Tieteentekijöiden liiton lausunto hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi (HE 73/2017 vp)

Transkriptio

1 Helsinki Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Tieteentekijöiden liiton lausunto hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi (HE 73/2017 vp) Lausunnon pääkohdat Opetusyhteistyö Yliopistojen tulee jatkossakin antaa pääosa/valtaosa ja tieteellisesti/sisällöllisesti keskeisimmät osat sen koulutusvastuuseen kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse. Ulkomaiselta korkeakoululta hankittava kielten ja viestinnän opetus ei saa oikeuttaa luopumaan omasta tutkintoon kuuluvasta kielten ja viestinnän opetuksesta. Hallituksen esitystä tulee rajata siten, että yliopisto voi hankkia ammattikorkeakoululta vain kandidaatin tutkintoon kuuluvaa opetusta Opetuksen laatu on varmistettava kaikissa tilanteissa. Uudistus ei saa johtaa yliopistojen rahoituksen vähenemiseen. Henkilöstön asema on turvattava mahdollisissa muutostilanteissa. Lakiesityksessä kutsutaan sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja korkeakouluiksi. Selkeyden vuoksi on parempi kutsua yliopistoja yliopistoiksi ja ammattikorkeakouluja ammattikorkeakouluiksi tai korkeakouluiksi. Koulutuksen siirto Opiskelijoiden oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi koulutuksen lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa omaan yliopistoon on kohtuullinen. Tampere3 Tampereen yliopistoa koskevia voimaanpanolain säännöksiä on tarkennettava.

2 Muita näkökohtia Hallituksen esityksestä tulee pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto. Opetuksen järjestelyihin ja koulutuksen siirtoihin liittyvistä vaikutuksista on tehtävä arviointi 3-5 vuoden kuluttua. Tällöin tulee arvioida muun muassa vaikutukset tutkintoihin ja henkilöstövaikutukset. Yliopistolakia tulee täydentää yliopistokollegion asemaa vahvistamalla. Opetusyhteistyö Hallituksen esityksen mukaan yliopisto voisi jatkossa järjestää opetusta yhteistyössä toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Mikäli opetus hankittaisiin sellaiselta suomalaiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, yliopiston ei tarvitsisi koulutusvastuun toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Yliopiston tulisi antaa pääosa sen koulutusvastuuseen kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse. Tieteentekijöiden liitto ehdottaa, että 7a :n 2. momentin viimeistä lausetta muokataan, koska esitetty muotoilu (pääosa opetuksesta) mahdollistaa sen, että yliopistot hankkisivat jopa 49 % koulutusvastuuseen kuuluvasta opetuksesta ulkopuolelta. Muotoilu voisi olla esimerkiksi: Yliopistojen tulee antaa pääosa/valtaosa ja tieteellisesti/sisällöllisesti keskeisimmät osat sen koulutusvastuuseen kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse. Perustelut: Yliopistolain mukaan yliopiston tehtävänä on antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistotutkinnon opetus voi olla vain vähäiseltä osin muuta kuin yliopiston henkilöstön antamaa opetusta, jotta yhteys tutkimuksen ja siihen perustuvan ylimmän opetuksen välillä säilyy. Tieteentekijöiden liitto esittää, että yliopistojen mahdollisuus hankkia opetusta ammattikorkeakouluilta tulee rajata koskemaan vain kandidaattitutkintoon kuuluvaa opetusta. Tällöinkin yliopiston tulee antaa pääosa ja sisällöllisesti keskeisimmät osat itse. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteiden tulee jatkossakin säilyä erillisinä.

3 Perustelut: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osaamistavoitteet ovat erilaisia. Yhteisiä opintoja tai ostettuja opintojaksoja voi olla vain rajoitetusti. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan opetuksen suunnittelussa voitaisiin tehdä yhteistyötä opetuksen antajan kanssa. Liitto toteaa, että mikäli yliopisto hankkii opetusta ammattikorkeakoululta, yhteistyön tekeminen opetuksen suunnittelussa on välttämätöntä. Yliopiston tulee varmistua siitä, että sen hankkima opetus on laadukasta. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ulkomaiselta korkeakoululta hankittava opetus oikeuttaisi omasta tutkintoon kuuluvasta kielten ja viestinnän opetuksesta luopumiseen. Tieteentekijöiden liitto ei kannata tätä laajennusta. Hallituksen esityksessä kutsutaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja ulkomaisia korkeakouluja korkeakouluiksi. Termi kattaisi myös Maanpuolustuskorkeakoulun, Poliisiammattikorkeakoulun ja Högskolan på Ålandin. Selvyyden vuoksi olisi jatkossakin parempi kutsua yliopistoja yliopistoiksi ja ammattikorkeakouluja ammattikorkeakouluiksi/korkeakouluiksi. Yliopistojen rahoitus ja henkilöstövaikutukset Opetusyhteistyön lisääminen ja joustavammat opintopolut ovat Tieteentekijöiden liiton mielestä kannatettavia. Esityksellä haetaan myös taloudellisuutta. Opetuksen hankkiminen ei saa johtaa siihen, että opetusta hankitaan sieltä, mistä se edullisimmin saadaan. Tällöin kärsii myös laatu. Opetusta hankkivalla yliopistolla tulee olla riittävä oma henkilöstö ja osaaminen koulutusvastuunsa aloilla. Opetuksen hankkimisen perusteena ei saa olla henkilöstön vähentäminen eikä säästösyyt. Koulutuksen siirto Esityksen mukaan opiskelijalla on oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi koulutuksen lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen yliopistoon, jonka koulutus lakkautetaan, ottaen huomioon opiskeluoikeuden kesto. Koulutuksen siirrolla on myös henkilöstövaikutuksia. Koulutusvastuun muutosten yhteydessä tulee käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Liitto esittää, että hallituksen esityksen perusteluja täydennetään henkilöstövaikutusten osalta.

4 Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistäminen ja Tampereen säätiöyliopistoksi Liitto toteaa, että yhdistyminen voi tuottaa nykyisiä tamperelaisia yliopistoja vahvemman monitieteisen tutkimusyliopiston. Potentiaalisten hyötyjen realisoimiseksi keskeistä on suojata perustuslain yliopistoille takaama itsehallinto sekä tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Siirtymän toteuttamistapa Tampereen uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valinta täytyy tehdä tavalla, joka takaa yliopistolain itsehallinnon vaatiman edustuksellisuuden. Ehdotettu yhdistyvien yliopistojen hallitusten nimitysvalta tarkoittaisi hallituksen itsetäydennystä. Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan Aalto-yliopiston perustamisessa noudatettuun hallituksen valintamenettelyyn. Liitto huomauttaa, että Aalto-yliopiston muodostaneiden julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksissa oli kolmikantaedustus ja yliopistoyhteisön enemmistö. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kohdalla tämä ei toteudu, kun Tampereen teknillisen yliopiston hallituksessa enemmistö on yliopistoyhteisön ulkopuolisilla jäsenillä. Liitto korostaa, että valta hallituksen valinnasta täytyy tosiasiallisesti säilyä yliopistoyhteisöllä myös uudessa säätiöyliopistossa. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan pitänyt keskeisenä, että valta hallituksen valinnasta tosiasiallisesti säilyy yliopistoyhteisöllä myös säätiöyliopistoissa. Ensimmäisen hallituksen nimittämisvallan osoittaminen yhdistyvien yliopistojen monijäsenisten toimielinten yhdessä käytettäväksi vastaisi siirtymävaiheen järjestelynä perustuslain 123 :n itsehallintosäännöksestä seuraavia vaatimuksia. Toisena vaihtoehtona on mahdollista, että uusi yliopisto valitsee yliopistolain mukaisesti monijäsenisen hallintoelimen (YOL 26 ), joka sitten valitsee hallituksen. Liitto esittää, että monijäsenisen hallintoelimen pitää valita hallitus. Myös hallituksen valintaa valmistelevassa nimityskomiteassa tulee toteutua yliopistoyhteisön valta hallituksen valinnassa. Hallituksen esityksen mukaan nimityskomitean jäsenistä puolet olisi perustajien ja puolet yhdistyvien korkeakoulujen nimeämiä. Lisäksi säätiön sääntöjen mukaan nimityskomitean puheenjohtajana toimii perustajien nimeämä jäsen. Liitto toteaa, että nimityskomiteaa koskevia säännöksiä tulee muuttaa siten, että nimityskomitean kokoonpano vastaa yliopistolain itsehallinnon vaatimaa edustuksellisuutta.

5 Myös hallituksen jäsenten toimikaudet ja niiden pituus kuuluvat monijäsenisen hallintoelimen päätettäviksi, joten niitä koskevat kohdat tulee poistaa hallituksen esityksestä. Henkilöstön aseman turvaaminen Tampere3 Henkilöstön asema täytyy turvata muutostilanteessa. Liitto edellyttää, että henkilöstön työsuhteen ehdot ja muut edut eivät heikkene yhdistymisen johdosta. Liitto toteaa, että Tampere3:n aiheuttamat henkilöstövaikutukset tulee selvittää erityisesti liittyen yliopiston ja ammattikorkeakoulun väliseen työnjakoon. Opetusyhteistyö ja koulutuksen siirto muutosten seuranta Tieteentekijöiden liitto esittää, että opetuksen järjestelyihin ja koulutuksen siirtoihin liittyvistä vaikutuksista tehdään arviointi 3-5 vuoden kuluttua. Tällöin tulee arvioida muun muassa vaikutukset tutkintoihin ja henkilöstövaikutukset. Yliopistolain muuttaminen: yliopistoyhteisön aseman vahvistaminen Liitto toteaa, että eduskunnan sivistysvaliokunta on pitänyt yliopistoyhteisön osallistamista strategiseen keskusteluun niin tärkeänä, että se kehotti jo vuonna 2013 ministeriötä arvioimaan lainsäädännön täsmentämistarpeita tältä osin. Yliopistolakiuudistuksen toinen arviointi osoittaa, että yliopistoyhteisö ei voi riittävästi vaikuttaa yliopiston strategian sisältöön. Liitto toteaa, että yliopistolakia tulee muuttaa siten, että kollegion tehtäviin lisätään yliopiston strategian, hallituksen laatiman talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen ja johtosääntöjen vahvistaminen. Kollegion asemaa tulee vahvistaa lisäksi siten, että kollegio voi vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään myös ilman, että hallitus tekee esityksen vapauttamisesta. Säätiöyliopiston akateemisten asian komitean/monijäsenisen hallintoelimen asemaa tulee vahvistaa yliopistolaissa sekä säätiön säännöissä. Maija S. Peltola varapuheenjohtaja Eeva Rantala toiminnanjohtaja