Valtuuston perehdytys

Transkriptio

1 Valtuuston perehdytys

2 Perehdytys aikataulu kahvi Perehdytyksen avaus Kuntarakenneryhmän ehdotus ja Espoon valtuuston lausunto Metropolialueen esiselvitys tauko (10 min) Kuntarakennelaki Uudistuksien kokonaisaikataulua ja kevään aikataulu Espoossa 2

3 Kuntarakenneryhmän ehdotus ja Espoon valtuuston lausunto Kuntarakenneryhmän ehdotuksesta 3

4 Kuntarakenneryhmän Vaihtoehto 1: Asetetaan yhdeksän erityistä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi - Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo - Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi - Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi - Kirkkonummi, Inkoo ja osa Siuntiota - Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula ja osa Siuntiota - Raasepori ja Hanko - Vihti ja Karkkila - Mäntsälä, Pukkila ja Pornainen - Hyvinkää ja Kanta-Hämeestä Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi 4

5 Väestönkasvu hajautuu laajalle Helsingin seudulle V väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat lähiöt menettivät väkeä Espoon kaupunki,kaupunkisuunnittelukeskus, Yleiskaavayksikkö Keskushallinto, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 5

6 Väestönkasvu (%) Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v Väestönkasvu % vuoteen 2030 TOP 5 Siuntio 46,4 % Pornainen 35,5 % Kirkkonummi 35,4 % Inkoo 34,2 % Sipoo 33,9 % Lähde: Tilastokeskus / Statfin 6

7 Espoon kanta: Ei pakkoliitokselle ja kuntajakoselvitykselle Kyllä metropoliratkaisun selvitysryhmälle Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntajakoselvityksen käynnistämistä. Asetetaan metropoliratkaisun selvitysryhmä, jossa on edustajat valtiolta, kunnista ja yliopistoilta. Selvitysryhmä työskentelee yhteistyössä metropolipolitiikan neuvottelukunnan kanssa. 7

8 Espoon lausunnosta Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun pakkoliitosta. Pakkoliitos toisi hallitsemattoman, megalomaanisen ja useita vuosia kestävän fuusioprosessin, joka pysäyttäisi Helsingin seudun yhteistyön sekä kiihdyttäisi alueen seuraavan vyöhykkeen keskuskaupunki-kehyskunta -kierrettä. Asukkaiden ja henkilöstön kannalta hallinto ja päätöksenteko siirtyisivät yhä kauemmaksi. Kasvun edellytykset ja tulot menetettäisiin. Liitoksen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Tämä on kestävyysvajeen kannalta kohtalokasta ja heikentää koko maan palveluja. Metropolialueen tarkastelun sivuuttaminen jättää huomiotta pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyön ja harjoitetun metropolipolitiikan tulokset. Keskuskunta- ja kehyskunta-ajattelu ei sovi Helsingin seudulle, jossa on ainakin kolme keskuskaupunkia ja niillä kehyskuntia. 8

9 Metropolialueen esiselvitys 9

10 Metropolialueen esiselvitys Työ käynnistetty esiselvityksellä -> selvitykseen asetettiin johtoryhmä (Virkkunen, Kiuru, Pajunen, Mäkelä, Nenonen ja Lahti) Kuusi selvittäjää nimettiin, joiden tehtävänä on tehdä ehdotuksensa alueen tulevista kuntajakoselvitysalueista tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista metropolihallinnoksi lisäksi selvittäjien tulee arvioida ehdotusten vaikutuksia mm. kilpailukykyyn, viranomaisten toimintaan, yritysten toimintaedellytyksiin samoin kuin ehdotusten hallinnollisia, taloudellisia, ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Selvityksessä metropolialueen hallinnon rakenteiden kehittämistarpeita tarkastellaan mm. alueen tulevaisuuden sekä kansallisen että kansainvälisen kilpailukyvyn lähtökohdista Selvityshenkilöiden tulee ottaa huomioon mm. hallituksen linjaukset kuntauudistuksesta sekä hallituksen linjaukset kuntauudistusta ohjaavista kriteereistä Selvityshenkilöiden tulee jättää ehdotuksensa mennessä 10

11 Selvityshenkilöt kehitysjohtaja, HTM Jarmo Asikainen, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin, johtava lakimies, varatuomari Kirsi Mononen, VTM Pekka Myllyniemi, toimitusjohtaja, KTM Aija Tuimala ja VTM Juhani Turunen. Selvityshenkilöt toteuttavat selvityksen yhteistyössä. Selvityshenkilöistä: Paqvalin ja Mononen vastaavat erityisesti vaihtoehtoisista malleista metropolihallinnoksi; Asikainen, Myllyniemi, Turunen ja Tuimala erityisesti kuntajakoselvitysalueista. Asikainen ja Paqvalin yhdessä kuntajako- ja metropolihallinto-osion yhteensovittamisesta. 11

12 Kuntarakennelaki 12

13 Kuntajakolain muuttaminen ja täydentäminen kuntarakennelaiksi Yleistä Kuntajakolakiin sisällytetään säännökset kuntarakenteen kehittämisestä, kuntajaon muuttamisen edellytyksistä ja prosesseista, lain nimi muuttuu kuntarakennelaiksi. Kuntarakenneuudistusta koskevat määräaikaiset säännökset voimassa 2017 asti. Kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan kesällä Rakennelain keskeiset säännökset Selvitysvelvollisuus ja velvollisuuden sisältö Selvitysperusteet Selvitysten määräaika ja seuranta Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki

14 Selvitysvelvollisuus ja sen sisältö Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin selvitysperusteen. Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Selvitysvelvollisuuden sisältö Yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää vähintään (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta

15 Selvitysperusteet Palveluperuste (palveluiden edellyttämä väestöpohja) Yhdyskuntarakenneperusteet Työpaikkaomavaraisuusperuste (ei koske metropolialuetta) Työssäkäyntiperuste (ei koske metropolialuetta) Yhdyskuntarakenneperuste (ei koske metropolialuetta) Metropolialueperuste (koskee metropolialuetta) Talousperuste (kunnan taloudellinen tilanne)

16 4 c Palveluiden edellyttämä väestöpohja Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä alueen muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä alueella, jossa on 1. palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2. erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon, matalan kynnyksen palvelujen ja lähipalvelujen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3. perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 (palveluperuste).

17 4 d Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (1-3- mom) (ei metropolialue) Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää seuraavista vaihtoehtoisista selvitysperusteista valitsemansa perusteen: 1. kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhde on alle 80 prosenttia (työpaikkaomavaraisuusperuste); tai 2. kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Kunnalla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, jos kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan (yhdyskuntarakenneperuste). Työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä.

18 Kuntarakennelakiluonnos 4 d 4 mom Metropolialueperuste Helsingin metropolialueen tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Helsingin metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa.

19 4 e Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä (talousperuste): 1. kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2. kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3. kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää.

20 Kuntajaon muutosta koskeva päätöksenteko Lähtökohtana on, että valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä vain yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä Voimassa oleva poikkeus Vastustuksesta huolimatta voidaan päättää, jos kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymisestä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Uusi poikkeus koskee vain ns. kriisikuntia Valtioneuvosto voi päättää kuntajakoselvittäjän esityksestä kriisikuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien vastustuksesta huolimatta, jos muutos on tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Kuntien esitys kuntien yhdistämisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Lain perusteluissa: Esityksessä ei laajennettaisi valtioneuvoston toimivaltaa päättää yleisesti kuntien yhdistymisestä kuntien valtuustojen sitä vastustaessa. Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Ainoa poikkeus tästä olisi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn kytketty valtioneuvoston toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä. (s.6)

21 4 luku Erityinen kuntajakoselvitys 15 Erityisen kuntajakoselvityksen määrääminen Kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Erityinen kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi: 1) ministeriön aloitteesta; 2) kunnan esityksestä; tai 3) jos vähintään 20 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa, jäljempänä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta, koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille myös mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun arviointiryhmän ehdotuksesta. 21

22 16 Erityisen kuntajakoselvityksen toimittaminen Kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun siten kuin kuntien yhteisen esityksen valmistelusta 2 ja 3 luvussa säädetään. Jos erityinen selvitys koskee kunnan osan liittämistä toiseen kuntaan, selvittäjän on tarvittaessa laadittava myös erillinen ehdotus 37 :ssä tarkoitetusta kuntien välisestä taloudellisesta selvityksestä. Jos kuntajakoselvittäjä katsoo selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjän ehdotuksen sisällöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 6 ja 12 :ssä säädetään kuntien yhteisestä esityksestä. Jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Jos yhden tai useamman muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kuntalain 30 :ssä tarkoitetun kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntien yhdistymistä koskevasta ehdotuksestaan. Jos selvittäjä ehdottaa kansanäänestyksen toimittamista, ministeriö voi määrätä kansanäänestyksen toimitettavaksi siinä kunnassa tai niissä kunnissa, joissa valtuustot eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntien yhdistymisestä. Selvityksen toimittamisesta Tekijätiedot ja ministeriön ja/tai esityksen määräämistä nimi kunnallisista kansanäänestyksistä aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. 22

23 18 Päätöksenteon edellytykset kuntien yhdistyessä Valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin (poist.) 4 :ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 16 :ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Valtioneuvosto voi päättää 16 a :ssä tarkoitetusta kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. 23

24 Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta yleisesti selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään

25 Uudistuksien kokonaisaikataulua ja kevään aikataulu Espoossa 25

26 Uudistusten aikataulut Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan / x.x.2013 Kesäkuu kriteerit Metropoliselvitys Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Aluekierros ja kuntien kuuleminen Kuntien toinen kuulemiskierros Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote Selvityshenkilötyöryhmä 26

27 Selvityksen logiikka Ehdotukset ja suositus Kuntien kuuleminen Selvityksen tavoitteet ja siinä huomioon otettavat keskeiset tekijät (toimeksianto) Alustavat ehdotukset kuntiin Perustelut kuntajaotusselvitysalueille Perustelut metropolihallintovaihtoehdoille Vaihtoehtojen vaikutusarviointi (toimeksianto) Metropolialueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellyttämän päätöksenteko- ja toimeenpanokyvyn tehostaminen METROPOLIALUEEN MUUTOSKRITEERIT Kuntarakenneselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehto 2-5 kpl Johtopäätökset asioista, joihin rakennemuutoksilla on vaikutettava ja voi vaikuttaa

28 Metropoliselvityksen aikataulu ja kuntien kuuieminen METROPOLIALUEEN ESISELVITYS VM:N TYÖ Johtoryhmän näkemykset selvityshenkilöiden alustavista ehdotuksista ja Selvityshenkilöiden ehdotusten esittely metropolipolitiikan neuvottelukunnalle Selvityshenkilöiden alustavat ehdotukset kuntiin Johtoryhmän näkemykset selvityshenkilöiden lopullisista ehdotuksista (?) Selvityshenkilöiden lopulliset ehdotukset ja suositus VM:lle VM:n lausuntopyyntö kunnille jälkeen Käännösvalmistelua Vuorovaikutus kuntien kanssa ja kuuleminen Keskustelu hallituksen ja johdon kanssa Kuntien johdon tapaamiset xx.xx. Hallituksen iltakoulut Kuntien lausunnot selvityshenkilöiden esityksistä VM:lle xx/2013 Valtuuston info Osasto 28

29 Aikataulu Espoossa: sinisellä metropoliesiselvitys ja vihreällä Kuntarakennelaki Tammikuu selvityshenkilöt valtuustoinfoon, valtuuston aluksi: alustavat ehdotukset Helmikuu selvityshenkilöt Kh:n kokoukseen: selvityshenkilöiden ehdotusten esittely ja Espoon kommentit Kh: lausunto Kuntarakennelaista Valtuusto: lausunto Kuntarakennelaista ( mennessä VM:n) metropoliselvityshenkilöiden ehdotus Metropolialueen kuntarakenteeksi ja metropolihallinnoksi Maaliskuu 2013 Metropoliesiselvityksen lausuntoaika toukokuuhun 29

30 VALTUUTETUILLE JA VARAVALTUUTETUILLE TARKOITETTU PEREHDYTYS KEVÄÄLLÄ 2013 Maanantai Espoo kiertoajelu (valtuutetut ja varavaltuutetut) Kaupunkikeskusten kehittäminen Länsi-metro Torstai ja perjantai valtuuston strategiaseminaari (valtuutetut / valtuutetun estyneenä varavaltuutettu) Strategia ja talous Valtuutettujen verkostoituminen Maanantai klo (valtuutetut ja varavaltuutetut) Kuntalaisten palvelut, Sosiaali- ja terveystoimi Maanantai klo (valtuutetut ja varavaltuutetut) Kuntalaisten palvelut, Sivistystoimi Maanantai klo (valtuutetut ja varavaltuutetut) Kuntalaisten palvelut, Tekninen ja ympäristötoimi ja palveluliiketoimi Maanantai klo (valtuutetut ja varavaltuutetut) Maankäyttö, asuminen, liikenne Maanantaina Valtuustoseminaari (valtuutetut / valtuutetun estyneenä varavaltuutettu) Strategia 30

31 Kiitos! 31