Valtiovarainministeriö E-JATKOKIRJE VM PYYDETÄÄN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITEIDEN TURVAAMISEKSI.

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö E-JATKOKIRJE VM PYYDETÄÄN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITEIDEN TURVAAMISEKSI. EDUSKUNTA: Suuri valiokunta vaiteliaisuusmääräys kumottu SuV Asia Kreikan sopeutusohjelman päättyminen - mahdollisia jatkotoimenpiteitä U/E/UTP-tunnus E 137/2014 vp EUTORI-tunnus EU/2015/0303 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti annettua selvitystä ja annettua jatkoselvitystä täydentävä selvitys Kreikan sopeutusohjelman päättymisestä sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tiukan aikataulu vuoksi lähetämme E-jatkokirjeen jo ennen EU-ministerivaliokunnan käsittelyä, joka on keskiviikkona klo 8. Valtiovarainministeri Antti Rinne LIITTEET Muistio VM Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi VM EK

3 Valtiovarainministeriö MUISTIO VM Morén Pekka(VM), Tanninen Seppo, Aaltonen Minna(VM), Lehto Jouni(VM) EDUSKUNTAA PYYDETÄÄN NOUDATTAMAAN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITTEIDEN TURVAAMISEKSI. Viite vaiteliaisuusmääräys kumottu SuV Asia Kreikan sopeutusohjelman päättyminen - mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Kreikan toisen sopeutusohjelman päättymisestä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selvitys (E 137/2014 vp) sekä jatkoselvitys. Eduskunnan suuri valiokunta on hyväksynyt näissä esitetyn Suomen toimintalinjan. Eduskunnan suurelle valiokunnalle on lisäksi toimitettu kirjallinen tilannekatsaus (VM:n taustamuistio, ) Kreikan tilanteesta ja näkymistä. Nyt annettavalla jatkoselvityksellä varaudutaan asian käsittelyyn pidettävässä ylimääräisessä euroryhmän kokouksessa ja esitetään täsmennyksiä Suomen toimintalinjaan euroryhmätyöryhmässä 5.2. käydyn keskustelun pohjalta. Euroryhmän ylimääräistä kokousta varten ei mennessä jaettu kirjallista aineistoa. On mahdollista, että Kreikan tilannetta käsitellään myös epävirallisessa päämieskokouksessa Asian käsittelyn odotetaan jatkuvan pidettävässä euroryhmän kokouksessa. Markkinareaktiot ja talousnäkymät Uuden hallituksen toiminta on herättänyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja muissa euromaissa. Uuden hallituksen retoriikka ja viestintä ovat heikentäneet osakekursseja ja nostaneet Kreikan velkakirjojen korkoja. Erityisesti valtion lyhyiden velkakirjojen korot ovat nousseet voimakkaasti. Markkinat eivät luota Kreikan kykyyn tulla toimeen omillaan. Kreikan tilanne ei ole heijastunut euroalueen vakaudessa, erityisesti muiden ohjelmamaiden korkotasoissa tai rahoituksen saatavuudessa. Kreikka nähdään erillisenä tapauksena. Sen sisäpoliittisen epävakauden aiheuttama epävarmuus on aiheuttanut epävakautta Kreikan rahoitusmarkkinoilla. Taloustilanteen kohentuessa tartuntavaara muissa euroalueen maissa on vähentynyt. Sopeutusohjelmaan turvautumaan joutuneissa maissa rahoitusjärjestelmää on kyetty tervehdyttämään ja julkista taloutta tasapainottamaan. Tartuntavaara on edelleen olemassa, mutta euroalueelle perustetut vakausmekanismit ja sopu pankkiunionista ovat osaltaan rauhoittaneet markkinareaktioita ja edesauttaneet vakautta. Komissio alensi julkaisemassaan talviennusteessa syksyllä tehtyä Kreikan kasvuennustetta 2,9 %:sta 2,5 %:iin. Kreikan tälle vuodelle ennustettu talouskasvu on kuitenkin hyvin herkkä muutoksille, jos vallitseva epävarmuus jatkuu. Erityisesti turistikauden epäonnistuminen näkyisi merkittävästi kasvuluvuissa. Myönteisen kehityksen

4 2(7) nopea palautuminen edellyttää, että maan hallitus sitoutuu pian uudistuksien jatkamiseen. Talous kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä 1,4 % ja vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi. Investoinnit ja ulkomaiset sijoitukset Kreikkaan ovat alkuvuoden tapahtumien vuoksi pitkälti pysähdyksissä. Taloudellinen aktiviteetti on hidastumassa. Epävarmuus talousuudistusten jatkumisesta näkyi Kreikan taloudessa jo ennen vaaleja, mutta tilanne on entisestään kärjistynyt hallituksenvaihdoksen jälkeen. Vuosina Kreikan talous kehittyi ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Syysennusteissa Kreikalle ennustettiin 3 4 % kasvua vuosille 2015 ja Viime vuoden lopun odotettua alhaisemmasta verokertymästä huolimatta Kreikan odotetaan saavuttaneen perusylijäämän vuoden 2014 osalta. Kreikkalaispankkien rahoitustilanne Kreikkalaispankkien likviditeettiasema on heikentymässä talletusnostojen vuoksi. Joulukuussa talletuksia nostettiin ennakkotietojen mukaan n. 4 mrd. euron verran. Tammikuussa nostojen arvioitiin kiihtyneen mrd. euroon. Pankkien keskuspankkivelka on lähtenyt alkuvuodesta kasvuun. Arvioiden mukaan kolme kreikkalaista pankkia on jo nostanut hätärahoitusta (engl. Emergency Liquidity Assistance, ELA) Kreikan keskuspankista. Pankit ovatkin jälleen enenevässä määrin riippuvaisia keskuspankkirahoituksesta. Muut eurooppalaiset pankit ovat haluttomia ryhtymään uusiin rahoitusjärjestelyihin kreikkalaispankkien kanssa. Pankkien heikentyvä tilanne voi vaarantaa niiden vakavaraisuuden. Joulukuussa arvioitiin, että Kreikan rahoitusvakausrahastossa (Hellenic Financial Stability Fund, HFSF) olevista käyttämättömistä ohjelmavaroista (noin 11 mrd. euroa) voi olla tarpeen käyttää 1-2 mrd. euroa erityisesti pienten paikallispankkien vakavaraisuuden vahvistamiseen. Tämänhetkinen epävakaus voi lisätä tarvetta vahvistaa pankkien pääomia. Myös Sveitsin keskuspankin päätös lopettaa frangin kurssin kytkös euroon aiheutti joillekin kreikkalaispankeille tappioita. Lisäksi on viitteitä siitä, että vaalilupauksissa mainittu velkojen anteeksianto on johtanut siihen, että pankkien asiakkaat laiminlyövät lainojensa takaisinmaksun. Ongelmaluottojen määrä, joka jo ennestään oli suuri, on lähtenyt jälleen kasvuun. Pankkien heikentynyt likviditeettitilanne heijastuu suoraan niiden kykyyn rahoittaa Kreikan valtiota lyhytaikaisten velkasitoumusten kautta. Siten myös valtion likviditeettitilanne vastaavasti heikkenee. Ulkomaiset sijoittajat ovat haluttomia jälleenrahoittamaan velkasitoumuksia, joten kreikkalaiset pankit ovat joutuneet lisäämään osuuksiaan liikkeeseenlaskuissa. Lehtitietojen mukaan eurooppalainen pankkivalvoja on kehottanut Kreikan pankkeja pitämään kassavaransa likvideissä, vakuuskelpoisissa sijoituskohteissa, eli käytännössä kehottanut pankkeja rajoittamaan Kreikan valtion velkasitoumusten hankintaa. EKP:n päätös Kreikan valtion liikkeeseen laskemien tai takaamien arvopaperien vakuuskelpoisuuden päättymisestä rahapoliittisissa operaatioissa ei suoraan vaikuta kreikkalaispankkien likviditeetin saantiin, sillä kyseisiä arvopapereita voi edelleen käyttää vakuutena Kreikan keskuspankin myöntämälle ELA-rahoitukselle. EKP on asettanut Kreikan keskuspankin myöntämälle ELA-rahoitukselle 60 mrd. euron katon, joka lyhyellä aikavälillä turvaa pankkijärjestelmän maksuvalmiuden. Kreikan valtion rahoitustilanne Kreikan kyky selviytyä rahoitustarpeistaan lähikuukausina on epävarma. Arviot valtion kassavarojen riittävyydestä vaihtelevat 1 5 kuukauden välillä. Kreikan edellytykset laskea liikkeeseen lyhytaikaisia velkasitoumuksia ovat rajalliset niille asetetun 15 mrd. euron

5 3(7) enimmäisrajan vuoksi. Kreikka laski liikkeeseen velkasitoumuksia ensimmäisen kerran vaalien jälkeen 4.2. (ennen EKP:n vakuuskelpoisuutta koskevaa päätöstä) noin 810 miljoonan euron edestä. Kysyntä oli vähäistä. Velkasitoumusten korko nousi 2,75 %:in, sen oltua tammikuussa 2,30 %. Lähikuukausien aikana Kreikalta erääntyy maksettavaksi noin runsaan 2 miljardin euron edestä lainoja tai velkakirjoja kuukaudessa (Ks. liite 1). Kreikan valtiolta erääntyy vuonna 2015 maksettavaksi velkakirjoja ja lainoja arviolta yhteensä noin 22 mrd. euroa, josta suuri osa koostuu EKP:n hallussa olevista velkakirjoista ja IMF-lainojen lyhennyksistä. Heinä-kesäkuussa erääntyy 6,7 mrd. euron arvosta pääasiassa EKP:n hallussa olevia Kreikan velkakirjoja, jotka Kreikan on kyettävä jälleenrahoittamaan välttääkseen maksukyvyttömyyden. Kreikan rahoitusasemaa helpottaa yleisesti ottaen se, että euromaiden myöntämän rahoitustuen takaisinmaksu alkaa vasta vuonna Vallitseva epävarmuus on vaikuttanut, ainakin väliaikaisesti, Kreikan valtion verokertymään. Verotulot ovat vähentyneet osin hiljattain voimaan tulleen (troikan vastustaman) verovelkojen maksamisesta säädetyn jaksotusjärjestelyn takia, mutta vaalien myötä veronmaksua on alettu laiminlyödä laajemminkin. Erityisesti kiinteistöveron maksamista lykättiin, koska Syriza lupasi kampanjassaan poistaa veron. Valtion talouteen on kehittymässä kiihtyvällä vauhdilla alijäämää suhteessa tämän vuoden budjettitavoitteisiin. Pitkittyessään tilanne vaarantaa Kreikan ohjelman perusteita ja velkakestävyysnäkymiä. Uuden hallituksen tavoitteet (alustavien tietojen mukaan) PMI Tsipras esitteli parlamentille hallitusohjelmansa 8.2. Kreikan parlamentin odotetaan äänestävän hallitusohjelmasta Hallitusohjelman pääkohdat ovat seuraavat: 1) Kreikka haluaa korvata vanhan ohjelman euromaiden kanssa solmittavalla uudella ohjelmalla, josta sovittaisiin kesän aikana. Uuden sopimuksen tavoitteista on toistaiseksi vasta alustavia tietoja, mutta ne koostunevat kolmesta osasta: a) Rakenneuudistuksia koskevia tavoitteita muutetaan siten, että ne kattaisivat arviolta 70 % nykyisen ohjelman mukaisista toimenpiteistä. Lisäksi noin 30 % uudistuksia korvattaisiin OECD:n suosituksiin perustuvilla toimenpiteillä. Uuden ohjelman keskeisenä painopisteenä olisi mm. korruption ja veronkierron kitkeminen. Lisäksi Kreikka haluaisi yleisesti väljentää ehdollisuutta, keventää ehtojen valvontaa ja päästä eroon troikasta. Kreikka pyrkinee saamaan b) lisähuojennuksia velkaehtoihin. Todennäköisesti se haluaa myös c) alentaa perusylijäämätavoitteen 1,00 1,50 % tasolle sopeutusohjelmassa sovitusta 3-4,5 % tavoitetasosta. 2) Rahoitusjärjestelyt uuden ohjelman vahvistamiseen asti kestävälle ylimenokaudelle (ns. siltaohjelman, bridging programme). Näihin toimiin ei sisältyisi uutta rahoitusta, vaan seuraavat toimet lähikuukausien rahoitustarpeiden kattamiseksi: a) Lyhytaikaiset velkakirjat: Kreikan valtion velkasitoumuksille (ns. T-billit, maturiteetiltaan 1-12 kuukautta) määritetty katto nostettaisiin nykyisestä 15 mrd. eurosta noin 25 mrd. euroon. Jotta kreikkalaispankit kykenisivät ostamaan nykyistä enemmän T- billejä, EKP:n tulisi hyväksyä tämä. b) Nykyisen ohjelman 7,2 mrd. euron maksuerät: Viidenteen väliarvioon liittyy kolme eri maksuerää seuraavasti: ERVV:n 1,8 mrd. euron lainaerä; IMF:n noin 3,5 mrd. euron lainaerä sekä noin 1,9 mrd. euron suuruiset ns. SMP-tuottojen tuloutukset. Erityisesti

6 4(7) Kreikan julkisuudessa esittämissä kannanotoissa on viitattu mahdollisuuteen saada SMPtuottojen tuloutukset, joista sovittiin c) Pankkien pääomitukseen varattujen HFSF:n varojen käyttö: Jos pankkijärjestelmän tilanne jatkaa heikentymistään, ei olisi poissuljettua, että Kreikka pyytää HFSF:ssä olevia käyttämättömiä ohjelmavarojen (noin 11 mrd. euroa) tarvittaessa pankkien lisäpääomittamiseen. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista jälkeen, jos ohjelma päättyy. Uuden hallitusohjelman alustavista toimenpiteistä ainakin seuraavat olisivat ristiriidassa nykyisen sopeutusohjelman ehdollisuuden kanssa: - Pidättäytyminen valtionomaisuuden myynnistä. - Minimipalkan nosto asteittain 751 euroon vuoteen 2016 mennessä. - Niiden julkisen sektorin työntekijöiden uudelleen palkkaaminen, jotka on irtisanottu uuden hallituksen mukaan laittomasti. - Verotettavan tulon alarajan nosto nykyisestä 5000 eurosta euroon vuodessa. - Ilmainen sähkö kaikkein vähävaraisimmille ja terveydenhuolto kaikille. - Yhtenäisen kiinteistöveron kumoaminen ja sen korvaaminen suurkiinteistöihin kohdistuvalla verolla kuluvan vuoden aikana. - Yksityistämisviraston, HFSF:n ja Kreikan keskuspankin johtoa koskevan lainsäädännön muuttaminen. - HFSF:ää koskevan lainsäädännön muuttaminen siten, että rahasto voisi käyttää omistajavaltaansa kreikkalaispankeissa rajoituksetta. - Vaatimus Saksalle II maailmansodan aikaisten tuhojen korvaamisesta ja Kreikan keskuspankista otetun pakkolainan palauttamisesta. PMI Tsiprasin ilmoittamilla toimilla olisi merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia, ilman korvaavia tulo- tai menopuolen toimenpiteitä. Esimerkki tästä on yksityistämisohjelman jäädyttäminen. Ei ole selvää, miten yksityistämisestä ennakoidut tulot aiotaan korvata. Jos korvaavaa rahoitusta ei kyetä osoittamaan, Kreikan velkakestävyystavoitteen saavuttaminen vaarantuu myös tältä osin. Ohjelman mukaan Kreikan yksityistämisohjelman tuottotavoite vuosina on 22,6 mrd. euroa. Kertynyt tuotto vuoden 2013 loppuun mennessä oli noin 2,6 mrd. euroa. Myyntitulotavoite vuosille on keskimäärin noin 3 mrd. euroa vuodessa. Viime vuodelle oli asetettu noin 1,4 mrd. euron tuottotavoite, mutta solmittuja sopimuksia ei ole vielä vahvistettu. Yksityistämisohjelman toteutus on alkanut tuottaa vaikeuksista huolimatta valtiolle tuloja, mutta uusi hallitus on keskeyttänyt vireillä olevat hankkeet 2. Hallitusohjelman toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Alustavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että esimerkiksi HFSF:ää, yksityistämisvirastoa ja Kreikan keskuspankkia koskevan lainsäädännön muuttamisen tavoitteena on pyrkimys lisätä poliittista ohjausta keskeisissä virastoissa ja vahvistaa valtion omistajavaltaa kreikkalaispankeissa. 1 SMP-tuottojen taustalla on se, että eurojärjestelmä (EKP ja kansalliset keskuspankit) osti vuonna 2010 alkaneen SMP -ohjelman (Securities Markets Programme) puitteissa Kreikan valtionlainoja. Näistä velkakirjoista kertyy eurojärjestelmälle tuottoja saatuina korkoina tai velkakirjojen nimellisarvoa alhaisemman ostohinnan takia. Euroryhmä sopi marraskuussa 2012, että kansallisiin keskuspankkeihin kertyvät SMP-tuotot tuloutetaan vuosittain Kreikan valtiolle, edellyttäen että Kreikka toimeenpanee ohjelman ehdollisuuden. Ohjelman mukaan SMP -tuotot on tarkoitettu velanhoitomenoja varten. Jos maksu toteutettaisiin ilman väliarvion toteutusta ohjelmasta irrallisena, kyseessä olisi puhdas tulonsiirto. 2 Merkittävin jäissä oleva hanke on 14 kreikkalaisen alueellisen lentokentän vuokraus 40 vuodeksi, jonka oli määrä tuottaa valtiolle 1,23 mrd. euroa, lentokentistä maksettavat vuotuisen vuokratulot (23 milj. euroa/v) pois lukien. Postin, Ateenan lentokentän sekä Pireusin ja Thessalonikin satamien yksityistämishankkeet on niin ikään pysäytetty. Ohjelman mukaan Kreikan tulisi yksityistää 35,5% osuutensa Hellenic Petroleumista, joka vastaa 2/3 maan öljynjalostuskapasiteetista. Vaihtoehtoja alettiin kartoittaa kesällä 2014.

7 5(7) Mahdolliset esiin nousevat asiat a) Ohjelman jatkaminen Euromaiden toisen sopeutusohjelman hallitun loppuunsaattamisen varmistamiseksi joulukuun euroryhmässä sovittiin ohjelman pidennyksestä kahdella kuukaudella helmikuun 2015 loppuun. Kreikka haki joulukuussa myös EVM:sta luottolimiittiä, mutta siitä päättäminen ei nykyisessä tilanteessa enää näytä ajankohtaiselta. Euroryhmä totesi kokouksessaan, että lähtökohtana jatkotoimille on sitoutuminen aikaisemmista sovittuun ohjelmaan ja sopimuksiin. Tällöin todettiin, että Kreikan uudelta hallitukselta odotetaan aloitteita mahdollisista jatkotoimista, joista tärkein koskee ohjelman jatkopidennystä esimerkiksi 3 4 kuukaudella. Ilman pidennystä Kreikan rahoitustilanne vaarantuu, ellei korvaavista toimista sovita. b) Siltaohjelma ja uudentyyppinen ohjelma Kreikan odotetaan euroryhmässä esittävän tarkemmin ohjelmansa ja sen osana tiekartan siitä, miten Kreikka voisi hallitusti siirtyä nykyisestä sopeutusohjelmasta uuteen ohjelmaan (kreikkalaiset puhuvat sopimuksesta) euromaiden ja mahdollisesti IMF:n kanssa. Kreikalta odotetaan tietoa erityisesti ohjelmansa sisällöstä verrattuna nykyiseen sopeutusohjelmaan sekä siitä, miten ohjelman täytäntöönpanon valvonta järjestettäisiin. Keskeiset kysymykset tulevat koskemaan todennäköisesti seuraavia asioita: 1) Edellytykset hyväksyä ylimenokauden siltaohjelma, joka todennäköisesti poikkeaisi toisen ohjelman yhteydessä sovitusta ehdollisuudesta. 2) Edellytykset sopia uuden ohjelman painotuksista periaatteellisella tasolla. Keskeiset kysymykset koskevat painotuksia rakenteellisten uudistusten jatkamiseksi, julkisen talouden tasapainottamiseksi, ml. perusjäämätavoitteen alentaminen, sekä ohjelmalainojen uudelleenjärjestelemiseksi, ml. erityisesti lainaehtojen tarkistukset. 3) Jatkotoimet ja ohjelman valmistelu- ja hallintamenettelyjen uudistamiksi. c) Kreikan valtion akuutti rahoitustilanne Euroryhmän tulevassa kokouksessa odotetaan erityisesti lisätietoa Kreikan valtion rahoitustilanteesta ja -näkymistä. Erityistä huomiota tultaneen kiinnittämään Kreikan lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen ja pankkijärjestelmän vakaustilanteeseen, joiden merkitys on keskeinen jatkotoimenpiteiden kiireellisyyden kannalta.

8 6(7) Suomen tavoitteet Suomen marraskuussa ja joulukuussa 2014 hyväksymät peruslinjaukset ovat edelleen voimassa: - Suomen kokonaisvastuiden ei tule lisääntyä nykytasosta, - toisesta rahoitustukiohjelmasta jäljelle jäävän rahoituksen käytön edellytyksenä on sovittu ehdollisuus ja uudistusten jatkumisen varmistaminen, - IMF:n osallistuminen ratkaisuissa ja sen kattavan asiantuntemuksen hyödyntäminen on turvattava ja - Suomi suhtautuu varauksellisesti Kreikan lainaohjelman ehtojen lisähuojennuksiin. Suomi painottaa, että Kreikan aiemmat sitoumukset ja sopimukset koskevat myös maan nykyistä hallitusta. Suomi on valmis neuvottelemaan Kreikan toisen sopeutusohjelman pidentämisestä, edellyttäen, että Kreikan uusi hallitus selkeästi sitoutuu kasvua ja velkakestävyyttä tukevien uudistusten jatkamiseen ja taloutensa vakauttamiseen. Tarvittaessa Suomi on myös valmis neuvottelemaan ohjelmaan sisältyvien toimien korvaamisesta vaihtoehtoisilla, vaikutuksiltaan vastaavilla toimenpiteillä, joilla mm. lievennetään ohjelman sosiaalisia haittavaikutuksia. Suomi katsoo, että kaiken rahoitustuen tulee olla ehdollista ja sen käyttöön tulee kohdistua tehokas valvonta.

9 7(7) Liite. Kreikan velan arvioitu erääntymisprofiili (milj. ). IMF:n rahoitustukeen maksetaan SDR:n (Special Drawing Rights) kurssin mukaisesti, joten siihen sisältyy valuuttakurssiriski. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi VM EK