Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Transkriptio

1 Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö

2 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden kehitys ennakoidun mukainen, talous kääntynyt kasvuun 2016; kasvuennuste vuosille 2017 (2,7 % ) ja 2018 (3,1 %) myönteinen. Edellytyksenä on kuitenkin ohjelman toteuttaminen sovitusti. Rahoitussektorin tilanne on vähitellen kohentunut. Pankkien tervehdyttämisohjelman toteutus (ongelmaluottojen hallinta) ja talouden vakautumiskehitys määrittävät mahdolliset lisäpääomitustarpeet. Julkinen talous on kehittynyt selvästi asetettuja tavoitteita myönteisemmin. Perusylijäämä on alustavien tietojen mukaan v n. 3 % BKT:sta (tavoite 0,50 %). Verokertymä kohentunut korttimaksamisen yleistymisen ja verouudistusten myötä (mm sovitut ALV-tasot). Poliittiset edellytykset viedä päätökseen sovitut rakenteelliset uudistukset ovat kriittisiä jatkon kannalta. Poliittisen vakauden säilyminen avainasia. Hallituksella on niukka enemmistö parlamentissa Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 2

3 Kreikan kasvunäkymä palautunut - Investoinnit kasvun lähteenä (lähde: komission ennuste 2/2017) Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 3

4 Toinen väliarvio keskeiset sisältökysymykset Kreikalta etukäteen edellytettävät toimenpiteet uudistusten jatkamiseksi 2018 jälkeen ylijäämätavoitteen saavuttamiseksi Markkinoiden avaaminen (erit. energiasektori) Työmarkkinoiden ja eläkejärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän tervehdyttäminen (ongelmalainat) Institutionaaliset uudistukset (valtion omaisuudenhallintaviraston perustaminen ja verohallinnon uudistus) Seuraavan lainaerän koon määrittely osa väliarvion yhteydessä. Ohjelman ehtojen tarkistus (ns. MoU) ja ennakollisten toimien määrittely maksuerien vapauttamiseksi Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 4

5 Kreikalle maksetut lainat kolmesta ohjelmasta 228 mrd. - Suomen laskennallinen osuus 4,3 mrd. - IMF-lainojen takaisinmaksut käynnissä - EVM-lainoista nostamatta 54,3 mrd. (tilanne 1/2017 tai viimeisimmät tiedot) Summat mrd. euroa Kahdenvälinen laina ERVV IMF¹ EVM² Yhteensä Lainaohjelman maksettu kokonaismäärä 52,9 130,9 12,9 31,7 = 228,4 Suomen osuus, % 1,9 % 1,93 % 0,53 % 1,79 % Suomen laskennallinen osuus lainasta, mrd. Suomen laskennallinen osuus ERVV:n kertyneistä koroista (arvio; netto) 1/2017 Suomen osuus, mrd. (arvio) 1,01 2,53 0,07 0,57 = 4,18-0, = 0,12 1,01 2,65³ 0,07 0,57 = 4,30 ¹ Lainasaldo 1/2017, lukuun vaikuttavat mm. valuuttakurssien muutokset ² EVM-ohjelman koko enintään 86 mrd. ³ Vakuusjärjestely kattaa 0,93 mrd Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 5

6 Väliarvion eteneminen näkymiä Yleinen epävarmuus Kreikan tilanteesta on kasvanut v alussa. Taustalla ohjelman ehtojen vastaiset yksipuoliset toimet 12/2016 ALVhelpotuksista ja joululahjasta eläkeläisille Vaalit etenkin Hollannissa ja myöhemmin myös Ranskassa, Italiassa ja Saksassa osaltaan vaikuttavat väliarvion käsittelyyn. Vähäiset rahoitustarpeet mahdollistavat käsittelyn viivästymisen. Kreikan velkojen jälleenrahoitustarpeet ajoittuvat heinäkuulle (7,4 mrd. ). Päätös IMF:n osallistumisesta ohjelman rahoitukseen näyttää epävarmalta. Taustalla näkemyserot velkakestävyyslaskelmista ja velkahelpotuksista. Euroryhmässä ei odoteta päätöksiä väliarvion hyväksymisestä Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 6

7 Kreikan rahoitustarpeet vuonna Lainojen erääntymiset keskittyvät heinäkuulle Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 7

8 Velkakestävyysarvio 2015 (ohjelmasta sovittaessa) - Kehitys ja näkymä toistaiseksi komission tekemän arvion mukainen 250 Velkasuhde BKT:een, % A: Uusi ohjelma toteutetaan suunnitelmien mukaisesti Skenaario A Skenaario B Skenaario C B: Ohjelma toteutuu vain osittain: yksityistämistulot ovat jääneet odotettua alemmaksi sekä kasvu ennustettua hitaampaa. C: Ennustettua nopeampi talouden kasvu ja suuremmat yksityistämistulot. 1. Talouskasvu: 2015: -0,2%, 2016: -0,3%, 2017: 2,7% ja 2018: 3,1%. 2. Perusjäämä: 2015: -0,25%, 2016: 0,5%, 2017: 1,75% ja 2018: 3,5% 3. Tulot: Yksityistämistavoite vuoteen 2018 n. 6 mrd. euroa. Pitkän aikavälin tavoitetta nostettu (25-50 mrd. euroa). Verouudistus lisää verotuloja. 4. Velanhoitomenot: hyvin alhaiset ohjelmalainojen edullisten lainaehtojen vuoksi Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 8

9 IMF:n ja komission velkakestävyysarvioiden erot - IMF päivitti velkakestävyysarvionsa tammikuussa 1. Perusjäämätavoite ohjelmassa edellytetyin toimin: IMF:n mukaan perusylijäämä 1,5 % ja komission 3,5 % vuodessa v alkaen. 2. Talouskasvu komission ennusteessa 0,5 % korkeampi vuositasolla. 3. Yksityistämistulot komission arviossa 6,2 mrd mennessä ja 15 mrd. v mennessä. IMF:n arvio huomattavasti alhaisempi. 4. Pankkien lisäpääomittamistarve ohjelmarahoituksesta IMF:n mukaan ainakin 10 mrd.. Komission mukaan lisätarvetta ei ole. 5. Korko-oletus (markkinakorot) komission mukaan 5 %, IMF:n mukaan 6 %, ohjelmalainojen korot runsaat 3 % v alkaen. 6. Kreikalle jo myönnettyjen velkahuojennusten vaikutuksista eri käsitykset Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 9

10 Velkaehtojen huojennuksista euromaiden sopimat periaatteet (toukokuussa 2016) Edellytyksenä lisähuojennuksille on, että Kreikka toteuttaa ohjelman ehdot Velkapääoman leikkaus on poissuljettu Yleisenä tavoitteena varmistaa velan takaisinmaksu siten, että huojennuksilla pyritään rajaamaan Kreikan vuotuiset bruttorahoitustarpeet Lyhyen aikavälin velkahuojennustoimet hyväksytty 1/2017 ensimmäisen väliarvion toteutuksen perusteella Tarve mahdollisille lisähuojennuksille arvioidaan kahdessa vaiheessa: 2018, kun Kreikka on saanut ohjelman onnistuneesti päätökseen. Ohjelman päättymisen jälkeen Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 10