SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA / Osavuosikatsaus 1-8 / 2015

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA / Osavuosikatsaus 1-8 / 2015 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto Sosiaali- ja terveystoimen painopistealueena ovat alkuvuonna olleet kaupunginhallituksen asettamat kolme lyhyen aikavälin ja kolme pidemmän aikavälin toimenpidettä. Pidemmän aikavälin toimenpiteet; mahdollisimman laajan alueellisen päivystävän sairaalan palvelut turvaavan ja soteintegraation toteuttavan palveluorganisaation muodostaminen, uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskuksen peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyttöön ja palveluverkon kokonaisarviointi ja toiminnallisen sote-integraation edistäminen peruspalveluissa hyvinvointikeskus-mallilla ovat edenneet. Lyhyen aikavälin tavoite on kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden nostaminen 91.5 %:iin (nyt 91.3 %) ja kotihoidossa välittömän asiakastyön osuuden nostaminen jopa 70 %:iin (nyt vaihteluväli 63 68) on lähellä toteutumista. Rakenteellisten muutosten ja digitalisaation avulla on tarkoitus luoda avohoitopainotteinen palvelujärjestelmä, joka on asiakaslähtöinen sekä taloudellinen ja toisaalta palvelujen suurkäyttäjät löytävä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään mitoituksiin, asiakastyön osuuteen, kuntouttamiseen ja sähköisiin palveluihin (lyhyen aikavälin tavoitteet yksi ja kolme). Sisästä kehittämistä on jatkettu ja nimenomaan tehostettu prosesseja mallintamalla ja selkiinnyttämällä. Tämä on ollut sikäli merkittävää, että tuleva sote itsehallintoalue rakennetaan todennäköisesti prosessijohteisesti. Johdon katselmuksia on tehty ja näihin ovat osallistuneet ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. Johdon katselmuksia toteutettiin suunnitelman mukaisesti 13 kappaletta. Johdon katselmuksissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Johdon katselmuksissa on voitu seurata myös edellisen katselmuksen kehitysehdotusten toteutumista ja nähtävissä onkin, että katselmusten kehitysehdotuksiin on tartuttu yksiköissä. Johdon katselmuksissa annettujen kehittämisehdotusten toteuttaminen on yksikön esimiesten vastuulla ja toteutettuja toimenpiteitä seurataan aina seuraavissa katselmuksissa. Katselmuksissa tuli esille, että henkilöstön perehdyttämiseen tulee edelleen panostaa ja perehdytyksen arviointi tulee myös tehdä suunnitelman mukaan ja se tulee kirjata HRM järjestelmään. Tärkeää on myös tuoda perehdytyksen kehittämisehdotukset esimiehen tietoon. Edelleen yksiköissä on tarvetta palveluiden profiloinnille sekä prosessien kehittämiselle, jotta palvelukuvaukset ovat tarpeeksi selkeät niin asiakkaille, omaisille kuin prosessissa työskenteleville. Keskeiset prosessit tulee mallintaa ja niiden toteutumista suunnitelmallisesti arvioida ja kehittää. Myös tehtävänsiirtojen avulla on mahdollista kehittää palveluita ja parantaa niiden saatavuutta. Erilaiset mobiiliratkaisut ovat myös selvityksen alla monissa yksiköissä. Sosiaali- ja terveystoimen kriittisten menestystekijöiden johdosta resursseja ohjataan avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden seuraaminen hyvinvointikertomuksen avulla. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia lastensuojelussa. Tätä työtä ollaan nyt viemässä eteenpäin Imatran ja Århusin mallin mukaisesti. Samalla on kehitetty malleja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi (esim. vastaanoton kokonaisuudistus, paljon palveluita tarvitsevien palvelukokonaisuuksien tehostaminen, valmistelutyö asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisestä), jotta pystyttäisiin vastaamaan myös palvelujen suurkäyttäjien tarpeisiin. Vanhustenhuollossa strategisena päämääränä on ollut saavuttaa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrässä 91 %:a. Tämä tavoite on saavutettu ja tavoitetta ollaan nostamassa tulevaisuudessa 92:iin. Tavoitteeseen on mahdollista päästä jatkamalla ennakointityötä ja vahvistamalla kotiin järjestettäviä kuntoutumista tukevia palveluja. Touko-elokuun aikana suunniteltiin kotihoidon kuntoutumisyksikkö, jonka toiminta alkoi syyskuussa. Kokkolan kaupungin hallinnoiman SenioriKastehankkeen aikana on kehitetty kotona asumisen turvaamiseksi toimintamalleja, joiden jalkauttaminen on meneillään.

2 Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio tilanne on erittäin haasteellinen, koska vuoden 2014 tilinpäätös oli suunnilleen saman suuruinen kuin vuoden 2015 talousarvio. Lautakunnalla ei ollut realistisia mahdollisuuksia pysyä talousarviossaan. Selkeänä tavoitteena on kuitenkin valtakunnallisten keskimääräisten kulujen alle pääseminen. Huomattavimmat kasvut ovat oman toiminnan osalta mm. sairauslomien kasvusta johtuvat sijaiskustannukset. Lisäksi tarvikehankinnat ovat kasvaneet kalliiden hoitojen kasvun myötä. Ostopalveluiden osalta kasvu on ollut lähes 5 %. Merkittävin osa kasvusta on aiheutunut vanhuspalvelujen osalta palveluseteleistä, vammaispalveluista sekä erikoissairaanhoidosta. Tämän lisäksi ylityksiä on myös esim. turvakoti- ja kriisipalvelujen ostoissa sekä lääkäripalvelujen ostoissa. Muiden kustannusten osalta työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa korotettiin kuluvalle vuodelle, mutta korotuksesta huolimatta määrärahat eivät riitä kustannusten kasvun ollessa koko vuonna arviolta 65 %. Sijaiskustannuksia lukuun ottamatta henkilöstökustannusten määrän kasvu on ollut maltillista. Uutena toimintana on aloittanut ainoastaan Mesilän ryhmäkoti vammaispalveluissa. Ostopalveluiden suhteellista osuutta on koko ajan valtuuston tahdon mukaisesti kasvatettu ja nyt se on noin 57 %. Sosiaali- ja terveystoimessa sairauslomasijaisten määrä on kasvanut huomattavasti. Varhaiseen puuttumiseen, työtapaturmien vähentämiseen ja hyvään johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sosiaali- ja vammaispalvelut Osastolle on tuonut haasteita vuoden 2105 alusta voimaan astunut sosiaalihuoltolain muutos. Laki velvoittaa kuntia myöntämään asiakkailleen entistä enemmän avohuollollisia, ennalta estäviä palveluja. Lastensuojelussa on panostettu lain tuomiin haasteisiin siten, että perhepalvelujen osaston organisaatiorakennetta on muutettu, jolloin palvelujen painopistettä on voitu suunnata ennaltaestävään suuntaan. Lapsiperheiden kotipalvelua on vahvistettu kolmella uudella kodinhoitajalla, jotka on siirretty vanhuspalveluista. Myös Ullavassa sijaitseva Ainolan lastenkoti on päätetty lopettaa vuoden aikana ja siirtää vapautuva henkilöstö uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen avopainotteiseen toimintaan. Lastensuojelussa on päivitetty lakisääteinen lastensuojelun suunnitelma, joka on saatu valmiiksi ja on etenemässä lautakunnan kautta valtuuston päätettäväksi. Nykyisen suunnitelman mukaisia lastensuojelun tarvitsemia resursseja ei ole voitu kaikilta osin rekrytoida kaupungin heikon taloustilanteen vuoksi. Vuoden 2015 alusta muuttui myös laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Lain mukaan kuntien tulee jatkossa korvata puolet työmarkkinatukikuluista niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 päivää (aikaisemmin 500 päivää) sekä 75 % niiden henkilöiden työmarkkinatukikuluista joiden työttömyys on kestänyt yli tuhat päivää (uusi lisäys). Tämän johdosta työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat nousseet huimasti vuoden alusta lähes kaksinkertaiset - viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Talousarvioon on varattu rahaa 1,5 milj.. Ennusteen mukaan rahaa kuluu vuoden loppuun mennessä 2,6 milj.. Vuoden alusta myös työvoiman palvelukeskuksen toimintaa säätelevään lakiin tuli muutoksia siten, että toiminta ulotetaan koskemaan koko maata. Kokkolan kaupunki on yhdessä Jytan kanssa perustanut yhteisen monialaisen palvelukeskuksen alueelle. Toimintaa johtamaan on valittu alueen viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä johtoryhmä. jatkaa osana Pietarsaaren monialaista palvelukeskusta. Toimeentulotuessa on jo saatu toistuvasti huomautus Aluehallintovirastolta koska toimeentulotukilain vaatimia määräaikoja palvelun tuottamisessa asiakkaille ei ole kyetty kaikin

3 osin täyttämään. tta on korjattu sisäisillä toimilla mm. henkilöstösiirroilla. Tällä hetkellä toimeentulotukihakemukset kyetään käsittelemään lain määräämässä ajassa. Vammaispalveluissa palveluasumispaikan tarvitsijoita on ilmaantunut lisää huolimatta vuoden alussa avatusta 15-paikkaisesta Mesilän ryhmäkodista. Ryhmäkodin toimintaan saatiin varattua määrärahoja vuoden 2015 talousarvioon. Elokuun loppuun mennessä rahaa on kulunut Ennusteen mukaaan kulut ovat v yli 1 milj.. Ylitys tulee siis olemaan yli Vammaispalveluissa tehdään selvitys kuinka monta kehitysvammaista on tuetun asumisen tarpeessa. Kehitysvammaisten etujärjestöt ovat aktiivisesti vaatineet Kokkolan kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin asian pikaiseksi korjaamiseksi. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun kysyntä on lisääntynyt vuoden aikana tuoden lisäkustannuksia. ssä kehitysvammaisten työtoiminta on siirtymässä uusiin toimintatiloihin marraskuun alusta.ssä on tarve lisäpaikkojen saamiseksi kehitysvammaisten tuetulle asumiselle. Suunnittelutyöt lisäpaikkojen rakentamiselle Solgårdenin yhteyteen on aloitettu. Uusiin tiloihin on tarkoitus saada neljä ryhmäasumispaikkaa ja kaksi itsenäisen asumisen paikkaa. Hankkeeseen ei enää haeta ARA:lta avustusta. Vanhuspalvelut Toiminta on perustunut vanhuspalvelulakiin ja hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitos- ja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Palvelut on järjestetty viipymättä ja vanhuspalvelulain edellyttämät määräajat on alitettu kaikissa vanhusten palveluissa. Jonotusajat Kokkola tukipalvelut omaishoito kotihoito tehostettu palveluasuminen laitosasuminen jonotusaika 0-3 pv 1-2 kk 0-3 pv 1 viikko-3 kk 2 kk jonotusaika 0-3 pv 1-2 kk 0-3 pv 1 viikko 2 kk Vuodelle 2015 on Kokkolassa asetettu tavoite, että 91,5 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Ko. tavoitteesta ollaan 0,2 % jäljessä elokuun lopun tilanteessa. n vastaava tavoite on 89 %, minkä saavuttaminen on vaikeaa, koska kunnan maantieteellinen rakenne ja tarjolla oleva palvelurakenne tukevat ympärivuorokautisen palvelun käyttöä. Toisaalta ssä on kolmen vuoden aikana kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus noussut 3,2 prosenttiyksikköä. Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin (suhteessa tilastokeskuksen väestöennusteeseen) Palvelu/ asumismuoto Kotona asuvia Omaishoidon tuki Tavoite Kokkola / /2015 Kokkola 91,5 % 89 % 89,8 % 90,8 % 91,0 % 91,3 % 84,4 % 88,3 % 87,7 % 87,7 % 5-6 % 4,1 % 5,0 % 4,7 % 4,8 % 7,2 % 6,5 % 4,7 % 5,7 %

4 Säännöllinen % 12,5 % 12,4 % 11,5 % 13,1 % 16,7 % 11,0 % 11,2 % 13,9 % kotihoito Tukipalvelut 15,1 % 15,1 % 15,0 % Senioriasuminen 1,9 % 4,2 % Tehostettu 6,5 % 8,5 % 7,9 % 7,8 % 7,6 % 6,0 % 5,3 % 8,1 % 8,1 % palveluasuminen Laitosasuminen 1,9 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,1 % 9,6 % 6,4 % 4,2 % 4,2 % Kotihoidon kuntoutumisyksikön suunnittelutyö on tehty touko-elokuussa. Kuntoutumisyksikkö on toiminnassa syyskuussa 2015, jolloin kuntoutumista järjestetään 5-6 asiakkaalle heidän omissa kodeissaan. Kotihoidon optimoinnin myötä henkilöstöresurssia on voitu kohdentaa asiakkaiden palvelujen tarpeiden perusteella henkilöstömäärää lisäämättä, vaikka palvelujen tarve on kasvanut. Optimoinnin myötä on tehostettu toimintaa siten, että esim. kaikkiin sairauspoissaoloihin ei ole otettu sijaisia. SenioriKaste-hankkeen aikana on kehitetty turvallisesti kotona-toimintamallli, perhehoidon toimintamalli, kuntoutumissuunnitelmaa kehitetään moniammatillisessa työryhmässä ja vanhusten päivätoiminnan kehittämistyöryhmä jatkaa tavoitteellisen, kuntoutumista tukevan päivätoiminnan sisältöjen kehittämistä. Toimintamallien jalkauttaminen on aloitettu. Honkaharjun ja Kuusikummun kuntosaleilla käy 600 eri henkilöä viikoittain. Toiminta on merkittävää yhteistyötä vanhuspalveluiden, terveyspalveluiden ja liikuntapalveluiden kesken vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Omaishoidontuen sisäinen kehittämishanke on jatkunut ja ensimmäiset arvioinnit osoittavat sen, että omaishoidettavien toimintakyky on lisääntynyt ja omaishoitajien jaksamista on voitu tukea. Toiminnan kehittämistä jatketaan. Tukipalvelut Kokkola Omaishoidontuki yli 75-vuotiaat Päivätoiminta Kuljetuspalvelu Kauppakassi Ateriapalvelu 175 asiakasta 168 asiakasta 215 asiakasta Turvapuhelinasiakkaita Veteraanihoitajan asiakasmäärä / / / / (yht. (yht. 56) 294) 89 asiakasta , joista maakunta

5 Aputyömieskäynnit - asiakasmäärä - 361/ / / / Lumiseteli Asunnonmuutostyöt Muistitiimin asiakasmäärä SAS: sijoitukset Ehkot ja palveluohjaus/kotikäyn nit kaikki yhteensä Palvelutarpeen arviointikäynnit ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien määrä on laskenut, mikä johtuu huolestuttavasta asiasta: vanhukset eivät koe tarvetta käynnille. Näitä asiakkaita ohjataan Aktivoi-hankkeen asiakkaiksi palveluohjaus-keskuksen kautta. Asiakaspalaute on ollut erinomaista. Kehittämiskohteeksi nousee asiakkaan osallistuminen hoitoja palvelusuunnitelman laatimiseen. Terveyspalvelut Terveyspalveluiden kärkihankkeena on toimintavuoden aikana ollut uuden terveyskeskussairaalan suunnitteluhanke. Kaupunginhallitus hyväksyi terveyskeskussairaalan uudisrakennus-hankkeen suunnittelun käynnistämisen ( 244). Suunnittelussa on ollut mukana Kokkolan terveys- ja vanhuspalvelujen lisäksi myös Kiurun ja Jytan henkilökuntaa. Hankkeeseen on nimetty 50% projektipäällikkö vuoden loppuun saakka. Uuden terveyskeskussairaalan käynnistyvä rakentamishanke mahdollistaa myös nykyisen pääterveysaseman peruskorjauksen. Suunnitelmana on pääterveysaseman muokkaaminen myös sosiaali- ja vanhuspalveluiden käyttöön terveyspalveluiden lisäksi siten, että terveyskeskuksesta muokataan palveluvalikoimaltaan kattavampi hyvinvointipalvelukeskus. Näin voidaan toimitilaratkaisujen kautta edistää moniammatillista työskentelytapaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiota. Kaupunginhallitus on nimennyt ( 286) sairaalanmäen strategisen ohjausryhmän koordinoimaan sairaalamäen toimitilojen uudelleen järjestelyjä ja ohjaamaan uuden terveyskeskussairaalan, pääterveysasemasta peruskorjauksen myötä muokattavan hyvinvointipalvelukeskuksen sekä kiinteistöt ja tukipalvelut-työryhmän toimintaa. Pääterveysaseman peruskorjaus- ja hyvinvointikeskus-hankkeeseen on nimetty projektipäällikkö 50% työpanoksella. Projekti, jonka tavoitteena on järjestämissuunnitelmaan kirjattu maakunnallisen kotiuttamishoitajaverkoston luominen alueelle toteutettiin huhti-kesäkuussa Kokkolan terveyskeskuksen ja Kiurun yhteisprojektina. Työ kattavan verkoston luomiseksi ja jalkauttamiseksi jatkuu edelleen. Terveyskeskussairaalan käyttöaste on ollut keskimäärin 101,42 %. Hieman aikaisempaa matalampaan käyttöasteeseen on vaikuttanut osastojen lääkärivaje sekä Teerijärven yksikön keskimääräistä matalampi käyttöaste. Potilaspaikkojen käyttöä on rajoittanut myös osastojen infektiotilanne. Erityisesti Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamien infektioi-

6 den osalta tilanne näyttää huolestuttavalta. Keskimääräinen hoitoaika osastoilla on 17 päivää. Hoitoaikoja pidentävät muutamat psykogeriatriset potilaat, jotka eivät ole tk- sairaalatasoisen hoidon tarpeessa, mutta joille ei alueelta löydy soveltuvaa jatkohoitopaikkaa. Kotipolusta on ostettu yhteensä 629 ja Jytalta 309 hoitopäivää eli keskimäärin 2,5 potilaspaikka/ päivä on ostettu omien yksiköiden ulkopuolelta. Suun terveydenhuollossa on pysytty toiminnan ja talouden mittareiden mukaan vuoden 2015 budjettiraamissa. Käyntimäärät ovat vuoden 2014 tasolla. Käynnit ovat muuttuneet yhä enemmän päivystysluontoisemmiksi. Huhtikuussa 2015 alkanut suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys on käynnistynyt hallitusti ja suunnitelmien mukaisesti. Päivystysalueen väestöön kuuluu tällä hetkellä asukasta. Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys-käyntejä on kertynyt päivystyksen toiminnan käynnistämisen jälkeen yhteensä 640 eli n. 13 käyntiä/päivystyspäivä. Kokkolan ja n osuus käynneistä 63,75 %. Arki-illan päivystyskäyntejä on toteutunut yhteensä 724 käyntiä, runsas 7 käyntiä /ilta. n osuus käynneistä on lähes 84 %. Kaikkiaan potilaskäyntejä iltapäivystyksessä sekä arkipyhä- ja viikonloppupäivystyksessä oli välisenä aikana yhteensä käyntiä. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisessa päivystyksessä käy viikonloppuisin selvästi enemmän potilaita Kokkolan terveyskeskuksen ulkopuolelta kuin arki-illan päivystyksessä. Päivystys on osoittanut selvästi tarpeensa. Suun terveydenhuollossa kiireettömän hoidon jonotilanne on jonkin verran kasvanut yli 6 kuukautta jonottaneiden määrä on 731. Elokuun loppuun mennessä 0-6kk + yli 6kk jonottaneita on yhteensä Lohtajan hammashoitolan sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet toiminnallisia muutoksia. Vakituiset hammaslääkärit on jouduttu siirtämään oireilun vuoksi Koivuhaan hammashoitolaan. Lohtajan hammaslääkäripalveluita on tuotettu toistaiseksi ostohammaslääkärin toimesta. Myös Kälviän terveysasemalla on todettu sisäilmaongelmia ja henkilökunnan oireilua. Tällä hetkellä suun terveydenhuollon henkilökunta on vielä toiminut täysimääräisesti Kälviällä, mutta syksyn aikana hammaslääkäripalvelut vähenevät jonkin verran henkilökunnan pyynnöstä. Alkuvuoden terveyskeskuksessa oli noin 4-5 lääkärin vajaus ja hoitoon pääsy toteutui keskimäärin 30 pv odotusajalla. parani kesällä, jolloin saatiin hyvin kesäsijaisia ja koko loppuvuoden ajaksi on lääkäreitä saatu rekrytoitua hyvin. Tällä hetkellä vastaanotolle pääsyaika on n. 2 vk. Kesän aikana toteutettiin Lohtajan, Ullavan ja n vastaanottojen sulut suunnitellusti. Vastaanottotoimintaa on kehitetty HyväPotku- hankkeen kautta. Kysyntää ja tarjontaa on seurattu mittausten avulla ja tarjontaa on säädelty kysynnän mukaisesti mm. muokkaamalla lääkäreiden ajanvarauskirjoja. Hankkeen aikana on aloitettu mm. konsulttilääkäritoiminta, mikä tukee itsenäistä vastaanottotyötä tekevien sairaanhoitajien toimintaa. Kälviän lääkäripalveluista on vastannut Coronaria Hoitoketju. Optiomahdollisuutta vuodelle 2016 ei oteta käyttöön ja parantuneen lääkäritilanteen vuoksi osa Kälviän lääkäripalveluista siirtyy omaksi toiminnaksi. Attendon toimittamat lääkäripalvelut ovat toimineet moitteettomasti ssä ja vastaanottopalvelujen kokonaisulkoistusta on päätetty jatkaa vielä vuoden 2016 ajan alkuperäisen tarjouspyynnön ja Attendon sopimukseen liittyvän optiomahdollisuuden turvin. Alueellinen tähystystoimenpide-yksikkö aloitti toimintansa pääterveysaseman tiloissa vuoden alusta. Yksikössä on tehty vuoden alusta alkaen Kokkolan ja n perusterveydenhuollon tähystystutkimukset ja 1.8 alkaen myös Jytan tähystystutkimukset siirtyivät ko. yksikköön. Laajentuneen toiminnan vuoksi hoitajaresursseja on jouduttu vahvistamaan. Neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseissa on edelleen n. 5 terveydenhoitajan vajaus kansallisiin suosituksiin verrattuna, eikä kaikkia lakisääteisiä tarkastuksia voida toteuttaa asetuksen mukaisesti. Neuvolan toimitiloihin saatiin parannusta, kun Isoky-

7 län monitoimitalo otettiin käyttöön elokuussa ja Kirkonmäen neuvola siirtyi sinne. Kesän ajaksi Kälviän, Lohtajan ja Ullavan neuvolatoiminta keskitettiin Kälviälle. Vuoden alusta apuvälinekeskus muutti keskussairaalan apuvälinekeskuksen kanssa yhteisiin tiloihin Kiurun hallintorakennuksen kellarikerrokseen. Uuden apuvälinekeskuksen sijainti on osoittautunut asiakkaiden kannalta hankalaksi. Tavoitteena on käynnistää alueellisen apuvälinekeskuksen suunnittelu syksyn aikana ja samalla etsiä toiminnalle asianmukainen sijaintipaikka. Toimintavuoden aikana Päihdekeskus Portin selviämis- ja vieroitushoitoyksikön käyttöaste on vaihdellut 50.4% % välillä. Korvaushoitokäyntejä on toteutunut yhteensä 638. Kaupunginhallituksen edellyttämään rakennemuutosselvitysten tekemiseen liittyen käynnistettiin huhtikuussa 2015 liitoskuntien palveluverkoston selvitystyö. Liitoskuntien palveluverkkoa selvittäneen työryhmän loppuraportti käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa Selvityksen mukaan kaikki terveysasemat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Lohtajan ja Kälviän terveysasemilla on ollut jatkuvasti ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia ja henkilökunnalla on ollut sisäilmasta johtuvaa oireilua. Lohtajalla tilannetta on parannettu vuokraamalla kolme paine-erosäätöistä ilmanvaihtokonetta. Kälviällä henkilökunnan oireilu on pahentunut kesälomien jälkeen ja teknisen puolen kanssa on yhdessä haettu ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Syksyn aikana Kälviän terveysasemalla toteutetaan Örebro-oirekysely ja riskikartoitus. Sähköinen asiointi on edennyt suunnitelman mukaan. Muistutus-tekstiviestin käyttöönotto on vähentänyt huomattavasti käyttämättä jätettyjen aikojen määrää. tämän taloudellinen vaikutus suun terveydenhuollon asiakasmaksuissa on ollut n euroa. Alkuvuodesta on suun terveydenhuollossa otettu käyttöön esitietolomake ja itseilmoittautuminen. Syksyn aikana asiantuntijahoitajilla otetaan käyttöön kaksisuuntainen sähköinen potilastietojärjestelmän avulla tapahtuva viestintä potilaiden kanssa uutena palvelumuotona. Terveyskeskuksen sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoden 2015 aikana (v pv, pv. Määrältään merkittävin osa sairauspoissaoloista liittyy tuki -ja liikuntaelinten- ja hengityselinten sairauksiin ja mielenterveyshäiriöihin. Tapiolan tapaturmatilaston mukaan terveyskeskuksessa on 1-8/2015 sattunut 6 työtapaturmaa ja 2 työmatkatapaturmaa. Työtapaturmista on aiheutunut poissaolopäiviä 33 pv ja kustannuksia 4185, 68 ja työmatkatapaturmista 78 poissaolopäivää, josta aiheutui kustannuksia 11211,23.