Yliopistojen taloudellinen autonomia oikeudelliset vaihtoehdot. Niilo JääJ. ääskinen helmikuu 2007

Transkriptio

1 Yliopistojen taloudellinen autonomia oikeudelliset vaihtoehdot Niilo JääJ ääskinen helmikuu 2007

2 Autonomiaselvityksen toimeksianto Lyhyen aikavälin ehdotukset yliopistojen taloudellisen autonomian lisää äämiseksi (väliraportti OpM 2006:4) Taloudellisen toimivallan lisää äämisen vaihtoehdot Esitys, jossa turvataan tarkoituksenmukaisella tavalla valtiovallan korkeakoulu- ja tiedepoliittinen ohjaus Ehdotus yliopistojen johtamisen ja hallinnon kehittämisest misestä Tehdä tarvittavat lainsää äädäntöehdotukset Määräajat ja

3 Väliraportin tärkeimmt rkeimmät t ehdotukset Yliopistorahastojen mahdollistaminen kaikille yliopistoille (Yliopistolain muutos 1456/2006, voimaan ) Tutkintoon johtavan kansainvälisen tilauskoulutuksen salliminen Lahjoitusvähennyksen hennyksen ylärajan poistaminen yhteisöilt iltä ja sen salliminen euroon luonnollisille henkilöille ille Pienempiä teknisiä uudistuksia, mm. julkisten rahoittajien yleiskustannuskäyt ytännön yhdenmukaistaminen

4 Valtion tarkoituksenmukainen korkeakoulu- ja tiedepoliittinen ohjaus valtion järjestj rjestämisvastuu yliopistolaitoksesta yliopistojen koulutustehtävien hallinnollinen kohdentaminen yliopistojen perustoimintojen rahoittaminen valtion talousarviosta viranomaistehtävien vien säilyminen s yliopistoilla opetusministeriön n parlamentaarinen vastuu yliopistokentäst stä

5 Yliopistojen oikeusaseman vaihtoehdot Virastoyliopisto suppealla rahastotaloudella (I.a( I.a) Virastoyliopisto laajalla rahastotaloudella (I.b( I.b) Itsenäinen julkisoikeudellinen yliopisto-oikeushenkil oikeushenkilö (II) Yliopiston ylläpit pitäjänä itsenäinen inen julkisoikeudellinen oikeushenkilö (III.a) Yliopiston ylläpit pitäjänä yksityisoikeudellinen oikeushenkilö (III.b)

6 I a Virastoyliopisto suppealla rahastotaloudella Vahvuudet tuttuus, stabiliteetti, valtion keskuskassajärjestelmän vuoksi ei likviditeettiongelmia Mahdollisuudet - rahastotalous tuo pientä strategista liikkumavaraa Heikkoudet vaatii työläät sisäiset laskenta- ja seurantajärjestelmät, jäykkyys, useampivuotinen resurssien hankkiminen ei mahdollista Uhat Epäajanmukainen peruskonstruktio yhdistyneenä vaikeaselkoiseen rakenteeseen vaikeuttaa sisäistä kehittämistä ja ulkoista yhteistyötä

7 I b Virastoyliopisto laajalla rahastotaloudella Vahvuudet tuttuus, stabiliteetti, valtion keskuskassajärjestelmän vuoksi ei likviditeettiongelmia Heikkoudet vaatii työläät sisäiset laskenta- ja seurantajärjestelmät, jäykkyys Mahdollisuudet rahastotalous tuo strategisen liikkumavaran Uhat - epäajanmukainen peruskonstruktio yhdistyneenä vaikeaselkoiseen rakenteeseen vaikeuttaa sisäistä kehittämistä ja ulkoista yhteistyötä - riippuvuus ulkoisista rahoittajista

8 II. Itsenäinen julkisoikeudellinen yliopisto-oikeushenkilö Vahvuudet oikeushenkilönä osa julkista sektoria, läheisyys valtioon, lailla turvattu valtionrahoitus, missio lailla määrätty, joustavuus, itsenäinen taloudellinen ja juridinen yksikkö, sisältää toiminnalle selviä taloudellisia insentiivejä, oma tase, rahastointimahdollisuus Mahdollisuudet joustavuus, sisäinen yrittäjyys, ei virastomallin ongelmia kansainvälisessä toiminnassa, oma henkilöstöpolitiikka mahdollisuus yksityisoikeudellisiin työsuhteisiin, antaa laajempaa varianssia palvelussuhteissa Heikkoudet outo, harvinainen Suomessa, juridinen selkiintymättömyys, erilaisia hallinnon menettelyjä, aito taloudellinen vastuu, mistä alkupääoma, transitiokysymykset mm. henkilöstön palvelussuhteiden osalta, yhteisön synty ja päättyminen säänneltävä erikseen Uhat pääoman ja riskinkantokyvyn epäselvyys, tase/oletettu valtiontakaus, budjettirahoituksen ennustamattomuus, budjettirahoitus poliittisen päätöksen tulosta

9 III a. Yliopiston ylläpitäjänä itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö Vahvuudet yhteisönä osa julkista sektoria, läheisyys, lailla turvattu valtionrahoitus, missio lailla määrätty, joustavuus, itsenäinen taloudellinen ja juridinen yksikkö, sisältää toiminnalle selviä taloudellisia insentiivejä, oma tase, yritysjärjestelyt helpompia Mahdollisuudet rakenteelliset uudelleenjärjestelyt helpompia mahdollisuus yksityisoikeudellisiin työsuhteisiin, antaa laajempaa varianssia palvelussuhteissa Heikkoudet uusia sääntelytarpeita (toimilupajärjestelmä), monikerroksinen hallintorakenne, ylläpitäjän ja yliopiston rajapinnat ja niiden väliset jännitteet Uhat pääoman ja riskinkantokyvyn epäselvyys, tase/oletettu valtiontakaus, budjettirahoituksen ennustamattomuus, budjettirahoitus poliittisen päätöksen tulosta

10 III b. Ylläpitäjänä yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö Vahvuudet juridisen regiimin tunnettuus Mahdollisuudet mahdollisuus yksityisoikeudellisiin työsuhteisiin, antaa laajempaa varianssia palvelussuhteissa Heikkoudet uusia sääntelytarpeita (toimilupajärjestelmä), monikerroksinen hallintorakenne, ylläpitäjän ja yliopiston rajapintojen jännitteet, omistajavalta (oy) ja omistajaintressit, kapitalisaatio (sä) Uhat etääntyminen valtiosta, joka voi vaikuttaa valtion intressiin rahoittajana, budjettirahoituksen ennustamattomuus, budjettirahoitus poliittisen päätöksen tulosta

11 Ehdotuksen pääp ääkohdat yliopistot luetellaan nykytapaan yliopistolaissa -> > eduskunnan pääp äätösvalta yliopistoista muodostetaan itsenäisi isiä julkisoikeudellisia laitoksia, joiden ominaisuudet määm ääritellään n yliopistolaissa -> oikeuskelpoisuus ja toimintakyky yliopistot siirtyvät t valtion talousarviotalouden ulkopuolelle -> > ei tarvitse noudattaa talousarviokirjanpitoa

12 Ehdotuksen pääp ääkohdat (2) Yliopistojen rahoituksesta otetaan erityissää äännökset yliopistolakiin -> > eduskunta päättää kehittämissuunnitelmien pohjalta Yliopistojen hallinnossa erotettaisiin strateginen pääp äätöksenteko -> > johtokunta ja akateemista pääp äätöksenteko -> > konsistori Rehtorin roolia vahvistettaisiin ja hänen h valintansa uskottaisiin johtokunnalle nykyisen vaalikollegiomenettelyn sijasta. Johtokunnan kokoonpanosta 2 vaihtoehtoa.

13 Ehdotuksen pääp ääkohdat (3) yliopistojen henkilöst stö työsopimussuhteisiksi -> työsuhde perustuisi sopimukseen yliopiston ja henkilöst stöön n kuuluvan välillv lillä yliopistojen tulisi järjestj rjestäytyä työnantajayhteis nantajayhteisöksi kollektiivisopimuksia varten Palvelussuhteen ehtojen nykytaso olisi tarkoitus säilyttää Henkilöst stön n aseman turvaamiseen liittyy runsaasti lisäselvityst selvitystä vaativia kysymyksiä koskien muun muassa eläkevastuiden järjestj rjestämistä.

14 Rahoitusmallista Toimintamenot olisivat siirtomenoja (valtionavustuksia) Valtionavustusta olisi annettava yliopistolain mukaisia tehtävi viä varten, myös s tutkimukseen Kuusivuotiset kehityssuunnitelmat selontekoina eduskunnan käsiteltk siteltäviksi Jaettaisiin yliopistoille tulossopimusmenettelyssä Täydentävä rahoitus säilyisi s nykyisellää ään

15 Hallintomallien yhtäläisyydet ja erot Kanslerin, konsistorin, rehtorin ja vaalivaliokunnan osalta ei merkittävi viä eroja Johtokunta: Jääskinen/Rantanen Ulkoiset jäsenet: j enemmistö/vähemmist hemmistö Puheenjohtaja: ulkopuolinen jäsen/rehtori Vaalikelpoisuus rajoitettu/my myös s muiden toimielinten jäsenet j ja yo:n tulosvastuulliset vaalikelpoisia

16 Muuta Kansleri kaikkiin yliopistoihin Yliopisto voi toimia jakautuneena esim. kouluihin, joilla omat alakonsistorit Rehtorien neuvosto virallistuu

17 Itsehallinto ja tieteen vapaus Yliopistot valitsevat sekä päätöselimensä että henkilöst stönsä itse Eduskunnan asema korostuu talousohjauksessa Tulosohjauksen ja itsehallinnon suhdetta täsmennetään Valtiolle velvollisuus antaa yliopistoille perusrahoitusta myös s tutkimukseen