Tilannekatsaus Kreikasta

Transkriptio

1 Tilannekatsaus Kreikasta Pekka Morén, finanssineuvos Taustatilaisuus medialle Talouspolitiikka

2 Sisältö Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut Toinen väliarvio Velkaehtojen huojennukset ja IMF:n osallistuminen

3 Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut

4 Euromaiden rahoitustukiohjelmat v Lainojen tilanne 5/2017 tai viimeisimmät saatavilla olevat tiedot - Suomen laskennallinen osuus yhteensä 6,6 mrd. euroa - 60 % rahoitustuesta mennyt Kreikalle, ERVV-lainojen osuus suurin - Espanja on aloittanut EVM-lainojen takaisinmaksut ennenaikaisesti - Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat aloittaneet IMF-lainojen takaisinmaksut - Kreikan EVM-ohjelma ainoa käynnissä oleva ohjelma, muut ohjelmat päättyneet I Ohjelma Bilateraalilainat II Ohjelma ERVVlainat III ohjelma EVMlainat IMF ERVMlainat Yhteensä Suomen laskenn. osuus Kreikka 52,9 130,9 29,7 12,5-226,0 4,13 Kypros - - 6,3 1,0-7,3 0,12 Portugali - 26,0-14,3 24,3 64,6 1,00 Irlanti (4,8)* 17,7-4,7 22,5 44,9 0,76 Espanja , ,7 0,62 Yhteensä 52,9 174,6 70,7 32,5 46,8 377,5 6,62

5 Kreikalle maksetut lainat kolmesta ohjelmasta 226 mrd. euroa - Suomen laskennallinen osuus 4,3 mrd. euroa - IMF-lainojen takaisinmaksut käynnissä - EVM-lainoista maksamatta 54,3 mrd. euroa Summat mrd. euroa Lainaohjelman maksettu kokonaismäärä, mrd. euroa Kahdenvälinen laina ERVV IMF¹ EVM² Yhteensä 52,9 130,9 12,5 29,7 = 226,0 Suomen osuus, % 1,9 % 1,93 % 0,53 % 1,79 % Suomen laskennallinen osuus lainasta, mrd. euroa Suomen laskennallinen osuus ERVV:n kertyneistä koroista, mrd. euroa (arvio; netto) 1/2017 1,01 2,53 0,07 0,53 = 4,13-0, = 0,12 Suomen osuus, mrd. euroa (arvio) Ohjelmasta maksamatta, mrd. euroa ¹ Lainasaldo 1/2017, lukuun vaikuttavat mm. valuuttakurssien muutokset ² EVM-ohjelman koko enintään 86 mrd. euroa ³ Vakuusjärjestely kattaa 0,93 mrd. euroa 1,01 2,65³ 0,07 0,53 = 4,25 54,3

6 Yhteenveto Suomen vastuista ja sitoumuksista - Tilanne tai viimeisimmät tiedot - Euromaat 10,1 mrd. euroa, muut 0,54 mrd. euroa Rahoitusmekanismi Summa mrd. Euroopan vakausmekanismi EVM - Maksettu pääoma *Vaadittaessa maksettava pääoma 11,14 mrd. euroa mahdollisten tappioiden kattamiseksi tai maksukyvyttömyyden välttämiseksi Euroopan rahoitusvakausväline ERVV - Valtiontakaus **Sisältää myös korot ja ns. ylitakauksen Vakuusjärjestelyt rajaavat vastuita - Kreikka 0,93 mrd. euroa, Espanja 0,3 mrd. euroa 1,44* 6,72** 1,23 Kahdenvälinen laina Kreikalle 1,0 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM - Laskennallinen vastuu (EU-budjetin kautta) 0,75 EU:n maksutasetuki (EU-maat) ja makroapu - Laskennallinen vastuu 0,13 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF - Rahoitustuki - josta euroalueen maat 0,60 0,19

7 Kreikan EVM-ohjelman toinen väliarvio

8 Kreikan kasvunäkymä palautunut - Investoinnit ja kotimainen kulutus kasvun lähteenä - Lähde: Komission kevätennuste 2017

9 Toisen väliarvion valmistuminen välttämätöntä Kreikan taloudelle Pitkittynyt epävarmuus johti kasvuennusteiden alentamiseen Talouskasvu ,1 % (aiemmin +2,7 %), ,5 % (aiemmin +3,1%) Kreikan v perusylijäämä 4,2 %/BKT (tavoite 0,5 %) Pankkien tilanne vakautunut, mutta järjestämättömien luottojen määrä korkea Investointitarpeet suuret. Investointien kannalta keskeistä luottamuksen palautuminen ja liiketoimintaympäristön kohentuminen. Yksityistämisissä paremmat mahdollisuudet edetä. Näkymä väliarvion valmistumisesta vähentänyt epävarmuutta, korot lähteneet laskusuuntaan

10 Toinen väliarvio Keskeiset uudistusalueet Uudistukset ohjelman jälkeen: Eläkejärjestelmän uudistus 2019 ja tuloverouudistus 2020 Kasvua tukevat erityistoimet 1%/BKT, jos perusjäämätavoite ylittyy Markkinoiden avaaminen: erit. energiasektori, yksityistämistoimet, vedenjakelu, liikennetuet, maankäyttö Työmarkkinat: Lakkolainsäädäntö, joukkoirtisanomiset, pimeän työn vastainen toimintasuunnitelma Hyödykemarkkinat: Mm. kauppojen aukioloajat, yritystoimiluvat. Rahoitusjärjestelmä: Ongelmalainat, säädökset, nimitykset, pääomakontrollin purkusuunnitelma. Institutionaaliset uudistukset: Mm. omaisuudenhallintaviraston käynnistäminen, julkiset palkkauskäytännöt, korruptiotutkinta- ja lupaviranomaisten asema.

11 EVM-ohjelmassa tehtyjen uudistusten vaikutukset 4,5 %/BKT perusskenaariossa v (lähde: komissio) - ALV-uudistuksen ja eläkeuudistuksen vaikutukset näkyvät jo - tuloverouudistuksen vaikutukset voimistuvat pysyvä vaikutus vuositasolla jopa 8 mrd. euroa

12 Lainaerän maksamisen ehtona on 140 ennakollista tointa I. Julkisen talouden kestävyyden parantaminen (51 toimenpidettä): Ohjelman jälkeiseen aikaan kohdistuvat toimet, joilla turvataan perusylijäämätavoite (mm. eläkeuudistus 2019 sekä tuloverouudistus 2020 ); finanssipolitiikan toimet, veropolitiikan toimet, verohallinnon uudistukset, julkisen taloushallinnan toimet, sosiaaliturvan uudistukset. II. Rahoitusvakauden vahvistaminen (12 toimenpidettä): Järjestämättömien luottojen purkaminen ja myynti, suunnitelma pääomakontrollien purkamiseksi sekä pankkien hallinnon parantaminen. III. Kilpailukyvyn parantaminen ja kasvun luominen (65 toimenpidettä): Työ- ja hyödykemarkkinoiden avaaminen, liiketoimintaympäristön parantaminen, energia-, vesi- ja liikennesektorien uudistukset sekä yksityistämistoimet IV. Julkisen hallinnon kehittäminen (12 toimenpidettä): Julkisen hallinnon työntekijöiden liikkuvuuden ja uudelleensijoittamisen parantaminen, oikeusjärjestelmän uudistukset, korruption vastaiset toimet, tilastoviranomaisen ja eräiden lupaviranomaisten itsenäisyyden vahvistaminen.

13 Kreikan rahoitustarpeet vuonna Lainojen erääntymiset keskittyvät heinäkuulle

14 Kreikan toinen väliarvio rahoitustarpeet ja lainaerä Kreikan julkisen talouden tasapainon palautuminen merkitsee sitä, että maan rahoitustarpeita ei ole tarvetta kattaa täysimääräisesti ohjelmarahoituksella III ohjelman rahoituksesta maksamatta 54,3 mrd. euroa, arviolta jopa 26 mrd. euroa jää maksamatta. Seuraavan lainaerän suuruus 7,5 8,0 mrd. euroa käytetään pääosin velanhoitoon ja lisäksi maksurästeihin

15 Kreikan velkaehtojen huojennukset ja IMF:n osallistuminen

16 Kreikan ohjelmalainojen ehtoja huojennettu Nämä huojennukset alentavat merkittävästi Kreikan rahoituskustannuksia Kreikan lainojen korko ja maturiteetti Ohjelma I (2010) Kahdenvälinen laina Ohjelma II (2012) ERVV-laina - Takaukset ERVV:n varainhankinnalle Ohjelma III (2015) EVM-laina Euribor 3kk + 0,50 % marginaali - Korko viime aikoina n. 0,17 % Laina-aika 30 v. Lyhennykset alkavat kesällä v Varainhankinnan kustannukset - Korko viime aikoina n. 1,3 % Painotettu keskilaina-aika max. 32,5 v. Korkojen maksuvapaus 10v. - Lisätään velkapääomaan Lyhennykset alkavat v Ehtoja ei ole huojennettu, vaan edulliset ehdot: Varainhankinnan kustannukset + 0,1 % - Korko viime aikoina n. 1,0 % Painotettu keskilaina-aika max. 32,5 v. Lyhennykset alkavat v. 2034

17 Lähtökohtana euroryhmän sopimat velkaehtojen huojennusten periaatteet ja toimet (toukokuu 2016) Edellytyksenä on, että Kreikka toteuttaa ohjelman ehdot Velkapääoman leikkaus on poissuljettu Yleisenä tavoitteena varmistaa velan takaisinmaksu rajaamalla Kreikan vuotuiset bruttorahoitustarpeet tarvittaessa seuraavasti: 1. Lyhyen aikavälin toimet hyväksyttiin tammikuussa Toteutus on käynnissä. Takaisinmaksuprofiilin tarkistus, ei enimmäislaina-ajan muutosta. 2. Keskipitkän aikavälin toimien tarve ja mitoitus arvioidaan erikseen. Tavoitteena on tukea Kreikan paluuta markkinoille ohjelman jälkeen. Edellytyksenä on, että Kreikka toteuttaa ohjelman ehdot. Toteutus alkaisi ohjelman päättyessä Pitkän aikavälin toimista päätetään ohjelman päättymisen jälkeen, jos se on tarpeellista Kreikan velkakestävyyden turvaamiseksi. Tilannetta arvioidaan todennäköisesti viimeistään v. 2020, jolloin ohjelmalainojen takaisinmaksun euromaille on määrä alkaa.

18 Mahdolliset keskipitkän aikavälin velkaehtojen huojennukset euroryhmän linjaukset Keskipitkän aikavälin toimet Sovitaan tarvittaessa ja toteutetaan ohjelman päättyessä v Toimenpide ERVV-lainan yhdessä lainaerässä olevan marginaalin (2 %) poisto vuodesta 2018 alkaen Euromaiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien Kreikan valtion velkakirjojen tuottojen siirtäminen EVM:n sulkutilille vähentämään bruttorahoitustarvetta (niin sanotut ANFA- ja SMP-tuotot). Koskee laskennallisia tuottoja vuodelta 2014 (tilillä jo v tuloutettu n. 1,9 mrd. ) ja vuodesta 2017 alkaen. Vanhojen ohjelmalainojen osittainen korvaaminen uudella EVM-lainalla nykyisen ohjelman rajoissa Vaikutukset Suomelle Ei suoria vaikutuksia Suomelle Suomella ei ANFA-tuloutuksia. Suomen osuus SMP-tuottojen tuloutuksesta yhteensä noin 58,7 milj. vuosina (v Suomi tuloutti 35 milj. ). IMF-lainan siirrolla ei suoraa vaikutusta, laskennallinen vastuu pienenisi 0,53 % takaisinmaksetusta määrästä. Ei aiheuta tarvetta maksaa lisää pääomaa EVM:ään. I-ohjelman osalta Suomi saisi etuajassa takaisin enintään noin 1005 milj.. Kertaluonteinen vaikutus valtion tuloihin. ERVV-lainojen ehtojen uudelleenjärjestely: painotetun keskimääräisen laina-ajan pidentäminen, lyhennysten uudelleenjärjestely sekä katto koronmaksulle ja ylimenevän osan pääomittaminen ERVV-takausten voimassaoloajan mahdollinen pidentäminen. Lisätakauksien tarve epätodennäköinen, edellyttäisi perusskenaariossa oletetun varainhankintakustannuksen (n. 4 %) merkittävää nousua.

19 Velkahuojennukset ja Suomen vastuut ERVV:n varainhankinnan enimmäismäärä 241 mrd. euroa (Kreikka, Irlanti, Portugali) Huojennukset eivät EVM:n arvion mukaan edellytä varainhankinnan enimmäismäärän kasvattamista Lisätakaukset eivät tarpeen, ellei korkotaso merkittävästi nouse Suomi ei hyväksy ratkaisuja, jotka edellyttäisivät lisätakauksien antamista ERVV-takausten voimassaoloaika pidentyy (nykyisin v. 2070) Nykyinen alhainen korkotaso ja varainhankinnan laina-aikojen pidentäminen pienentää todennäköisyyttä sille, että enimmäismäärä ylittyisi

20 Käsittelyssä nyt mahdolliset keskipitkän aikavälin toimet - IMF:n osallistumisen varmistamiseksi ja - Kreikan markkinoille pääsyn edellytysten vahvistamiseksi v Jotkut euroryhmän maat edellyttävät IMF:n osallistumista Kreikka III -ohjelmaan IMF ilmoitti 2016 harkitsevansa osallistumista ohjelman rahoitukseen vasta toisen väliarvion käsittelyn yhteydessä, kun velkakestävyys ja mahdollisten velkahuojennusten tarve on arvioitu uudestaan. Päätös IMF:n osallistumisesta ohjelmaan edellyttää euroryhmältä täsmennyksiä keskipitkän aikavälin huojennustoimista. Päätös osallistumisesta mahdollista tehdä kahdessa vaiheessa: periaatepäätös osallistumisesta päätös rahoituksen määrästä

21 IMF:n ja komission velkakestävyysarvioiden erot - IMF päivitti velkakestävyysarvionsa tammikuussa Perusjäämätavoite eli Kreikan edellytykset ylläpitää korkeaa perusylijäämää (ero jopa yli 2 % BKT:sta). Vaikutus vuositasolla jopa 4 mrd.. 2. Talouskasvu komission ennusteessa vuositasolla 0,5 %-yksikköä korkeampi. Vaikutus 20 %-yksikköä velkasuhteeseen 2040 mennessä. 3. Yksityistämistulot komission arviossa 6,2 mrd. v mennessä ja 15 mrd. v mennessä. IMF:n arvio huomattavasti alhaisempi. 4. Pankkien lisäpääomittamistarve ohjelmarahoituksesta IMF:n mukaan ainakin 10 mrd.. Komission mukaan lisätarvetta ei ole. Vaikutus velkasuhteeseen 5,5 %-yksikköä. 5. Korko-oletus (markkinakorot) komission mukaan 5 %, IMF:n mukaan 6 %, ohjelmalainojen korot runsaat 3 % v alkaen. 1 %-yksikön ero korossa aiheuttaa jopa 100 mrd. korkomenoja 30 vuoden aikana. 6. Kreikalle jo myönnettyjen velkahuojennusten vaikutuksista eri käsitykset.

22 Pekka Morén, finanssineuvos Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Puh vm.fi/euroalueen-vakaus Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (ma pe 9 15):