1(6) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM

Transkriptio

1 1(6) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM EUS Ikonen Susanna(VM), Järvenpää Soila JULKINEN Asia ECOFIN-neuvoston kokous ; Yhteenvetoraportti Kokous Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Pankkipaketista saavutettiin ECOFIN-neuvoston yleisnäkemys. Kreikka ja Italia eivät äänestäneet. Muut jäsenmaat olivat valmiita hyväksymään kompromissitekstin. Neuvostossa ei päästy sopuun arvonlisäveroa koskevista ehdotuksista. Hallinnollisen yhteistyön kehittämistä koskevan ehdotuksen valmistelua jatketaan kesäkuun ECOFIN-kokousta varten. Yleistä käännettyä verovelvollisuutta ja digitaalisten julkaisujen alennettua arvonlisäverokantaa koskevia ehdotuksia ei hyväksytty. Niiden jatkokäsittelystä päätetään myöhemmin. Neuvosto hyväksyi päätelmät koskien vuoden 2018 perusteellisia tarkasteluja ja maakohtaisten suositusten toimeenpanoa sekä vuoden 2018 ikääntymisraporttia. Euroryhmässä keskusteltiin Kreikan ohjelman tilanteesta. Tavoitteena on, että kaikista ohjelman päättymiseen liittyvistä asioista tehdään päätös kesäkuun euroryhmän kokouksessa. Lisäksi euroryhmässä komissio esitteli kevään talousennusteensa ja käytiin temaattinen keskustelu taloudesta ja työllisyydestä liittyen menokartoituksiin. Laajennetun euroryhmän kokouksessa keskusteltiin talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä erityisesti pankkiunionin etenemisen sekä Euroopan vakausmekanismin (EVM) kehittämisen osalta. Vaikuttaa siltä, että kesäkuun Eurooppaneuvoston tulos olisi periaatesopimus EVM:n yhteyteen rakennettavasta yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelystä, joka toteutettaisiin osana laajempaa EVM:n kehittämistä.

2 2(6) Pankkipaketti Puheenjohtaja tavoitteli yleisnäkemystä komission antamasta pankkipaketista (vakavaraisuusasetus, luottolaitosdirektiivi, yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus sekä pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi), jossa oli vielä avoimia asioita liittyen mm. markkinariskin laskennan uudistukseen, maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien G-SII-pankkien määritelmään, Saksan kehityspankkien poistamiseen CRD/CRR soveltamisalasta sekä omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen MRELvaatimukseen. Komissio toivoi trilogien saattamista loppuun 2019 mennessä, jotta vaatimuksia saataisiin voimaan jo 2019 alusta. Komission mielestä pitäisi edetä myös riskien jakamisen osalta. Puheenvuoroissa kiiteltiin puheenjohtajaa kovasta työstä ja edistyksestä maaliskuun jälkeen. Kaikki totesivat, että tämä ei ollut ihan sitä mitä haluttiin, mutta kompromissi oltiin valmiita hyväksymään. Italia ja Kreikka pidättäytyivät äänestämästä, koska olivat tyytymättömiä tekstiin ja siihen, ettei ole edetty myös riskien jakamisessa. Myös joidenkin muiden jäsenmaiden mielestä paketin hyväksymisen pitää edistää työtä myös riskien jakamisessa. Suomi oli valmis hyväksymään kompromissitekstin sen puutteista huolimatta ja katsoi, että se on askel eteenpäin riskien vähentämisessä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta pankkiunionissa voidaan edetä. Pidettiin tärkeänä, ettei tekstiä vesitetä neuvotteluissa parlamentin kanssa. Puheenjohtaja totesi lopuksi, että yleisnäkemys pankkipaketista on löytynyt. Pj. katsoi, että tänään riskien vähentämisessä saavutetun edistyksen pohjalta ministerit toistavat sitoutumisensa edistymiseen kaikissa pankkiunionin tiekartan osissa, mukaan lukien riskien jakaminen. Päätöksiä yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) varautumisjärjestelyn kanssa etenemisestä tehdään kesäkuussa Hallinnollisen yhteistyön kehittäminen arvonlisäverotuksessa Puheenjohtaja tavoitteli yleisnäkemystä arvonlisäverotuksen hallinnollista yhteistyötä koskevasta komission asetusehdotuksesta. Komissio näki verohallintojen yhteistyön välttämättömäksi, tietojen vaihtaminen ja niiden tehokkaampi analyysi sekä erilaiset yhteistyöverkostot ovat lääke järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Asetuksen muutosten myötä verohallintojen ja tullihallintojen välinen yhteistyö sekä yhteistyö myös Europolin, Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) ja petostentorjuntaviraston (OLAF) suuntaan tehostuisi. Suomi oli valmis hyväksymään puheenjohtajamaan kompromissiehdotuksen. Jäsenmaista Ranska ei ollut vielä valmis hyväksymään ehdotusta ja toivoi kuukauden työaikaa ehdotuksen parantamiseksi jäsenmaiden yhteisiin

3 3(6) tarkastuksiin liittyvien säännösten osalta. Puheenjohtaja totesi, ettei yksimielisyyttä löytynyt ja että asiaan palataan seuraavassa ECOFINkokouksessa kesäkuussa. Yleinen käännetty arvonlisäverovelvollisuus Puheenjohtaja tavoitteli yleisnäkemystä myös yleistä käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskevasta direktiivin muutosehdotuksesta. ECOFIN-neuvosto keskusteli samasta asiasta kesäkuussa Ehdotus on tärkeä eräille jäsenvaltioille, joissa on paljon ALV-petoksia. Petosten torjuntaa varten voitaisiin ottaa luvanvaraisesti käyttöön käänteinen järjestelmä, mutta tälle asetettaisiin tietyt edellytykset, kuten euron liiketoimikohtainen kynnysarvo. Poikkeama olisi merkittävä yleisen ALV-järjestelmän kannalta, joten sen vaikutukset täytyy pyrkiä pitämään rajallisina ja järjestelmän tulee olla määräaikainen. Muutos ei myöskään saa vaikeuttaa lopullisen ALVjärjestelmän hyväksymistä. Suomi oli valmis hyväksymään kompromissiehdotuksen tältä pohjalta. Osa jäsenvaltioista (erityisesti Ranska, Kypros, Slovenia) ei voinut hyväksyä ehdotusta esitetyssä muodossa. Tsekki puolestaan korosti asian tärkeyttä ja tarvetta hyväksyä kaksi tärkeää ALV-pakettia tänään. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätteeksi, ettei yleisnäkemykseen ollut edellytyksiä ja että ehkä ehdotus etenee Itävallan pj-kaudella. Sähköisten julkaisujen alennettu ALV-kanta Puheenjohtaja pyrki saavuttamaan poliittisen yhteisymmärryksen sähköisten julkaisujen alennettua arvonlisäverokantaa koskevan direktiivin muutosehdotuksen osalta. ECOFIN-neuvosto keskusteli myös tästä asiasta kesäkuussa Ehdotuksella halutaan antaa jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa alennettua ALV-verokantaa. Puheenjohtajan mukaan mahdollisuus asettaa digitaalisille julkaisulle alennettu verokanta tukisi EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja investointeja. Suomi oli valmis hyväksymään kompromissitekstin ja toivoi usean muun jäsenmaan tavoin asiaan pikaista ratkaisua. Tshekillä oli huolia ehdotuksen teknisistä ongelmista eikä se voinut hyväksyä ehdotusta Puheenjohtaja päätti keskustelun todeten, ettei asiassa löytynyt ratkaisua. Ehdotuksen jatkokäsittely jäi auki. Muut asiat Pj. ja komissio kertoivat ajankohtaisista rahoituspalvelujen lainsäädäntöhankkeista. Neuvoston päätelmät vuoden 2018 perusteellisista tarkasteluista ja maakohtaisten suositusten toimeenpanosta

4 4(6) Neuvostossa hyväksyttiin muutoksitta päätelmät vuoden 2018 perusteellisista tarkasteluista ja maakohtaisten suositusten toimeenpanosta. Unkari pidättäytyi äänestämästä ja jätti kokouksen pöytäkirjaan eriävän lausuman päätelmien lopussa olevasta kirjauksesta sosiaalipilarin ja ohjausjakson yhteyteen liittyen. Neuvoston päätelmät vuoden 2018 ikääntymisraportista Hyväksyttiin muutoksitta päätelmät vuoden 2018 ikääntymisraportista. Euroryhmän kokous Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä keskusteli Kreikan ohjelman tilanteesta. Instituutiot (EVM, komissio, EKP, IMF) antoivat tilannekatsauksen Kreikan tilanteesta ja väliarvion valmistelusta. Kreikan kolmas rahoitustukiohjelma päättyy Ohjelman neljäs ja viimeinen väliarvio on valmisteilla. Väliarviosta saavutettiin ns. teknisen tason yhteisymmärrys Siinä määritetään toimenpiteet, jotka Kreikan on toteutettava, jotta väliarvio voidaan hyväksyä ja lainaerä maksaa. Tavoitteena on, että väliarviosta tehdään päätös euroryhmän kesäkuun kokouksessa. Euroryhmä toivotti tervetulleeksi saavutetun edistyksen ja piti tärkeänä, että Kreikka jatkaa ohjelman mukaisten uudistusten toimeenpanoa. Viimeisen väliarvion saattaminen päätökseen menestyksekkäästi on olennainen edellytys sille, että Kreikka onnistuu irtautumaan tukiohjelmasta ilman jatkotoimia ja siten kohentamaan rahoitusmarkkinoiden luottamusta siihen, että jatkossa maa kykenee tulemaan toimeen omillaan. Väliarvion valmistumisen yhteydessä päätetään myös siitä, mikä on IMF:n rooli Kreikan ohjelmassa jatkossa ja neuvotellaan Kreikalle mahdollisesti myönnettävistä velkahelpotuksista. Euroryhmä on vuosina 2016 ja 2017 linjannut periaatteet Kreikan velkaehtojen keskipitkän ja pitkän aikavälin lisähuojennuksille, jos ne ovat tarpeen velkakestävyyden turvaamiseksi ja Kreikka on toteuttanut ohjelmaa sovitusti. Päätöksiä mahdollisista keskipitkän aikavälin lisähuojennuksista odotetaan väliarvion hyväksymisen yhteydessä. Pitkän aikavälin toimista päätetään ohjelman päättymisen jälkeen. Euroryhmä kävi alustavan keskustelun mahdollisista velkahelpotuksista, instituutiot valmistelevat lopullisen velkakestävyysarvion (Debt Sustainability Analysis), euroryhmätyöryhmä jatkaa valmistelua ja kesäkuun euroryhmässä tavoitteena on päättää kaikki väliarvion loppuunsaattamiseen liittyvät asiat. 2. Taloustilanne euroalueella komission kevätennuste Euroalueen taloustilanteeseen liittyen komissio esitteli kevätennusteensa. Komissio ennustaa talouskasvun jatkuvan vakaana Euroopassa. Kasvun nopein vaihe saattaa kuitenkin olla jo takana. Ennusteeseen liittyvät globaalit alasuuntaiset riskit ovat myös kasvaneet. Riskejä ovat mm. USA:n finanssipolitiikan vaikutukset Euroopan talouteen, yksityinen ja julkinen

5 5(6) velkaantuminen, kauppapolitiikan kiristyneen tilanteen mahdollinen eskaloituminen sekä geopolitiikan jännitteet. 3. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä menokartoitukset Euroryhmässä jatkettiin temaattista keskustelua menokartoituksista. Euroryhmä lausui syyskuussa 2016, että maiden tulisi aktiivisesti käyttää menokartoituksia julkisten menojen tehokkaan allokaation varmistamiseksi. Menokartoituksista keskusteltiin myös kesäkuussa 2017 komission tekemän kyselyn pohjalta. Tässä kokouksessa keskustelun pohjana oli komission analyysi, josta käy ilmi, että suurin haaste menokartoituksissa on omistajuus, jonka puutteesta raportoi 60% kyselyyn vastanneista. Komissio selvityksessä tärkeimpänä tekijänä omistajuuden kannalta nousi esiin poliittinen sitoutuminen, linjaministeriöiden ja virastojen osallistaminen prosessiin kaikissa vaiheissa sekä töiden allokointi valtiovarainministeriön ja linjaministeriöiden välillä. Kokouksessa Espanja ja Irlanti esittelivät omia kokemuksia viime vuosina tekemistään menokartoituksista ja niiden myötä tulleista opeista. Katsottiin, että poliittinen tuki on keskeistä menokartoitusten onnistumiselle. Suomi suhtautuu myönteisesti menokartoituksiin ja piti hyödyllisenä aiheesta käytävää keskustelua euromaiden kesken. Tavoite menokartoitusten tekemisessä on julkisten varojen tehokas allokointi, ei välttämättä kokonaismenojen karsiminen. Euroryhmän laajennettu kokoonpano: 1. EMU:n syventäminen eteneminen pankkiunioniin ja Euroopan vakausmekanismin kehittämiseen liittyen Laajennetussa kokoonpanossa euroryhmä keskusteli etenemisestä pankkiunioniin sekä Euroopan vakausmekanismin kehittämiseen liittyen valmistauduttaessa kesäkuun eurohuippukokoukseen Kesäkuussa keskustellaan EMU:n syventämisestä joulukuun eurohuippukokouksen linjausten mukaisesti. Ecofin-neuvoston seuraavan päivän agendalla oleva pankkipaketti on myös osa pankkiunionin viimeistelyä ja liittyy keskusteluun riskien vähentämisestä ja niiden jakamisesta. Keskustelussa oli esillä myös riskien vähentämisen indikaattorit, joilla arvioidaan pankkisektorin riskien vähentymistä. Indikaattorien osalta ei vielä ole saavutettu yhteistä näkemystä liittyen käytettäviin indikaattoreihin tai niiden tulosten käyttöön. Euroryhmätyöryhmä jatkaa niiden valmistelua. Kesäkuussa instituutiot tekevät päivitetyn raportin tehdystä riskien vähentämisestä. Vaikuttaa siltä, että kesäkuun Eurooppa-neuvoston keskeinen tulos olisi periaatesopimus Euroopan vakausmekanismin (EVM) yhteyteen rakennettavasta yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelystä, joka toteutettaisiin osana laajempaa EVM:n kehittämistä. Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä saatiin tilannekatsaus keskusteluista työryhmätasolla. Tähän kuuluvat mm. komission ja EVM:n työskentely ja rooli tulevaisuudessa rahoitustukiohjelmiin liittyen, EVM:n nykyisten ja mahdollisesti uusien rahoitusinstrumenttien tarkastelu,

6 6(6) velkakestävyyteen liittyvät kysymykset sekä kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely. Euroryhmässä katsottiin, että lisätyötä tarvitaan. Edelleenkin on avoinna varautumisjärjestelyn aktivoinnin päätöksentekomalli, päätöksenteon mahdollinen delegoinnin aste sekä käyttöönoton tarkempi aikataulu ja ehdot. Suomi korosti tarvetta sisällyttää EVM-sopimukseen selkeät takeet siitä, että EVM:n varoja ei käytetä kestämättömän velkaantumisen rahoittamiseen. EVM:n kehittämisen osalta keskustelut jatkuvat ainakin loppuvuoden. Suomen edustajat Valtiovarainministeri Petteri Orpo, pysyvä edustaja Marja Rislakki, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo ja virkamiesvaltuuskunta Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi