SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA / Osavuosikatsaus 1-8 / 2016

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA / Osavuosikatsaus 1-8 / 2016 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto Uuden asiakaskeskeisen ja taloudellisuuteen pyrkivän organisaation perustaminen on ollut alkuvuonna sosiaali- ja terveystoimen keskeisin tehtävä. Soiten uusi valtuusto ja hallitus ovat jo aloittaneet toimintansa kesäkuussa 2016, jotta kaikki olisi valmiina uudelle integroidulle palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökate kasvoi viime vuonna maltilliset 3,5 %. Tämän vuoden käyttökatteen kasvun voidaan arvioida olevan suunnilleen saman verran. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu onkin ollut viime aikoina huomattavasti alle pitkän ajan keskiarvon eli 5,7 %:n. STM:n koelaskelmien mukaan Keski-Pohjanmaa onkin saamassa uudessa maakuntahallinnossa sosiaalija terveystoimen menojen kattamiseen 11 euroa per asukas lisää rahaa. Sen sijaan esim. Pohjanmaan maakunnassa joudutaan tekemään oleellisia palvelurakenteen muutoksia kaventuvan rahoituspohjan vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen tärkeänä painopistealueena on alkuvuonna ollut kaupunginhallituksen asettamien kolmen lyhyen aikavälin ja kolmen pidemmän aikavälin toimenpiteiden seuranta. Pidemmän aikavälin toimenpiteet; mahdollisimman laajan alueellisen päivystävän sairaalan palvelut turvaavan ja sote-integraation toteuttavan palveluorganisaation muodostaminen, uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskuksen peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyttöön sekä palveluverkon kokonaisarviointi ja toiminnallisen sote-integraation edistäminen peruspalveluissa hyvinvointikeskus-mallilla ovat edenneet erinomaisesti. Lyhyen aikavälin tavoite kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden nostamisesta 92 %:iin (nyt 91,5 %) ja kotihoidossa välittömän asiakastyön osuuden nostaminen jopa 70 %:iin (nyt vaihteluväli 63 68) ovat lähellä toteutumista. Rakenteellisten muutosten, liikkuvien palveluiden ja digitalisaation avulla on tarkoitus luoda avohoitopainotteinen palvelujärjestelmä, joka on asiakaskeskeinen sekä taloudellinen ja toisaalta palvelujen suurkäyttäjät löytävä. Integraation avulla tullaan palveluprosessit muotoilemaan uudelleen, jolloin palvelujen suurkäyttäjien tarpeet (n. 10 % väestöstä) täytetään laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Tällöin resursseja jää myös ennaltaehkäisevään työhön ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseen. Sisäistä kehittämistä on jatkettu muutosjohtajien tuella tehostamalla, mallintamalla ja selkiinnyttämällä prosesseja. Johdon katselmuksia on tehty ja näihin ovat osallistuneet henkilöstön lisäksi ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. Johdon katselmuksia toteutettiin suunnitelman mukaisesti 14 kappaletta. Johdon katselmuksissa keskusteltiin katselmuksen kohteena olevan yksikön toiminnasta, henkilöstön hyvinvoinnista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Myös uudessa organisaatiossa tullaan vahvasti panostamaan laatuun ja osaamiseen, jotta asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä voisi menestyksellisesti toteutua. Edelleen yksiköissä on tarvetta palveluiden profiloinnille sekä prosessien kehittämiselle, jotta palvelukuvaukset ovat tarpeeksi selkeät niin asiakkaille, omaisille kuin prosessissa työskenteleville. Keskeiset prosessit tulee mallintaa ja niiden toteutumista suunnitelmallisesti arvioida ja kehittää. Myös tehtävänsiirtojen avulla on mahdollista kehittää palveluita ja parantaa niiden saatavuutta. Erilaiset mobiili- ja sähköisetratkaisut ovat myös selvityksen alla monissa yksiköissä. Sosiaali- ja terveystoimen kriittisten menestystekijöiden johdosta resursseja ohjataan avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden seuraaminen sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia monilla palvelualueilla. Onkin samalla kehitetty malleja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi (esim. vastaanoton kokonaisuudistus, paljon palveluita tarvitsevien palvelukokonaisuuksien tehostaminen, asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen / Effica), jotta pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin kuntalaisten palvelutarpeisiin.

2 Vanhustenhuollossa strategisena päämääränä on ollut saavuttaa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrässä 92 %:a. Tämä tavoite on pääsääntöisesti saavutettu ja tavoitetta ollaan nostamassa tulevaisuudessa 93:iin Kokkolassa. Tavoitteeseen on mahdollista päästä jatkamalla ennakointityötä ja vahvistamalla kotiin järjestettäviä kuntoutumista tukevia palveluja. Kotihoidon kuntoutumisyksikön toiminta alkoi syyskuussa 2015 ja sen tulokset ovat alkuvuoden aikana ylittäneen kaikki odotukset. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviotilanne on erittäin haasteellinen, koska vuoden 2015 tilinpäätös oli suurempi kuin vuoden 2016 talousarvio. Kun otetaan huomioon pitkän ajan keskimääräinen valtakunnallinen sote menojen kasvu 5,2 %, niin haaste talousarvion osalta on ollut erittäin suuri. Selkeänä tavoitteena on kuitenkin koko ajan ollut valtakunnallisten keskimääräisten sote-menojen tason alle pääseminen. STM:n koelaskelmat osoittavatkin, että tarvevakioidut menot Keski- Pohjanmaalla ovat keskimääräiset tai vähän sen alle. Kokkolan toimintojen osalta tavoitteena on tulojen kasvattaminen 9,72 % suhteessa vuoden 2015 tilinpäätökseen. Tässä vaiheessa vuotta tilanne vaikuttaa lupaavalta, koska tulot ovat kasvaneet suhteessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan 14,28 %. Uhkana on kuitenkin, että loppuvuonna tulojen kertyminen vähenee kun osalla asiakkaista tulee maksukatto täyteen. Tulojen kasvu on pääasiassa saatu terveyspalveluista. n toimintojen osalta tulojen kasvu on ollut hieman suurempaa kuin Kokkolassa. Kulujen osalta tavoitteena on, että Kokkolan sote-kustannukset laskevat 0,17 % verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Tässä vaiheessa kustannukset ovat kuitenkin 4,22 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Suurimmat kustannusten kasvut löytyvät vammaispalveluista (8,5 %). Erikoissairaanhoidon osalta on huomioitava myös, että kustannusten kasvua (2,6 %) verrataan viime vuoden vastaavan ajankohtaan. Näin ollen uhkana on, että kasvu voi muodostua tosiasiallisesti vielä suuremmaksi, mikäli mahdollinen palautus on viime vuotta pienempi. n toimintojen osalta kustannukset ovat kasvaneet 8,3 %. Tämä johtuu pääasiassa erikoissairaanhoidosta ja tilanne on siten herkkä muutoksille Viime vuonna sosiaali- ja terveystoimessa sairauslomat ja siitä johtuva sairauslomasijaisten määrä kasvoivat huomattavasti. Varhaiseen puuttumiseen, työtapaturmien vähentämiseen ja hyvään johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja sairauslomien sekä sairauslomasijaisten määrä ovatkin vähentyneet ennätyksellisesti. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen rahoittamassa SenioriKaste hankkeessa on toiminut aktiivisesti useita työryhmiä, jotka ovat mm. valmistelleet muistipolun mallinnuksen, päivätoiminnan kehittämistä, tuottaneet oppaita kotona asumisen tueksi (Aivoterveyttä edistävä liikuntaopas, Aivoterveyttä edistävä ravinto, Turvallisesti kotona-toimintamalli) ikääntyvien perhehoitoa, järjestäneet perhehoitajakoulutuksia, kehittäneet arjen sisältöjä ja kuntouttavan toiminnan osaamista. Hanke päättyy lokakuussa Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät kehittämishankkeessa (Kaste-rahoitus) pilotoidaan useita sosiaali- ja terveyspalveluja runsaasti käyttävien kuntalaisten palvelutarpeeseen monialaista hoito- ja palvelusuunnittelua, joka vastaa aiempaa paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin koordinoidusti. Kokkola on mukana valtakunnallisessa sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon Kansa koulu-hankkeessa. Hanke tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ja edistää määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa, kansallisten luokitusten ja asiakasasiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin niin, että ne noudattavat asiakasasiakirjalain vaatimuksia. Hanke valmentaa kirjaamisvalmentajat, jotka valmentavat sosiaalihuollon koko henkilöstön uuden lain vaatimukset täyttävään kirjaamiskäytäntöön. Varautuva Keski-Pohjanmaa-hanke luo edellytyksiä alueelliselle ja aiempaa yhtenäisemmälle valmiussuunnittelulle sekä tiivistää alueellisten toimijoiden ja kuntien välistä yhteyttä valmiussuunnittelussa.

3 Sosiaali- ja vammaispalvelut Lastensuojelussa pitkäaikaisia sijoituksia on voitu vähentää toiminnan muutoksilla. Henkilöstöä on siirretty korjaavasta lastensuojelutyöstä tukipalveluihin. Perheille on näin voitu antaa enemmän apua tilanteissa, jolloin ongelmat eivät ole päässeet liiaksi kärjistymään. Kokkola ja tuleva Soite on mukana valtakunnallisessa työryhmässä suunnittelemassa uutta lastensuojelun toimintamallia. Lastensuojelussa Kokkolassa tehtiin em. aikana neljä uutta huostaanottoa. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 17. Tämä näkyy mm. Kokkolan ensi- ja turvakodin menojen nousuna. Lastensuojeluilmoituksia vastaanotettiin tänä aikana 685 kpl. Toimeentulotuessa on saatu jo kaksi kertaa huomautus Aleuhallintovirastolta koska toimeentulotukilain mukaisia palvelun saatavuuden määräaikoja ei ole voitu noudattaa. Tilanne on edelleen erittäin haastava. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on noussut verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Toimeentulotukea saavia talouksia oli ajanjaksolla 1500 (v yht. 1413). Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet ollen (v yht ). Työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat Kokkolassa olleet lähes samalla tasolla kuin viime vuonna samana ajankohtana (2.6 milj. ). Yli 50-vuotiaita työttömiä on n Työvoiman aktivointiaste on ollut edelleen hyvä, eli 44,2 %. Työvoiman yhteispalvelukeskuksessa oli asiakkaita elokuussa 864 (v yht. 781). Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden määrä on noussut vuodentakaisesta 302 asiakkaasta 327 asiakkaaseen. Vammaispalvelut ovat saaneet huomautuksen Aluehallintovirastolta siitä, että lain mukaisia määräaikoja palvelujen suhteen ei ole kaikin osin kyetty noudattamaan. Tällä hetkellä vanhat päätökset on lähes kokonaan läpikäyty ja hakemusruuhkaa on kyetty selvittämään. Määräaikojen ylittymisiä pitäisi enää tapahtua. Kielteisten päätösten ja samalla oikaisuvaatimusten määrä on lisääntynyt. Vammaispalveluissa on aloittanut toimintansa yli 65-vuotiaiden kehitysvammaisten päivätoimintaryhmä. Nämä henkilöt ovat halunneet jäädä eläkkeelle varsinaisesta työtoiminnasta, mutta tarvitsevat edelleen virikkeitä päiviinsä. Vammaispalvelumenoja ovat kastattaneet asunnonmuutostyöt. Muutostyöt ovat nykyään mittakaavaltaan laajempia ja yksittäisen muutostyön hinta voi nousta korkeaksi. Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden kartoitus ja profilointi on aloitettu. Tarkoituksena on käydä läpi kaikki alueen asumisyksiköissä (Soite) ja tuetun asumisen piirissä olevat asiakkaat sekä selvittää asumispaikan tarpeessa olevien asiakkaiden määrä ja tilanteet. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kysyntä on ollut vuoden vaihteesta alkaen kasvavaa. Muistisairaiden, alle 65-vuotiaiden osuus asumispalveluissa on ollut suunnaltaan myös nousussa. Myös henkilökohtaisen avun tarve on kasvanut voimakkaasti. Kehitysvammaisten lasten tilapäishoitoa on keskitetty ja toimintaa on alueellisesti vahvistettu Lumikonkodin tilapäishoidon yksikössä. ssä toimeentulotukimenot ovat kasvaneet n verrattuna viime vuoden samaan ajankohtaan. Lastensuojelussa on samana ajankohtana tehty yksi kiireellinen, huostaanottoon johtanut sijoitus. Yksi nuori on lisäksi sijoitettu nuorisokotiin avohuollon tukitoimena. Tämän vuoksi lastensuojelumenot kasvavat tänä vuonna. n kehitysvammaisten toimintakeskus Regnbågen on siirtynyt uusiin toimintatiloihin n keskustassa vuoden aikana. Vuokramenot ovat tämän johdosta kaksinkertaistuneet. Toisaalta uusiin toimitiloihin on voitu sijoittaa, aikaisemmin ostopalvelulla hankittua työtoimintaa, joka on puolestaan tuonut säästöjä.

4 Vanhuspalvelut Toiminta on perustunut vanhuspalvelulakiin ja hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitos- ja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Palvelut on järjestetty viipymättä ja vanhuspalvelulain edellyttämät määräajat on alitettu kaikissa vanhusten palveluissa. Asiakaspalaute on ollut erinomaista. Yksiköissä on kehittämiskohteiksi valittu asiakasosallisuuden vahvistaminen ja tiedon saanti. Suurimmat ylitykset ( ) talousarvion toteumassa ovat henkilöstökuluissa: sairauspoissaolot, vuosiloman sijaiset, äitiysloman sijaiset, sairaan lapsen hoitovapaat ja vuorotyöstä aiheutuvat erilliskorvaukset. Henkilöstön sairaspoissaolot ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 731 päivällä. Syinä ovat infektiotaudit, tuki- ja liikuntaelin sairaudet sekä työperäiset akuutit stressireaktiot. SenioriKaste-hankkeen aikana on kehitetty turvallisesti kotona-toimintamallli, perhehoidon toimintamalli, kuntoutumissuunnitelma ja vanhusten kuntoutumista tukeva päivätoiminnan malli. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit on jalkautettu omaan toimintaan pysyväksi toiminnaksi. Yhteistyötä eri palvelualueiden välillä on syvennetty asiakkaiden palveluiden optimaalisen järjestämisen näkökulmasta. Yhteistyön syveneminen on ollut seurausta Soite-kuntayhtymän valmistelutyöstä. Palveluun oikeuttavia kriteerejä on päivitetty. Palveluprosessien arviointia on aloitettu palvelualueiden kesken. Lähtökohtana työssä on ollut asiakaslähtöisyys ja optimaaliset hoito- ja palveluketjut sekä kriteerien mukaiset palvelut. Jonotusajat palveluihin Kokkola tukipalvelut omaishoito kotihoito tehostettu palveluasuminen laitosasuminen jonotusaika 0-3 pv 1-2 kk 0-3 pv 1 viikko-3 kk 2 kk jonotusaika 0-3 pv 1-2 kk 0-3 pv 1 viikko 2 kk Vuodelle 2016 on Kokkolassa asetettu tavoite, että 91,5 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Yli 75-v on ssä yli 75-v. on 739 ja tavoitteena on, että 89 % asuu omassa kodissaan. Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin (suhteessa tilastokeskuksen väestöennusteeseen, joka on päivitetty 12/2015) Palvelu/ asumismuoto Kotona asuvia Tavoite Kokkola 91,5 % 89 % Kokkola Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne Tilanne 12/ / /2015 8/ / / /2015 8/ ,8 % 91,0 % 91,4 % 91,65 % 88,3 % 87,7 % 88,1 % 88,4 % Omaishoidon 5-6 % 5,0 % 4,7 % 3,9 % 4,8 % 6,5 % 4,7 % 5,8 % 4,05 % tuki Säännöllinen % 12,4 % 11,5 % 13,8 % 12,7 % 11,0 % 11,2 % 12,1 % 10,55 % kotihoito Tukipalvelut 15,1 % 15,1 % 15,7 % 15,0 % 15,3 % Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 7,9 % 7,8 % 7,6 % 7,3 % 5,3 % 8,1 % 7,6 % 9,2 % Laitosasuminen Kotihoito 1,9 % 1,3 % 1,2 % 1,0 % 1,05 % 6,4 % 4,2 % 4,3 % 2,4 % Kotihoidon kuntoutumisyksikön toiminta on vakiintunut kuluneen vuoden aikana. Kuntoutusintervention on käynyt läpi 90 asiakasta, joista yksikään ei ole päätynyt jakson jälkeen ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Toiminnan laajenemisen haasteena on ollut se, miten ylläpitää yhteistyökumppaneiden tietoisuutta toiminnasta ja sitä kautta saada uusia asiakkaita toiminnan piiriin.

5 Kotihoidon toiminnanohjauskeskuksen toimintaa on kehitetty keskittämällä palveluseteliasiakkaiden hoidon koordinointi palvelusetelisairaanhoitajille, mikä on tehostanut toimintaa ja hillinnyt kulukasvua palvelusetelissä. Kotihoidon optimointia on tehostettu edelleen lisäämällä ohjelmaan sairaanhoitajien asiakaskäynnit. Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus on korkea. Heinäkuun alussa kotihoidosta siirtyi n.20 ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa ollutta asiakasta Villa Fionaan. Säännöllisen kotihoidon (yli 75 vuotiaat) asiakasmäärä on laskentahetkellä 513 (sis. n asiakkaat 78). Ostopalveluissa on 31 asiakasta ja palveluseteliasiakkaita on 64. Tukipalvelut Omaishoidontuki yli 75-vuotiaat Kokkola 4/ , joista 180 yli 75-v. Kokkola 8/ joista 200 yli 75-v. 4/ , joista 38 yli 75- v. Päivätoiminta Kuljetuspalvelut Kauppakassi Ateriapalvelu Turvapuhelin asiakkaita Veteraanihoitajan asiakasmäärä Aputyömieskäynnit asiakasmäärä käyntiä käyntiä Lumiseteli Asunnonmuutostyöt Muistitiimin asiakasmäärä (n käyn- tiä) SAS: sijoitukset Ehkot ja palveluohjaus/kotikäynnit kaikki yhteensä / , joista 30 yli 75-v. 80- vuotiaille tarkoitettujen ennaltaehkäisevien kotikäyntien määrä on laskenut selkeästi muutaman vuoden sisällä. Asiakkaat eivät koe tarvetta kotikäynteihin, mutta yhteystiedot tuolloin saatuaan ottavat myöhemmin yhteyttä palveluntarpeen ilmetessä. Palveluntarpeen arviointikäynnit puolestaan ovat lisääntyneet vuotiailta kuntalaisilta. Aputyömiehen palveluiden tilapäinen tehostuminen lisännyt selkeästi käyntimääriä erityisesti kesäaikana, palvelun muuttuminen maksulliseksi ei ole vaikuttanut asiakasmäärään vähentävästi. Honkaharjun ja Kuusikummun kuntosaleilla käy 600 eri henkilöä viikoittain. Toiminta on merkittävää yhteistyötä vanhuspalveluiden, terveyspalveluiden ja liikuntapalveluiden kesken vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Omaishoidontuen tukihenkilötoiminta on jalkautettu vakiintuneeksi toiminnaksi. Tavoitteena on omaishoitajan jaksamisen ja omaishoidettavan toimintakyvyn tukeminen.

6 Laitos- ja palveluasuminen Laitos ja palveluasumisessa on tapahtunut kaksi toiminnallista muutosta. Tervakartanon palvelukeskuksen Kiila osaston toiminta päättyi ja Teerijärven vuodeosaston toiminta siirtyi vanhuspalveluiden toiminnaksi alkaen. Lisäksi Rytimäellä sijaitsevan MediVidaCare Oy:n omistaman 52-paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön Villa Fionan toiminta alkoi 1.7. Terveyspalvelut Lääkärin vastaanotto Vastaanoton lääkäritilanne on ollut kohtuullinen. Kiireettömän hoidon jonotusaika oli toukokuussa 15,5-28 vrk. Kesäkuukausina T3 ei sovitusti mitattu. Sulkuja on toteutettu suunnitelman mukaan hiihtoloman ja lääkäripäivien aikana sekä kesällä seuraavasti: Koivuhaan vastaanotto suljettuna 4 viikkoa, Lohtajan vastaanotto suljettuna 4 viikkoa ja Ullavan vastaanotto 8 viikkoa. Toimintoja keskitettiin pääterveysasemalle. Sulkujen porrastaminen onnistui eikä pääterveysaseman vastaanotto ruuhkautunut, kuten aikaisempina kesinä. Kälviän vastaanotolla toimintoja on yhdenmukaistettu muiden terveysasemien ja tiimien kesken. Vastaanoton tavoitteena on hoitosuunnitelmien laatiminen pitkäaikaispotilaille ja paljon palveluita käyttäville potilaille. Vastaanottotyö on kuitenkin entistä enemmän päivystysluonteista ja pitkäaikaispotilaiden hoitosuunnitelmien laadinta on käynnistynyt hitaasti. Kälviän vastaanotto toimi kesällä 2 viikkoa hoitajavetoisena ja lääkärikonsultaatiot saatiin Kokkolan pääterveysasemalta. Järjestely onnistui hyvin. Vastaanottojen käyntimäärät on kuvattu taulukossa 1. Hoitajakäyntien määrä on laskenut, koska käyntien tilastointi on muuttunut v alusta, jolloin käynniksi tilastoidaan ainoastaan vastaanotolla käynti. Aikaisemmin myös luukulla asiointi merkittiin käynniksi, jos potilaan asioihin otettiin kantaa luukulla asioinnin yhteydessä.

7 Hoitajakäynneistä on peritty vuoden alusta alkaen käyntimaksu ensimmäisiltä kolmelta käynniltä. Tämä on lisännyt vastaanoton tuloja. Taulukko 1. Vastaanoton käyntimäärät Käyntimäärät Lääkäri Hoitaja Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolassa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa käyntimäärät ovat pysyneet samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Terveystarkastuskäynnit ovat laskeneet lähes jokaisella sektorilla. Neuvolassa on järjestetty lääkärinneuvolan purkuja lisätöinä iltaisin. Asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset ovat toteutuneet vaatimusten mukaisesti. Terveydenhoitajien resursseissa on edelleen viiden terveydenhoitajan vajaus, mikä näkyy mm. siinä, että terveydenhoitajien asiakasmäärät ovat suosituksiin nähden huomattavasti suuremmat. Kouluterveydenhuollossa kaikkia luokkakohtaisia terveystarkastuksia ei ole voitu toteuttaa asetuksen mukaisesti resurssipulan vuoksi. Kuntoutus Kuntoutuksessa palvelusetelin käyttöönotto on sujunut hyvin ja järjestelmä on selkiinnyttänyt laskutusjärjestelmää sekä rakenteisen palautteen antamista. Järjestelmästä on saatu hyvää palautetta myös palvelun tuottajilta. Palvelun tuottajan valintaan liittyen asiakkaat saavat myös paljon enemmän informaatiota kuin aikaisemmin. Entisen maksusitoumusjärjestelmän ja palvelusetelijärjestelmän päällekkäisyys maaliskuuhun 2017 saakka vaikeuttaa setelijärjestelmästä saatavan hyödyn arviointia. Toimintaterapiassa ja puheterapiassa palvelun saatavuus on edelleen riittämätöntä. Ostopalvelun tuottajiakaan ei alueella ole riittävästi. Puheterapiassa odotusaika terapiaan on pahimmillaan lähes vuoden pituinen eli hoitotakuu ei toteudu. Röntgenosaston vastuulääkäri jäi virkavapaalle ajalla Kokkolan terveyskeskuksen ultraäänitutkimukset tehdään keskussairaalan röntgenosastolla tiistai, keskiviikko ja torstai iltapäivisin klo Suun terveydenhuolto on toiminnallisesti ja taloudellisesti mennyt suunnitelmien mukaisesti. Varsinkin suun terveydenhuollon tulot ovat merkittävien asiakasmaksujen ja tehostuneen toiminnan ansiosta kasvaneet vielä ennakoituakin enemmän. Suun terveydenhuollon toimintaa hankaloittaa suuri palvelujen kysyntä, johon hoitokapasiteetti ei tahdo riittää. Vuoden alussa suun terveydenhuollossa kiireettömien asiakkaiden jonotilanne oli erittäin suuri. Jonossa oli runsaat potilasta, joista yli 6 kk jonottaneita yli Jonoja on pyritty määrätietoisesti pienentämään ja huhtikuussa aloitettiin jonojen purku myös viikonlopputyönä. Elokuun loppuun mennessä jonossa oli vajaa asiakasta, joista yli 6 kk jonottaneita noin 550. Päivystysasetuksen mukainen ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystys on toiminut hyvin palvellen laajan yli asukkaan väestöä. Päivystyksessä on käynyt yhä enemmän potilaita. Alkuvuodesta iltapäivystyksessä on käynyt keskimäärin 7,6 potilasta, kun viime vuonna keskiarvo oli noin 7 potilasta. Viikonloppuisin on käynyt keskimäärin 17 potilasta, kun viime vuonna kävi noin 14 potilasta. Kokkolalaisten osuus päivystyskäynneistä on vähenemässä eli yhä enemmän potilaita tulee päivystysalueen muista sopimuskunnista. Terveyskeskussairaala Teerijärven osaston toiminta muuttui alkaen sosiaalihuoltolain alaiseksi laitoshoidoksi. Paikkamäärä laskettiin 18:sta paikasta 13:sta paikkaan. Tavoitteena on, että yksikkö toimii ns. kuntouttavan intervallin yksikkönä. Yksikkö soveltuu esim. niille potilaille, jotka eivät tarvitse terveys-

8 keskussairaalatasoista hoitoa, mutta eivät pärjää kotona. Yksikössä voidaan toteuttaa myös omaishoidon intervalleja. Osaston kuormitus oli n. 90 % ennen muutosta. Kokkolan osastojen sairaansijoja on laskettu lähtien 3:lla sairaansijalla osastolla 2 eli käytössä 84 paikkaa. Kokkolan osastoilla on ollut useita noro-epidemiajaksoja kevään aikana ja yksi lyhyt jakso kesäkuussa. Tämä vaikutti jonkin verran paikkojen tehokkaaseen käyttöön ja sairastutti myös henkilöstöä. Kuormitusaste Kokkolan osastoilla on vaihdellut riippuen epidemiatilanteesta % (netto) välillä. Vaihtuvuus on kuitenkin ollut akuuttiosastoilla keskimäärin 5 potilasta/ päivä ja kuntoutusosastolla 2 / päivä, jolloin bruttokuormitukset ovat olleet % välillä. Keskimääräiset hoitoajat ovat pysyneet ennallaan. Pitkät hoitojaksot kuntoutusosastolla nostavat keskimääräistä hoitoaikaa. Ostopalveluiden määrä yksityiseltä palveluntuottajalta on lisääntynyt viime vuodesta runsaasti ollen elokuun loppuun mennessä 1169 päivää. Tämä on n. 670 päivää enemmän kuin vastaavana ajankohtana v Tähän on syynä paikkojen vähentäminen, epidemiajaksot ja hoitoketjun kehittymättömyys vastaamaan avopalvelulla siihen tarpeeseen, jonka paikkojen vähentäminen on aiheuttanut. Maakunnan muiden osastojen paikkoja ei myöskään ole riittävän tehokkaasti hyödynnetty, vaikkakin kokkolalaisten hoitopäivät Jyta osastoillakin ovat lisääntyneet noin puolella verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan (683 pv/ 309 pv. v. 2015). Avaintoimijoita on ohjeistettu käyttämään oman tuotannon paikat ad. 95 % netto (brutto 100 % % vaihtuvuudesta riippuen) ennen yksityiseltä ostoa. Henkilöstömitoitusten lasku ja epätietoisuus tulevasta on vaikuttanut työilmapiiriä heikentävästi. Uuden terveyskeskussairaalan henkilöstösuunnittelua onkin kiirehditty resurssoimalla siihen työpanosta enemmän. Sairauspoissaolojen määrä ei kuitenkaan näyttäisi olevan lisääntynyt.