Tulevaisuuden koulu Opettajuus muutoksessa

Transkriptio

1

2 Tulevaisuuden koulu Opettajuus muutoksessa OPStuki 2016, koulutuskoordinaattori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

3 Ohjelma: OPStuki 2016 työpaja 3 Tornio Aamukahvit ja tervetulotoivotus Opettajan rooli ja muuttuva tehtävänkuva Laaja-alainen osaaminen ja hyvä opettaminen Lounas (omakustanteinen) Kodin ja koulun välinen yhteistyö, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät mukana opstyössä * Kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmaprosessit näkyviksi Tilaisuus päättyy *) Kahvitauko työskentelyn lomassa koulutustilassa noin klo 14

4 OPStuki 2016 työpajan 3 sisällöt Tulevaisuuden koulu Opettajuus muutoksessa Opettajan rooli ja muuttuva tehtävänkuva Hyvä opettaminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät mukana opetussuunnitelmatyössä

5 OSALLISTUJAT TORNIOSSA Kemi Keminmaa Pello Simo Tervola Tornio Ylitornio

6 Todaysmeet.com/opslappi2 Avaan selain. todaysmeet.com/opslappi2 Kirjoita nimesi tai lempinimesi. > Join Kirjoita viestisi (esim. ajatus, idea, kommentti, kysymys tms.) > Say

7 TERVETULOA TYÖPAJAAN 3! 1. Mitä vaiheita opettajuuteesi on liittynyt urasi aikana? 2. Miten opettajuutesi on muuttunut urasi aikana? 3. Mikä on muuttanut opettajuuttasi eniten? 4. Mikä on muuttanut opettamistasi urasi aikana eniten?

8 OPETTAJAN ROOLI JA MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA

9 PUHUVA KYNÄ (1) Neljä henkilöä / ryhmä Yksi minuutti / henkilö Missä rooleissa olet opettajana päivittäin? - Missä rooleissa olet useimmiten? - Mikä rooleista on mieluisin? - Mikä rooleista on epämieluisin tai haastavin? (Heli Lepistö)

10 OPETTAJAN ROOLEJA opettaja kasvattaja ohjaaja kannustaja auttaja mahdollistaja asiantuntija kasvatuskumppani yhteistyökumppani kollega alainen jne.

11 PUHUVA KYNÄ (2) Neljä henkilöä / ryhmä Yksi minuutti / henkilö Mitä työtehtäviä teet päivittäin? - Mitkä työtehtävät toistuvat päivittäin? - Mitkä tehtävät ovat Sinulle mieluisia tai soveltuvia? - Mitkä tehtävät ovat Sinulle haastavia? - Mitä työtehtäviä teet yhdessä jonkun toisen opettajan tai tiimin kanssa?

12 OPETTAJAN TEHTÄVISTÄ 1. Oman opetuksen suunnittelu 2. Yhteistyö opettajan työ muiden kansssa 3. Eettinen sitoutuminen opetusammattiin 4. Oppilaiden erilaisuus ja heidän valmentamisensa tulevaisuutta varten 5. Opettajien oma ammatillinen kasvu ja oppiminen (Hannele Niemi)

13 OPETTAJAN TEHTÄVISTÄ Mikä on opettajan tärkein tehtävä? Miten maailmassa ja yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan opettajan tehtäviin? Jääkö opetuksen suunnittelulle ja opettamiselle tarpeeksi aikaa? Miten uusi opetussuunnitelma 2016 muuttaa tai vaikuttaa opettajan rooliin, tehtäviin ja tehtävänkuvaan tulevaisuudessa?

14 OPETTAJAN MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA (1) Toimintatapojen ja koulun toimintakulttuurin uudelleen ajattelua, suunnittelua ja käytänteiden toteutusta Yksintekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseen niin opetus- kuin kasvatustyössä - suunnittelu, toteutus ja arviointi - moniammatillinen yhteistyö - eri oppiaineita opettavien opettajien yhteistyö - samanaikaisopetus, tiimityö jne. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä uusien toiminta- ja työskentelytapojen kehittäminen - vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutuksen määrä - ajan ja työtehtävien hallinta

15 OPETTAJAN MUUTTUVA TEHTÄVÄNKUVA (2) Yhteistyön lisääntyminen koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - asiantuntijatehtävät Oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median tuomat muutokset - oppimateriaalien jakaminen, kierrättäminen ja kehittely Työtehtävien jakaminen ja kierrättäminen oppivassa yhteisössä - vaatimukset ja haasteet > mielekkyys > työmotivaatio > ajankäyttö Opettajien ja muun henkilökunnan vahvuuksien ymmärtäminen ja hyödyntäminen - niin opetus-, kasvatus- kuin koulun kehittämistyössä

16 PUHUVA KYNÄ (3) Neljä henkilöä / ryhmä Yksi minuutti / henkilö Miten määrittelisitte käsitteen opettajuus? - Mitä opettajuus on? - Mihin suuntaan opettajuus kehittyy? - Miten opettajan työ ja opettajuus hahmotetaan koulun ulkopuolelta katsottuna?

17 OPETTAJUUDEN KEHITTYMISESTÄ Opettajuuden kehittyminen kohti vuotta luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku Sosiaalistaja/kansankynttilä Hyvän opetustaidon omaaja Asiantuntija Reflektoiva tutkija Yhteiskunnallinen vaikuttaja Eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä (Olli Luukkainen) Opettajuuden kehittyminen kohti vuosia ?

18 OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 BAROMETRI Opetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n yhdessä toteuttama Delfoi-barometri: Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011 Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne. Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma; Oppimisen tulevaisuus 2030 IRMELI HALINEN

19 MIKÄ ON DELFOI? Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta. Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. edelfoi). Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla. IRMELI HALINEN

20 RATKAISTUJA KYSYMYKSIÄ 2030 eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä Tarvitaan monta tapaa oppia ja opettaa ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen; osaamisen näyttäminen Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen tärkeää yksilölliset tarpeet yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi välttämätöntä moniammatillisuuden lisääntyminen IRMELI HALINEN

21 DIALOGIT eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin? IRMELI HALINEN

22 DIALOGIT eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija IRMELI HALINEN

23 KIISTAKYSYMYKSET eli asiat, joista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet IRMELI HALINEN

24 OPETTAJUUDEN KAKSI ULOTTUVUUTTA Opettajan orientaatio opettajan tehtävään Yhteiskunnan edellyttämä orientaatio opettajan tehtävään (Olli Luukkainen)

25 MILLAINEN OPETTAJA? Millainen on opettajan ihanneminä normiminä reaaliminä? Missä vaiheessa uraa? Aloittelija Edistynyt aloittelija Pätevä suorittaja Kokenut suorittaja Asiantuntija (vrt. Kari Uusikylä) (Dreyfys&Dreyfys 1986)

26 OMA KASVU NOVIISISTA EKSPERTIKSI Asiantuntija Kokenut suorittaja Pätevä suorittaja Edistynyt aloittelija Aloittelija (Dreyfys&Dreyfys 1986) Aloittelija Edistynyt aloittelija Pätevä suorittaja Kokenut suorittaja Asiantuntija Mitä aloittelijalla on annettavana kokeneelle opettajalle? Entä mitä kokeneella opettajalla on annettavana aloittelijalle? > vrt. ops-työ

27 EKSPERTISTÄ NOVIISIKSI? Asiantuntija Kokenut suorittaja Pätevä suorittaja Edistynyt aloittelija Aloittelija (Dreyfys&Dreyfys 1986) Milloin ja missä tilanteissa kokenut suorittaja tai asiantuntija voi joutua aloittelijan rooliin? Mitä yhteistyöllä saadaan aikaiseksi työyhteisössä? > vrt. esimerkiksi tietoteknologinen osaaminen, uudet työtavat jne. > vrt. sisäinen täydennyskoulutus > vrt. pedagoginen johtaminen, henkilöstö- ja muutosjohtaminen

28 OPETTAJUUDESSA KEHITTYMINEN Opettajan työ on elinikäinen kehitysprosessi: 1. Opettajankoulutus 2. Opettajan työn ensimmäiset vuodet nk. induktiovaihe > perehdyttäminen, mentorointi 3. Täydennyskoulutus ja työnohjaus (vrt. Hannele Niemi)

29 KUMPPANUUS JA VALMIUDET Opettajan ammatti perustuu kumppanuuteen Opettajan työssä on monia toisiinsa hyvin oleellisesti kytkeytyviä osa-alueita. Voidaan kuitenkin erottaa kolme laajaa kompetenssialuetta, joissa opettajalla tulisi olla hyvät valmiudet: Tieto ja teknologia Työ ihmisten kanssa Työn yhteiskunnallinen ulottuvuus (Hannele Niemi)

30 SOSIOKULTTUURINEN MUUTOS Monet tutkijat ovatkin korostaneet paikallisen yhteisön ja opettajan roolia. Muutoksia voi tapahtua, jos saadaan aikaiseksi toimijoiden välinen luottamus, tukitoimia on riittävästi ja opettajat sitoutuvat muutokseen. Englantilainen Willian A. Reid on esittänyt todellisen opetussuunnitelmamuutoksen tarkoittavan samalla koulun sosiokulttuurista muutosta. Koulut eivät ole mekaanisia tavarantuottajia, vaan toimintakulttuureja. (Jari Salminen)

31 SWOT JA OPETTAJUUS VAHVUUTENI HEIKKOUTENI MAHDOLLISUUTENI RISKINI, UHKANI

32 TOIMINTAKULTTUURI PERUSTELUONNOKSESSA Hyvinvointi ja turvallinen arki Paikallinen Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Irmeli Halinen, Opetushallitus

33 SWOT JA OPPIVA YHTEISÖ VAHVUUTEMME HEIKKOUTEMME MAHDOLLISUUTEMME RISKIMME, UHKAMME

34 DYNAAMINEN SWOT-ANALYYSI Vahvistetaan vahvuuksia Parannetaan heikkouksia Hyödynnetään mahdollisuuksia Varaudutaan riskeihin

35 OPPIVAKSI YHTEISÖKSI (1) Otetaan aikaa pedagogiseen keskusteluun. Rakennetaan yhteinen visio. Otetaan aikaa yhdessä tekemiseen. Otetaan aikaa aikaa osaamisen jakamiseen. Kokeillaan ja kehitetään yhdessä. Luotetaan. Tuetaan ja kannustetaan. (Heli Lepistö)

36 OPPIVAKSI YHTEISÖKSI (2) Miten oppivan yhteisön ammatillinen osaaminen kasvaa ja on ajantasalla olevaa? Millaista osaamista eri ikäiset työntekijät tarvitsevat uuden opetussuunnitelman tekemisessä ja sen jälkeen? Miten täydennyskoulutuksesta huolehditaan? Miten työyhteisössä jaetaan osaamista?

37 OPETTAJUUDEN TARKASTELUA Miten opetussuunnitelma 2016 muuttaa opettajuutta? Esimerkiksi vrt. Opetusuunnitelman perusteiden luonnokstekstit ja OPStuki työpajojen 1 ja 2 sisällöt: - koulun toimintakulttuurin muutos - uusi oppimiskäsitys - laaja-alainen osaaminen - oppiaineiden yhteistyö, eheyttäminen - työtavat jne.

38 OPETTAJUUS MUUTOKSESSA 1. Mitä muutoksia opettajuudessa tulee tapahtua? 2. Mikä muuttuu opettajuudessa joka tapauksessa? 3. Mikä ei saa muuttua opettajuudessa?

39 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta?

40 MITEN OPS 2016 MUUTTAA OPETTAJUUTTA? Laaja-alainen osaaminen: Ajattelu ja oppiminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Osallistuminen ja vaikuttaminen

41 OPPIMINEN JA OSAAMINEN MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Oppilas on aktiivinen toimija Myönteiset tunnekokemukset ja yhdessä tekeminen ja uutta luova toiminta edistävät oppimista Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa kielen ja vuorovaikutuksen merkitys Taitojen merkitys Kasvaminen vastuuseen omasta opiskelusta Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja arviointi Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys Irmeli Halinen, Opetushallitus

42 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN AJATTELEMINEN UUDELLEEN Ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen Koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kietoutuminen yhteen Yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen Mahdollisuus osallistumineen, vaikuttamiseen ja tekemiseen Turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen liittyvät näkökulmat Irmeli Halinen, Opetushallitus

43 TYÖTAPOJEN VALINNAN LÄHTÖKOHDAT Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet Laaja-alaisen osaamisen edistäminen Motivaation vahvistaminen Eriyttäminen ja työtapojen valinta Eheyttäminen ja työtapojen valinta Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen Irmeli Halinen, Opetushallitus

44 Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Ajattelu ja oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Työelämätaidot ja yrittäjyys Monilukutaito Perusteluonnos / Irmeli Halinen, Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

45 AJATTELU JA OPPIMINEN Vuorovaikutus sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen ajattelun kehittymisen ja oppimisen edellytyksenä Tutkiva ja luova työskentelyote luottamus omiin näkemyksiin ja samalla valmius tarkastella omia ajatuksiin, nähdä asioita toisin ja hakea uutta tietoa, analysoida ja tarkastella eri näkökulmista ongelmanratkaisu, argumentointi, päättely ja johtopäätösten tekeminen, systeeminen ajattelu, luovuus ja innovatiivisuus harjoiteltavina taitoina Oppiva asenne ja oppimaan oppimisen taidot Irmeli Halinen, Opetushallitus

46 MONILUKUTAITO Käsitteeseen kuuluvat aikamme monet erilaiset lukutaidot, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot Käsite kattaa mm. kirjoitetun tekstin lukutaidon, kuvanlukutaidon, numeraalisen/matemaattisen lukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten erilaisten viestien/tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona esikoulusta läpi elämän Haasteena on, että tietoa tuotetaan ja esitetään yhä enemmän monikanavaisesti: sanallisesti, kuvallisesti, äänellisesti, numeerisesti ja kinesteettisesti ja näiden yhdistelmien avulla. Irmeli Halinen, Opetushallitus

47 KUKA OPETTAA JA MITEN? Kuuluu kaikkiin oppiaineisiin: kullakin tiedonalalla on omat sille tyypilliset tavat välittää ja tuottaa tietoa Opetuksessa edetään arkikielen hallinnasta kohti tiedonalojen käsitteellistä kieltä Liittyy ajattelun ja oppimisen taitoihin: kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa Hyödynnetään uudistuvaa teknologiaa mutta opitaan myös perinteisiä käsin harjoitettavia viestintätaitoja Vapaa-ajan tekstit, informaali oppiminen ja ilo mukaan monilukutaitoon Irmeli Halinen, Opetushallitus

48 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN TVT-osaamisen pääalueet Käytännön työtaidot ja oma tuottaminen Vastuullinen ja turvallinen toiminta Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely Vuorovaikutus ja verkostoituminen Yleisiä tieto- ja viestintäteknologia valmiuksia ovat: Teknologiaan liittyvän kielen ja käsitteiden hallinta Jatkuvasti uudistuvan teknologian käyttö- ja toimintaperiaatteet Teknologian sovellusten ja käyttötarkoitusten tunteminen Teknologian merkityksen ja roolin ymmärtäminen työelämässä, osana useimpien työalojen ammattitaitoa Teknologian vaikutusten pohtiminen kestävän kehityksen näkökulmasta Kokemukset teknologian käytöstä monenlaisessa, myös kansainvälisessä yhteistyössä; teknologian rooli globaalissa maailmassa Irmeli Halinen, Opetushallitus

49 ORGANISOINTIA 1. Mitä oppiainetta haluaisit kehittää? Minkä oppiaineen opetussuunnitelmaan haluaisit vaikuttaa tulevassa ops-työssä alueellasi, kunnassasi ja/tai koulussasi? 2. Valitse yksi Sinua kiinnostava oppiaine. 3. Kirjoita oppiaineen nimi ja oma etunimesi pöydällä olevaan lappuun. kemia Hannes matematiikka Elina kuvataide Anne äidinkieli ja kirjallisuus Ulla

50 RÄJÄHTÄVÄ KESKUSTELU Miten laaja-alainen osaaminen muuttaa opettajuutta, opettamista ja opettajien yhteistyötä koulun toimintakulttuuria? n. 10 min/dia

51 1. AJATTELU JA OPPIMINEN Miten edistämme tutkivaa ja luovaa työskentelyotetta? (esim. leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat) Miten toteutamme oppiainerajat ylittävää opetusta ja työskentelyä koulussamme tällä hetkellä? Miten voisimme toteuttaa oppiainerajat ylittävää opetusta, opiskelua ja työskentelyä koulussamme jatkossa? Millainen oppiva yhteisö olemme nyt ja millainen haluamme olla tulevaisuudessa?

52 2. ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT Mitkä itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat osalla oppilaistamme kateissa tällä hetkellä? Mitkä itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat oppilaan hyvinvoinnin ja oppilaan oman tulevaisuuden kannalta oleellisimpia? Miten koulussamme edistetään oppilaan hyvinvointia, itsestä huolehtimista ja arjen taitoja jatkossa paremmin? Miten oppimisen ilo lisääntyisi koulussamme nyt ja tulevaisuudessa?

53 3. KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU Mitä eri kulttuureja, kieliä ja katsomuksia koulussamme esiintyy (vrt. oppilaat, huoltajat, opettajat, muu henkilökunta)? Miten edistämme koulussamme suunnitelmallisesti kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan? Miten koulussamme harjoitellaan rakentavan mielipiteen esittämistä? Miten koulumme oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja? Miten koulussamme harjoitellaan ja opiskellaan sosiaalisia taitoja, suunnittelutaitoja, ilmaisutaitoja ja kädentaitoja? Miten kannustamme oppilaitamme ja opettajiamme kansainväliseen yhteistyöhön?

54 4. MONILUKUTAITO Mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa? Miten ymmärrätte käsitteen monilukutaito? Millaisia multimodaalisia tekstejä olette käyttäneet lähiaikoina? Millaisia ovat monilukutaitoiset opettajat? Miten oppilaita ohjataan ja kasvatetaan monilukutaitoisiksi?

55 5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN Millaista osaamista koulussamme jo on? Miten tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen lisääntyy koulussamme? Miten oppilaamme etsivät, hankkivat, käsittelevät ja jakavat tietoa jatkossa monipuolisemmin? Miten oppilaat voisivat olla mukana koulumme tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämisessä? Miten koulumme opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan tieto- ja viestintäteknologisten taitojen kehittymisestä huolehditaan?

56 6. TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN JA YRITTÄJYYS Miten seuraavat käsitteet liittyvät tulevaisuuden työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja yrittäjyyteen? VUOROVAIKUTUSTAI- DOT NEUVOTTELUTAIDOT TYÖPROSESSIT VASTAVUOROISUUS PONNISTELU ERILAISET VAIHTOEHDOT JÄRJESTELMÄLLISYYS SISUKKUUS YHTEISTYÖ KOKEILU PITKÄJÄNTEISYYS EPÄONNISTUMINEN RYHMÄTYÖSKENTELY TIETOTEKNIIKKA TYÖN ARVOSTUS PETTYMYKSET VERKOSTOITUMINEN TYÖN ARVOSTUS ASENNE LOPPUUN TEKEMINEN KÄYTÖSTAVAT PROJEKTIT TYÖN TEHO ONNISTUMINEN

57 7. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN Miten määrittelisitte käsitteet osallistuminen ja vaikuttaminen? Miten koulumme oppilaat voisivat kokea itsensä jatkossa paremmin kuulluiksi ja arvostetuiksi? Miten koulumme oppilaat voivat oppia keskustelu-, neuvottelu-, sovittelu- ja päätöksentekotaitoja jatkossa paremmin ja monipuolisemmin? Miten oppilaiden osallisuus ja osallistuminen lisääntyy koulun arjessa? Miten vahvistamme koulumme oppilaiden yhteiskunnallista kiinnostuneisuutta ja taitoja toimia demokraattisen yhteiskunnan jäseninä?

58 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT MUKANA OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ

59 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Tutustu Suomen vanhempainliiton materiaaleihin - Vanhempien barometri 2013, Peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista - www. vanhempainilta.fi erityisasiantuntija Tuija Metson PP-esitys: Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä ( > työpajat 3)

60 VANHEMPIEN OSALLISUUS (1) vrt. Tuija Metso, Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä ( - Koulun toiminnan arviointi - Koulun vuosittaisen suunnitelman laatiminen - Kouluntilojen ja piha-alueiden suunnittelu - Järjestyssääntöjen laatiminen - Kouluruokailun suunnittelu, toteuttaminen - Opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen - Koejärjestelyistä päättäminen

61 VANHEMPIEN OSALLISUUS (2) Vanhempia kiinnostavia teemoja luokan tasolla esimerkiksi: - Opettajaan ja toisiin vanhempiin tutustuminen - Kuluvan lukuvuoden tavoitteet - Opettajan työtavat - Oppilaan arviointi - Oppilaiden väliset suhteet ja vuorovaikutus (kaverit, kiusaamiseen puuttuminen) - Miten vanhemmat voivat tukea lapsen koulunkäyntiä? Mitä opettaja odottaa vanhemmilta? - Mitä luokan vanhemmat yhdessä voivat tehdä luokan hyväksi? - Kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt (

62 VANHEMPIEN OSALLISUUS (3) Vanhempia kiinnostavia teemoja koulun tasolla esimerkiksi: - Kouluruokailu - Välitunnit - Oppimisen ja koulunkäynnin tuki - Oppilashuolto - Koulun tilat (

63 PAIKALLISEN TYÖN KYSYMYKSIÄ Mitä tietoja meillä on oman opetussuunnitelmamme toimivuudesta? Kuinka opsia käytetään työn suunnittelun perustana? Nähdäänkö kehittämishankkeiden yhteys opsin toteuttamiseen? Millaisia eroja on eri henkilöstöryhmien/koulujen välillä? Miten hyvin huoltajat ja oppilaat tuntevat opsin? Miten opsista välitetään tietoa muille yhteistyökumppaneille? Mitkä opsin osa-alueet toimivat hyvin, missä on kehittämistarpeita? Mitä opimme viime ops-prosessista? IRMELI HALINEN

64 KASVATUSKUMPPANUUS (1) Mitä kasvatuskumppanuus tarkoittaa? Miten koulun henkilöstö ja huoltajat tekevät yhteistyötä kasvatuskumppaneina? Miten huoltajat tehdään tietoisiksi opetussuunnitelman kasvatustavoitteista? Miten huoltajat otetaan mukaan ops-työhön? Kodin ja koulun tehtävät Mikä on yhteinen tehtävä ja tavoite? Miten lapsen ja nuoren paras toteutuu?

65 KASVATUSKUMPPANUUS (2) Kasvatuskumppaneiden yhteistyön mahdollisuudet ops-työssä: Toimintakulttuurin muutos > huoltajien tiedot ja taidot sekä asiantuntemus käyttöön Arvot ja arvokeskustelut sekä arvokyselyt > Mitkä asiat ovat hyvin? Mihin haluamme muutosta? Kasvatuskumppanuus vaatii suunnittelua, jo olemassa olevien toimintatapojen ja rakenteiden pohtimista ja uudelleen organisoimista, uusien toimintamallien kehittämistä Huoltajien osallisuus osallistaminen Aktiivisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Sitoutuminen: kaikkien osapuolten sitoutuminen Tietoa ja keskustelua (vrt. tavoitteet, sisällöt, toteutus esim. oppiminen ja opiskelu, työtavat, opetusmenetelmät ja -materiaalit, arviointi jne. )

66 ESIMERKKEJÄ KASVATUSKUMPPANUUDESTA Oulun Ritaharjun koulu (ks. Parpala, Pertti. Osaamisen ja koulun johtaminen. Teknologian ja uusien toimintamallien juurruttaminen koulun arkeen ja oppimisen johtaminen. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.) Espoon Koulumestarin koulu (ks. Tornberg, Pirjo. Jaettu johtajuus ja osaamisen johtaminen Koulumestarin koulussa. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki 2013.) Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (ks. seuraava dia) Mitä kasvatuskumppanuus vaatii toteutuakseen?

67 KODIN JA KOULUN PÄIVÄN AATTOILTA Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa klo Tervetuloa! (Kimmo Koskinen) klo klo klo klo klo Musiikkiesitykset (Oppilaat ja Sari Muhonen & Terhi Maskonen; Kaija Viitasalo-Tulkki & Pekka Tulkki) Mikä on opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmauudistus? OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus () Wilman arvokysely koulumme huoltajille sekä yläluokkien oppilaille ja lukion opiskelijoille (Arto Vaahtokari) Työpajojen toimintaohjeet (Reetta Niemi) Työpajat kouluravintolassa (kesto 3x20 min) 1. Osallistava pedagogiikka (Reetta Niemi) 2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö (Anja Huurinainen-Kosunen & Heikki Niskanen) 3. Aktiivinen kansalaisuus (Sirkku Myllyntausta & Eija Kujansuu) 4. Kestävä kehitys (Juha Juntunen, Leena Hänninen & Tuija Peuhkuri) 5. Vertaissovittelu (Marjatta Junkkaala, Sirkka Staff & Tapani Saarinen) 6. Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen (Heidi Mattila & Päivi Pitkänen-Kettunen) 7. Kieli ja kulttuuritietoisuus (Marja Martikainen & Martti Mery) 8. Monilukutaito ja mediakasvatus (Sirkka Laitinen, Päivi Korhonen ja Niklas Koppatz) 9. Sana on vapaa! (Katrianna Halinen & ) klo klo klo Vinokuu-kuoro laulaa Koontipuheenvuorot (yksi opettaja/työpaja) Loppusanat ( ja Marja Martikainen)

68 MISSÄ KOULUN TOIMINNASSA HUOLTAJAT OVAT JO MUKANA? Vanhempainillat Juhlat ja tapahtumat Kodin ja koulun päivä (syyskuu) Kehitys- ja arviointikeskustelut Kasvatuskeskustelut Luokkatoimikunnat Vanhempainyhdistys Johtokunta jne.

69 MIKSI HUOLTAJIEN OLISI TÄRKEÄÄ OLLA MUKANA KOULUN TOIMINNASSA? Oppilaantuntemus > hyödyt kaikille osapuolille: oppilaalle, huoltajille ja opettajille Opiskelumotivaation tukeminen Vuorovaikutuksen lisääntyminen: tapa kommunikoida muuttunut > Miten koulussamme tiedotetaan huoltajia? Miten koulussamme kerrotaan huoltajille koulun tai oppilaan toiminnasta? Positiivisen ilmapiirin ja kasvatuskumppanuuden vahvistaminen Koulun hyvinvointi ja yhteisöllisyys Koko kylä kasvattaa

70 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Vanhempainilta syksy 2014 OPS-ilta - Miten voisimme toteuttaa vuorovaikutteisen vanhempainillan, jonka teema on OPS 2016? - Mihin huoltajat voisivat tai haluaisivat vaikuttaa ops-työssä? - Mistä huoltajat tarvitsisivat lisätietoa? - Millainen illan rakenne voisi olla? - Kuka ja ketkä osallistuisivat illan ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen? - Miten huoltajat osallistetaan illan aikana? - Missä ja milloin ilta järjestettäisiin? - Kuinka kauan tilaisuus kestäisi? - Pitäisikö luokkatoimikuntia aktivoida jotenkin? Entä muut sidosryhmät? JNE.

71 KUNTA- JA KOULUKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT NÄKYVIKSI Paikallinen, alueellinen ääni kuuluviin ja näkyviin...

72 MITEN PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT OVAT EDISTYNEET? Organisaatio ja organisointi Tehtävät ja tehtävien jako Aikataulut Paikallisesti pohdituttavat asiat ja tuen tarve Verkostoituminen jne.

73

74

75

76 OPS-TYÖ ON ALOITETTU! OPStuki 2016 työpajan 1 jälkeen: OPS2016 aloitus Otalammella OPStuki työpajan 2 jälkeen: OPS 2016 Käyntiin Aleksanteri Kenan koululla &feature=youtu.be

77 PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA Normiperustaisuus OHJAAVAT PERIAATTEET Sitoutuminen työtä ohjaaviin suomalaisen yhteiskunnan normeihin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin Tietoperustaisuus Huolellinen paneutuminen tutkimus- ja arviointitietoon sekä kehittämishankkeista ja koulun arjesta saatuihin kokemuksiin Tulevaisuuteen suuntautuminen Ratkaisujen pohdinta tulevaisuusnäkökulmasta, tiedon hakeminen mahdollisista tulevaisuuksista (ks. ebarometri.fi) Suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus Koko työprosessin ja aikataulujen hahmottaminen heti prosessin alussa, tavoitteen pitäminen kirkkaana IRMELI HALINEN

78 PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA OHJAAVAT PERIAATTEET Yhdessä tekeminen Perusteiden laadinta monialaisissa, erilaisia näkemyksiä edustavissa ryhmissä, laajapohjainen ohjausryhmä, jatkuva yhteydenpito eri tahoihin Kuunteleminen ja avoimuus Perusteluonnosten avaaminen kommentointia varten, palautteen aktiivinen hakeminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen Kunnioitus Arjen kokemuksen kuuleminen, erilaisten näkemysten pohdinta ja vuoropuhelu, paikallisen valmistautumisen ja opetussuunnitelmatyön vahva tukeminen IRMELI HALINEN

79 OPETUSSUUNNITELMATYÖN KESKEINEN TAVOITE Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatus- ja opetustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle IRMELI HALINEN

80 MIKÄ MUUTTUU? Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan arvoperusta ja tehtävä Oppimisen ja osaamisen määrittely oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen osaaminen Tapa toimia Toimintakulttuuri ja kouluntyön käytännön järjestäminen Perusopetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen Vuosiluokkakokonaisuudet, monialaiset oppimiskokonaisuudet IRMELI HALINEN

81 Perusteluonnos / Irmeli Halinen, Opetushallitus

82 TOIMINTAKULTTUURI PERUSTELUONNOKSESSA Hyvinvointi ja turvallinen arki Paikallinen Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautu-minen Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

83 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisiksi Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisesti Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja oikeaan elämään Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä IRMELI HALINEN

84 UUDISTUMISEN TÄRKEYS, ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET JA HAASTEET Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista, koherenssin rakentaja Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön merkitys hyvinvointi oppimisen edellytyksenä Oppilaiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt digitaalinen oppimisympäristö Oppiminen ja osaaminen IRMELI HALINEN

85 PAIKALLISESTI RATKAISTAVIA Miten työ organisoidaan ja resursoidaan Miten yhteistyö rakennetaan miten erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan mukaan Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä Miten pohditaan oppimiskäsityksen vaikutusta Miten opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-alainen osaaminen Miten oma toimintakulttuuri linjataan ASIOITA Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto järjestetään Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja turvataan sen yhdenvertainen toteutuminen Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään Miten siirtymävaiheet ja vuosiluokkakokonaisuudet toimivat Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain IRMELI HALINEN

86 eperusteet uusi työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa tukiaineisto Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä IRMELI HALINEN

87 OPETUSSUUNNITELMA- TYÖSKENTELYSTÄ 1. Mikä pitää muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä? 2. Mikä muuttuu paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä joka tapauksessa? 3. Mikä ei saa muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä?

88 BLOGIT OHJAAMASSA PROSESSIA

89 Liikunnasta hyvinvointioppiaine Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa mietitään koululiikunnan luonnetta ja tehtävää. Liikunnan osuutta valmisteleva työryhmä näkee yhdeksi keskeisimmistä koululiikunnan tavoitteista oppilaiden sisäisen motivaation vahvistamisen synnyttämällä myönteisiä kokemuksia ja vahvistamalla oppilaiden omaa pätevyydentunnetta liikkumisessa. Erilaiset liikuntatehtävät sekä liikuntamuodot ja -lajit nähdään toiminnallisina välineinä, jotka edesauttavat opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Liikunnanopettajan toimenkuva on muuttumassa yksittäisten liikuntatietojen ja -taitojen jakajasta oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjäksi. Kokonaisvaltaisuudesta olisi työryhmän mielestä mahdollista huolehtia nykyistä paremmin, jos liikunnanopetuksen tavoitteet ja sisällöt jaettaisiin fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn osa-alueisiin. Tavoitteena olisi monipuolinen toimintakyvyn vahvistaminen, mikä auttaisi oppilaita luottamaan itseensä ja selviämään erilaisista arkielämään kuuluvista toiminnoista. (Matti Pietilä)

90 Käsityön opetuksen tavoitteena on herättää uteliaisuus ja rohkeus keksivään ja kokeilevaan käsityöhön Pian kommentoitavaksi tulevassa opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa käsityö nähdään sisällöltään laajaalaisena ja monimateriaalisena oppiaineena. Siinä toteutetaan monipuolisesti käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa käsityöllistä toimintaa. Käsityössä oppilasta ohjataan entistä enemmän kokonaisen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja arviointi. (Heljä Järnefelt ja Minna Matinlauri)

91 Lähteet (1): Opetushallitus, Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014, Blomberg, Komulainen, Lange, Lapinoja, Patrikainen, Rohiola, Sahi & Turunen. Opettajuuteen ohjaaminen. PS-kustannus Opetus Hakapaino. Helsinki Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi. Oppiminen ja asiantuntijuus, Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. WSOY. Helsinki Heikkinen, Hannu L. T., Jokinen Hannu, Markkanen Ilona ja Tynjälä Päivi. Osaaminen jakoon, Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. PS-kustannus Opetus Bookwell Oy. Juva Hellström, Martti. Sata sanaa opetuksesta,keskeisten käsitteiden käsikirja. PS-kustannus. WS Bookwell Oy. Juva Hoikkala, Tommi & Paju, Petri. Apina pulpetissa, ysiluokan yhteisöllisyys. Gaudeamus. Tammerprint Oy, Tampere Juuso Hannu, Kielinen Marko, Kuure Leena ja Lindh Anja (toim.). Koulun kehittämisen haaste. Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen. Oulun yliopiston kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13. Oulun yliopistopaino. Oulu Kuusisto, Elina & Tirri, Kirsi. Kasvun ajattelutapa opettajilla ja vanhemmilla Tapaustutkimus suomalaisista kouluista. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki Linturi, Hannu & Rubin, Anita. Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus Tulevaisuuden tutkimuskeskus, tutu-julkaisuja 1/2011. Uniprint Suomen yliopistopaino Oy 2011.

92 Lähteet (2): Luukkainen, Olli. Muuttuva opettajuus. Yhtenäisen peruskoulun menestystarina. Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino Niemi, Hannele. Rinnakkaiskoulujen puurtajista koko ikäluokan opettajiksi. Yhtenäisen peruskoulun menestystarina. Toim. Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka. Yliopistopaino Niemi, Hannele & Siljander, Anna Maija yhteistyössä mentoroinnin kehittämistyöryhmän kanssa. Uuden opettajan mentorointi, Mentoroinnilla oppilaan ja opettajan hyvinvointiin. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Unigrafia, Helsinki Parpala, Pertti. Osaamisen ja koulun johtaminen. Teknologian ja uusien toimintamallien juurruttaminen koulun arkeen ja oppimisen johtaminen. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki Salminen, Jari. Koulun pirulliset dilemmat. Kustannusosakeyhtiö Teos. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna Tornberg, Pirjo. Jaettu johtajuus ja osaamisen johtaminen Koulumestarin koulussa. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. Helsinki Yhdessä parempaa pedagogiikkaa. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa. Toim. Päivikki jääskelä, Ulla Klemola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Helena Rasku-Puttonen, Anneli Eteläpelto. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä 2013.

93 Lähteet (3): pdf maan_1_1_ _ja_opiskelijahuoltolain_vaikutukset jen_perusteet/perusopetus

94 Lähteet (4): sivuston diaesitykset: Huurinainen-Kosunen, Anja. Kodin ja koulun välinen yhteistyö eri sidosryhmien osallistaminen/osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön. OPStuki 2016 moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Metso,Tuija. Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä. PPesitys Etelä-Suomen aluehallintoviraston OPS Kick Off! tilaisuus Vantaalla Heurekassa Pruuki, Iris. Oppimiskäsitykset osana opetus-opiskeluoppimisprosessia. OPStuki 2016 moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toivanen, Tapio. Opetuksellisen vuorovaikutuksen haasteet ja draamatoiminta. OPStuki 2016 moduulikoulutus 3, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu