Esitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Esitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP"

Riikka Kivelä
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Esitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP Psykosomatiikka ymmärretään toisinaan kapeasti vain psyykkisten tekijöiden vaikutukseksi ruumiilliseen sairastamiseen (psykogeenisyys) Nykyisin käsitteellä viitataan ruumiin ja mielen jatkuvaan ja vastavuoroiseen vuorovaikutukseen Jotkut kliinikot/tutkijat puhuvatkin nykyisin mieluummin vaikuttavista tekijöistä kuin syistä > kausaalisuhteet monimutkaisia 1

2 Stressitutkimuksen pioneeri oli HANS SELYE ( ). Hän havaitsi elimistön reagoivan samalla tavalla mitä erilaisimpiin ärsykkeisiin > Yleinen Sopeutumisoireyhtymä (GAS) Mikä tahansa organismille lisähaasteita aiheuttava muutos ympäristössä aikaansaa epäspesifin elimistön reaktion, jossa keskeistä on stressihormonien eritys. Lyhytkestoisena reaktio on hyödyllinen, mutta pitkään jatkuessaan se muuttuu haitalliseksi Selyen tutkimus ei selittänyt suuria yksilöllisiä eroja stressiin reagoinnissa (eustressi vai distressi?) > Nykynäkemyksen valossa yksilön selviytymiseen stressin vallitessa vaikuttavat hänen psykologiset omaispiirteensä (esim. temperamentti), kognitiiviset kokemuksensa, sosiaalinen asemansa ja työympäristönsä. Joka tapauksessa Selye on stressin isä, jonka ansiosta tiedetään siitä miten elimistö muuntaa psykologisen tapahtuman elimelliseksi reaktioksi 2

3 Kardiologit Meyer FRIEDMAN ja Ray ROSENMAN liittivät v sydän- ja verisuonisairauksiin tietyntyyppisen persoonallisuuden, jota he kutsuivat A-tyypiksi A-tyyppinen persoonallisuus oli heidän mukaansa kiireinen, kärsimätön, kunnianhimoinen, suorituskeskeinen ihminen, joka asettaa työn ja menestymisen kaiken muun edelle. Tämän näkemyksen taustalla oli psykoanalyytikko Franz Alexanderin käsitys pitkäaikaisen raivon aiheuttamasta ja pysyväksi muodostuneesta hermoston yliaktivaatiotilasta verenpainetaudin riskitekijänä. Myöhempi tutkimus ei ole tukenut hypoteesia A-tyypin persoonallisuudesta sydänsairauksien riskitekijänä sellaisenaan Sen sijaan eräs A-tyypin piirteisiin sisältyvä osatekijä on saanut tutkimuksen perusteella huomiota. Vihamielisyyden on havaittu lisäävän sydänja verisuonitauteihin sairastumisriskiä. 3

4 Vuoteen 1961 keskeiset muutettavissa olevat riskitekijät sydän- ja verisuonisairauksille oli tunnistettu (korkea verenpaine, dyslipidemia, diabetes, tupakointi) Mielenkiinto psykososiaalisiin riskitekijöihin syntyi A-tyypin käyttäytymisen myötä Psykososiaaliset riskitekijät vaikuttavat terveyteen, joka suoraan (biokemia) tai epäsuorasti (käyttäytyminen) Sekä unen kesto että sen laatu voivat vaikuttaa sairastumisriskiin: - sekä lyhyt uni (< 5 6t/yö) että pitkä uni (> 8-9 t/yö) lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin tai kuolla siihen. - unettomuus liittyy riskiin saada CVD tai sydäntapahtuma ja lisää korkean verenpaineen tai diabeteksen riskiä. - vaikutusmekanismit: neuroendokriinisen toiminnan muutokset; tulehdus ; hormonaaliset muutokset, jotka lisäävät ruokahalua ja painoa. 4

5 Depressio on sydänsairauden itsenäinen riskitekijä ja sydäntapahtuma voi johtaa depressiivisten oireiden kehittymiseen. 15%:lla sydänpotilaista on vakava depressio ja 15 %:lla on lievempiä depression oireita. Vrt. depression prevalenssi 4-5 % koko populaatiossa Depressiivisillä on kaksinkertainen riski sydäntapahtumalle verrattuna eidepressiivisiin terveisiin ja CVD-potilaisiin Depression vaikeusaste vaikuttaa riskiin sairastua sepelvaltimotautiin siten, että psykiatrista hoitoa edellyttävä masennus lisää riskin 3 5-kertaiseksi ja lievä masentuneisuus kaksinkertaiseksi 5

6 Ahdistuneisuushäiriö-diagnoosi lisäsi CVD:n ilmaantuvuutta (Paniikkihäiriö, Fobiat, Yleistynyt tuskaisuus, PTSD) Tutkimustulokset kuitenkin vaihtelevat huomattavasti tutkimuksesta toiseen Yhteys selvästi on pienempi kuin CVD:lla ja depressiolla Pessimismi optimismi on keskeinen subjektiivisen hyvinvoinnin determinantti, jolla on merkitystä myös CVD-sairastamisen kannalta. Pessimismiä/optimismia voi lähestyä kahdella tavalla: - Luonteenomainen taipumus odottaa positiivista t. negatiivista tulevaisuutta - Selittämistyyli: mistä negatiiviset tapahtumat johtuvat, itsestä tai jostain muusta? Optimismi liittyy myönteisempää mielialaan, henkeen, sitkeyteen (resilience), sinnikkyyteen (perseverance) ja menestymiseen elämässä 6

7 A-tyypin osatekijöistä vihamielisyys on saanut tutkimukselta jkv tukea CVD:n riskitekijöinä (v meta-analyysi osoitti 20 % sairastumisriskin lisäystä yleispopulaatiossa) Vihamielisyydellä yleensä tarkoitetaan epäluottamusta muita kohtaan, kyynisyyttä ja pessimismiä Toisaalta on kysytty liittyykö vihamielisyys ateroskleroosin etenemiseen tai CVD:n erilaisiin patofysiologisiin ilmenemiin? Krooninen stressi on yhdistetty sydän- ja verisuonisairauksiin sekä patofysiologiselta että epidemiologialta pohjalta. Yhteys on havaittu eri maissa ja mantereilla. Stressiä on tutkittu liittyen työhön, avioliittoon, hoivasuhteisiin sekä lapsuuden kaltoin kohteluun ja traumaan. Eniten on tutkittu työstressiä (esim. ulkoa tuleva vaatimus työmäärästä ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet siihen > hallinnan tunne). 7

8 * Sosiaalisen liittymisen tarve on ihmisen perustarpeita ja se perustuu ihmislapsen pitkään riippuvuuteen huoltajistaan * Sosiaalisen tuen kokemus tarkoittaa tunnetta ympäristön hyväksynnästä ja siitä, että ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa ja joilta saa tarvittaessa apua ( kenen puoleen voit kääntyä saadaksesi tukea? ) * Tutkimustulokset viittaavat siihen, että sosiaalinen huono-osaisuus (eristäytyminen ja tuen puute) lisää sairastumisen riskiä Edellä mainituilla riskitekijöillä on myönteiset vastinparinsa, jotka edistävät terveyttä ja pidentävät elinaikaa. Ne näyttävät lisäävän myönteistä terveyskäyttäytymistä ja alentavan neuroendokrinologisen ja immuunijärjestelmän haitallista aktivaatiota. Eräs tutkimuslinja korostaa tarkoituksen/merkityksellisyyden tunnetta elämässä. 8

Edellä mainitut sydän- ja verisuonisairauksien psykososiaaliset riskitekijät tulisi sisällyttää potilaiden kattavaan arvioon ja neuvontaan Niitä voidaan arvioida standardoiduin menetelmin (esim.

9 Edellä mainitut sydän- ja verisuonisairauksien psykososiaaliset riskitekijät tulisi sisällyttää potilaiden kattavaan arvioon ja neuvontaan Niitä voidaan arvioida standardoiduin menetelmin (esim. kyselylomakkeet) Voivat auttaa päättämään pyydetäänkö psykiatrian konsultaatiota Silti, kaikki meistä eivät keskiarvoihin mahdu, myös poikkeukset keskiarvoista ovat mahdollisia!!! Karlssson, H.(2008) Mitä psykosomatiikka on? Duodecim, 124, Karlsson, H. (2014) Stressi ja muut psykososiaaliset tekijät sepelvaltimotaudin riskitekijöinä. Duodecim, 230, Keltikangas-Järvinen, L. (2000) Tunne itsesi, suomalainen. Helsinki: WSOY. Keltikangas-Järvinen, L. (2001) Sydän- ja verisuonisairauksien psykososiaaliset riskitekijät lapsilla. Duodecim, 117, Pesonen, T. (2013) Milloin ja miten ohjaan sydänpotilaan psykiatrille? Esitelmä. KYS sydänkeskus. Meeting Rozanski, A. (2016) Psychological Risk Factors and Cardiovascular Disease: Epidemiology, Screening, and Treatment Considerations. Cardiovascular Innovations and Applications, 1,

10 Suomen Sydänfysioterapeutit (2012) A-tyypin persoonallisuudesta lisätietoa. Vartovaara, I. (2010) Stressaa! Hyvä ja paha paine. Bookwell: Jyväskylä. KIITOS MIELENKIINNOSTA! 10

Samankaltaiset tiedostot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset