikissa näissä tapauksissa myös liikkumismuodolla on väliä. Virtojen ja toimintojen välillä siis vallitsee takaisinkytkentä, joka voi vahvistaa tai hidastaa kaupungin aineenvaihdunnan prosesseja. Kaupat sijoittuvat ihmisvirtojen äärelle ja asiakkaat lisäävät ihmisvirtaa entisestään, mikä saa yhä uudet kaupat hakeutumaan samalle kauppapaikalle. Suunnittelun kannalta tämä riippuvuus on tärkeä: pienetkin toimet voivat ohjailla virtoja ja vaikuttaa toimintoihin. Esimeriksi kävelyalueiden suosiminen voi hidastaa ihmisvirtaa, lisätä ympärillä olevien toimintojen ajallista näkyvyyttä ohikulkijoille ja näin vaikuttaa toimintojen edellytyksiin toimia kyseisellä paikalla. Tässä osiossa tarkastellaan kaupunkitilaa ja erityisesti sen kaupallisia toimintoja viihtyisyyden ja toimivuuden kannalta. Harava kyselyssä kartoitettiin ihmisten mielipiteitä kävelykeskustan kehittämisen kaupallisista edellytyksistä, uusien palvelujen sijoittumisesta, tapahtumille sopivista ja sopimattomista paikoista, viihtyisistä paikoista sekä kehitettävistä paikoista. Vastauksia tarkasteltiin kaupungin osittain tai keskittymällä paljon vastauksia keränneisiin paikkoihin, koska eri alueilla nousee esiin hyvin erityyppisiä kaupunkitilaan vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn tulosten mukaan Kyttälässä on valmiiksi hyvät edellytykset tehdä alueesta kävelypainotteinen kivijalkakauppojen ja ravintoloiden vyöhyke. Läntisen ydinkeskustan kehittämiselle kävely-ympäristönä ei nähty yhtä hyviä edellytyksiä kuin Kyttälässä, vaan alueelle pitäisi saada lisää ihmisvirtoja. Uusia palveluita toivotaan ydinkeskustaan ja järvien rannoille. Parhaat paikat tapahtumien järjestämiseen ovat Ratina ja Keskustori. Vastaajat katsoivat varsinkin Keskustorin sopivan kaiken tyyppisille tapahtumille. Hämeenpuistoon toivottiin lisää tapahtumia. Kuitenkin samat paikat nousivat esiin myös tapahtumille soveltumattomina paikkoina. Eniten häiriötä aiheuttaa melu. Viihtyisät paikat sijoittuvat puistoihin, toreille, vanhoihin tehdasmiljöisiin sekä tietenkin rannoille. Toimivia paikkoja taas määrittää kyselyn tulosten mukaan hyvät kulkuyhteydet ja monipuoliset palvelut. Vastausten laaja-alaisuuden ja monimuotoisuuden vuoksi Kehitettäviä paikkoja koskeneita vastauksia tulisi jatkossa tarkastella perinpohjaisemmin. 30

31 Kaupunkitila Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettävät alueet tulokset Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettäviksi merkittyjen alueiden pinta-alan keskiarvo oli 0,20 km². Pienimmät merkityt alueet olivat kooltaan noin 10 neliötä. Kaikkein suurimpia, koko kaupungin myöten tai koko Suomen kattavia vastauksia ei huomioitu tarkasteltaessa kyselyn tuloksia. Miehet vastasivat naisia selvästi useammin Harava -kyselyn tähän osioon. Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettäviä alueita oli merkitty 312 istunnossa yhteensä 432. Koska vastaukseksi pyydettyjä alue-objekteja oli hankala havainnollistaa kartalla niiden peittäessä toisensa, kyselyn tämän osion tuloksia päätettiin havainnollistaa kartalla kohdistamalla vastaukset katuverkkoon. Jokaisesta katuverkon segmentistä (eli kahden risteyksen väliin jäävästä kadunosasta) laskettiin, kuinka monta vastaukseksi merkittyä aluetta katusegmentille osui. Tulosten perusteella katusegmentit, joihin liittyi yli 50 vastausta, näkyvät kartalla sitä punaisempana, mitä useampi vastaaja oli merkinnyt kyseisen alueen kehitettäväksi kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla. Katusegmentit, joihin liittyi alle 50 vastausta, näkyvät puolestaan harmaana. Vastaukset kohdistuivat ydinkeskustan ruutukaava-alueelle Hämeenpuiston ja radan sekä Satakunnankadun ja Satamakadun rajaamalle alueelle. Hämeenkadun ja sitä rajaavia kortteleita ympäröivien katujen kehittäminen kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla korostui vastauksissa. Hieman suurempi osa vastauksista osui kosken itäpuoleiseen keskustaan kuin länsipuoleiseen keskustaan. Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettävät alueet avoimet vastaukset Vastaajia pyydettiin merkitsemään mitä alueita tulisi kehittää kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla ja kirjoittamaan perustelun avoimen vastauksen muodossa. Vastausten perusteella monikaan vastaaja ei tuntunut allekirjoittavan kysymyksen sisään kirjoitettua oletusta, että jokin alue kehittyy automaattisesti kaupallisesti, jos kävely-ympäristöä parannetaan. Osa vastaajista oli pohtinut millaisia kytköksiä miellyttävän kävely-ympäristön ja kaupallisten mahdollisuuksien välillä voisi olla, mutta suurin osa vastaajista pilkkoi kysymyksen kahdeksi erilliseksi kysymykseksi kävely-ympäristöjen kehittämisestä ja kaupallisten palvelujen kehittämisestä. Tämän takia avoimia vastauksia läpikäydessä tarkasteltiinkin kuinka monessa vastauksessa korostettiin parempia kävelymahdollisuuksia tai autoliikenteen vähentämistä, kuinka monessa vastauksessa toivottiin uusia palveluja ja lopuksi kuinka monessa vastauksessa korostettiin, että autolla on edelleen päästävä keskustaan tai jollekin tietylle kadulle. Lisäksi avoimista vastauksista tarkasteltiin sitä, kuinka vastaaja perusteli näkemystään. Osa vastaajista luonnehti, kuinka heidän merkitsemäänsä aluetta tulisi kehittää, osa taas luetteli syitä, joiden takia aluetta pitäisi kehittää. Syyt saattoivat korostaa alueen mahdollisuuksia tai epäkohtia. Sama vastaaja saattoi myös sekä luetella syitä että tehdä parannusehdotuksia. Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettäviä alueita kommentoitiin 299 avoimessa vastauksessa. 31

32 vastauksessa korostetaan kävelymahdollisuuksien parantamista ja autottomuutta vastauksessa toivotaan uusia palveluja tai toimintamahdollisuuksia vastauksessa kerrotaan, miten aluetta pitäisi kehittää vastauksessa kerrotaan syitä, miksi aluetta pitäisi kehittää kysymyksen asettelusta huolimatta vastauksessa korostetaan, että autoilun on oltava edelleen mahdollista keskustassa nykyiseen tapaan kaikki vastaukset Tarkimmin avoimista vastauksista käytiin läpi vastaukset, jotka kohdistuivat itäiseen ydinkeskustaan eli Kyttälään, läntiseen ydinkeskustaan eli Hämeenpuiston ja Tammerkosken sekä Satakunnankadun ja Satamakadun rajaamaan alueeseen, Tammelaan ja Tullin sekä yliopiston alueeseen. Hämeenkatuun kokonaisuudessaan kohdistui paljon vastauksia, mutta vastauksissa toistuivat samat asiat kuin kehitettävissä reiteissä. Koko keskustaan kohdistuvissa vastauksissa toivottiin (yksityis)autoilun vähentämistä melun, saasteiden ja autoliikenteen mukanaan tuoman levottomuuden takia tai uusia kävelyalueita sen tarkemmin näkemystä perustelematta. Tähänkin kyselyn osioon kertyi kannanottoja rantatunnelista lähinnä tunnelin puolesta, koska sen nähtiin itäinen ydinkeskusta läntinen ydinkeskusta Tammela Tulli mahdollistavan rannan hyötykäytön asumiseen ja uuden rantabulevardin rakentamisen kahviloineen, ravintoloineen, kauppoineen ja putiikkeineen. Vastaajat toivoivat rantabulevardin jatkuvan Lapinniemeen sekä kosken rantaa pitkin keskustaan. Hieman yllättäen vain kaksi vastaaja viittasi keskusareenasuunnitelmiin ratapihan päälle. Toinen vastaaja toivoi kannelle jäähallia ja asumista, toinen vastaaja taas toivoi poliisiaseman viereisten rötisköjen korvaamista liike- ja asuinkerrostaloilla sekä kävely-yhteyttä kansikokonaisuudelle myös etelästä. Kuitenkaan yksikään vastaaja ei pohtinut, miten mahdollinen kansi tulisi vaikuttamaan Tullin alueen kehittämismahdollisuuksiin. Sen sijaan muutama vastaaja pohti, kuinka Koskikeskuksen ja linja-autoaseman väliin suunnitteilla oleva Ratinan kauppakeskus muuttaa kaupallista kaupunkirakennetta. Erään vastaajan mukaan uusi kauppakeskus pitäisi linkittää Kehräsaareen sekä fyysisesti että varsinkin tunnelmaltaan. Konkreettisia ehdotuksia kuinka kävely-ympäristöä parannetaan esitettiin aika vähän sen lisäksi, että autoilua toivotaan rajoitettavan. Talvikunnossapitoa ehdotettiin tehostettavan, mainoskylttejä poistettavan ja vehreyttä lisättävän. Kauppojen näyteikkunat ovat kävelijän kannalta erittäin tärkeitä viihtyisyyttä luovia elementtejä. Vastaajien mielestä kahviloiden ja ravintoloiden terassit haittaavat kulkemista nykyisillä jalkakäytävillä, mutta jos katuja muutetaan kävelykatutyyppisiksi, niin tällöin terassien nähtiin elävöittävän katuja. Kävelijöiden viihtyisyyttä lisäisi myös, jos korttelien sisäpihoja ja kapeita katuosuuksia katettaisiin lasikatteella. Paasikiven-Kekkosentien tunneli mahdollistaa Näsijärven rannan ja laajemmin keskustan kehittämisen kävelypainotteisena ympäristönä Keskusareena -suunnitelmiin viittasi vain kaksi vastaajaa Koskikeskuksen ja linja-autoaseman väliin suunnitellun uuden kauppakeskuksen arvioitiin vaikuttavan koko keskustan kaupalliseen rakenteeseen Konkreettisia ehdotuksia, kuinka kävely-ympäristöä voitaisiin parantaa keskustassa esitettiin vähän Kauppojen näyteikkunat ovat kävelijän kannalta erittäin tärkeitä viihtyisyyttä luovia elementtejä 32

33 Itäinen ydinkeskusta Vastaajat näkivät, että Kyttälän tiheä katuverkko ja runsas palvelutarjonta ovat hyvä lähtökohta kehittää varsinkin Hämeenkadun eteläpuoleisesta alueesta kävelypainotteinen vyöhyke. Kyttälän nähtiin olevan lähes ainoita alueita, jossa on jo valmiiksi riittävästi liiketilaa ja asukaspohjaa. Kävelykeskusta ei vain toimi, mikäli siellä ei ole jo asiakaskuntaa valmiina. Lisäksi P-Hämppi mahdollistaa auton pysäköinnin lähelle Kyttälän kauppoja, vaikka maantaso rauhoitettaisiinkin kävely-ympäristöksi. Kyttälästä tulisi kävelyalueena mukava pikkukauppojen ja kahviloiden alue, kuten eräs vastaaja totesi. Toinen vastaaja puolestaan pohti, että Täällä ovat muutenkin kaikki baarit ravintolat ja kaupat, joten jos joku alue pitäisi rauhoittaa kävelylle se olisi tämä. Lisäksi Kyttälän pikkukaduista tulisi viihtyisämpiä kävelykatuja kuin mitä leveästä Hämeenkadusta: Rautatienkadun ja Hatanpään valtatien väliset korttelit ovat jo valmiiksi tiheitä ja kaupallisessa käytössä. Tälle alueelle olisi hyvä tehdä kävelykatualue; ei missään maailmalla kävelykatualueena ole Hämeenkadun levyinen valtatie. Viihtyisimmät kävelykadut ovat aina vanhoilla, kapeilla kujilla joissa on lämmin tunnelma, ei valtavilla teillä joilla tuuli viuhuu kilometritolkulla. Alue voisi jatkua vielä Stockmannin takana -> Hämpin parkin melko luonteva käyttö. Vastaajien mielestä nykyiset jalkakäytävät Kyttälässä ovat liian kapeita ja jalankulkijat on ahdettu niille. Vastaajat toivoivatkin kävelijöille ja ravintoloiden terasseille lisää tilaa kadunvarsipysäköinnin tai autoliikenteen kustannuksella. Voisi olla muutama kävelykatu ja muutenki vähemmän autoliikennettä. Kaupat ja ravintolat voisivat olla silloin tiiviimmin ja terassit eivät haittaisi jalankulkjoita. Toinen vastaaja taas tunnelmoi: Olisi ihana kesällä kun kahviloilla olisi isommat terassit joilla nauttia herkkuja ilman autojen pakokaasuja ja meteliä. Hämeenkadun pohjoispuoleen liittyvät vastaukset olivat sävyltään hieman erilaisia. Moni vastaaja oli samaa mieltä, kuin vastaaja, joka analysoi: Rongankadun ympäristöä pitäisi kehittää autottoman keskustan suuntaan, niin että aktiivinen liikekeskusta leviäisi Hämeenkadun toisellekin puolelle. Rongankadun nähtiin olevan avainasemassa, jos Pohjois-Kyttälää halutaan kehitettävän kaupallisesti parantamalla kävely-ympäristöä, ja Rongankatua ehdotettiinkin kehitettävän toiminnallisena puistoesplanadina. Vastaajat olivat myös kiinnittäneet huomiota Pohjois-Kyttälän ankeisiin taloihin ja betoniseiniin. Läntinen ydinkeskusta Läntisen ydinkeskustan kehittämiselle kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla vastaajat eivät nähneet olevan yhtä hyviä edellytyksiä kuin Kyttälässä. Pikemminkin vastaajat toivat esiin monia ongelmia ja puutteita, joiden he toivoisivat ratkeavan aluetta kehittämällä, vaikka heillä ei ollutkaan esittää valmiita ratkaisuja. Vastaajat eivät myöskään nähneet Tammerkosken länsipuoleista keskustaa samaan tapaan yhtenäisenä kokonaisuutena kuin mitä Kyttälä nähtiin, vaan ongelmat ja kehitysehdotukset kohdistuvat muutaman korttelin kokoisille alueille. Läntisestä ydinkeskustasta kommentoitiin esimerkiksi: Alueella kova vaihtuvuus liikkeissä. Kaipaa itäpuolen kaltaista piristystä ja rauhallisempaa kävely-ympäristöä ja Hämeenkatu on Sokoksesta eteenpäin todella riutunut. tähän päähän pitäisi saada joku vetonaula (vaatekauppa). Lisäksi vastaajat kuvailivat pimeyden ja tyhjyyden vaivaavan useita läntisen ydinkeskustan katuja ja eräs vastaaja kuvasi Kuninkaankadun kävelykatua ankeuden akseliksi, jolle pitäisi kiireesti tehdä jotain. Toisaalta toinen vastaaja totesi kuitenkin, että Kävelykadut tuntuvat valoisammilta ja liikkeiden kyltit sekä ikkunat luovat avoimuutta. Ratkaisuina läntisen ydinkeskustan koettuun ankeuteen ehdotettiin osa-alueiden brändäystä. Hämeenpuistoon rajautuvia kortteleita lukuisine gallerioineen voisi kehittää taidekävely -alueena, jossa olisi jalkakäytävillä paremmin tilaa kierrellä katsomassa gallerioiden näyteikkunoita. Kuninkaankadun kävelykatua ehdotettiin teemoiteltavan ja laajennettavan etelään. Erään vastaajan mukaan tällöin Ravintolat ja terassit voisivat siirtyä Hämeenkadulta tänne ja muodostaa keskieuroopalaisen kävelykadun. Vastauksissa toivottiin Hämeenpuiston liittyvän kiinteämmin muuhun keskustaan miellyttävämpien kävely-yhteyksien myötä ja Hämeenkadun kehittyvän viihtyisäksi kauppakaduksi autoliikennettä vähentämällä. Hämeenpuistoon pitäisi saada jokin vetonaula, joka vetäisi muitakin palveluja puistoon. Keskustorille toivottiin kauniita ympäristöönsä sopivia kahviloita ravintoloita ympärivuotisesti ja mukulakivien poistamista, koska niillä on epämukava kävellä. Laukontorista tulisi saada autoton alue. Eräs vastaaja pohti, että Takon tilalle tarvittaisiin kunnollinen kauppakeskus ja parkkipaikat maanalle. 33

34 Tammela Tammelaa luonnehdittiin liian lähiömäiseksi. Elementtitaloja ja etenkin niiden suljettuja maantasokerroksia pidettiin rumina. Tammelan laajoja parkkipaikkoja kuvattiin kamaliksi. Tilalle vastaajat haluaisivat Tammelan puistokadulle pörinää, kauniimpia rakennuksia ja lisää liikkeitä. Erään vastaajan mukaan Peltokadun ja radan välinen alue on nykyisin aivan täysin joutomaana. Luo turhan tyhjiön keskustan ja Tammelan välille. Toinen vastaaja taas toivoi tavara-asemasta kehitettävän Telakan tapaisen ohjelmaravintolan. Lisäksi vastaajat toivoivat tunnelia Itsenäisyydenkadun ali Tullin alueelle. Tullin alue Tullin alueella kulkee paljon ihmisiä yliopiston, Tampere-talon, hotellien, Tullikamarin ja Telakan takia, mutta palveluja koettiin silti olevan liian vähän ja katujen olevan epäviihtyisiä: Viihtyisiä kahviloita ja pikkukauppoja on huonosti sekä paikallisen että turistin näkökulmasta. Vastaajat tunnistivat Tullin alueen keskeisen sijainnin, mutta aluetta pidetään kolkkona, hankalana ja etäisenä. Kehitysideana esiin nousi Tullinaukion kunnostaminen puoleensa vetäväksi tapahtuma-aukioksi. Ratapihankadusta ei haluttu pelkästään läpiajoväylää, vaan kadunvarteen toivottiin P-Hämpin sisäänajon ja tornihotellin lisäksi liiketiloja, päivittäistavarakauppoja ja palveluita, joita voisivat käyttää sekä alueella asuvat että hotellivieraat. 34

35 35

36 Uudet palvelut - tulokset Harava -kyselyn uusia palveluita koskevan osion vastaajista hieman suurempi osa oli miehiä kuin naisia. Sekä miehet että naiset merkitsivät keskimäärin hieman yli kaksi pistettä, jonne he toivoivat uusia palveluja. Eniten uusia palveluita toivottiin ydinkeskustaan ja Pyhä- ja Näsijärven rannoille Hämeenpuiston ja radan välille. Myös Tullin alueelle, Tammelan eteläosaan ja Sammonkadun varrelle vastaajat olivat merkinneet runsaasti toiveita uusista palveluista. Uusia palveluita oli merkitty 462 istunnossa yhteensä 1047 paikkaan. Uudet palvelut vastausvaihtoehdot Vastaajilta kysyttiin minne he toivovat uusia kahviloita, ravintoloita, kauppoja tai muita palveluja ja pyydettiin merkitsemään toiveensa kartalle. Vastaajat pystyivät valitsemaan valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä palvelujen yhdistelmän tai kirjoittamaan vapaan vastauksen. Vastauksissa oli 30 erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista kahviloita toivottiin selvästi eniten. Kahviloita toivottiin eniten, kun vastauksista poimitaan esille yksittäiset vastausvaihtoehdot. Yli puolet vastaajista jätti määrittelemättä minkä uuden palvelun he toivovat merkitsemäänsä pisteeseen. Uusia kahviloita toivottiin kaikkien eniten Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon ja Ratinan suvannon etelärannalle. Muuten kahviloita toivottiin vähän joka puolelle kaupunkia, keskustaan enemmän kuin keskustan laita-alueille. Ruokaravintoloita ja seurusteluravintoloita toivottiin suunnilleen samoihin paikkoihin, paitsi Eteläpuistossa, jonne niitä oli merkitty huomattavasti vähemmän kuin kahviloita. Ruokakauppoja toivottiin erityisesti Ratinaan uudelle asuinalueelle ja suunnitteilla olevaan Ratinan kauppakeskukseen, Hämeenkadun varrelle ja Koskikeskukseen sekä eteläiseen Kyttälään. Myös Tampellaan toivottiin lisää ruokakauppoja. Muita kauppoja toivottiin etenkin Hämeenkadun länsipäähän, Ratinaan, Tampellaan ja Tammelan torin lähistölle. Toiveet muista palveluista sijoittuvat hyvin hajanaisesti ympäri kaupunkia. Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat merkitsemiinsä paikkoihin kulttuuria, enemmän tekemistä ja ylipäänsä jotain mielenkiintoista ihmisiä paikalle houkuttavaa. Vastauksissa myös tarkennettiin esimerkiksi sitä, minkä kokoista ruokakauppaa vastaaja toivoo merkitsemäänsä paikkaan tai kuvailtiin tarkemmin minkä tyylinen ravintola paikalle sopisi. Tähän toivoisin uuden: - Kahvilan - Ruokaravintolan - Seurusteluravintolan - Ruokakaupan - Muun kaupan, minkä? - Muun palvelun, minkä? vastausvaihtoehto mainintoja Kahvila 225 Ruokaravintola 147 Seurusteluravintola 117 Ruokakauppa 72 Muu kauppa 29 Muu palvelu 25 (tyhjä)

37 37

38 Tapahtumille soveltuvat paikat - tulokset Tähänkin kyselyn osioon miehet vastasivat naisia innokkaammin. Jokainen vastaaja oli merkinnyt keskimäärin hieman yli kolme tapahtumille soveltuvaa paikkaa. Tapahtumille soveltuvia paikkoja oli merkitty 537 istunnossa yhteensä Tapahtumille soveltuvat paikat - vastausvaihtoehdot Tapahtumille soveltuvissa paikoissa kysyttiin, mitkä paikat sopivat minkälaisten tapahtumien järjestämiseen. Vastaajat saattoivat valita valmiista vastausvaihtoehdoista millaisten tapahtumien järjestämiseen heidän merkitsemänsä paikka sopii ja kommentoida vastaustaan avoimella vastauksella. Eritellessään mille tapahtumille paikat soveltuisivat, vastaajat käyttivät myös erilaisia vaihtoehtojen yhdistelmiä. Vastauksissa oli lähes 300 erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Kun kaikista tapahtumista, joille paikka soveltuu, poimittiin esille yksittäiset vastausvaihtoehdot, musiikkitapahtumille sopivia paikkoja oli merkitty eniten. Minkälaiselle tapahtumalle hyvä paikka? - Lastentapahtuma - Nuortentapahtuma - Perhetapahtuma - Eläkeläisten tapahtuma - Markkinatapahtuma - Ruokatapahtuma - Musiikkitapahtuma - Teatteritapahtuma - Taidetapahtuma - Liikunta/urheilutapahtuma - Luonto/ympäristötapahtuma -Muu, mikä? Tapahtumat, joille paikka soveltuu mainintoja Musiikkitapahtuma 584 Nuortentapahtuma 454 Lastentapahtuma 445 Liikunta-/urheilutapahtuma 375 Taidetapahtuma 360 Ruokatapahtuma 351 Markkinatapahtuma 341 Teatteritapahtuma 318 Luonto-/ympäristötapahtuma 190 Muu 26 (tyhjä) 962 Harava -kyselyn tulosten mukaan parhaat paikat tapahtumien järjestämiseen olivat Ratina ja Keskustori. Monen vastaajan mielestä myös Hämeenpuisto ja Eteläpuisto soveltuvat tapahtumien järjestämiseen. Kuitenkin, kun Harava -kyselyssä tiedusteltiin tapahtumille soveltumattomia paikkoja, samat paikat nousivat esiin tapahtumille soveltumattomina. Vastauksista analysoitiin myös, millaisille tapahtumille eri tapahtumapaikat sopivat parhaiten niiden vastaajien mielestä, joiden mukaan paikka ylipäänsä sopi tapahtumille. Tosin kaikki vastaajat eivät olleet eritelleet, mille tapahtumalle paikka sopi heidän mielestään. Vastaajat katsoivat Ratinan soveltuvan selvästi parhaiten musiikkitapahtumille sekä liikunta- ja urheilutapahtumille. Keskustorilla mikään yksittäinen tapahtumatyyppi ei noussut esiin, vaan vastaajat olivat merkinneet sen soveltuvan usealle eri tapahtumatyypille. Vastaajien mukaan Hämeenpuisto soveltui parhaiten ruoka- ja markkinatapahtumille, Eteläpuisto taas musiikkitapahtumille. Yleisesti tapahtumapaikkojen nähtiin sopivan sen tyyppisille tapahtumille, mitä niissä jo järjestetään. Paikat jotka soveltuvat mainintoja tapahtumien järjestämiseen Ratina 250 Keskustori 224 Hämeenpuisto 154 Eteläpuisto 148 Sorsapuisto 128 Tammela 109 Näsinpuisto 91 itäinen koskenranta 69 Pyynikki 68 Särkänniemi 66 Laukontori, TAKO, Kehräsaari 61 Kauppi 42 Tullintori, Ratapiha 41 Metso, Alekstanterin kirkko, Pyynikintori 39 Finlayson 36 Aboretum 32 Iidesranta, Nekala 27 Tampella 16 Aspinniemi 24 Frenckell 21 Kuninkaankatu, ympäröivät korttelit 19 Sorin aukio 12 Pispala 8 Vedenpuhdistamo 5 38

39 Tapahtumille soveltuvat paikat ja tapahtumatyypit Eläkeläistentapahtuma Taide-tapahtuma Lastentapahtuma Liikunta/urheilutapahtuma Luonto/ympäristötapahtuma Markkinatapahtuma Musiikkitapahtuma Nuortentapahtuma Perhetapahtuma Ruokatapahtuma Teatteritapahtuma Muu, mikä? Yht. vastauksia kpl Ratina 7 % 11 % 16 % 2 % 5 % 21 % 15 % 12 % 3 % 4 % 3 % 1 % 100 % 250 Keskustori 9 % 9 % 5 % 2 % 12 % 12 % 9 % 10 % 12 % 10 % 9 % 1 % 100 % 224 Hämeenpuisto 7 % 9 % 5 % 4 % 13 % 9 % 8 % 11 % 15 % 10 % 8 % 1 % 100 % 154 Eteläpuisto 7 % 9 % 11 % 8 % 6 % 17 % 12 % 11 % 4 % 7 % 7 % 1 % 100 % 148 Sorsapuisto 10 % 14 % 12 % 6 % 3 % 12 % 11 % 13 % 6 % 8 % 6 % 0 % 100 % 128 Tammela 10 % 9 % 8 % 4 % 11 % 10 % 9 % 11 % 10 % 9 % 8 % 1 % 100 % 109 Näsinpuisto 7 % 13 % 6 % 5 % 6 % 11 % 10 % 15 % 7 % 12 % 9 % 0 % 100 % 91 Itäinen koskenranta 7 % 10 % 3 % 3 % 8 % 17 % 11 % 11 % 8 % 10 % 7 % 6 % 100 % 69 Pyynikki 8 % 12 % 14 % 12 % 2 % 9 % 11 % 13 % 3 % 8 % 9 % 0 % 100 % 68 Särkänniemi 8 % 12 % 5 % 3 % 8 % 14 % 13 % 13 % 7 % 8 % 6 % 3 % 100 % 66 Laukontori, Tako 7 % 5 % 3 % 2 % 21 % 8 % 8 % 11 % 20 % 8 % 9 % 0 % 100 % 61 Kauppi 5 % 8 % 26 % 21 % 2 % 7 % 10 % 7 % 3 % 7 % 5 % 0 % 100 % 42 Tullintori, Ratapiha 9 % 9 % 8 % 2 % 8 % 13 % 12 % 9 % 9 % 11 % 10 % 0 % 100 % 41 Metso, Pyynikintori 11 % 11 % 11 % 3 % 9 % 12 % 12 % 14 % 8 % 4 % 7 % 0 % 100 % 39 Finlayson 8 % 10 % 4 % 3 % 11 % 10 % 7 % 8 % 13 % 13 % 11 % 3 % 100 % 36 Arboretum 9 % 11 % 10 % 11 % 1 % 11 % 7 % 13 % 7 % 8 % 10 % 0 % 100 % 32 Iidesranta, Nekala 5 % 13 % 13 % 8 % 5 % 10 % 12 % 13 % 6 % 6 % 5 % 3 % 100 % 27 Tampella 9 % 13 % 0 % 0 % 22 % 9 % 9 % 17 % 13 % 4 % 4 % 0 % 100 % 16 Aspinniemi 8 % 5 % 8 % 5 % 3 % 21 % 11 % 8 % 8 % 16 % 8 % 0 % 100 % 24 Frenckell 11 % 9 % 2 % 2 % 9 % 15 % 13 % 9 % 7 % 9 % 15 % 0 % 100 % 21 Kuninkaankatu 5 % 7 % 5 % 4 % 9 % 11 % 9 % 9 % 13 % 13 % 11 % 4 % 100 % 19 Sorin aukio 7 % 7 % 4 % 4 % 19 % 15 % 7 % 11 % 11 % 7 % 7 % 0 % 100 % 12 Pispala 12 % 18 % 6 % 12 % 0 % 6 % 18 % 18 % 0 % 0 % 0 % 12 % 100 % 8 Vedenpuhdistamo 0 % 0 % 50 % 0 % 0 % 50 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 5 39

40 Tapahtumille soveltuvat paikat avoimet vastaukset Tapahtumapaikkoja kommentoitiin 218 avoimessa vastauksessa. Tapahtumat, joille paikka soveltuu, vapaat vastaukset mainintoja Hämeenpuisto tapahtumakäyttöön 30 Keskustori tapahtumakäyttöön 14 Ratina tapahtumakäyttöön 13 Lisää tapahtumia Tammelan torille ja 11 stadioniin Avointen vastausten luokiteltiin liittyvän erityyppisiin paikkoihin, koska suurimmassa osassa vastauksia viitattiin tiettyihin paikkoihin, kuten vaikka Hämeenpuistoon. Osa vastauksista taas viittasi yleisimmin esimerkiksi joutomaihin. Suurin osa vastauksista ei kuitenkaan antanut mitään lisätietoa verrattuna valmiisiin vastausvaihtoehtoihin, tai vastaukset olivat niin hajanaisia, ettei niistä saanut muodostettua yhtenäisiä kategorioita. Vapaista vastauksista Hämeenpuiston nykyistä runsaampi käyttö tapahtumapaikkana nousi selvimmin esiin. Myös Keskustoria, Ratinaa ja Tammelan toria sekä stadionia toivottiin kehitettävän tapahtumapaikkoina. 40 Tapahtumia Sorsapuistoon 9 Kosken rannat tapahtumapaikkoina 4 Laikun lavan käyttöä lisättävä 4 Eteläpuistoon lisättävä tapahtumia 3 Mustalahden käyttöä lisättävä 3 Arboretumiin toivotaan tapahtumia 2 Harkittua tapahtumakäyttöä missä 2 vaan (katu-)kirpputoreja 2 Ronganbulevardi 1 Joutomaata käytettävä / Hukkatila ry 1 Toivotaan avointa lavaa kaikille kau- 1 punkilaisille

41 41

42 Tapahtumille soveltumattomat paikat - tulokset Tapahtumille soveltumattomia paikkoja oli merkitty huomattavan vähän verrattuna tapahtumille sopiviin paikkoihin. Tapahtumille sopimattomia paikkoja oli Harava -kyselyssä merkitty vain 1/8 tapahtumille sopivista paikoista. Tapahtumille soveltumattomia paikkoja oli merkitty 172 istunnossa yhteensä 224. Kyselyn vastausten perusteella samat paikat koettiin tapahtumille sopiviksi ja soveltumattomiksi. Enemmistö vastaajista kuitenkin piti keskustan tapahtumapaikkoja tapahtumien järjestämiseen sopivina. Minkälaisia tapahtumia et halua tässä paikassa järjestettävän? - Lastentapahtuma - Nuortentapahtuma - Perhetapahtuma - Eläkeläisten tapahtuma - Markkinatapahtuma - Ruokatapahtuma - Musiikkitapahtuma - Teatteritapahtuma - Taidetapahtuma - Liikunta/urheilutapahtuma - Luonto/ympäristötapahtuma -Muu, mikä? Harava kyselyn tämän osion tulosten mukaan eniten häiriötä aiheuttavat Keskustorilla, Ratinassa ja Koskipuistossa järjestettävät tapahtumat. Kyselyn tuloksissa näkyi selvästi, että vastaajat olivat ottaneet kantaa vain sellaisiin paikkoihin, joissa on viime vuosina järjestetty isoja tapahtumia. Tapahtumille soveltumattomat paikat - vastausvaihtoehdot Tapahtumille soveltumattomissa paikoissa kysyttiin, minkälaiset tapahtumat eivät sovellu vastaajan merkitsemille paikoille. Vastaajat saattoivat valita valmiista vastausvaihtoehdoista millaisten tapahtumien järjestämiseen heidän merkitsemänsä paikat eivät sovellu tai kommentoida merkitsemäänsä pistettä avoimessa vastauksessa. Eritellessään mille tapahtumille merkityt paikat eivät sovellu, vastaajat käyttivät myös erilaisia vaihtoehtojen yhdistelmiä. Vastauksissa oli 31 erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Kun paikkaan sopimattomia tapahtumatyyppejä tarkasteltiin yksittäin, musiikkitapahtumille soveltumattomia paikkoja oli merkitty eniten. Tapahtumat, joille paikka ei sovellu mainintoja Musiikkitapahtuma 51 Nuortentapahtuma 33 Ruokatapahtuma 25 Markkinatapahtuma 25 Liikunta-/urheilutapahtuma 23 Lastentapahtuma 21 Taidetapahtuma 21 Teatteritapahtuma 21 Luonto-/ympäristötapahtuma 12 Muu 5 (tyhjä)

43 Paikat jotka eivät sovellu tapahtu- mainintoja mien järjestämiseen Keskustori 50 Ratina 31 itäinen koskenranta 20 Eteläpuisto 12 Pyynikki 12 Sorsapuisto 8 Tullintori, Ratapiha 8 Iidesranta, Nekala 8 Laukontori, TAKO, Kehräsaari 7 Hämeenpuisto 6 Tammela 6 Näsinpuisto 5 Kauppi 5 Metso, Alekstanterin kirkko, Pyynikintori 5 Finlayson 4 Kuninkaankatu, ympäröivät korttelit 3 Sorin aukio 3 Vedenpuhdistamo 2 Särkänniemi 1 Frenckell 1 Pispala 1 Aboretum 0 Tampella 0 Aspinniemi 0 Seuraavan sivun taulukossa on analysoitu millaisille tapahtumille mikäkin tapahtumapaikka ei sovellu. Koska kaikki vastaajat eivät olleet eritelleet millaisille tapahtumille heidän merkitsemänsä paikka ei sovellu, suurimpaan osaan tapahtumapaikoista kertyi niin vähän vastauksia, ettei niiden pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä. 43

44 Tapahtumille soveltumattomat paikat ja tapahtumatyypit Perhe0tapahtuma Ruoka0tapahtuma Taide0tapahtuma Eläkeläistentapahtuma Lasten0tapahtuma Liikunta/urheiluapahtuma Luonto/ympäristötapahtuma Markkinatapahtuma Musiikki0tapahtuma Nuorten0tapahtuma Teatteri0tapahtuma Muu, mikä? Yht. vastauksia kpl Keskustori 6 % 6 % 8 % 6 % 8 % 28 % 9 % 6 % 6 % 6 % 6 % 8 % 100 % 50 Ratina 0 % 0 % 11 % 0 % 0 % 67 % 22 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 31 Itäinen koskenranta 5 % 5 % 8 % 5 % 8 % 13 % 16 % 5 % 5 % 5 % 8 % 16 % 100 % 20 Eteläpuisto 7 % 7 % 7 % 4 % 11 % 18 % 7 % 7 % 11 % 11 % 11 % 0 % 100 % 12 Pyynikki 6 % 6 % 3 % 3 % 19 % 16 % 16 % 6 % 13 % 6 % 6 % 0 % 100 % 12 Sorsapuisto 17 % 8 % 8 % 0 % 8 % 8 % 17 % 8 % 8 % 8 % 8 % 0 % 100 % 8 Tullintori, Ratapiha 0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 8 Iidesranta, Nekala 8 % 8 % 8 % 4 % 8 % 12 % 12 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 100 % 8 Laukontori, Tako 7 % 13 % 7 % 7 % 7 % 13 % 7 % 7 % 13 % 13 % 7 % 0 % 100 % 7 Hämeenpuisto 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 100 % 6 Tammela 0 % 29 % 14 % 0 % 14 % 14 % 14 % 0 % 0 % 0 % 14 % 0 % 100 % 7 Näsinpuisto 0 % 0 % 0 % 0 % 33 % 33 % 33 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 5 Kauppi 0 % 0 % 0 % 0 % 17 % 17 % 17 % 0 % 17 % 17 % 17 % 0 % 100 % 5 Metso, Pyynikintori 0 % 0 % 20 % 0 % 0 % 20 % 0 % 0 % 20 % 0 % 0 % 40 % 100 % 5 Finlayson 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 100 % 4 Kuninkaankatu 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 Ortodoksinen kirkko 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 Vedenpuhdistamo 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 Särkänniemi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 Frenckell 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 Pispala 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 Arboretum 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 Tampella 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 Aspinniemi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 44

45 Tapahtumille soveltumattomat paikat avoimet vastaukset Avointen vastausten perusteella analysoitiin miksi merkityt paikat eivät sovellu vastaajien mielestä tapahtumien järjestämiseen. Osa vastauksista ei kuitenkaan antanut mitään lisätietoa verrattuna valmiisiin vastausvaihtoehtoihin tai huomiot olivat niin hajanaisia, ettei niistä voitu muodostaa yhtenäisiä kategorioita. Tapahtumille soveltumattomia paikkoja kommentoitiin 74 avoimessa vastauksessa. Miksi tapahtumat koetaan paikkaan mainintoja soveltumattomaksi Melu 16 tapahtuman kävijät aiheuttavat 11 häiriöitä Tapahtuman fyysinen rakenne 11 rajoitteena Tapahtuma koetaan visualisena 7 häiriönä Luontoa suojeltava 6 Tapahtuma estää alueen alkuperäisen 1 käytön Suurin osa vastaajista ilmoitti tapahtumista aiheutuvan melun suurimpana syynä paikan soveltumattomuudeksi tapahtumien järjestämiseen. Esimerkiksi eri musiikkifestivaalien meluhäiriöt koetaan sopimattomina. ( Myöhään illalla ja/tai koko päivän kovaa musiikkia soittavat konsertit häiritsevät!!, Heinäkuu on aivan sietämätön melun suhteen. Eikö Tammerfestillä ole mitään desibelirajaa? ) Lisäksi moni vastaaja koki tapahtumien kävijöiden käyttäytymisen häiriönä. ( Keskusta on kesällä niin korostetusti rentojen kesäjuominkien ja promillepäissään vapautuvien ihmisten oleskelutila, että pienten uteliaiden lasten ja lasinsiruista puhkeavien vaununrenkaiden kanssa Keskustorin alue on väistettävää aluetta ) Tamperelaiset olivat myös huolissaan esimerkiksi Keskustorin toritelttojen aiheuttamista fyysisistä rajoitteista ja visuaalisista häiriöstä. ( Keskustori on aukio, eikä mikään kamala kaljatelttakylä. Talot ympärillä pitää näkyä. ; Keskustori on ollut kesäisin niin törkeän näköinen! Kalliilla restauroitu Raatihuone ym. hukkuvat rumiin telttoihin ja juopuneihin örveltäjiin, ei kiitos enää! ) Avoimissa vastauksissa kommentoitiin myös (tapahtuma)paikan luonnon kuntoa ja tapahtuman estämää alueen alkuperäistä käyttöä. Vastaukset, kuten Riippuu tapahtumasta, mutta valtaville ihmisjoukoille en Sorsapuistoa altistaisi, jotta pysyisi luonto hyvänä. Mieluummin siellä voisi käydä kaupunkilaiset omin päin osoittavat kaupunkilaisten huolen paikan kunnosta. 45

46 46

47 47

48 48

49 Viihtyisät paikat - tulokset Hieman useampi mies kuin nainen oli merkinnyt viihtyisiä paikkoja. Keskimäärin jokainen vastaaja oli merkinnyt noin neljä viihtyisää paikkaa. Viihtyisiä paikkoja oli merkitty 1308 istunnossa yhteensä Yhtä tiheästi, mutta pienemmälle alalle, vastaajat olivat merkinneet viihtyisiä paikkoja Pyynikin näkötornille ja Finlaysonille. Pyynikin harju, Keskustori, Vanhan kirkon puisto, Patosilta sekä hotelli Tammerin puisto, Tammelan tori ja Palatsinraitin ympäristö kummallakin puolen koskea korostuvat myös viihtyisinä ympäristöinä, samoin kuin Hämeenpuisto Metson kohdalta ja Aleksanterin kirkkopuisto. Sekä Pyhä- että Näsijärven rannoilta löytyy viihtyisiksi merkittyjen paikkojen keskittymiä. Rannoilla ainoita viihtyisiä paikkoja eivät olleet vain puistot, vaan myös Lapinniemen ja Ratinan rakennetut rannat korostuivat kyselyn tuloksissa viihtyisinä. Viihtyisät paikat vastausvaihtoehdot Viihtyisiä paikkoja merkinneiltä vastaajilta kysyttiin mikä tekee paikasta viihtyisän. Vastaajat saivat valita valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän tai kirjoittaa avoimen vastauksen. Miettiessään, mikä tekee jostain paikasta viihtyisän, vastaajat olivat useimmiten valinneet useita vastausvaihtoehtoja. Vastauksissa olikin lähes 400 erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista vehreä, luonnonläheinen, tunnelmallinen, rauhallinen ja elämyksellinen mainittiin kaikkein useimmin viihtyisyyden syynä. Harava -kyselyssä kaikkein tiheimmin viihtyisiä paikkoja Tampereella merkittiin Koskipuistoon, Laukontorille ja Kehräsaareen, Sorsapuistoon ja Näsinpuistoon. Mikä tekee paikasta viihtyisän? - Rauhallinen - Turvallinen - Siisti - Vehreä, luonnonläheinen - Urbaani - Elämyksellinen - Tunnelmallinen - Lapsiystävällinen - Koiraystävällinen - Muu, minkälainen? viihtyvyystekijä mainintoja Vehreä, luonnonläheinen 1645 Tunnelmallinen 1515 Rauhallinen 1292 Elämyksellinen 1148 Siisti 980 Urbaani 799 Turvallinen 726 Lapsiystävällinen 521 Koiraystävällinen 310 Muu, minkälainen? 137 (tyhjä)

50 50

51 Toimivat paikat - tulokset Selvästi suurempi osa vastaajista oli miehiä. Kaikki vastaajat olivat merkinneet keskimäärin noin kaksi toimivaa paikkaa. Toimivia paikkoja oli merkitty 685 istunnossa yhteensä Toimivina paikkoina korostuivat Hämeenkadun ja Keskustorin lisäksi Finlayson, Koskikeskus, Tammelan tori, Sorsapuisto ja Metso. Myös Ronganalikulku ja Tammerkosken ylittävät uudet kevyenliikenteen sillat korostuvat toimivina paikkoina. Toimivat paikat vastausvaihtoehdot Toimivia paikkoja merkinneiltä vastaajilta kysyttiin mikä tekee paikasta toimivan. Vastaajat saattoivat valita valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän. Vastauksissa oli yli sata erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista monipuoliset toimintamahdollisuudet nähtiin tärkeimmäksi tekijäksi paikan toimivuudelle. Mikä tekee paikasta toimivan? - Esteetön - Turvallinen - Hyvä valaistus - Hyvät pysäköintimahdollisuudet (pyörä/auto) - Monipuoliset toimintamahdollisuudet - Ympärivuotiset toimintamahdollisuudet - Hyvät toimintamahdollisuudet eri ikäisille - Muu, minkälainen? Toimivien paikkojen toimivuuden mainintoja tekijät Monipuoliset toimintamahdollisuudet 278 Esteetön 223 Ympärivuotiset 222 toimintamahdollisuudet Hyvä valaistus 220 Turvallinen 201 Hyvät pysäköintimahdollisuudet 147 (pyörä/auto) Hyvät toimintamahdollisuudet eri 145 ikäisille (tyhjä) 427 Toimivat paikat vapaat vastaukset Toimivia paikkoja kommentoitiin 304 avoimessa vastauksessa. Tekijöitä, jotka tekevät paikasta toimivan, poimittiin myös vapaista vastauksista. Paikan toimivuuteen liittyvät kiinteästi hyvät kulkuyhteydet ja palvelut. Yllättäen avoimissa vastauksissa mainitaan paikan toimivuuden syyksi lähes yhtä usein miellyttävä arkkitehtuuri ja viihtyisä rakennettu ympäristö kuin viihtyisät viheralueet ja rannat. Myös autottomat, hyvin julkisella liikenteellä saavutettavat paikat koettiin toimiviksi. Vapaista vastauksista, jotka käsittelivät hyviä kulkuyhteyksiä, selkeästi Rongankadun rautatiesillan alikulku sai eniten mainintoja. Lisäksi elävä Tammelan tori, sen viihtyisyys ja sen tarjoamat palvelut nousivat positiivisesti esille vastauksissa. Paikan toimivuuden tekijät, vapaat mainintoja vastaukset Hyvät kulkuyhteydet 104 Hyvät palvelut 63 Viihtyisät viheralueet ja rannat 21 Autoton liikkuminen, julkinen liikenne 21 Miellyttävä arkkitehtuuri, viihtyisä (rakennettu) 20 ympäristö Hyvät harrastusmahdollisuudet 14 Elävä paikka 13 Hyvät pysäköintimahdollisuudet 7 Toimiva leikkipuisto 4 51

52 52

53 Kehitettävät paikat - tulokset Vastaajista selvästi suurempi osa oli miehiä. Jokainen miesvastaaja merkitsi keskimäärin reilut kolme paikkaa, kun taas naisvastaajat merkitsivät alle kolme kehitettävää paikkaa. Kehitettäviä paikkoja oli merkitty 965 istunnossa yhteensä Kehitettäviksi merkittyjä paikkoja löytyi eniten Hämeenkadun varrelta ja Hämeenpuistosta. Katulinjoista myös Kuninkaankadun kävelykatuosuus erottui paikkana, jota vastaajat toivoivat kehitettävän. Toreista ja aukioista Keskustori ja Jugendtori saivat eniten mainintoja. Laukon- ja Tammelan toreja oli merkitty selvästi vähemmän kehitettäviksi paikoiksi. Ranta-alueista Aspinniemestä löytyi eniten merkintöjä kehitettävistä paikoista. Eteläpuistossa on selvästi vähemmän merkintöjä. Radan varrelle ja päälle oli tehty myös runsaasti merkintöjä kehitettävistä paikoista Kyttälän sekä Tammelan ja Tullin alueen välillä. Muuten merkintöjä oli melko tasaisesti eri puolilla keskustaa. Kehitettävien paikkojen osalta vastaajia pyydettiin merkitsemään mitä paikkaa tulisi kehittää ja kirjoittamaan perustelun avoimen vastauksen muodossa. Koska valmiita vastausvaihtoehtoja ei ollut, 90 % vastauksista liittyi avoin vastaus. Avoimista vastauksista oli vaikea tehdä hakuja ja luokitteluja vastaajien käyttämien erilaisten sanontojen ja runsaiden kiertoilmaisujen takia. Esimerkiksi alkoholin käyttöön julkisilla paikoilla viitattiin aineistossa noin parilla kymmenellä erilaisella ilmaisulla. Harava -kyselyn tähän osioon kertyneitä vastauksia tulisikin tarkastella jatkossalaadullisen tutkimuksen keinoin. Tuloksia kannattaa tarkastella myös tehtäessä pienialaisempia suunnitelmia eri puolille kaupunkia. 53

54 Kehitettävät ranta-alueet - tulokset Miehet olivat vastanneet naisia useammin myös tähän Harava -kyselyn osioon. Sekä mies- että naisvastaajat olivat merkinneet keskimäärin 2,5 kehitettävää ranta-aluetta. Kehitettäviä ranta-alueita oli merkitty 599 istunnossa yhteensä Kyselyn tulosten perusteella kehitettävinä ranta-alueina korostuivat Aspinniemi ja Näsijärven ranta Naistenlahden voimalalle asti, Eteläpuisto, nykyisen vedenpuhdistamon alue Viinikanlahden pohjukassa, Iidesjärven eteläranta ja Mustalahti. Muita ranta-alueita oli merkitty kehitettäväksi tasaisen harvakseltaan. Kehitettävät ranta-alueet vastausvaihtoehdot Harava -kyselyyn kehitettäviä ranta-alueita merkinneiltä vastaajilta kysyttiin miten heidän merkitsemiään alueita tulisi kehittää. Vastaajat pystyivät valitsemaan valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän tai kirjoittamaan vapaan kommentin. Eritellessään, miten ehdotettua kohdetta tulisi kehittää, vastaajat käyttivät 50 erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista ranta-alueiden kehittäminen vapaa-ajanviettoalueina oli ylivoimaisesti suosituin vastausvaihtoehto. Kuitenkin eri ranta-alueita toivottiin kehitettävän ensisijaisesti hieman eri toimintojen ehdoilla. Aspinniemeen ja Vedenpuhdistamoon kohdistui Harava -kyselyn tulosten mukaan melko samantapaiset odotukset; kumpaakin aluetta toivottiin kehitettävän ensisijaisesti asuin- ja vapaa-ajanviettoalueina. Kuitenkin vedenpuhdistamon aluetta toivottiin selvemmin kehitettävän myös luontoalueena. Eteläpuistoa taas toivottiin kehitettävän ensisijaisesti vapaa-ajanviettoalueena, tapahtumapaikkana ja luontoalueena. Pieni osa vastaajista katsoi asumisenkin sopivan Eteläpuistoon. Vertailun vuoksi tarkasteltiin myös, kuinka Pyynikin rantaa Eteläpuistosta länteen toivottiin kehitettävän. Pyynikinrantaa vastaajat toivoivat kehitettävän ensisijaisesti vapaa-ajanviettoalueena, luontoalueena ja tapahtumapaikkana. Ranta-aluetta tulisi mielestäni kehittää: - Vapaa-ajanviettoalueena - Asuinalueena - Tapahtumapaikkana - Luontoalueena - Alueen saavutettavuutta on parannettava - Muunlaisena paikkana, minkälaisena? 54

55 Saavutettavuuden parantaminen mainittiin harvimmin valmiista vastausvaihtoehdoista. Alueen saavutettavuuden parantaminen mainittiin yhteensä 286 kertaa. 271 näistä maininnoista sisältyi 100 m etäisyyteen vesistöjen rannasta. Harava -kyselyn tulosten mukaan ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen korostui Aspinniemessä, Mustalahdessa ja Eteläpuistossa. Kyselyyn vastanneet olivat myös esittäneet uusia reittejä koskevassa kyselyn osiossa joitain ideoita, miten ranta-alueiden saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Karttaan seuraavalla aukeamalla on yhdistetty selvyyden vuoksi vain alle 1 km pitkät uudet reitit, jotka osuvat joltain osaltaan 100 m levyiseen rantavyöhykkeeseen. Aspinniemen saavutettavuuden parantamiseksi Harava -kyselyyn vastanneet toivoivat uusia reittejä radan ja Paasikiven-Kekkosentien yli tai ali. Eteläpuistosta vastaajat taas toivoivat uusia reittejä kosken yli Ratinaan ja Viinikanlahden yli Hatanpäälle. Uusia kävely- ja pyöräilyreittejä 100 m rantavyöhykkeen sisällä ehdotettiin yhteensä 22 kertaa (mainintoja uusista kävely- ja pyöräilyreiteistä yhteensä 40). Uusia pyöräilyreittejä 100 m rantavyöhykkeen sisällä ehdotettiin vain kerran. Miten kohdetta tulee kehittää mainintoja Vapaa-ajanviettoalueena 800 Luontoalueena 438 Tapahtumapaikkana 402 Asuinalueena 398 Alueen saavutettavuutta on 286 parannettava Muunlaisena paikkana, minkälaisena 90 Kehitettävät ranta-alueet vapaat vastaukset Kehitettäviä ranta-alueita koskevista avoimista vastauksista etsittiin valmiista vastausvaihtoehdoista puuttuvia teemoja. Avoimista vastauksista esiin nousivat teemat käsittelivät muun muassa palveluja ja tapahtumia, rantojen liikunta- ja harrastuskäyttöä sekä autojen ja liikenteen siirtämistä pois rannoilta. Osa vastauksista oli sellaisia, ettei niistä saanut muodostettua yhtenäisiä kategorioita. Osion vastauksista nousi yllättävän vahvasti esille tarve maauimalalle. Maauimalaa ehdotettiin osaksi Pyynikin uimarantaa, mutta usea vastaaja pohti sen sopivuutta myös Eteläpuistoon tai Aspinniemeen. Kehitettäviä ranta-alueita kommentoitiin 448 avoimessa vastauksessa. Miten kohdetta tulee kehittää, mainintoja vapaat vastaukset lisää palveluja, tapahtumia 83 urheilu/harrastuskäyttöön 60 autot ja liikenne siirrettävä muualle 50 aluetta siistittävä 48 puisto, bulevardi 48 uimaranta, maauimala 46 yhdistettävä kaupunkirakenteeseen 24 luontoa suojeltava 7 55

56 56

57 57

58 Asuminen Kaupungin toiminnot saavat aikaan sekä ihmisvirtoja että tavaravirtoja. Ihmisvirrat ovat rikkaan kaupunkielämän edellytys. Työpaikat ja asuminen ovat kaupankäynnin ohella keskeisiä kaupungin toimintoja ja liikkuminen työn ja kodin välillä tuottaa verrattaen suuret ihmisvirrat. Kaupungin ympärivuorokautisen elävyyden ja toiminnan kannalta toimintojen monipuolisuus on avainasemassa. Harava kyselyssä ei kysytty suoraan mitään työssäkäyntiin liittyvää, mutta ihmisten tarve liikkua kodin ja työn välillä näkyy reittejä koskevissa vastauksissa. Sen sijaan kyselyssä kartoitettiin asumiseen sopivia paikkoja keskustan läheisyydestä ja tässä osiossa tarkastellaan uuden asuinrakentamisen edellytyksiä Tampereen keskustan liepeillä keskittyen erityisesti järvien rantoihin. Kyselyn tulosten perusteella myös vastaajat näkivät asumisen olevan elävän kaupungin edellytys. Juuri elävän kaupunkikuvan takia asumista toivottiin radanvarteen nykyiselle toimistovyöhykkeelle. Rannoista vastaajat näkivät Aspinniemen sopivan parhaiten asumiselle tosin sillä edellytyksellä että Paasikiven Kekkosentien liikenne siirretään tunneliin ja että rannalla tulee olemaan tilaa kaikille kaupunkilaisille. 58

59 Asuminen tulokset Harava -kyselyssä ei ollut varsinaisesti asumiseen kohdistuvaa osiota. Kuitenkin asuminen on olennainen osa kaupunkia ja kyselyn vastauksissa otettiin kantaa myös asumiseen. Tämän takia asumiseen liittyviä vastauksia päätettiin tarkastella yhdistelemällä kahteen kyselyn osioon annettuja vastauksia. Ensiksikin asumiseen liittyviä vastauksia haettiin keskustan ranta-alueiden kehittämistä koskevasta Harava -kyselyn osiosta. Tässä kyselyn osiossa vastaajia pyydettiin merkitsemään kehitettäviä ranta-alueita ja kertomaan miten niitä tulisi kehittää. Yhtenä vastausvaihtoehtona oli, että kehitettäväksi merkittyä ranta-aluetta tulisi kehittää asuinalueena. Asumista tarkastellessa vain tämän vastausvaihtoehdon mukaiset vastaukset huomioitiin. Toiseksi asumiseen liittyviä vastauksia haettiin Harava -kyselyn osiosta, johon vastaajia pyydettiin merkitsemään kehitettäviä paikkoja. Kehitettävien paikkojen osalta vastaajille ei annettu valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan heiltä kysyttiin avoimella vastauksella miten merkittyä paikkaa voitaisiin kehittää. Avoimissa vastauksissa käsiteltiin lähes kaikkia mahdollisia kaupunkielämään liittyviä ilmiötä myös asumista. Asumiseen liittyvät vastaukset etsittiin näiden kahden Harava -kyselyn osion avoimista vastauksista käyttämällä hakusanoja talo, asu ja tiivis. Näiden hakusanojen perusteella katsottiin löytyvän lähes kaikki asumiseen liittyvät avoimet vastaukset. Joitain yksittäisiä vastauksia saattoi jäädä huomioimatta. Lopuksi asumiseen liittyviä vastauksia tarkasteltiin alueittain. Tämän luvun tulosten osalta on tärkeä pitää mielessä, että samoja paikkoja, joita toivottiin kehitettävän asuinalueina, toivottiin kehitettävän myös esimerkiksi vajaa-ajanviettoalueina, tapahtumapaikkoina ja luontoalueina. Vastaajat näkivät varsinkin rannoilla nämä muut käyttötarkoitukset oleellisempina kuin asumisen. Tässä luvussa kaupungin rantoja tarkastellaan kuitenkin asumisen kannalta ja asumiseen yhdistettävien toimintojen kannalta. Edellisessä, kaupunkitilaa käsittelevässä luvussa esiteltiin tuloksia siitä, minkä käyttötarkoituksen ehdoilla vastaajat ehdottavat mitäkin ranta-aluetta kehitettävän. Rannoilla asumista toivottiin Aspinniemeen, nykyisen vedenpuhdistamon alueelle ja Eteläpuistoon. Kuitenkaan edes näille paikoille asumista toivovat vastaajat eivät halunneet alueita kehitettävän pelkästään asumisen ehdoilla, vaan rannoille on jätettävä tilaa kaikkien kaupunkilaisten vapaa-ajan vietolle. Avointen vastausten analyysistä kävi selvästi ilmi, että Näsijärven rantojen kehittämismahdollisuudet asuinkäyttöön liittyivät voimakkaasti Paasikiven-Kekkosentien tunnelointiin. Harava -kyselyssä asumiseen liittyviä vastauksia tulkittiin annetuiksi 184 istunnossa. Vastaajista yli puolet oli miehiä. Asumiseen liittyviä paikkoja merkittiin 254. Asumisen kannalta tarkastellut alueet - Aspinniemi - Eteläpuisto - Koskenranta - Näsinranta - Vedenpuhdistamon alue - Itäinen Keskusta Tammela Ratina - Nekala - Kaleva - Läntinen Keskusta - Pyynikki Hämeenpuisto - Tampella Kauempana rannoista asumiseen liittyviä vastauksia löytyi tasaisesti eri puolilta keskustaa. Hieman yllättäen Kalevaan ja Kissanmaalle on merkitty enemmän asumiseen liittyviä vastauksia kuin esimerkiksi Tammelaan ja Amuriin. Radan varsia Tammelasta Viinikan liikenneympyrälle toivottiin kehitettävän nykyistä elävämmiksi rakentamalla uutta toimitilaa johon liittyy myös asumista ja palveluja. 59

60 Asumiseen liittyvät vastaukset jaoteltiin kuuluvaksi ohessa olevan taulukon mukaan 9 eri luokkaan, jotka liittyivät mm. Rantaväylän tunnelointiin, rakennusten käyttötarkoitusten muutoksiin, palveluihin, joutomaiden hyödyntämiseen ja alueiden tiivistämiseen. kaikki alueet Aspinniemi / Ranta-Tampella Eteläpuisto Koskenranta Näsinranta vedenpuhdistamon alue itäinen keskusta - Ratina - Tammela - Nekala Kaleva Pyynikki - Hämeenpuisto - läntinen keskusta Tampella aluetta kehitettävä asuinalueena rantaväylä katettava / siirettävä tunnelliin alueen tai rakennuksen käyttöä muutettava alueelle lisättävä palveluja joutomaa otettava käyttöön alueelle urbaania miljöötä alue kaikkien käyttöön alueen rakennetta tiivistettävä ei lisää asuinrakennuksia