Tutkimuksen alkuasetelmat

Transkriptio

1 Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi) Aihe selkiytyy: tutkimuskysymyksen raakile Kentän valinta. Ensin usein valistunut arvaus (tämä voisi liittyä...) Melkein aina arvaus osuus oikeaan: tutkijalle kertyy aineistoa Joka mahdollistaa tutkimuskysymykseen vastaamisen. Kysymys tosin on yleensä toinen, rajatumpi ja terävämpi, kuin aivan alussa. Tutkimusaineistot Tutkimukseen voi kerätä aineistoa monella eri menetelmällä. Keskeisiä aineistotyyppejä ovat: Dokumentit Haastattelut Kyselylomakkeet Havainnointi

2 Havainnointi Verrattuna normaaliin katseluun, havainnointi on systemaattista (järjestelmällistä, perusteltua, kattavaa) ja dokumentoitua jonkin asian tai ilmiön tarkastelua. Jotta systemaattinen tarkastelu ja dokumentointi onnistuisi, Havainnoitavan asian on oltava sopivan kokoinen. On oltava jotakin havainnoitavaa (vrt. kuivuva maali) Kiinnostavuus, oikea-aikaisuus Resurssointi: rahaa, aikaa ja hermoja ei kannata kuluttaa turhaan. Tilaan ( kentälle ) pitää olla pääsy. Ns. portinvartijat. Mieti tuntemiasi portinvartijoita: heiltä voit saada pääsyn muutoin suljetulle kentälle. Kenttämuistiinpanot voivat koostua kirjoituksesta, valokuvista, piiroksista, luonnoksista, tilkuista, lapuista, videosta, äänitallenteesta: kaikki kiinnostava olisi saatava talteen.

3 Tutkimusaineistot sekä myös Mittaustulokset Luotaimet Työpäiväkirjat Piirrokset, luonnokset Teokset Yleensä käytetään useita aineistotyyppejä (havainto +haastattelu, teokset +työpäiväkirjat jne.) Dokumentit Dokumenttityyppejä: Ohjeet, tekniset manuaalit, standardit Kokouspöytäkirjat, organisaatiokuvaukset Lehtikirjoittelu, mielipiteen ilmaukset Markkinointimateriaalit Elämäkerrat, aikalaiskuvaukset, valo- ja elokuvat Näyttelyluettelot, oppaat Kartat yms.

4 Dokumentit Missä: erilaiset arkistot, kirjastot ja muut säilöt. Erinomainen ja usein ainoa vaihtoehto menneen tutkimiseen. Sääntöjen ja standardien ainoa varma lähde. Esim.: Takala-Schreib, Vuokko (2000) Suomi muotoilee Unelmien kuvajaisia diskurssien vallassa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Haastattelut Ryhmähaastattelu Suht nopeasti ja helposti runsaasti aineistoa. Hyvä silloin kun keskustelu tuottaa aineistoa. Esim.: Salokangas, Salla (2007) Halal Fashion!. Taideteollisen korkeakoulun opinnäyte. Yksilöhaastattelu. Aikaaviepä mutta ainoa vaihtoehto silloin kun halutaan syvälle ja yksityiskohtiin menevää kokemusperäistä tietoa. Esim.: Falk, Pasi & Mäenpää, Pasi (1997) Lottomiljonäärit. Tutkimus suomalaisista lottovoittajista. Helsinki: Gaudeamus.

5 Haastattelut Täysin suljettu: haastattelu kulkee ennalta laaditun kysymysrungon mukaan. Hyviä puolia: helppo haastatella ja analysoida vastauksia useilta haastateltavilta. Huonoja puolia: oleellisia seikkoja voi jäädä pois koska asia ei sisälly haastattelurunkoon. Rungon laadinta ratkaisevan tärkeää ja sitä kannattaa testata koehenkilöillä ennen haastattelujen tekoa.runsaasti aikaa ja voimia. Puoli-strukturoitu teemahaastattelu: teeman ( ruokailutavat ; asuminen tms.) tiimoilta rakennettu kysymysrunko jossa melko yleisluontoisia kysymyksiä joiden perusteella haastattelu etenee siten että kysymyksiä rakennetaan haastattelun aikana. Hyviä puolia: tuloksena yleensä laaja, asiassa syvälle menevä aineisto. Huonoja puolia: sekä haastattelu että aineiston analysointi vie yleensä Täysin avoin: haastateltava päättää mistä puhuu. Aineisto muodostuu ennakoimattomasti ja on todennäköisesti vaikea analysoida. Hyvä silloin kun haastateltavan henkilö on tutkimuksen kohde. Kyselylomakkeet Lomake kulkee ennalta laaditun kysymysrungon mukaan. Hyviä puolia: helppo lähettää ja analysoida vastauksia useilta haastateltavilta. Huonoja puolia: oleellisia seikkoja voi jäädä pois koska asia ei sisälly kysymysrunkoon. Lomakkeen laadinta ratkaisevan tärkeää ja sitä on testattava koehenkilöillä ennen lomakkeen lähettämistä jotta saataisiin vastauksia siihen mihin halutaan. Riippuen kohteista ja aiheista (mitä kysytään ja keiltä), vastausprosentti voi jäädä hyvinkin pieneksi.

6 Mittaustulokset Omia tai muiden. Jos muiden, tärkeää katsoa mittauksen kokonaisuus ja arvioida tulosten painoarvo ja sovellettavuusalue. Jos omia, on lisäksi tärkeää selostaa mittausmenettely siten että lukija voi arvioida tulosten pätevyyden ja soveltuvuusalueen. Esim.: Härkäsalmi, Tiina (2008) Runkokuituja lyhytkuitumenetelmin. Kohti pellavan ja hampun ympäristömyötäistä tuotteistamista. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Luotaimet Tutkittaville annettu itsedokumentointi-paketti. Käytetään paljon muotoilun käyttäjäkeskeisessä tutkimuksessa. Hyvä silloin kun halutaan tietoa tilanteista yms. joissa tutkija ei voi olla läsnä (vrt. avaruusluotaimet). Kerätään muotoiluprosessin inspiraatioksi. Myös tuottaa kokemuksellista ja elämyksellistä tietoa. Mahdollistaa käyttäjien ja muotoilijoiden tiiviin yhteistyön. Aineiston analysointi usein vaikeaa mutta toisaalta varsinaista analyysiä ei useinkaan tarvitse tehdä: ei haeta sen tyyppisiä tuloksia joissa analyysi olisi tärkeää. Tutkittavien sitouttaminen projektiin oma haasteensa sillä luotainpakettien täyttäminen vie aikaa. Esim.: Mattelmäki, Tuuli (2006) Design probes / Muotoluluotaimet. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu sekä Eriksson, Emilia (2008) Utuma tuntus. (?) Opinnäyte, Taideteollinen korkeakoulu.

7 Työpäiväkirjat, piirrokset, luonnokset Tärkeitä silloin kun tutkitaan prosesseja, omia tai muiden. Analysointi voi olla vaikeaa (varsinkin omien prosessien kohdalla) Mutta toisaalta tulokset voivat olla kiinnostavia ja työskentely antoisaa. Erityishankaluutena vaikeutena näkökulman ja käsittelytavan valinta. Missä menee henkilökohtaisen terapoinnin ja yleisesti kiinnostavan henkilökohtaisen raja? Tämä ehkä eniten muiden apua ja kritiikkiä vaativa aineistotyyppi. Piirrokset ja luonnokset paitsi dokumentteja prosessista myös mainiota tutkimuksen kuvitusmateriaalia (eikä pelkästään koristamisen merkityksessä vaan kommunikointina) Teokset Omat ja muiden. Mallistot, tuotteet ja taideteokset (myös esim. kirjallisuus kirjallisuuden tai kirjoittajan tutkijalle). Tässäkin analysointi voi olla vaikeaa sillä näkökulman ja kriteerien valintaan ei ole paljoa olemassa olevaa apua (en ainakaan itse ole huomannut että olisi tähän voi olla muilla parempaa tietoa!) Aineiston käsiinsaanti voi olla vaikeaa ja aikaaviepää.

8 Tapahtumat, toiminnat, käytöt ja vuorovaikutus yleensä ovat aiheita, joihin suoraan kysyminen (esim. haastattelu) sopii huonosti: tuloksena on kommentteja, väitteitä ja uskomuksia joilla ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä todellisten toimintojen, käytön ja vuorovaikutuksen kanssa. Haastattelu on hyvä (ja usein ainoa) menetelmä silloin kun halutaan tutkia sosiaalisia ja henkilökohtaisia merkityksiä ja merkityksenantoprosesseja: miten ihmiset näkevät, ymmärtävät ja kokevat asioita tai kun halutaan saada puheella ilmaistavaa fakta-tietoa.