Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle

Transkriptio

1 Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle Marianna Virtanen tutkimusprofessori akatemiatutkija

2 Luennon rakenne Mitkä ovat kansanterveyden haasteet? Mitä ovat psykososiaaliset tekijät? Miten psykososiaalisia tekijöitä on tutkittu? Mitä tutkimus osoittaa? Mitkä ovat mekanismit? Mikä on psykososiaalisten tekijöiden merkitys käytännössä, esim. sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa? 2

3 Sairastamisen taakka Länsi- Euroopassa DALYs, koko väestö, TOP 15 The disability-adjusted life year (DALY) is a measure of overall disease burden, expressed as the number of years lost due to disability or early death DALY = YLD (years lost with disability) + YLL (years of life lost) Murray et al., Lancet

4 Sairastamisen taakka Länsi- Euroopassa DALY, vuotiaat The disability-adjusted life year (DALY) is a measure of overall disease burden, expressed as the number of years lost due to disability or early death DALY = YLD (years lost with disability) + YLL (years of life lost) Murray et al., Lancet

5 Sairastamisen taakka Länsi- Euroopassa YLD, koko väestö, TOP 15 The disability-adjusted life year (DALY) is a measure of overall disease burden, expressed as the number of years lost due to disability or early death DALY = YLD (years lost with disability) + YLL (years of life lost) Murray et al., Lancet

6 Sairastamisen taakka Länsi- Euroopassa YLD, vuotiaat The disability-adjusted life year (DALY) is a measure of overall disease burden, expressed as the number of years lost due to disability or early death DALY = YLD (years lost with disability) + YLL (years of life lost) Murray et al., Lancet

7 Kansanterveys työkykytilastoissa 7

8 Alkoholi Työikäisten (15-64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmät kuolemansyyt vuonna 2011 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus, SVT: Kuolemansyyt 2011

9 Alkoholikuolleisuuden trendi Lähde: Tilastokeskus, SVT: Kuolemansyyt

10 Mitä ovat psykososiaaliset tekijät? Psycho. Social. 10

11 Mitä ovat psykososiaaliset tekijät? Psyykkiset Sosiaaliset Vihamielisyys Depressiivisyys Ahdistumistaipumus Biologinen reaktiivisuus Persoonallisuustyyppi Optimismi/pessimismi Kuormittavat elämäntapahtumat Katastrofit Väkivallan uhriksi joutuminen Lapsuuden ajan tapahtumat Parisuhteen ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen eristäytyminen Vähäinen sosiaalinen tuki Omaishoitajuus Työstressi Sosioekonominen asema 11 Akuutit Krooniset

12 Stressiprosessi Lazaruksen (1986) teorian mukaan Vakaa tila Haaste Stressi Hallinta Vakaa tila Vakaa tila Haaste Stressi Epäonnistunut hallinta Stressi jatkuu

13 Hypotalamus-aivolisäkelisämunuais -akselin eli HPA-akselin aktivaatio stressitilanteessa Steptoe & Kivimäki Nat Rev Cardiol 2012

14 Stressin vaikutus verenkiertoelimistöön: HPA-akseli* ja sympaattinen hermosto Lähde: Brotman et al. Lancet 2007 Psyykkinen stressitekijä Fyysinen stressitekijä Aivokuori (aistiminen, kognitio, muisti) Serotoniini+ Asetyylikoliini + GABA- Opioidit - Kortikotropiinin vapauttajahormoni (CRH) Interleukiini-6+ Gonadotropiinit (LH ja FSH) Aivolisäke Kasvuhormoni Interleukiini-6+ Kortikotropiini Lisämunuaiskuori Hypotalamus Sympaattinen järjestelmä Lisämunuaisydin Aivorunko ja talamustumakkeet Sympaattinen ääreishermosto (noradrenaliini) Kortisoli Katekoliamiinit (erit. adrenaliini) Keskivartalolihavuus Inflammaatio Verenkierron tilavuus Insuliiniresistenssi Verenpaine Veren hyytyminen? Endoteelin toimintahäiriö Syketaajuus Syketaajuuden vaihtelu Interleukiini 6 Lihassolujen liikakasvu Rytmihäiriöt *HPA-akseli=Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseli

15 HPA-aktivaatio ja mieliala Hypotalamus vapauttaa CRH:ta -> CRH vapauttaa aivolisäkkeestä ACTH:ta -> ACTH stimuloi glukokortikoidituotantoa lisämunuaisen kuorikerroksessa -> glukokortikoidit puolestaan hillitsevät CRH:n vapauttamista tärkein glukokortikoidi on kortisoli stressitilanteessa ja masennusta sairastavilla henkilöillä HPAakseli toimii yliaktiivisesti masennuslääkkeet ja psykoterapia, jossa opitaan hallitsemaan stressiä, hillitsevät HPA-akselin yliaktivaatiota otsalohkoista, joissa on tavoitteellisen toiminnan koordinaatio, on hermoratayhteyksiä hypotalamukseen -> voimme siis vaikuttaa stressin fysiologisiin vaikutuksiin

16 Psykososiaaliset tekijät, stressi ja sairastuminen; aito etiologinen tekijä? Psykososiaaliset tekijät 'käännetty kausaliteetti' Lähde: Kivimäki ym. Scand J Work Environ Health 2006

17 Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen sydäntaudin riskitekijänä Steptoe & Kivimäki, Ann Rev Public Health,

18 Työstressi Karasek 1979 Karasek & Theorell 1990 Job Strain Model Työn vaatimukset Työn hallinta

19 IPD-Work Consortium Koordinaatio Työterveyslaitoksella (prof. Mika Kivimäki) työssä ollutta vastaajaa 13 eurooppalaisesta kohortista 7 maasta 19

20 "Job strain" ja sydäntaudin ilmaantuminen: 13 eurooppalaisen tutkimuksen meta-analyysi Kivimäki et al. Työterveyslaitos IPD-Work. Lancet

21 Psykososiaaliset tekijät, stressi ja sairastuminen; vaikutus riskitekijöiden kautta? Psykososiaaliset tekijät 'käännetty kausaliteetti' Lähde: Kivimäki ym. Scand J Work Environ Health 2006

22 Työn epävarmuus ja sydäntaudin ilmaantuminen: IPD-Work tutkimus, ikävakioitu malli Virtanen et al. IPD-Work. BMJ 2013

23 Vakioitu riskitekijät ja sosioekonominen asema Virtanen et al. IPD-Work. BMJ 2013

24 Psykososiaaliset tekijät, stressi ja sairastuminen; laukaiseva tekijä? Psykososiaaliset tekijät 'käännetty kausaliteetti' Lähde: Kivimäki ym. Scand J Work Environ Health 2006

25 Stressi ja negatiiviset emootiot sydäntaudin laukaisevina tekijöinä Steptoe & Kivimäki, Ann Rev Public Health, 2013

26 'Job strain', elämäntavat ja sydäntaudin ilmaantuminen; yhdysvaikutukset Yhdysvaikutukset Kivimäki et al. IPD-Work. CMAJ 2013

27 Masennuksen etiologiasta Isometsä 2008, muokattu >80% Negative life evets (loss, divorce etc.) Personality Chronic overload Failure experiences Abuse, interpersonal conflicts Loneliness, lack of social support Stress Depression Genetic factors Low socioeconomic status, poverty Physical disease Substance use Nutritional / hormonal disorders Unemployment Effect via stress Direct effect Earlier depression / other mental disorder

28 'Job strain' ja masennus: meta-analyysit Bonde Occup Environ Med 2008 Työn korkeat vaatimukset: 1.31 (95% CI ) Vähäiset vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet: 1.20 (95% CI ) Vähäinen sosiaalinen tuki työssä: 1.44 (95% CI ) Stansfeld & Candy (2006): "Job strain" 1.82 ( )

29 Mieliala voi olla käännetyn kausaliteetin taustalla Psykososiaaliset tekijät Stressi epäsuora vaikutus aito etiologinen tekijä laukaiseva tekijä prognostinen tekijä Riskitekijät Sairauden varhaisvaiheet Sairauden puhkeaminen Sairauden uusiutuminen / paheneminen Stressi 'käännetty kausaliteetti'

30 Mieliala voi olla käännetyn kausaliteetin taustalla Psykososiaalinen tekijä Kliininen masennus

31 Mieliala voi olla käännetyn kausaliteetin taustalla Psykososiaalinen tekijä Kliininen masennus Masentuneisuus, subkliininen masennus, residuaalioireinen masennus, ahdistuneisuus, vihamielisyys ='Negative affect bias'

32 Työterveyslaitoksen "Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus": Kunta-10 -tutkimus ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus Kunta-10 -tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus Oulu Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Nokia Valkeakoski Naantali Raisio Turku Virrat Tampere Vantaa Espoo Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp HUS (Jorvi) Varsinais-Suomen shp 10 kaupungin työntekijät 21 sairaalan työntekijät 6 sh-piiristä yht. 20% kunta-alan työntekijöistä 32

33 Potilasylikuormitus sairaalaosastoilla ja henkilöstön sairastuminen masennukseen Ylikuormitus: Käyttöaste <85% = 0% Käyttöaste >85% = Käyttöaste - 85% Esimerkkiosasto Koodaus (%-yksikköä) 18%/6 = 3% (18%+30%)/6 = 8% (18%+30%)/6 = 8% 30%/6 = 5% (30%+35%)/6 = 11% (30%+35%+4%)/6 = 12% (30%+35%+4%+18%)/6 = 15% Masennuslääkitys 0 = ei 1 = kyllä Virtanen et al. Am J Psychiatry,

34 Potilasylikuormitus sairaalaosastolla ja henkilöstön sairastuminen masennukseen * Virtanen et al. Am J Psychiatry, *Statistically significant

35 Pyrkimys mitata psykososiaalisten tekijöiden terveysvaikutuksia riippumattomasti Oma arvio Masennus Työyksikköarvio = 1) Työyksikön keskiarvo 2) Työyksikön keskiarvo ilman omaa vastausta 35

36 Työyksikkökohtainen Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan työkyvyttömyyseläkkeen riski, miehet Vakioitu riski 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 * * 1,66 1,59 * 2,14 0,40 TULES Masennus Sydäntauti TTL: Kunta-alan aineisto (n=8829) Mäntyniemi ym., Occup Environ Med 2012

37 Työyksikkökohtainen Karasekin mallin mukainen työstressi ja tulevan työkyvyttömyyseläkkeen riski, naiset Vakioitu riski 1,80 1,60 * 1,48 1,40 1,20 1,15 1,18 1,00 0,80 0,60 0,40 TULES Masennus Sydäntauti TTL: Kunta-alan aineisto (n=36750) Mäntyniemi ym., Occup Environ Med 2012

38 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus on myös psykososiaalinen tekijä työssä Koko organisaation läpäisevät periaatteet Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan? Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)? Onko päätöksenteko puolueetonta? Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon? Ovatko päätökset korjattavissa? Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat? Kohtelun oikeudenmukaisuus Kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin? Kuinka hyvin työntekijät voivat luottaa esimieheen? Cropanzano et al. 2001

39 Päätöksenteon periaatteiden oikeudenmukaisuus ja mielenterveysperusteiset sairauslomat kunta-alalla (n>21 000) Odds ratio= yhden yksikön lisäys itseraportoidussa oikeudenmukaisuudessa 1,40 1,20 1,00 * * 1,00 1,00 1,00 1,12 Huom. työtoverien arvioimana yhteys ahdistushäiriöön 0,80 0,82 0,86 0,60 0,40 0,20 0,00 Masennus Ahdistuneisuushäiriöt Muut F-diagnoosit -vakioitu demografiset tekijät, terveyskäyttäytyminen ja aiempi terveys Elovainio et al. Soc Sci Med 2013

40 Kohtelun oikeudenmukaisuus ja mielenterveysperusteiset sairauslomat kunta-alalla (n>21 000) Odds ratio= yhden yksikön lisäys itseraportoidussa oikeudenmukaisuudessa 1,40 1,20 1,00 * * 1,00 1,00 1,00 0,92 Huom. työtoverien arvioimana ei yhteyttä 0,85 0,84 0,80 0,60 0,40 0,20 -vakioitu demografiset tekijät, terveyskäyttäytyminen ja aiempi terveys 0,00 Masennus Ahdistuneisuushäiriöt Muut F-diagnoosit Elovainio et al. Soc Sci Med 2013

41 Psykososiaalinen tekijä, stressi ja sairastuminen; prognostinen tekijä? Psykososiaaliset tekijät Stressi epäsuora vaikutus aito etiologinen tekijä laukaiseva tekijä prognostinen tekijä Riskitekijät Sairauden varhaisvaiheet Sairauden puhkeaminen Sairauden uusiutuminen / paheneminen 'käännetty kausaliteetti' Stressi

42 Masennus ja sydäntaudin prognoosi Lähes joka toisella sydäntautipotilaalla on masennusta - kliininen depressio n. 20%:lla - 25%:lla masennusoireilua Individual-participant meta-analyysi, jossa infarktipotilasta Meijer et al. Brit J Psychiatry 2013

43 Stressi ja sydäntaudin prognoosi infarktipotilasta USA:sta Arnold et al. J Am Coll Cardiol 2012

44 Työstressi ja tulevan sairauspoissaolon riski psyykkisesti oireilevilla miehillä Vakioitu riski 1,80 TTL: Kunta-alan aineisto (n=1323) ("työtoveriarvio") 1,60 1,40 * 1,4 1,20 1,00 1 1,09 0,83 0,80 0,60 0,40 Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi Virtanen et al., Am J Prev Med, 2007

45 Työstressi ja tulevan sairauspoissaolon riski psyykkisesti oireilevilla naisilla Vakioitu riski 1,80 TTL: Kunta-alan aineisto (n=6663) ("työtoveriarvio") 1,60 1,40 * 1,20 1,00 1 1,05 1,09 1,17 0,80 0,60 0,40 Alhainen stressi Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi Virtanen et al., Am J Prev Med, 2007

46 Mitä sanovat suositukset? - sepelvaltimotauti American Heart Association (2012): "Major (modifiable) risk factors are those that research has shown significantly increase the risk of heart and blood vessel (cardiovascular) disease: smoking, high cholesterol, high blood pressure, physical inactivity, obesity/overweight, diabetes. Contributing risk factors Other factors are associated with increased risk of cardiovascular disease, but their significance and prevalence haven't yet been precisely determined: stress, alcohol use, diet/nutrition." ( European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice (2007): "The following psychosocial risk factors have been shown to influence both the risk of contracting CHD and the worsening of clinical course of prognosis in patients with CHD: Low socioeconomic status Social isolation and lack of social support Stress at work and in family life Negative emotions including depression and hostility Lifestyle interventions: Stress at work and at home makes it more difficult for people to adopt and sustain a healthy lifestyle Negative emotions: depression, anxiety and hostility impede lifestyle change"

47 Mitä sanovat suositukset? - depressio Masennustilat ovat monitekijäisiä sairauksia, joiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia vaaratekijöitä Vaaratekijöistä monet liittyvät pidempiaikaiseen yksilölliseen depressioalttiuteen ja jotkin taas ovat luonteeltaan laukaisevia. Keskeisiä ovat perinnöllinen taipumus, altistavat persoonallisuuden piirteet ja laukaisevat kielteiset elämäntapahtumat. Perinnöllinen alttius on todennäköisesti sitä merkittävämpi tekijä, mitä vaikeampia ja toistuvampia masennusjaksot ovat. Depression patogeneesissä ovat oleellisia biologiset (muun muassa geneettiset, neurokemialliset, neurofysiologiset, neuroendokrinologiset ja kronobiologiset) sekä psykologiset ja sosiaaliset (masentunutta mielialaa synnyttävät, ylläpitävät ja vahvistavat) mekanismit. Depressioita voitaneen ehkäistä myös terveiden elintapojen avulla. Masennustilan kehittymisen vaaraa vähentävät esimerkiksi kohtalainen määrä liikuntaa, työstressin ja työkuormituksen vähentäminen, sekä humalajuomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen.

48 Yhteenvetoa ja keskustelua: - millainen haaste kansanterveydelle ovat psykososiaaliset tekijät? Psykososiaaliset tekijät Stressi epäsuora vaikutus aito etiologinen tekijä laukaiseva tekijä prognostinen tekijä Riskitekijät Sairauden varhaisvaiheet Sairauden puhkeaminen Sairauden uusiutuminen / paheneminen 'käännetty kausaliteetti' Stressi

49 Kirjallisuutta Arnold SV et al. Perceived stress in myocardial infarction: long-term mortality and health status outcomes. J Amer Coll cardiol 2012;60: Bonde JP. Psychosocial factors at work and risk of depression: a systematic review of the epidemiological evidence. Occup Environ Med 2008 Jul;65(7): Brotman DJ. The cardiovascular toll of stress. Lancet 2007;370: Elovainio M et al. Perceived organizational justice as a predictor of long-term sickness absence due to diagnosed mental disorders: results from the prospective Finnish Public Sector Study. Soc Sci Med 2013;91: Graham I, et al. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur J Cardiov Prev Rehab 2007;14:E1-E40. Kivimäki M et al. Work stress in the etiology of coronary heart disease--a meta-analysis. Scand J Work Environ Health 2006;32: Kivimäki M et al. Job strain as a risk factor for coronary heart disease: a collaborative meta-analysis of individual participant data Lancet Oct 27;380(9852): Kivimäki M et al. Associations of job strain and lifestyle risk factors with risk of coronary artery disease: a meta-analysis of individual participant data. CMAJ Jun 11;185(9): Meijer A et al. Adjusted prognostic association of depression following myocardial infarction with mortality and cardiovascular events: individual patient data meta-analysis. Brit J Psychiatry 2013;203: Murray CJL et al. Disability-adjusted life-years (DALYs) for 291 diseases and injuries in 21 regions, : a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study, Lancet 2012;380: Mäntyniemi A et al. Job strain and the risk of disability pension due to musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: a prospective cohort study of 69,842 employees. Occup Environ Med 2012;69: Stansfeld S, Candy B. Psychosocial work environment and mental health--a meta-analytic review. Scand J Work Environ Health 2006;32: Steptoe A, Kivimäki M. Stress and cardiovascular disease. Nat Rev Cardiol Apr 3;9(6): Steptoe A, Kivimäki M. Stress and cardiovascular disease: an update on current knowledge. Annu Rev Public Health. 2013;34: Toppinen-Tanner s, Ahola K. (toim). Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos, Virtanen M et al. Job strain and psychologic distress: influence on sickness absence among Finnish employees. Am J Prev Med 2007;33: Virtanen M et al. Overcrowding in hospital wards as a predictor of antidepressant treatment among hospital staff. Am J Psychiatry 2008;165: Virtanen M et al. Perceived job insecurity as a risk factor for incident coronary heart disease: systematic review and meta-analysis. BMJ Aug 8;347:f4746.