Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )

Transkriptio

1 Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( ) Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Riitta Maijala 1

2 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan kehittämisen askeleita* Tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK) FIRI-asiantuntijaryhmä TIN linjaus tutkimusinfrastruktuuritoiminnan aloittamiseksi 2011 FIRI- Strategia Suomen ensimmäinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2009 Suomen strategia ja tiekartta Suomen strategia ja tiekartta (väliarviointi 2018) CERN perustaminen 1955 Suomi liittyi CERN 1991 Suomi liittyi EMBL 1984 EMBL perustaminen 1974 ESO perustaminen 1962 Suomi liittyi ESO 2008 ESFRI 2018 tiekartta ESFRI 2016 tiekartta ESFRI 2010 tiekartta ESFRI 2008 tiekartta ESFRI 2006 tiekartta *Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan haasteet ja tavoitteet 2020-luvulle Taustamuistio tutkimusinfrastruktuuristrategian 2020 valmistelun pohjaksi 2

3 Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategiat ja tiekartat Tiekartta Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ESFRI 2018 tiekartta ESFRI 2016 tiekartta Suomen strategia ja tiekartta (väliarviointi 2018) Suomen strategia ja tiekartta ESFRI 2010 tiekartta ESFRI 2008 tiekartta Suomen ensimmäinen tiekartta 2009 ESFRI 2006 tiekartta 3

4 Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin elinkaari Toiminta Korkealaatuisen, uudistuvan infrastruktuurin elinkaari on usein (-x) vuotta Jos valitaan professoriksi 40 vuotiaana ja jää eläkkeelle 65 vuotiaana, 25 työvuotta Pitkä organisaation tuki ja sitoumus tärkeää Suunnitteluvaiheessa pitää siis katsoa riittävän kauas Kyky ennakoida tulevia tarpeita ja rakentaa niihin johtavia polkuja Myös yllättäviä muutoksia Suunnittelu Rakentaminen Käynnistys Purkaminen Siksi alusta saakka on rakennettava pitkäjänteistä, vuosikymmeniä kantavaa omistajuutta 4

5 Mihin strategiaa ja tiekarttaa tarvitaan? Taustaorganisaation strateginen sitoutuminen esim vuotta Toimintaperiaatteiden linjaukset Seuranta ja priorisointi Organisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen Henkilöstöresurssien kehittäminen ja ylläpito Taustaorganisaation tunnistama tarve Konseptin kehittäminen Käyttötarpeen kartoitus Ansaintalogiikka Henkilöstöpolitiikka Suunnittelu Valmistelu Kokonaisbudjetti Hankinnat: sijoituspaikka, laitteet Käytettävyys, DATAn hallinta Toimintabudjetin varmistaminen Mahdollisen oikeushenkilön perustaminen Rekrytoinnit Käynnistys Palveluiden tarjoaminen Ylläpito Kehittäminen Päivittäminen Toiminta Purkamisen suunnittelu ja mahdolliset purkutyöt Irtisanomiset Laitepoistot/myynnit Uuden konseptin kehittäminen Purkaminen Rahoitusta tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen Rahoitusta tutkimusinfrastruktuurin päivittämiseen Toiminnan rahoittaminen palvelumyynnillä ja esim. yritysyhteistyöllä Taustaorganisaatioiden pitkäjänteinen rahoitus tilat, henkilöstö ja muu tuki Tutkimusinfrastruktuurin pitkäjänteinen rahoituskehys esim vuotta 5

6 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan haasteet ja tavoitteet luvulle Taustamuistio TIK 1(3) Vuosina rahoitettiin kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja päivittämistä yli 500 miljoonalla eurolla (TIK 18,5 M /v) Vuosille rakentamisen / päivittämisen rahoitustarve olisi vuonna tehdyn 2018 väliarvioinnin perusteella 600 M - Mukana ei ole tiekartan ulkopuolisia avauksia, nk. Perinteisiä tutkimusinfrastruktuureja eikä paikallisia infrastruktuureja Suomen Akatemia ja Business Finland rahoittavat myös nk. perinteisten tutkimusinfrastruktuurien jäsenmaksuja vuosittain noin 40 M :lla (esim. CERN ja ESA). Suomi edistää myös Euroopan suurteholaskennan (EuroHPC) rakentamista merkittävällä panostuksella. Rakentamisen lisäksi ylläpito ja käyttö vaativat resursseja 6

7 Miksi Akatemia rahoittaa tutkimusinfrastruktuureja? FIRI- Strategia Akatemian tutkimusinfrastruktuurirahoituksen tavoitteena on parantaa suomalaisen tutkimuksen laatua, uudistumista, kilpailukykyä ja tieteidenvälisyyttä, sekä lisätä suomalaisten tutkimusympäristöjen vetovoimaisuutta. Tavoitteena on myös edistää tutkimusorganisaatioiden, tutkimusryhmien ja tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusinfrastruktuureja rahoittamalla Akatemia ja muut toimijat tukevat tutkijankoulutusta sekä tieteellisen osaamisen ja tietopääoman muodostumista ja hyödyntämistä. 7

8 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan haasteet ja tavoitteet luvulle Taustamuistio TIK Keskeisiä lähtökohtia 2(3) Tutkimusinfrastruktuurit ovat kiinteä osa laadukasta, vaikuttavaa ja kansainvälisesti vetovoimaista tutkimus- ja innovaatioekosysteemiä. Ajantasaiset ja kilpailukykyiset tutkimusinfrastruktuurit luovat alustan, jossa tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta voivat kohdata ja kehittyä. Tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö ja että TKItoiminnan osuus nousee 4% BKT:sta. Kilpailukykyisellä tutkimusinfrastruktuurien verkostolla on sen saavuttamisessa tärkeä rooli. 8

9 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan haasteet ja tavoitteet luvulle Taustamuistio TIK Keskeisiä lähtökohtia 3(3) Dataintensiivisyys: Pohdittava, minkälaisissa kokonaisuuksissa tutkimusinfrastruktuureja ja niiden tuottaman datan hallintaa jatkossa johdetaan ja kehitetään. Kyky tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja samalla tukea ennakoitavasti käynnissä olevien tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja toimintaa edellyttää priorisointia ja pitkäjänteistä rahoitusnäkymää. Olemassa oleviin tutkimusinfrastruktuureihin tehtyjen panostusten laaja hyödyntäminen vs uusien strategisten avausten luomat mahdollisuudet Tutkimusorganisaatioiden omien infrastruktuureiden ajantasaisuudesta huolehtiminen tutkimukselle, opetukselle, yrityksille ja muille toimijoille. 9

10 Uuden kansallisen strategian ja tiekartan valmistelu Uuden strategian valmistelutyö Akatemian hallitus päättää strategiasta 12/2019 Strategian pohjalta avataan tiekarttahaku 2020 Uusi tiekartta valmis loppuvuonna

11 Uuden strategian valmistelu pohjautuu toimintaympäristön ja muutosten tunnistamiseen yhdessä eri toimijoiden kanssa FIRI Strategia TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN PITKÄJÄNTEINEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN RAHOITUSPOHJA TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN AVOIMUUS JA YHTEISKÄYTTÖ TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN SUUNNITELMALLINEN KANSALLINEN KEHITT ÄMINEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN MERKITTÄVYYDEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI V E R K K O K Y S E L Y Strateginen kehittäminen DATA Suomen infra landscape Rahoittajien roolit Yhteistyö Pohjoismainen vertailu Alkuvuosi 2019 kevät 2019 Pitkäjänteisyys Seurantamekanismi Verkkokyselyt Työpajat Keskustelut Selvitykset 11

12 Strategiaprosessi FIRI Strategia Kevät Syksy 2019 Pääviestit kerätään ja viedään TIK:lle keskusteluun Strateginen kehittäminen ja roolitus Pitkäjänteisyys ja rahoitusperiaatteet Datan hallinta Työpaja 1 Työpaja 2 Käsittelee syvemmin infrastruktuurien toimintaa koskevia asioita Strategian 1. luonnos valmis Strategiaa käsitellään nykyisen ja uuden TIK:n kanssa Työpaja 3 Seminaari Strategiauonnoksesta viestitään sidosryhmille laajasti Mahdollisuus tehdä vielä muutoksia Valmis strategia TIK:n ja SA hallituksen hyväksyttäväksi Strateginen viitekehys / pääviestit kerätään ja viedään infrastruktuureille keskusteluun Strategiaa muokataan / kirjoitetaan TIK:n ja TMK:n keskustelujen pohjalta 12

13 Tämän työpajan tavoite FIRI- Strategia Tuoda tutkimusinfrastruktuuritoiminnassa nousseita haasteita laajempaan keskusteluun Pureutua tarkemmin kansallisen strategian ja tiekartan sekä FIRI-rahoituksen kysymyksiin ja pohtia omistajuuteen ja tunnettavuuteen liittyviä haasteita PÖYTÄKESKUSTELUT 1. Keinot tutkimusinfrastruktuurien strategian linjauksien toteuttamiselle. Tiekartta ja FIRI-haut ovat yksi näkyvimmistä keinoista toimeenpanna kansallista tutkimusinfrastruktuurien strategiaa 2. Arviointi ja haku kuinka tunnistetaan hyvä infra? Mitkä ovat sopivia kriteereitä/mittareita? 3. Tutkimusinfrastruktuurien omistajuus. Kuka omistaa? 4. Tutkijat eivät usein tunnista käyttäväänsä tutkimusinfrastruktuuria. Miten infrojen tunnettavuutta ja tunnistettavuutta voisi lisätä? Infrojen rooli osaamiskeskittymissä. 13

14 OHJELMA 11:30 Lounas 12:30 Työpajakeskusteluja taustoittavat esitykset 13:15 Työpajakeskustelut 14:45 Kahvitauko 15:00 Yhteenvetokeskustelu työpajoista 14

15 Kysely työpajakeskustelujen taustalle 1/4 FIRI- Strategia Kuinka suuri merkitys tiekartalla tulisi olla FIRI-rahoitukseen? - A) Suuri ( rahoitusta vain tiekartalla oleville) - B) Nykyinen (rahoitusta myös uusille, mutta paino tiekartalla) - C) Ei merkitystä 15

16 Kysely työpajakeskustelujen taustalle 2/4 FIRI- Strategia Kenellä tulisi olla suurin vastuu infrastruktuurien rahoittamisesta? - A) Käyttäjillä (tutkijat, yritykset, yms.) - B) Kilpailturahoitus (akatemia, Business Finland, EU yms.) - C) Tutkimusorganisaatiot - D) Ministeriöt 16

17 Kysely työpajakeskustelujen taustalle 3/4 FIRI- Strategia Tutkimusinfrastruktuurin omistajan tärkein tehtävä on: - A) Toiminnan rahoittaminen - B) Sopivan ympäristön tarjoaminen, kuten tilat, sähkö jne. - C) Mainostaa tutkimusinfrastruktuurin palveluja - D) Muu mikä? 17