PERUSTETYÖN ALOITUSSEMINAARI TAUSTA-AINEISTOA OPETUSHALLITUS Irmeli Halinen opetusneuvos

Transkriptio

1 PERUSTETYÖN ALOITUSSEMINAARI TAUSTA-AINEISTOA OPETUSHALLITUS Irmeli Halinen opetusneuvos 1

2 Tulevaisuuden hahmottelua Toimintaympäristön ja osaamisen muutos 2

3 Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Yhteiskunnan kompleksisuus - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne. Lähde: Hämäläinen, T. 2011; O Hara

4 Toimintaympäristöä muuttavat keskeiset tekijät Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, globaali väestön kasvu ja köyhyys Globalisaatio ja sen vaikutukset Teknologian kehitys Tiedon määrän ja luonteen muutos Yhteiskunnallisten ilmiöiden kompleksisuus Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset Lähteet: Perusopetus 2020 raportti ja sen laaja tausta-aineisto EK:n Oivallus hankkeen raportit OECD:n uusimmat raportit EU:n ja Euroopan neuvoston analyysit 4

5 Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen asettavat tinkimättömät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen Väestönkasvu ja köyhyyden kierteen katkaiseminen edellyttävät globaalia kumppanuutta Globaalit ympäristömuutokset vaikuttavat paikallisesti meihin kaikkiin; maailman eri osien keskinäinen riippuvuus kasvaa Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja 5

6 Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus Alueellisten erojen kasvu Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus Työn luonteen muutos, työn ja työvoiman liikkuvuus Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta identiteetistään, taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja/osaamista, jonka avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä 6

7 Teknologian ja median kehitys Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle Teknologian kehitys on vasta alussa; se luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa, erityisesti tvt:tä syvälliseen oppimiseen ja yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua. Heidän tulee oppia hakemaan, analysoimaan ja rakentamaan/tuottamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa Luku- ja kirjoitustaidon käsite on muuttunut tarvitaan laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja, joihin sisältyy entistä vahvemmin myös kuvalukutaito 7

8 Tiedon luonteen muutos Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme Tiedon valtava määrä, kompleksisuus ja visuaalisuus Tiedon syntyminen verkostoissa Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus Oppilaat tarvitsevat sekä strategioita selviytyä tiedon kasvavan määrän kanssa että vahvistusta identiteetilleen valtavassa tietotulvassa Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa, kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia 8

9 Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset Aikuisuuden mallit, hoivasuhteet, perheiden ongelmat, köyhyys, lasten ja nuorten kokemat paineet Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta, aikuisten välisestä yhteistyöstä sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen Kouluyhteisön tehtävänä on vahvistaa oppilaiden 9 koherenssin (eheyden) tunnetta ja tukea onnistumista

10 Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuuden kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström) 10

11 Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa 11

12 Tulevaisuuden edellyttämä osaaminen (1) Laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot, tvt osaaminen Oppimiseen, ajatteluun ja ongelmanratkaisuun liittyvä osaaminen, uteliaisuus, motivaatio ja kiinnostus, tahto Itseohjautuvuuteen, oma-aloitteisuuteen, omien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä omien ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen liittyvä osaaminen Verkostoitumiseen, yhteistyöhön, vuorovaikutukseen, erilaisuuden kanssa toimeen tulemiseen, neuvottelutaitoihin, ristiriitojen ratkaisemiseen jne. liittyvä osaaminen Kuvittelukyky ja luovuus 12

13 Tulevaisuuden edellyttämä osaaminen (2) Arjen hallintaan ja itsestä huolehtimiseen (terveys, hyvinvointi, liikkuminen, koti, oma talous jne.) liittyvä osaaminen Kulttuurinen osaaminen, suunnittelun ja tuottamisen taidot, käden taidot Kansalaisyhteiskunnassa toimimiseen ja talouteen liittyvä osaaminen, joustavuus ja kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa Sitoutumiseen, osallistumiseen, vaikuttamiseen, johtamiseen ja vastuunottoon liittyvä osaaminen (myös globaalikansalaisuuteen ja ympäristövastuuseen liittyvä osaaminen) 13

14 2 Oppimisen tulevaisuus barometri 14

15 Oppimisen tulevaisuus 2030 barometri Opetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n yhdessä toteuttama Delfoi-barometri: Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011 Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne. Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma; Oppimisen tulevaisuus

16 Mikä on Delfoi? Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta. Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. edelfoi). Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla. 16

17 Ratkaisut eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltä Tarvitaan monta tapaa oppia ja opettaa ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen; osaamisen näyttäminen Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen tärkeää yksilölliset tarpeet yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi välttämätöntä moniammatillisuuden lisääntyminen 17

18 Dialogit eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin? 18

19 Dialogit eli ilmiöt, joiden suhteen käsitykset jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija 19

20 Kiistakysymykset eli asiat, joista esitettiin hyvin erilaisia näkemyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet 20

21 3 Lasten ja nuorten ehdotukset perusopetuksen kehittämiseksi 21

22 Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010 Vuoden vaihteessa toteutettiin yli 13-vuotiaiden peruskoulun oppilaiden sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden verkkohaastattelu; vastaajia oli kaikkialta Suomesta yhteensä noin : Kouluun liittyvissä mielikuvissa päällimmäisinä (a) aikataulut, myös kiireen tuntu, (b) kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta sekä (c) haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat Tulevaisuudessa tarvittavina taitoina mainittiin useimmiten kielitaito, matemaattiset taidot, sosiaaliset taidot ja luku- ja kirjoitustaidot sekä omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taidot Noin 75 % katsoo, että koulussa opitaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja että koulutyössä voi käyttää muualla opittuja tietoja ja taitoja Koulun ei katsottu antavan tarpeeksi hyviä eväitä taide- ja taitoaineissa, yhteiskunnan toimintaan, työelämätaitoihin ja talouteen, ilmasto- ja ympäristöasioihin, kansainväliseen toimintaan eikä arjen hallintaan Peruskouluun toivottiin lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia 22

23 Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010 Opetushallituksen toteuttamassa Lasten ja nuorten foorumissa käytiin keskustelua peruskoulun kehittämisestä Keskustelussa perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta edustavat nuoret: toivoivat opiskeltavien sisältöjen tiivistämistä ja rauhallisempaa etenemistä kannustavaa ja pohdittua arviointipalautetta hyvää työrauhaa ja hyvää opetusta aitoa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon luokassa ja kouluyhteisössä 23