KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU STARTUP-YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU STARTUP-YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma Emil Virkki KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU STARTUP-YRITYKSISSÄ Kandidaatintyö Helsinki, Vastuuopettaja: Stina Immonen Työn ohjaaja: Petri Mannonen

2

3 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Emil Virkki Työn nimi: KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU STARTUP-YRITYKSISSÄ Sivumäärä: 21 Päiväys: Julkaisukieli: suomi Pääaine: Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen koodi: IL3008 TIIVISTELMÄ Startup-yritykset ovat olleet esillä julkisuudessa viime vuosina. Startup-yritykset ovat nuoria yrityksiä, jotka etenevät nopeasti ja joustavasti etsiessään markkinoitaan ja tarjoamaansa. Yritysten pienistä resursseista huolimatta käyttäjäkeskeinen suunnittelu on niille vähintään yhtä tärkeää kuin vakiintuneille yrityksille. Startup-yritysten vaatimusten ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun yhdistämisestä ei kuitenkaan löytynyt aiempaa tutkimusta. Tässä kandidaatintyössä pyrittiin selvittämään millaisia menetelmiä startup-yritykset käyttävät käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun ja millaisia kokemuksia niillä on eri mentelmistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelutukimuksena, johon osallistui 12 yritystä. Tutkimuksessa keskityttiin pääkaupunkiseudulla toimiviin ohjelmistoja ja ohjelmistopohjaisia palveluita suunnitteleviin startup-yrityksiin. Yleisimmiksi menetelmiksi osoittautuivat analytiikka, lainaaminen muista palveluista, haastattelut, vapaa käyttäjäpalaute, kyselyt sekä käyttäjätestit. Neljässä yrityksessä yhdistettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa Riesin The Lean Startupin hengessä. Tutkimuksessa selvisi, että startup-yritykset käyttävät vielä kevyempiä menetelmiä kuin perinteiset alennuskäytettävyysmenetelmät (discount usability), eikä menetelmiä usein sovelleta systemaattisesti. Yhdessäkään yrityksessä ei ollut formaalia, dokumentoitua, käyttäjäkeskeistä prosessia. Yritysten kokemuksiin eri menetelmistä ei saatu luotettavaa vastausta, sillä yritykset eivät vielä tässä liiketoiminnan vaiheessa kyenneet arvioimaan eri menetelmien toimivuutta. Työn ohjaaja(t): Petri Mannonen Vastuuopettaja: Stina Immonen Asiasanat: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, startup-yritykset

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 Johdanto Teoreettinen tausta Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Startup-yritysten toimintatavat Käyttäjäkeskeinen suunnittelu vähillä resursseilla Menetelmät ja aineisto Tulokset ja niiden tarkastelu Kokonaisprosessi A/B-testaus Analytiikka Asiantuntija-arvioinnit Haastattelut Kyselyt Käyttäjäpalautteen kerääminen Käyttäjätestaus Käyttäjäyhteisöt Lainaaminen muista palveluista Persoonat Skenaariot Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tiedon yhdistäminen Tulosten arviointi Yhteenveto Johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet Liite 1: Haastattelurunko Liite 2: Haastattelujen yhteenvedot... 4

5 1 Johdanto Startup-yritykset ovat olleet esillä julkisuudessa viime vuosina. Ne ovat nuoria yrityksiä, joille on ominaista nopealiikkeisyys ja markkinoiden etsiminen. Hyvä käyttäjäkokemus on startup-yrityksille yhtä tärkeää kuin suurille vakiintuneille yrityksille, sillä kilpailu on kovaa. Pienen yrityksen resurssit eivät kuitenkaan riitä perinteisiin, raskaisiin käyttäjäkeskeisiin menetelmiin. Käyttäjäkeskeisten menetelmien ja startup-yritysten vaatimusten yhteensovittamisesta ei kuitenkaan löytynyt kirjallisuutta. Tästä syystä aihe oli tutkimuskohteena hyvin kiinnostava. Erilaiset kevyet käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät, kuten Jacob Nielsenin discount usability, alennuskäytettävyys, voisivat antaa startup-yrityksille mahdollisuuden tarjota hyviä käyttökokemuksia ilman kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia. Raskaat, pitkäkestoiset ja vesiputousmaiset käyttäjäkeskeiset suunnitteluprosessit ja menetelmät eivät suoraan sovi startup-yrityksille paitsi kalleutensa vuoksi, myös siksi, että yritykset muuttavat jatkuvasti toimintaansa etsiessään kannattavia markkinoita ja tarjoamaansa. Startup-yrityksissä enemmän tai vähemmän formaalisti käytettyjen, ketterien ohjelmistokehitysmetodien ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun yhdistäminen voi myös olla haasteellista. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään millaisia menetelmiä ja käytäntöjä startup-yritykset käyttävät ja erittelemään yritysten kokemuksia niistä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka tuloksia käsiteltiin kvalitatiivisesti. Tutkimusta varten haastateltiin 12 startup-yritystä. Tutkimuksessa keskityttiin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin ohjelmistoja tai ohjelmistopohjaisia palveluita kehittäviin startup-yrityksiin tekijän koulutustaustan vuoksi sekä siksi että yritykset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Lisäksi tällaisten yritysten runsas määrä helpotti haastateltavien löytämistä hyvin useat startup-yritykset kehittävät ohjelmistoja ja niihin perustuvia palveluita, koska alkuvaiheessa ohjelmistojen kehittäminen vaatii vain pieniä taloudellisia panostuksia. 2

6 Tutkimuskysymyksiksi tiivistyivät seuraavat: Millaisia käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmiä ohjelmistoalan startupyritykset käyttävät? (1) ja Millaiset käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmät ja käytännöt ohjelmistoalan startup-yritykset kokevat hyödyllisiksi ja toimiviksi ja toisaalta millaiset menetelmät ja käytännöt ne ovat todenneet ongelmallisiksi? (2) Tutkimuksessa esitellään ensin taustatietoa käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta, startupyritysten toimintatavoista sekä kevyistä käyttäjäkeskeisistä menetelmistä. Seuraavaksi kuvataan tutkimuksessa käytetty menetelmä ja tutkimusaineisto ja esitellään löydökset haastatteluista. Lopuksi vedetään yhteen startup-yritysten käyttämiä menetelmiä ja pohditaan tutkimuksen onnistumista. 2 Teoreettinen tausta Aiempi tutkimus käyttäjäkeskeisyyden ja startup-yrityksille ominaisten reunaehtojen ja vaatimusten yhdistämisestä vaikuttaa olevan vähäistä, joten aihetta pyrittiin lähestymään samanaikaisesti kummastakin suunnasta. Tässä luvussa esitellään käyttäjäkeskeisen suunnittelun määritelmä, kuvataan startup-yritysten ominaispiirteitä, jotka erottavat ne muista yrityksistä sekä eritellään muutamia kevyitä käyttäjäkeskeisiä menetelmiä. 2.1 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on tälle tutkimukselle keskeinen käsite. Löyhästi käyttäjäkeskeinen suunnittelu voitaisiin määritellä suunnitteluksi, jossa käyttäjä on keskiössä tuotetta siis suunnitellaan käyttäjiä varten ja näiden tarpeet huomioon ottaen sen sijaan, että keskityttäisiin vain teknisiin ratkaisuihin tai myynnin kannalta tärkeisiin ominaisuuksiin. On kuitenkin olemassa täsmällisempikin määritelmä. ISO-standardi ISO :en Human-centered design for interactive systems (2010) mukaan käyttäjäkeskeinen suunnittelu on lähestymistapa järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen, jonka tarkoituksena on tehdä vuorovaikutteisista järjestelmistä käytettävämpiä keskittymällä järjestelmän käyttöön ja soveltamalla ergonomiaa sekä käytettävyystietoa ja tekniikoita (käännös kirjoittajan). Standardissa puhutaan varsinaisesti ihmiskeskeisestä suunnittelusta (human-centered design). Tarkoituksena on korostaa, että huomioon otettava ihminen ei välttämättä ole 3

7 tuotteen käyttäjä, vaan voi olla myös sidosryhmään kuuluva henkilö, johon tuote välillisesti vaikuttaa. Sivuhuomiona standardissa kuitenkin mainitaan, että termejä käyttäjäkeskeinen ja ihmiskeskeinen käytetään käytännössä toistensa synonyymeina. Standardin aiemmassa versiossa käytettiinkin termiä user-centered design, käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Koska ihmiskeskeinen suunnittelu ei ole suomen kielessä vakiintunut termi, käytetään tässä tutkimuksessa vielä nimitystä käyttäjäkeskeinen suunnittelu. (ISO , 2010) ISO :en (2010) mukaan käyttäjäkeskeiseen lähestymistapaan kuuluvat suunnitteluprosessista riippumatta aina seuraavat periaatteet: a) suunnittelu pohjautuu ymmärrykseen käyttäjistä, tehtävistä ja käyttöympäristöstä b) käyttäjät osallistuvat prosessiin koko suunnittelun ja kehityksen ajan c) suunnittelua ohjaa ja kehittää käyttäjäkeskeinen arviointi d) prosessi on iteratiivinen e) suunnittelu huomioi koko käyttäjäkokemuksen f) suunnittelutiimissä on monialaista osaamista ja monialaisia näkökulmia ISO kuvaa myös käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin, joka on esitetty kuvassa 1. Prosessi alkaa käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin suunnittelusta. Tämän jälkeen prosessi jatkuu iteratiivisesti käyttökontekstin ymmärtämisestä ja määrittelystä käyttäjävaatimusten määrittelyyn, suunnitteluratkaisujen toteutukseen ja arviointiin. Prosessi päättyy, kun suunnitteluratkaisut täyttävät käyttäjävaatimukset. (ISO , 2010) 4

8 Kuva 1: Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen vaiheiden väliset suhteet (ISO , 2010). Koska tutkimus käsittelee käyttäjäkeskeisyyttä yrityksissä, on tärkeää erottaa käsitteet käyttäjäkeskeisyys ja asiakaskeskeisyys. Asiakas ja käyttäjä voivat olla eri tahoja: usein esimerkiksi asiakas on yritys ja käyttäjä on yrityksen työntekijä. Yritys saattaa toimia hyvinkin asiakaskeskeisesti, mutta sen tuotteet saattavat silti olla hyvin vaikeita käyttää: tuotteet täyttävät asiakasyritysten tarpeet ominaisuuksien kannalta, mutta eivät huomioi loppukäyttäjän tarpeita tai työympäristöä. Käyttäjäkeskeisyyden ISO-määritelmälle keskeistä on järjestelmien tekeminen käytettävämmiksi soveltamalla käytettävyystietoa ja keskittymällä siihen miten järjestelmää käytetään. Käyttäjäkeskeisyyden ja asiakaskeskeisyyden ero voidaan nähdä siinä, että käyttäjäkeskeisyydessä oleellista on se miten tuotetta käytetään, asiakaskeskeisyydessä se miten asiakas saadaan ostamaan se. Käyttäjäkeskeisyyden saavuttamista edesauttaa suunnitteluprosessi, jossa selvitetään käyttäjän tarpeet ja käyttökonteksti, huomioidaan se suunnittelussa ja testataan järjestelmää iteratiivisesti. 2.2 Startup-yritysten toimintatavat Startup-yritysten ja vakiintuneiden yritysten haasteet ja lähtökohdat eroavat toisistaan. Pienten yritysten resurssit ovat hyvin rajalliset mutta samanaikaisesti niillä on kova kiire markkinoille. Ne eivät vielä tunne markkinoitaan eivätkä voi tietää ovatko asiakkaat edes kiinnostuneita tuotteesta. Seuraavassa kuvaillaan kaksi lähestymistapaa, 5

9 joita startup-yritykset voivat soveltaa kehittäessään liiketoimintaansa välttyäkseen kehittämästä tuotetta jota kukaan ei halua ostaa. Blankin (2007) mukaan startuppien ongelmana on usein se, että ne suhtautuvat liiketoimintamallinsa ja tuotekonseptinsa muodostamiseen kuin perinteiseen tuotekehitykseen. Siksi ne eivät vielä tunne markkinoitaan, kun ne sitoutuvat tiettyyn tuotekonseptiin, jolloin ne sijoittavat huomattavia resursseja sellaisen tuotteen kehittämiseen, jota kukaan ei välttämättä ole kiinnostunut ostamaan. Blankin kehittämä asiakaskehitysmalli (Customer Development Model) pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan viemällä tuotteen aikaisin potentiaalisten asiakkaiden arvioitavaksi käytännössä. Blank jakaa mallinsa neljään vaiheeseen: asiakkaiden löytämiseen (customer discovery), asiakkaiden vahvistamiseen (customer validation), asiakkaiden luontiin (customer creation) ja yrityksen rakentamiseen (company building). Asiakkaiden löytämisvaiheessa yritys selvittää ratkaiseeko sen tuote asiakkaiden ongelman ja onko ongelma asiakkaille tärkeä. Asiakkaiden vahvistamisvaiheessa yritys myy tuotettaan kokeeksi selvittääkseen luotettavasti, ovatko asiakkaat valmiita maksamaan tuotteesta. Tähän ei riitä pari sattumalta onnistunutta kauppaa, vaan myyntiprosessin on oltava toistettava. Mikäli jommassakummassa vaiheessa osoittautuu, että alkuoletukset markkinoista olivat virheellisiä, liiketoimintasuunnitelmaa korjataan ja aloitetaan uudestaan ensimmäisestä vaiheesta. Asiakkaiden luontivaiheessa yritys alkaa luoda laajempaa kysyntää tuotteelleen esimerkiksi mainonnan avulla. Ajatuksena on, että yritys alkaa käyttää merkittäviä summia rahaa vasta tässä vaiheessa, kun on jotakuinkin varmaa, että tuote toimii. Lopuksi yritys muuntautuu oppimiseen keskittyvästä organisaatiosta suoritusorganisaatioksi yrityksen rakentamisvaiheessa. (Blank, 2007) Toinen monien startup-yritysten toimintaan vaikuttanut näkemys on Riesin (2009) Lean-ajattelua startup-yritysten innovaatiotyöhön yhdistävä Lean Startup lähestymistapa. Lean startup tähtää pohjimmiltaan samaan kuin Blankin asiakaskehitysmalli: tarkoituksena on välttää tilanne, jossa kalliilla kehitetylle tuotteelle ei olekaan kysyntää. Riesin ajatuksena on välttää turhaa työtä testaamalla oletuksia markkinoista ja asiakkaista kehittämällä tuotteestaan yksinkertaisin mahdollinen versio, minimum viable product (MVP), joita testataan asiakkailla. MVP voi olla heikkolaatuinen alfa-versio tuotteesta tai siinä saattaa olla vain muutamia ominaisuuksia. MVP voi olla jopa pelkkä verkkomainos, jota klikattuaan käyttäjä voi antaa sähköpostiosoitteensa saadakseen ilmoituksen kun tuote julkaistaan. Tarkoituksena on kvantitatiivisesti selvittää, onko tuotteelle todellisia markkinoita. Ries painottaa teoksessaan MVP:n kysynnän mittaamista objektiivisesti ja kysynnän 6

10 tai sen puuttumisen syiden selvittämistä kvalitatiivisesti haastatteluin ja käyttäjätestein. Näin liiketoimintamallia voidaan muokata nopeasti vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Molemmat lähestymistavat ovat iteratiivisia: yritys selvittää jatkuvasti, ovatko sen liiketoimintasuunnitelma ja -oletukset järkeviä ja tekee korjausliikkeitä tarvittaessa. Tämä muistuttaa ISO :ssa kuvattua käyttäjäkeskeistä tuotekehitysprosessia, jossa joka iteraatiolla selvitetään suunnitelmien järkevyys käyttäjien kanssa. Blankin ja Riesin metodologiat soveltavat samaa ajatusta liiketoimintaan ja asiakkaisiin: liiketoimintaa testataan iteratiivisesti ja systemaattisesti asiakkaiden kanssa ja korjataan havaitut ongelmat. Käyttäjäkeskeisyys ja liiketoiminnan kehittäminen ovat siksi hyvin yhteen sovitettavissa. 2.3 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu vähillä resursseilla Pienet organisaatiot eivät useinkaan voi käyttää huomattavia resursseja käytettävyystyöhön, vaan joutuvat tyytymään kevyempiin menetelmiin. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi etäkäytettävyystestit, heuristiset arviot sekä persoonat ja skenaariot. Seuraavaksi kuvataan erilaisia kevyitä menetelmiä ja niiden hyviä ja huonoja puolia. Menetelmät on tarkoitettu käyttäjätiedon keräämiseen, käyttäjän huomiointiin suunnittelussa tai suunnitteluratkaisujen arviointiin. Nielsen (1993 s ) käyttää kevyistä menetelmistä termiä alennuskäytettävyys, (discount usability). Nielsenin mukaan on parempi käyttää kevyempiä, epätarkempia menetelmiä kuin ei mitään jos suunnittelijat vaativat vain parhaiden menetelmien käyttöä, voi käyttäjäkeskeinen suunnittelu jäädä kokonaan tekemättä kun raskaisiin menetelmiin ei olekaan varaa. Nielsen pitää kevyinä menetelminä käyttäjien työn seurantaa (user and task observation), yhden polun prototyyppejä (scenarios), yksinkertaistettua ääneen ajattelua (simplified thinking aloud) sekä heuristista arviointia (heuristic evaluation). Käyttäjien seurannalla Nielsen tarkoittaa lähinnä käyttäjien työn hiljaista tarkkailua. Yhden polun prototyypit ovat prototyyppejä, joissa on toteutettu vain yksi toiminto ja sekin vain pinnallisesti. Käyttäjä ei siis voi poiketa tehtävän edellyttämältä reitiltä lainkaan. Yksinkertaistettu ääneen ajattelu taas on tavanomainen käytettävyystesti, jossa käyttäjä ajattelee testiä suorittaessaan ääneen. Yksinkertaistetussa ääneen ajattelussa testaaja ei kuitenkaan ole korkeasti koulutettu ammattilainen eikä testiä nauhoiteta syvällistä analyysiä varten, vaan testin analysointi perustuu testaajan tekemiin muistiinpanoihin. Heuristisessa arviossa muutama asiantuntija käy käyttöliittymän läpi periaatejoukon eli heuristiikan avulla. Nielsenin 7

11 mukaan iteratiivinen kehitys käyttäjäpalautteen pohjalta on erityisen tärkeää myös kevyitä menetelmiä käytettäessä. (Nielsen, 1993 s ) Benyon (2010, s ) kuvailee kaksi kevyttä menetelmää suunnittelun tueksi: persoonat ja skenaariot. Persoonat ovat fiktiivisiä esimerkkikäyttäjiä, joista on kuvattu nimi, taustatietoja ja tärkeimpänä tavoitteet ja pyrkimykset. Persoonat auttavat suunnittelijaa muistamaan, millaisille henkilöille käyttöliittymää suunnitellaan. Erilaisia persoonia luodaan useita suunnittelun tueksi. Skenaariot taas ovat konkreettisia tarinoita, joissa käyttäjät käyttävät tuotetta jossakin kontekstissa tavoitteidensa saavuttamiseen skenaarioiden avulla voidaan hahmottaa käyttäjien tehtävät sekä kontekstit, joissa tehtäviä tehdään. (Benyon 2010, s ) Haastattelut ja kyselyt ovat käyttäjäkeskeisen suunnittelun perustyökaluja. Niiden avulla saadaan kerättyä käyttäjien omia tulkintoja ja tekemistensä taustoja (Hyysalo 2009, s. 125). Hyysalon mukaan haastatteluita ei sovelleta ainoastaan sellaisenaan, vaan useimmat muutkin menetelmät sisältävät haastattelua osana menetelmää. Haastattelut ja kyselyt eivät sinällään ole kevyitä menetelmiä, mutta niitä voidaan mielestäni soveltaa pienilläkin resursseilla noudattamalla vapaamuotoisempaa rakennetta ja dokumentointia sekä tinkimällä vastaajien määrästä. Tällä tavoin saadaan vähemmän luotettavia tuloksia, mutta päästään kuitenkin parempaan tulokseen kuin kokonaan ilman haastattelua. Käytännössä kevyisiin menetelmiin voitaisiin hyvin lukea myös kevyt ja vapaamuotoinen käyttäjien seuraaminen heidän käyttäessään tuotetta sekä etäkäytettävyystestit. Etätestejä voidaan suorittaa siten, että testaaja on eri paikassa kuin koehenkilö ja testaaja seuraa käyttäjän toimintaa kameran, mikrofonin ja ruutukaappausten avulla. Etätestissä testaaja ja käyttäjä voivat olla paitsi eri paikoissa, myös ajallisesti erotettuina: nauhoitteiden avulla testi voidaan analysoida jälkikäteen. Tällä tavoin voidaan välttää matkakuluja ja testata tuotetta aidommassa ympäristössä. Hartsonin ynnä muiden mukaan käyttäjät pystyivät itse hyvin tunnistamaan ja kuvailemaan ongelmakohtia. Etätestien ongelmaksi he toteavat käyttäjien taipumuksen unohtaa ajatella ääneen, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Vaikka etätestit ovat edullisia, ne vaativat silti aikaa analysointiin ja valmisteluun. (Hartson ym. 1996, s. 29) Erilaiset verkkopalvelut, kuten usertesting.com, mahdollistavat etäkäyttäjätestien teettämisen kustannustehokkaasti. Testiä varten tarvitsee vain määritellä tehtävät ja pientä korvausta vastaan tilaaja saa nauhoitteen useamman kohderyhmään kuuluvan käyttäjän toiminnasta sekä näiden vastaukset haluamaansa kyselyyn. (How it works, 2012) 8

12 Hasan ym. (2009) ovat tutkineet web-analytiikkatyökalujen hyödyntämistä verkkokauppojen käytettävyyden parantamisessa verrattuna heuristisiin arvioihin. Tutkimuksessa todettiin, että analytiikkatyökalujen metriikat voivat osoittaa nopeasti, helposti ja edullisesti käytettävyyden ongelma-alueita. Analytiikkaohjelmat voivat jopa osoittaa tietyt sivut, joissa ongelmia on. Metriikoiden avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi, että sivuston tuotehaku ei palvele käyttäjiä - ne eivät kuitenkaan itsessään kerro mikä haussa on vikana. Tässä suhteessa heuristinen arvio on tehokkaampi: se paljastaa suoraan ongelmia, eikä pelkkiä ongelma-alueita ja mahdollistaa täten suoraan ongelmien korjaamisen. Kirjoittajat suosittelevatkin analytiikan yhdistämistä muihin käytettävyysmetodeihin, kuten heuristisiin arvioihin. (Hasan ym., 2009) Backstromin ja Kleinbergin (2011) mukaan A/B-testaus on menetelmä, jonka avulla voidaan selvittää kumpi kahdesta suunnitteluvaihtoehdosta on käyttäjälle mieluisampi näyttämällä osalle käyttäjistä eri vaihtoehto kuin toisille. Heidän kuvaamassaan perustapauksessa pienelle osalle käyttäjistä esitetään muokattu versio käyttöliittymästä ja analytiikan avulla selvitetään, kumpi käyttöliittymistä johtaa useammin haluttuun tulokseen. Esimerkiksi verkkokauppa voisi testata tuotesivullaan uutta asettelua A/Btestauksen avulla: osalle käyttäjistä näytettäisiin vanha tuotesivu ja osalle uusi ja tämän jälkeen analytiikan avulla selvitettäisiin kuinka moni käyttäjä kummastakin ryhmästä keskimäärin päätyi ostamaan tuotteen. Vaikka A/B-testaus ei varsinaisesti ole käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmä, sen avulla voidaan valita vaihtoehtoisista suunnitteluratkaisuista käyttäjille sopivimmat, helpoimmat tai mieluisimmat. Lewis ja Rieman (1993, s. 26) pitävät älykästä lainaamista (intelligent borrowing), eli suunnitteluratkaisujen perusteltua kopioimista olemassa olevista tuotteista, hyvänä käyttöliittymäsuunnittelun menetelmänä kolmesta syystä: 1. Hyvistä käyttöliittymistä kopioidut ratkaisut ovat todennäköisesti parempia, kuin mitä suunnittelija pystyisi itse keksimään. 2. Kun suunnitteluratkaisuja lainataan käyttäjille ennestään tutuista lähteistä, käyttäjät osaavat käyttää niitä ilman opettelua. 3. Lainaaminen säästää aikaa suunnittelussa ja usein myös toteutuksessa. Älykkäässä lainaamisessa oleellista on ymmärtää miksi jokin ominaisuus on toteutettu niin kuin se on (s. 28). Suunnitteluratkaisujen kopioiminen miettimättä perusteluja ei ole älykästä lainaamista. Tässä luvussa esiteltiin joitakin mahdollisia menetelmiä käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun pienillä resursseilla, esimerkiksi kevyitä käyttäjätestejä, analytiikkaa, persoonia ja haastatteluja. Erilaiset menetelmät soveltuvat erilaisille palveluille ja erilaisten yritysten resursseihin. Lisäksi erilaiset menetelmät myös täydentävät 9

13 toisiaan: vaikka menetelmät on tarkoitettu joko käyttäjätiedon keräämiseen, suunnitteluratkaisujen tuottamiseen tai ratkaisujen arviointiin, ei näitä aktiviteetteja voi aina erottaa toisistaan. 3 Menetelmät ja aineisto Tutkimuskysymykseen vastaamiseksi kerättiin tietoa haastattelemalla 12 startupyritystä. Tämän lisäksi kirjallisuudesta kerättiin taustatietoa haastattelurungon valmistelua ja tulosten käsittelyä varten. Kirjallisuudesta etsittiin taustatietoa startup-yrityksistä sekä pienen budjetin käytettävyystyöstä. Kirjallisuudesta pyrittiin selvittämään, millaisia erityisiä tarpeita ja toimintatapoja startupeilla on muihin yrityksiin verrattuna. Koska startup-yrityksillä ei useinkaan ole alkuvaiheessa käytettävissään suuria budjetteja, myös alennuskäytettävyys (discount usability) tarjoaa pohjaa sille, miten ne saattaisivat huomioida käytettävyyttä tuotekehityksessään. Empiirisen tiedonkeruun menetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska muut vastaavat menetelmät, kysely ja strukturoitu haastattelu, eivät olisi soveltuneet tällaiseen tutkimukseen. Teemahaastattelussa voidaan kysyä avoimia kysymyksiä ja jatkokysymyksiä vastausten perusteella (Hyysalo, 2009) ja näin saavuttaa tarkempi kuva yrityksen toimintatavoista. Strukturoitu kysely tai haastattelu rajoittaa vastauksen ennalta määriteltyihin kysymyksiin, joten se ei voi antaa vastausta kysymyksiin joita ei alun perin tiedetty edes kysyä (Hyysalo, 2009). Teemahaastattelulla oli mahdollista kerätä tietoa menetelmistä ja käytännöistä, joiden olemassaolosta ei haastatteluja aloitettaessa ollut edes tietoa. Lisäksi kyselyihin olisi ollut vaikea saada riittävää vastausastetta (Hyysalo, 2009). Haastattelut tehtiin maalis-huhtikuussa Ne olivat kvalitatiivisia, avoimia haastatteluja, joissa käytettiin apuna löyhää kysymys- ja teemarunkoa (Liite 1). Tarkoituksena oli saada yleiskuva yrityksen toimintatavoista käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa ja tämän perusteella esittää tarkempia kysymyksiä menetelmistä ja käytännöistä. Haastatteluissa haettiin, paitsi objektiivista tietoa käytetyistä käytännöistä ja menetelmistä, myös yrityksen edustajan subjektiivisia näkemyksiä niiden hyödyllisyydestä ja toimivuudesta kyseisessä yrityksessä, sekä siitä millaisia ongelmia ja hyviä puolia niissä on. Kysymysrungossa on myös erikseen mainittu muutamia menetelmiä, joita käytettiin avustavina esimerkkeinä jos haastateltava ei suoraan osannut mainita kaikkia käyttämiään menetelmiä tai ymmärtänyt kysymystä. Tarkoituksena ei ollut selvittää tarkkoja prosesseja tai menetelmien soveltamisen 10

14 yksityiskohtia, vaan saavuttaa yleiskuva siitä, millaisia menetelmiä ja käytäntöjä yritys käyttää, miten niitä käytetään ja kuinka hyvin ne toimivat. Haastattelun alkulämmittelyksi ja aineiston käsittelyn tueksi kysyttiin myös taustatietoa yrityksen tuotteesta tai palvelusta, asiakkaista, loppukäyttäjistä, organisaatiosta sekä historiasta. Tämän jälkeen yritettiin muodostaa yleiskäsitys yrityksen tuotekehitysprosessista ja käytännöistä käyttäjäkeskeisyyden näkökulmasta. Yleiskäsitystä täsmennettiin selvittämällä menetelmiä ja käytäntöjä, joita yritys hyödyntää käyttäjätiedon keräämiseen, suunnitteluun sekä tuotteen validointiin. Sekä aiempien kohtien aikana, että myös erikseen lopuksi, kysyttiin yrityksen subjektiivisia kokemuksia eri menetelmistä. Täsmentävillä kysymyksillä selvitettiin menetelmien yksityiskohtia sen verran, että saatiin selville, mitä tai millaista menetelmää haastateltava tarkoittaa. Esimerkiksi haastateltava saattaisi tarkoittaa sanalla käyttäjätesti joko käytettävyystestiä tai beta-vaiheen testikäyttöä. Haastattelut toteutettiin yritysten ehdottamissa tiloissa ja ne nauhoitettiin käsittelyä varten. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, lukuun ottamatta yhtä haastattelua, johon osallistui haastattelijan lisäksi kaksi henkilöä. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Muistiinpanoja ei tehty itse haastatteluiden aikana, mutta mieleen jääneitä seikkoja pyrittiin kirjoittamaan ylös pian haastattelun jälkeen. Haastattelut käytiin läpi nauhoilta ja kirjattiin oleellisimmat esiin tulleet seikat ylös niitä ei litteroitu sellaisenaan tekstiksi. Syksyllä haastateltavilta pyydettiin vielä korjauksia haastatteluiden yhteenvetoihin, ja osasta yrityksiä niitä saatiinkin. Haastattelu on menetelmänä kohtuullisen luotettava. Ongelmaksi saattavat kuitenkin muodostua johdattelevat kysymykset ja muut vääristymät (Hyysalo, 2009 s ). Haastattelurungossa mainitut esimerkit tuntuivat ajoittain ohjailevan haastateltavia. Lisäksi kahdessa yrityksessä haastateltava ei ollut paras henkilö yrityksessä vastaamaan käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä koskeviin kysymyksiin. Tarkentavien kysymysten perusteella tämä on kuitenkin johtanut enemmänkin vajavaisen kuin väärän kuvan muodostumiseen yrityksen toiminnasta joitakin menetelmiä tai niiden yksityiskohtia on voinut jäädä puuttumaan, mutta olemattomia menetelmiä haastateltavat eivät ole kuvanneet. Haastattelun tulosten tulkinta ja menetelmien luokittelu ei myöskään aina ollut yksiselitteistä. Tuloksia voidaan pitää haastattelumenetelmän haasteet huomioiden melko luotettavina. Joitakin menetelmiä on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, eikä tietoa eri menetelmien yleisyydestä voida pitää täydellisen tarkkana. Otoksen koko (12 yritystä) on melko pieni, joten kvantitatiivista tietoa ei tuloksista voi johtaa esimerkiksi eri menetelmien suhteellista yleisyyttä ei ole järkevää yrittää 11

15 päätellä haastattelujen tuloksista. Lisäksi joitakin menetelmiä saatetaan käyttää joissakin yrityksissä, vaikka tässä tutkimuksessa menetelmää ei olisikaan tullut vastaan. Haastatteluiden perusteella voidaan kuitenkin tunnistaa joitakin menetelmiä, joita selvästi yleisesti käytetään. Kaikki haastatellut yritykset ovat suomalaisia, pääkaupunkiseudulla toimivia yrityksiä. Tuloksia ei voida yleistää maailmanlaajuisesti, sillä kulttuurisista, poliittisista ja taloudellisista syistä johtuen toimintatavat voivat olla erilaisia ulkomaisissa yrityksissä. Toistettaessa tutkimus joukolle suomalaisia startup-yrityksiä voidaan odottaa saatavan kvalitatiivisesti vastaavia tuloksia. Kuitenkin, pienehköstä otoksesta johtuen, joitakin menetelmiä ei välttämättä löydy ja vastaavasti uusia menetelmiä voi löytyä. Määrällisesti tulokset eivät todennäköisesti ole samankaltaisia kuin tässä tutkimuksessa. Koska haastattelu on avoin, haastattelijan toiminta ja ratkaisut haastattelun aikana vaikuttavat myös paljon tuloksiin. Liian pinnallisessa haastattelussa voi myös jäädä havaitsematta asioita, joita tässä tutkimuksessa on löydetty. 4 Tulokset ja niiden tarkastelu Tutkimusta varten haastateltiin 12 yritystä. Kuvaukset yrityksistä, niiden käyttämistä menetelmistä ja kokemuksista on esitetty liitteessä 2. Yhteenveto haastatelluista yrityksistä on kuvattu taulukossa 1. Taulukossa eritellään yritysten asiakkaat, loppukäyttäjät sekä tuotekehityksen vaihe. Yrityksen ikää tai työntekijämäärää ei ole esitetty, sillä startup-yritysten kohdalla ne saattavat olla harhaanjohtavia: liikeideaa ja tuotetta on saatettu kehittää jo vuosia ennen yrityksen perustamista ja riskirahalla voidaan ostaa paljon alihankintaa ja konsultointia, joka ei näy työntekijämäärässä. 12

16 Taulukko 1: Haastatellut yritykset Nimi Asiakkaat Loppukäyttäjät Vaihe Mindo (*) Yritykset Kuluttajat Julkinen testikäyttö Holvi Kuluttajat ja yhteisöt Kuluttajat ja yhteisöt Julkinen testikäyttö Movenote Yritykset Yritykset Julkaistu Yritys 4 Ei vielä tiedossa Kuluttajat Suljettu testikäyttö Yritys 5 Yritykset Yritykset Julkaistu Etuma Yritykset Yritykset Julkaistu Yritys 7 Yritykset Yritykset ja kuluttajat Julkaistu FinderBase Kuluttajat ja yhteisöt Kuluttajat ja yhteisöt Julkaistu Kiosked Yritykset Kuluttajat ja yritykset Julkaistu Playmysong Yritykset ja kuluttajat Kuluttajat ja yritykset Julkaistu Tellyo Yritykset Kuluttajat Ei julkaistu Yritys 12 Yritykset Kuluttajat ja yritykset Julkaistu *) Mindo toimii varsinaisesti toisen perustajan yrityksen alaisuudessa, mutta itsenäisenä organisaationa Yritysten markkinat ja tuotteet olivat keskenään melko erilaisia. Kolme yritystä suunnitteli tuotteita tai palveluita yrityksille ja kolme yritystä kuluttajakäyttäjille. Kuusi yritystä suunnitteli tuotteita molemmille sektoreille. Suurin osa yrityksistä perusti kuitenkin liiketoimintamallinsa yritysmyyntiin. Osa tuotteista oli kaikille avoimia www-pohjaisia palveluita, osa mobiilisovelluksia ja osa yleisöltä suljettuja yrityssovelluksia. Kaksi palveluista oli lisäosia, joita voidaan liittää olemassa olevien sovellusten tai www-sivujen osiksi. Muiden käyttöliittymien lisäksi yhdessä palvelussa käytettiin merkittävästi sähköpostia ja yhdessä tekstiviestejä. Myös käyttäjäkeskeisyyden tärkeys koettiin eri yrityksissä hyvin eri tavalla toiset tekivät runsaasti haastatteluja ja käyttäjätestejä, toiset perustivat suunnittelunsa myyjien kertomuksiin asiakkaan tarpeista. Tutkimuksen kannalta ongelmallista oli, että yritysten liiketoiminta oli kaiken kaikkiaan alkuvaiheessa. Osa yrityksistä ei ollut vielä edes julkaissut tuotettaan. Tästä syystä yritysten oli hyvin vaikeaa luotettavasti arvioida eri menetelmien hyödyllisyyttä: ennen tuotteen julkaisua ja toiminnan vakiintumista on vaikea arvioida kuinka hyvin suunnittelussa ollaan onnistuttu. Lisäksi voi olla vaikea erottaa liiketoimintamallin tai toteutuksen puutteista ja itse menetelmien puutteista johtuvia epäonnistumisia. 4.1 Kokonaisprosessi Yhdessäkään yrityksessä ei käytetty formaalia ISO :ssa kuvattua käyttäjäkeskeistä tuotekehitysprosessia. Missään yrityksessä ei esimerkiksi kattavasti selvitetty kaikkia käyttötilanteita ja ympäristöjä ennen suunnittelun aloittamista. 13

17 Tämä ei ole mitenkään yllättävää, sillä startup-yritysten toimintatavat voivat olla hyvin kevyitä, joustavia ja epäformaaleja. 4.2 A/B-testaus 3/12 yritystä käytti aktiivisesti A/B-testausta. Näistä kaksi yritystä aikoi lisätä A/Btestauksen käyttöä tulevaisuudessa. Lisäksi yksi yritys oli aikeissa ottaa menetelmän käyttöön. Yksi yritys teki A/B-testausta sovelluksensa iphone- ja Android-versioiden välillä. Näiden kolmen yrityksen lisäksi kaksi yritystä oli kokeillut A/B-testausta, mutta luopunut siitä. Toisessa yrityksistä palvelun pieni käyttäjämassa esti luotettavien tulosten saamisen. Toisessa yrityksessä A/B-testaus oli osoittautunut teknisesti hankalaksi eikä siihen ollut resurssien vähäisyyden takia aikaa paneutua. 4.3 Analytiikka 11/12 yritystä, eli lähes kaikki haastatellut, hyödynsivät analytiikkaa. Erityisesti analytiikan avulla seurattiin mitä ominaisuuksia käyttäjät käyttävät. Kaksi yritystä käytti analytiikkaa käytettävyysongelmien etsimiseen analytiikan avulla saatettiin esimerkiksi etsiä käyttötilanteista kohtia, joihin käyttäjät jäävät jumiin. Kaksi yritystä karsi analytiikan perusteella tarpeettomia ominaisuuksia pois käyttöliittymästä. Yksi yritys hyödynsi laajasti analytiikkaa ja arvioi sen perustella muun muassa suositusalgoritminsa toimivuutta seuraamalla esimerkiksi sitä, kuinka kauan käyttäjät katselivat suositeltua sisältöä. Yksi yritys käytti analytiikkaa lähinnä liikenteen lähteiden ja sivustolla vietetyn ajan seuraamiseen. Yksi yritys seurasi vain järjestelmän käytön määrää. Analytiikka koettiin laajalti hyödylliseksi. Sen koettiin kuitenkin tarvitsevan tuekseen muita menetelmiä, kuten haastatteluita. Yksi yritys totesi, ettei ominaisuuden käytön määrä kerro suoraan mitään: vähäinen käyttö voi kertoa joko ominaisuuden tarpeettomuudesta tai käytettävyysongelmasta. Se kummasta on kyse täytyy selvittää muita menetelmiä käyttäen. Samaa mieltä olivat tutkimuksessaan myös Hasan ym. (2009). Yhdessä yrityksessä analytiikan käyttöä hankaloitti palvelussa käsiteltävän tiedon luottamuksellisuus, joka esti keräämästä kattavaa analytiikkaa. 4.4 Asiantuntija-arvioinnit Asiantuntija-arvioinnilla tarkoitetaan tässä heuristisen arvion lisäksi myös muita käytettävyystarkastuksia, joissa yksi tai useampi asiantuntija käy käyttöliittymän läpi. Vain 1/12 yrityksessä oli teetetty formaali asiantuntija-arviointi, mikä oli yllättävän vähän. Lisäksi neljässä yrityksessä oli hyödynnetty yrittäjien verkostoja ja pyydetty 14

18 tutuilta käytettävyysasiantuntijoilta kommentteja käyttöliittymästä tai epäformaaleja arviointeja. 4.5 Haastattelut 8/12 yritystä oli tehnyt jonkinasteisia haastatteluja käyttäjien kanssa. Haastattelut olivat pääosin varsin vapaamuotoisia, lähes keskustelunomaisia. Haastatteluja niistä tekee kuitenkin toiminnan tavoitteellisuus (Hyysalo 2009, s. 125). Viidessä yrityksessä haastattelussa hyödynnettiin prototyyppiä tai haastattelu yhdistettiin käyttäjätestiin. Yhdessä yrityksessä käytetään vapaamuotoisia käyttäjähaastatteluja käyttödatan selittämiseen: mikäli jotakin ominaisuutta ei analytiikan mukaan käytetä, syy selvitetään käyttäjiä haastattelemalla. Formaaleja haastatteluja oli käytetty vain kolmessa yrityksessä. Kahdessa yrityksessä teetettiin formaali haastattelumuotoinen markkinatutkimus ennen palvelun kehittämistä. Toinen näistä sisälsi myös käyttäjien tarpeiden kartoitusta. Yksi yritys käytti aiemmin formaaleja haastatteluja myös käyttäjien tarpeiden selvittämiseksi, mutta luopui niistä epäluotettavuuden ja työläyden vuoksi. Vapaamuotoisiin haastatteluihin oltiin yrityksissä pääosin tyytyväisiä. Yhdessä yrityksessä korostettiin haastattelun avoimuuden tärkeyttä, sillä strukturoidussa haastattelussa saadaan vastaus vain kysymyksiin, jotka tiedetään kysyä. Yksi yritys piti formaaleja haastatteluja liian raskaina suhteessa kerätyn tiedon hyödyllisyyteen ja luotettavuuteen. Käyttäjät eivät kyenneet ilmaisemaan tarpeitaan eivätkä objektiivisesti arvioimaan omaa toimintaansa. Myös Hyysalo (2009) varoittaa näistä vaaroista. Lisäksi yrityksessä oltiin sitä mieltä, että yhden asiakkaan liika kuunteleminen voi haitata kokonaisuutta. Käyttäjien päivittäisten toimien seuraaminen tai kontekstisidonnainen haastattelu voisi auttaa saamaan luotettavamman kuvan käyttäjien toiminnasta, mutta ne ovat hyvin raskaita pienille yrityksille. 4.6 Kyselyt 6/12 yritystä käytti erilaisia kyselyitä. Neljässä yrityksessä oli tehty käyttäjäkyselyitä palvelun julkaisun jälkeen. Näistä kolmessa yrityksessä kysymykset olivat avoimia, yhdessä monivalintoja. Yksi yritys kokeili avoimien kyselyiden lisäksi lyhyitä, yhden kysymyksen monivalintoja. Avoimissa kyselyissä kysyttiin sekä taustatietoja että konkreettisia kehitysehdotuksia. Yksi yrityksistä teki kyselyn palvelun kohderyhmälle ennen toteutuksen aloittamista. Yksi yritys käytti aiemmin kyselyitä, mutta luopui niistä. Syynä oli yrityksen pieni asiakaskunta ja kyselyiden alhainen vastaustaajuus, mikä johti siihen, että kyselyiden luotettavuus oli kyseenalainen. Lisäksi yrityksessä 15

19 oltiin sitä mieltä, että kyselyihin vastaavat aina tietynlaiset käyttäjät, ja tulokset ovat siksi vääristyneitä. Yksi yritys koki kyselyt erityisen hyödyllisiksi mainostajien kanssa keskustellessa. Yhdessä yrityksessä oli havaittu, että käyttäjäkyselyistä saadut kehitysehdotukset ovat usein samankaltaisia kuin mitä yrityksen sisälläkin on mietitty. Tämän koettiin toisaalta kyseenalaistavan kyselyjen hyödyllisyyttä, toisaalta vahvistavan, että yritys on oikealla tiellä. Samassa yrityksessä koettiin, että kyselyt eivät tarjoa kovin laajaa kuvaa käyttäjistä: niillä saa vastauksia vain kysymyksiin, joita on ymmärtänyt kysyä. Samaa mieltä oltiin myös eräässä yrityksessä, joka ei käyttänyt kyselyitä. Myös Hyysalo (2009 s. 129) huomauttaa, että kyselyillä ei saada tietoa kysymyksen vierestä. Hyysalon mukaan se, mistä tiedetään tarvittavan tietoa on usein paljon pienempi ongelma kuin asiat, joita ei edes ole tunnistettu tärkeiksi. Yksi yritys oli valmistellut käyttäjäkyselyä, mutta jättänyt sen toteuttamatta, koska kysely koettiin liian pinnalliseksi välineeksi käytettäväksi aikaisessa vaiheessa tuotekehitystä. Haastattelujen ja kyselyiden yleisyyttä voi selittää se, että menetelmät ovat tuttuja kaikille. Haastatteluja ja kyselyjä sovelletaan laajasti myös esimerkiksi markkinatutkimuksissa ja ne ovat siksi liiketoimintasuuntautuneille yrittäjillekin helppoja ymmärtää ja käyttää. Vaikka käyttäjätiedon keräämiseen olisi parempia tai täydentäviä keinoja on syytä muistaa, ettei startup-yrityksissä välttämättä ole koulutettua käytettävyysasiantuntijaa, joka niitä osaisi soveltaa. 4.7 Käyttäjäpalautteen kerääminen 8/12 yritystä keräsi vapaamuotoista tekstipalautetta käyttäjiltä. Palautetta kerättiin sähköpostista, asiakaspalvelun yhteydenotoista tai lomakkeilla palvelun käyttöliittymässä. Kokemukset palautteista olivat pääosin positiivisia. Yksi yritys piti palautetta hyvänä lähinnä selkeiden teknisten ongelmien löytämiseen. Yrityksessä koettiin ongelmaksi palautteen sirpaleisuus: palautteesta on vaikeaa löytää trendejä. Eräs yritys piti käyttäjäpalautetta epäluotettavana verrattuna kvantitatiiviseen käyttödataan kun taas toinen piti palautetta vinoutuneena sillä suurin osa palvelun käyttäjistä oli aikaisia omaksujia (early adopter). Yksi yritys harmitteli palautteen vähäistä määrää. 4.8 Käyttäjätestaus 6/12 yritystä teki käyttäjätestejä. Näistä viisi yritystä käytti vapaamuotoisia testejä. Yksi yritys oli lisäksi ostanut asiantuntijayritykseltä formaaleja käyttäjätestejä. Yhdessä yrityksessä oli teetetty etäkäyttäjätestejä. Kaikissa yrityksissä käyttäjätestien 16

20 yhteydessä pidettiin myös epäformaali palautekeskustelu. Lisäksi kahdessa yrityksessä hyödynnettiin koulutuksia käyttäjätestien kaltaisesti. Toinen yrityksistä oli sitä mieltä, ettei koulutuksia oikeasti tarvittu tuotteen käyttöönottoon niitä teetettiin vain käytettävyysongelmien löytämiseksi. Vapaamuotoiset testit olivat pitkälti toistensa kaltaisia. Niissä ei yleensä ollut etukäteen valmisteltuja tehtäviä eikä ääneen ajattelua juuri käytetty. Vain yhdessä yrityksessä käytettiin ääneen ajattelua. Yhdessä yrityksessä annettiin käyttäjille aina valmiit tehtävät ja yhdessä yrityksessä valmiita tehtäviä käytettiin silloin tällöin. Kaksi yritystä piti tärkeänä, että käyttäjät saivat kokeilla tuotetta vapaasti. Toisessa yrityksistä koettiin, että valmiit tehtävät ohjaavat käyttäjää liikaa, eikä niiden avulla saada aitoa palautetta. Yhdessä yrityksessä annettiin käyttäjien tehdä oikeita tehtäviään järjestelmän avulla. Tällä tavoin koettiin saatavan realistisempaa palautetta. Samassa yhteydessä annettiin käyttäjille myös yleisluontoisia tehtäviä myöhemmin tehtäväksi, joista pyydettiin antamaan palautetta sähköpostitse. Yritykset teettivät käyttäjätestejä vaihtelevissa paikoissa. Yksi yritys teetti testit aina käyttäjän luona. Yksi yritys oli joutunut teknisistä syistä teettämään käyttäjätestit laboratorio-olosuhteissa. Tämän koettiin tuottavan jossain määrin epärealistisia tuloksia. Etäkäytettävyystesteistä saadut kokemukset olivat hyviä: niillä saatiin paljon laadukasta palautetta ja selkeitä korjausehdotuksia. Etäkäytettävyystestejäkin pidettiin niin kalliina, että niitä voitiin teettää vain isoimmille ominaisuuksille ja laajuudeltaan pieninä. Kokemukset käyttäjätesteistä olivat pääosin positiivisia. Yksi yritys pyrki välttämään kaikkia raskaita menetelmiä. Yhdessä yrityksessä koettiin vaikeaksi teettää käyttäjätestejä kun samaan aikaan oli toteutettava nopeasti paljon uusia ominaisuuksia. Lisäksi yrityksessä oltiin sitä mieltä, että täysin kelvottomat käyttöliittymäratkaisut havaittaisiin joka tapauksessa tuotannossa. 4.9 Käyttäjäyhteisöt Käyttäjäyhteisöllä tarkoitetaan tässä käyttäjien ryhmää, jota voidaan osallistaa suunnitteluun eri tavoin. Yhteisö voi olla sähköpostilista, sosiaalisen median ryhmä mutta myös joukko käyttäjiä, jotka ovat tarjoavat yritykselle apuaan. 5/12 yrityksellä oli jonkinlainen käyttäjäyhteisö, joista ne keräsivät palautetta. Yhdessä yrityksessä tämä oli joukko testikäyttäjiä ja neljässä virtuaaliyhteisö, esimerkiksi Facebook-ryhmä tai sähköpostilista. Testikäyttäjäryhmää hyödynnettiin palautteen keräämisessä ja käyttäjätestien kohderyhmänä. Kaksi yritystä hyödynsi käyttäjäyhteisöä koekäyttäjien etsimiseen ja kokeiluversioiden julkaisuun. Yksi yritys oli teettänyt Facebook-ryhmänsä 17

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Yhteenveto tutkimusmenetelmien kehittäminen ja evaluointi. Tuomo Kujala Agora Center WUD 2007 Jyväskylä

Yhteenveto tutkimusmenetelmien kehittäminen ja evaluointi. Tuomo Kujala Agora Center WUD 2007 Jyväskylä Yhteenveto tutkimusmenetelmien kehittäminen ja evaluointi Tuomo Kujala Agora Center WUD 2007 Jyväskylä 23.10.2007 Tutkimusyhteistyökumppanit Yhteensä 16 yritystä ja organisaatiota Noin 90 workshop-tapaamista

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Mäkinen / Ohjelmistojen laadun parantaminen / Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu

Lisätiedot

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä Uolevi Nikula, Tietotekniikan osasto, LTKK, Uolevi.Nikula@lut.fi 13.11.2002 un/tsoft 1 Esityksen sisältö Jatko-opinnot Lisensiaatintutkimus BaRE menetelmä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**?

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten ** julkisissa Navigoi oikein käytettävyyden

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Ryhmäläisten nimet:

Ryhmäläisten nimet: 1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta..

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Helsingin kokemuksia sähköisestä osallistumisesta Heli Rantanen, projektipäällikkö Tietotekniikka- ja viestintäosasto Asukasyhteistyötiimi Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant AgilElephant Testausraportti I1 Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: Testausraportti Sivu 1 / 5 Dokumentti Historia Muutoshistoria Revision Numero Revision Päiväys Yhteenveto muutoksista Revision

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot