RISTINARKKU JA KATUALUETTA. VEIJANMÄENKATU 4, RAKENNUSOIKEU- DEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO 8510.

Transkriptio

1 RISTINARKKU JA KATUALUETTA. VEIJANMÄENKATU 4, RAKENNUSOIKEU- DEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee noin 5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Ristinarkun kaupunginosassa osoitteessa Veijanmäenkatu 4. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Veijanmäenkadun katualueeseen ja muilta osin ympäröiviin pientalotontteihin. Kaava-alue käsittää Ristinarkun kaupunginosassa Mäkelä -nimisen kiinteistön, jonka kiinteistötunnus on Voimassa olevassa asemakaavassa nro 3578 pääosa kiinteistön alueesta on osoitettu korttelin 5027 tonttialueeksi. Lisäksi voimassa olevassa asemakaavassa nro 6360 osa kiinteistön alueesta on osoitettu katualueeksi. Kiinteistön eteläosalla sijaitsee vuonna 1927 valmistunut hirsirakenteinen, yksikerroksinen ja harjakattoinen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 90 kem². Päärakennuksen koillispuolella sijaitsee puurakenteinen talousrakennus. Kiinteistön eteläosa on villiintynyttä puutarhaa ja pohjoisosalla kasvaa mäntyjä ja muutama koivu. Asemakaavamuutosalueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (Veijanmäenkatu, muinaisjäännösrekisterin nro ), joka muodostuu rautakautisesta asuinpaikasta ja muinaispellosta. Veijanmäenkatu 4:n lähiympäristössä sijaitsee eri-ikäisiä ja -tyylisiä erillispientaloja. Tonttijakoja on lähiympäristössä tehty toistakymmentä. Uusimmat asuinrakennukset ovat valmistuneet 2000-luvulla, kun taas vanhimmat rakennukset ovat jo 1900-luvun alusta. Julkisivumateriaaleina lähialueen rakennuksissa on käytetty niin puuta, tiiltä kuin rappaustakin. Asemakaavan tavoitteet Kiinteistön omistaja on jättänyt asemakaavamuutoshakemuksen, jonka tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaavoitustyön tavoitteena on mahdollistaa asemakaava-alueella nykyistä laajempi pientalorakentaminen huomioimalla alueen ympäristöominaisuudet sekä kiinteä muinaisjäännös riittävällä tavalla. 1

2 Kaavaprosessin vaiheet Ennen asemakaavamuutoksen vireille tuloa Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa on neuvoteltu kaava-alueen maankäytöstä sekä kulttuurihistoriallisista arvoista ja luvuilla laadittujen arkeologisten inventointien perusteella kaava-alueen lähialueelta tunnettiin mm. rautakaudelle ajoittuvia kiinteitä muinaisjäännöksiä, minkä pohjalta Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti asemakaava-alueelle muinaisjäännösinventoinnin laatimista. Kiinteistön alueella laadittiin vuonna 2013 arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa todettiin ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös (Veijanmäenkatu, muinaisjäännösrekisterin nro ), rautakautinen asuinpaikka. Vuonna 2014 alueella suoritettiin arkeologinen koekaivaus, jossa löydettiin kiinteään muinaisjäännökseen sisältyviä jäännöksiä laajemmalta alueelta kuin aikaisemmin oli tunnettu. Em. inventoinnin ja kaivausten pohjalta rajattiin kiinteä muinaisjäännösalue asemakaavaluonnokseen kiinteistön pohjoisosalle. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto (mm. asemakaavaluonnos) kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ote valmisteluaineistosta lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Nähtävilläolo aikana valmisteluaineistosta saatiin yksi lausunto, kaksi kommenttia ja neljä mielipidettä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan (107/2015), että kaava-alueen mahdollisia rakentamisalueita tulee vielä selvittää lisää arkeologisesti, muinaisjäännösalueen rajaus on merkittävä asemakaavaan SM-aluemerkinnällä sekä määräyksellä ja että kiinteälle muinaisjäännökselle on varattava myös riittävä suoja-alue. Asemakaavaehdotus on toimitettava lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Yleisten alueiden suunnittelu tuo esiin, että alueelle on laadittava hulevesiselvitys. Sittemmin on tullut käyttöön asemakaavamääräys hule-42(1), jonka perusteella hulevesiselvitystä ole tarpeen laatia. Kiinteistötoimella ei ollut huomautettavaa. Luonnosvaiheen mielipiteissä huolenaiheena olivat ennen kaikkea rakennusoikeuden määrä sekä tontille osoitettujen asuinpientalojen rakennuspaikkojen lukumäärä, joita luonnosvaiheessa oli kolme. Myös rakennusoikeutta pidettiin liian suurena. Rakennusalojen katsottiin painottuvan tilan eteläpuolelle, liian lähelle naapuritontteja ja ratkaisusta tulee näin liian tiivis. Asemakaavaprosessin aikana on käyty useita työneuvotteluja Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa sekä järjestetty viranomaisneuvottelu 2

3 ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa muinaisjäännösalueen rajaamisesta asemakaavan. Museovirasto suoritti alueella koekaivauksia Pirkanmaan maakuntamuseon toimeksiannosta. Tavoitteena oli selvittää aiemmin tutkimatta jääneillä kiinteistön länsi- ja eteläosalla muinaisjäännöksen laajuus, säilyneisyys ja laatu. Museoviraston tutkimusraportin ( ) mukaan koekaivausten alueelta löytyi vain vähäisiä viitteitä tuhoutuneesta muinaisjäännöksestä. Mikäli Veijanmäenkadun muinaisjäännösalue on ulottunut koekaivauksessa tutkitulle alueelle, se on käytännössä täysin tuhoutunut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Saadun palautteen sekä asemakaavatyön aikana käytyjen neuvottelujen pohjalta asemakaava-alueen rakennusoikeutta on pienennetty sekä asemakaavaratkaisun mahdollistamien asuinpientalojen lukumäärää on laskettu kolmesta kahteen. Uudisrakentamisen rakennusalat on osoitettu asemakaava-alueen eteläosalle, nykyisen rakennuksen paikalle, missä ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalue tarvittavine suoja-alueineen on huomioitu laadittujen arkeologisten tutkimusten pohjalta. Asemakaava Muodostettava tontti on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tontille osoitetaan asuinkerrosalaa 370 kem 2 sekä 70 kem 2 ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavaksi kerrosalan määräksi (v70). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 440 kem 2. Asemakaavamuutoksessa kerrosala lisääntyy 190 kem 2. Muodostuvan tontin pinta-ala on noin 2026 m 2 ja tonttitehokkuudeksi on noin e=0,22. Kerrosluvuksi on merkitty II, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Tontille on merkitty alueen osa (sm-4), jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Sen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Tontin autopaikkavaatimukseksi on osoitettu 1 ap / as. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Ristinarkun kaupunginosan kiinteistöä Mäkelä ja katualuetta. 3

4 Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus. Luonnosvaiheessa projektiarkkitehti Vesa Kinttula, ehdotusvaiheessa projektiarkkitehti Markku Kaila. DNO:TRE: 4916/ /2013 pvm Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Ristinarkun kaupunginosassa, noin 5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Veijanmäenkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Ristinarkku Mäkelä ja katualuetta. Veijanmäenkatu 4, rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava nro Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavakartta ja poistettava asemakaava, , tark asemakaavan selostuksen liitelomake - havainnekuva, viitesuunnitelma / Seppo Kangasniemi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, , tark Arkeologinen tarkkuusinventointi (2013, Mikroliitti Oy) - Arkeologinen koekaivaus (2014, Mikroliitti Oy) - Tutkimusraportti / Rautakautisen asuinpaikan arkeologinen koekaivaus ( , Museovirasto) - valmisteluvaiheen palautekooste - valmisteluvaiheen vastineraportti 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee noin 5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Ristinarkun kaupunginosassa osoitteessa Veijanmäenkatu 4. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Veijanmäenkadun katualueeseen ja muilta osin ympäröiviin pientalotontteihin. Kaava-alue käsittää Ristinarkun kaupunginosassa Mäkelä -nimisen kiinteistön, jonka kiinteistötunnus on Voimassa olevassa asemakaavassa nro 3578 pääosa kiinteistön alueesta on osoitettu korttelin 5027 tonttialueeksi. Lisäksi voimassa olevassa asemakaavassa nro 6360 osa kiinteistön alueesta on osoitettu katualueeksi. 4

5 Kiinteistön eteläosalla sijaitsee vuonna 1927 valmistunut hirsirakenteinen, yksikerroksinen ja harjakattoinen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 90 kem². Päärakennuksen koillispuolella sijaitsee pipuurakenteinen talousrakennus. Kiinteistön eteläosassa sijaitsee villiintynyt puutarha ja pohjoisosalla kasvaa mäntyjä ja muutama koivu. Asemakaavamuutosalueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (Veijanmäenkatu, muinaisjäännösrekisterin nro ), joka muodostuu rautakautisesta asuinpaikasta ja muinaispellosta. Ote muinaisjäännösrekisteristä Veijanmäenkatu 4:n lähiympäristössä on eri-ikäisiä ja -tyylisiä erillispientaloja. Tonttijakoja on lähiympäristössä tehty toistakymmentä. Uusimmat asuinrakennukset ovat valmistuneet 2000-luvulla, kun taas vanhimmat rakennukset ovat jo 1900-luvun alusta. Julkisivumateriaaleina lähialueen rakennuksissa on käytetty niin puuta, tiiltä kuin rappaustakin Luonnonympäristö Kiinteistön piha-alue rajautuu naapuritonteihin ja Veijanmäenkatuun kasvustolla ja pensasaidalla. Kaava-alueen maanpinta laskee 5

6 loivasti itää kohti. Korkeuseroa on noin puolitoista metriä. Alueen maaperä on Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineiston mukaan hienoa hietaa. Ympäristö on hyvin vehreää ja tontin pohjoisosalla kasvaa lukuisia vanhoja puita, kuten mäntyjä ja koivuja. Kiinteistön eteläosalla sijaitsee villiintynyt puutarha Rakennettu ympäristö Kaava-alueen lähiympäristössä on eri-ikäisiä ja -tyylisiä erillispientaloja. Tonttijakoja on lähiympäristössä tehty toistakymmentä, ja uusimmat rakennukset ovat valmistuneet 2000-luvulla, kun taas vanhimmat jo luvun alussa. Lähialueen rakennuksissa on käytetty julkisivumateriaaleina niin puuta, tiiltä kuin rappaustakin. Kaava-alueen ympäristön tonttitehokkuudet vaihtelevat e=0,12 ja e=0,4 välillä. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa Sammon valtatietä pitkin. Lähin joukkoliikenteen bussipysäkki sijaitsee Sammon valtatien varressa noin kahdensadan metrin etäisyydellä kaavamuutosalueesta. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Ristinarkun kaupunginosassa, kaava-alueen ympäristössä on paitsi vehreää pientaloaluetta, myös kerrostalo- ja teollisuusaluetta sekä puistoa. Kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, kerrostalo- kuin teollisuusrakennuksiakin. Takahuhdin yhtenäiskoulu, jossa toimivat luokka-asteet 1-9 sekä annetaan esiopetusta, sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee noin puolen kilometrin päässä. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee Sammon valtatien varressa noin kahdensadan metrin etäisyydellä kaavamuutosalueesta. Näkymä Veijanmäenkadulle asemakaavamuutostontilta itään 6

7 Näkymä asemakaavamuutostontille pohjoisesta. Tontilla sijaitsevat vanhat rakennukset. Kuvat: Tampereen kaupunki Maanomistus Kiinteistön omistaja on asemakaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä 7

8 pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava Pääosalla (n m²) kiinteistöä on voimassa vahvistettu asemakaava nro 3578, missä alue on osoitettu omakotitalojen ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi (AO). Suurin sallittu kerrosluku on I. Rakennusoikeutta tontilla on 250 m² ja tonttitehokkuus on 0,14. Osalla (n. 174 m²) kiinteistöä on voimassa vahvistettu asemakaava nro 6360, missä alueet on osoitettu katualueeksi Tonttijako Tonttijako (tunnus 5812) on hyväksytty Tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin. Tila on rekisteröity Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistön omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin omistaja esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Tiedossa olevia osallisia ovat - asemakaavamuutoksen hakija - naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Pappilan Omakotiyhdistys ry 8

9 - Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, tilaajaryhmän kaupunkikehitysryhmä, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet: päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut; joukkoliikenne, viherrakentaminen, kiinteistötoimi, asuntotoimi, esteettömyysasiamies, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan ELY-keskus) - Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ennen asemakaavoituksen vireilletuloa Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa on neuvoteltu tontilta tehtävistä inventoinneista sekä rakennusten arvosta vuosina 2013 ja Hakija on teettänyt tontilla arkeologiset inventoinnit vuosina 2013 ja 2014 (Mikroliitti Oy), joiden pohjalta asemakaavatyön sisältöä on suunniteltu. Maakuntamuseo on antanut lausunnon inventoinneista Selvitysten perusteella tontille rajattiin asemakaavaluonnokseen alue kiinteälle muinaisjäännökselle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Aineistosta pyydettiin Maakuntamuseon lausunto. Mielipiteissä huolenaiheena nousivat esiin seuraavat asiat: - 3 asuinpientaloa on liikaa, rikkoo maisemaa pahasti - rakennusala tulisi rajata koskemaan vain nyt rakennettuna olevaan tontin osaan ja laajemmasta uudisrakentamisesta tulisi luopua - rakennusoikeuden lisäämisessä on 2/3 osa liikaa, ottaen huomioon suunniteltujen rakennusten paikat aivan naapuritonteissa kiinni. - kaikki rakennukset painottuvat tontin eteläalueeseen - liian suuri tehokkuus - syrjii mahdollisia täydennysrakentamisvaihtoehtoja kaakon ja luoteen puoleisilla naapuritonteilla - puuston kaataminen ja täten melusuojauksen poistuminen. Melualueen tarkistaminen tulee tehdä uudestaan - suunnitellun kaltaista rakentamista ei voi toteuttaa rikkomatta muinaismuistolakia. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen sekä asemakaavatyön aikana käytyjen neuvottelujen pohjalta asemakaava-alueen rakennusoikeutta on 9

10 pienennetty sekä asemakaavaratkaisun mahdollistamien asuinpientalojen lukumäärää on laskettu kolmesta kahteen. Uudisrakentamisen rakennusalat on osoitettu asemakaava-alueen eteläsivulle. Muinaisjäännösalue tarvittavine suoja-alueineen on huomioitu laadittujen selvitysten pohjalta. Asemakaavaehdotuksessa tontille osoitettu rakennusoikeus on pienentynyt 100 kem 2 ollen nyt 440 kem 2. Tonttitehokkuudeksi muodostuu noin et = 0,22. Lähiympäristön tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,12-0, Asemakaavan tavoitteet Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Lisäksi alue sijoittuu Arkeologisen perinnön ydinalue -merkinnän alueelle. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset arkeologisen perinnön tihentymät. Merkintään liittyy suunnittelumääräys: Suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisemaalueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ehdotuksesta. 10

11 Kantakaupungin yleiskaava luonnoksessa asemakaava-alue on osoitettu Yhdyskuntarakenne -kartalla Asumisen alueeksi, joka varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille ja lähipalveluille sekä nykyiselle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Kulttuuriympäristön suojelu -kartalla (kartta 5) Ristinarkun alueelle on merkitty useita muinaisjäännöskohteita. Asemakaava-alueella 8510 on merkintä Mj56 (Muinaisjäännöskohde Veijanmäenkatu). Ote kantakaupungin yleiskaava 2040 ehdotuksesta (kartta 5, Kulttuuriympäristön suojelu) Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen Asemakaavatyön tavoitteet Asemakaavoitustyön tavoitteena on mahdollistaa asemakaava-alueella nykyistä laajempi pientalorakentaminen huomioimalla alueen ympäristöominaisuudet ja kiinteä muinaisjäännös riittävällä tavalla. Asemakaavatyö tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 11

12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa kaava-alueen maankäyttö muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Asemakaavaratkaisussa huomioidaan tontin alueella sijaitseva kiinteä muinaisjäännös suojaetäisyyksineen. 4.1 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksessa suunnittelualue osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tontti rajautuu pohjoisreunastaan Veijanmäenkatuun, jonka katualue muutetaan asemakaavamuutoksella maanomistusolojen mukaisesti takaisin osittain tonttialueeksi. Katualue pienenee 174 m 2. Tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 440 k-m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 190 m 2. Muodostuvan tontin ala on noin 2026 m 2 ja tonttitehokkuus on noin e=0,22. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 370 kem 2 asuinpientaloille ja 70 kem 2 autotalli- ja talousrakennuksille. Kerrosluvuksi on merkitty II, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Tontille on osoitettu kiinteän muinaisjäännöksen alueen osa merkinnällä sm-4: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Merkintä PA osoittaa sen osan alueen rajasta, jolle on istutettava pensasaita. Autopaikkoja on rakennettava yksi asuntoa kohti (1ap/as) Kaavan vaikutukset Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin, luontoon, yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä yritysvaikutuksiin Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa kiinteistön omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, sijoittuu 12

13 nykyisen rakentamisen paikalle eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavaratkaisua valmisteltaessa on selvitetty alueen arkeologiset arvot siinä laajuudessa, mitä museoviranomainen on edellyttänyt. Asemakaava-alueella sijaitseva kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen on huomioitu asemakaavamerkinnällä sekä uudisrakentamisen rakennusalojen sijoittelulla. Osoitettu rakennusala mahdollistaa olevan asuinrakennuksen säilyttämisen ja korjaamisen Yritysvaikutukset Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Sammon valtatien varressa sijaitsee meluaita. Asemakaava-alueen päiväajan keskiäänitaso on alle 55 dba oleskelualueilla. Erilliselle meluselvitykselle ei ole tarvetta. melu 2012 melu

14 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. 14