RAHOLA , MAJURINKATU 16, ASUNTOTONTIN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8207.

Transkriptio

1 RAHOLA , MAJURINKATU 16, ASUNTOTONTIN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä heinäkuuta 2007 päivättyä, 16. elokuuta 2007 tarkistettua sekä 12. syyskuuta 2016 teknisesti tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin 6 km länteen kaupungin keskustasta Raholan kaupunginosassa osoitteessa Majurinkatu 16. Muutoskohteena on korttelin nro 3041 tontti nro 18. Lähiympäristössä on asuinpientaloja eri vuosikymmeniltä. Tontin pinta-ala on 1310 m². Tontti on osittain puustoinen etelään laskeva rinnetontti. Tontilla ei ole rakennuksia. Tesoman valtatien ja tontin Rahola välissä on meluseinä, joka sijoittuu pääosin tontin puolelle. Tontilla on voimassa olevassa asemakaavassa puolitoistakerroksisen omakotirakennuksen rakennusala, josta mitattuna rakennusoikeus on k-m². Rakennusoikeutta on yhteensä 195 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu 0,15. Tontille on ajoneuvoliittymä Majurinkadulta tontin eteläpuolelta. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu tontin omistajan päivätystä hakemuksesta. Asia on kuulutettu vireille asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville väliseksi ajaksi. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Kaavassa on huomioitu ympäristöpalvelujen toivomus liikennemelun haittojen vähentämiseksi tontilla. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat on lisäksi lähetetty aloitteen tekijälle. Kiinteistötoimi totesi lausunnossaan, että meluaita ja siihen liittyvät eri vastuut sekä rasite tulee tarkentaa. Asemakaavaa korjattiin rakennusalaltaan väljemmäksi hakijan toivomusten pohjalta Korjatusta asemakaavamuutoksesta on käyty neuvotteluja myös ympäristöpalvelujen ja rakennusvalvonnan kanssa. Korjatussakin asemakaavan muutoksessa huomioitiin edelleen ympäristöpalvelujen toivomus liikennemelun vähentämiseksi tontilla. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin yleisesti nähtäville yhdyskuntalautakunnan kokouksessa, väliseksi ajaksi. Muistutuksia ei jätetty asemakaavaehdotusta vastaan.

2 Kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittely viivästyi monilla vuosilla, koska kiinteistötoimen lausuntoa ei saatu. Kaavan hakijalta tiedusteltiin vuonna 2016, onko kaavahankkeen loppuunvieminen hänen tavoitteensa mukaista, hakija ilmoitti haluavansa kaavan hyväksymiskäsittelyyn. Kiinteistötoimelta, yleisten alueiden suunnittelulta ja kaupunkimittaukselta selvitettiin kannat kaavan ratkaisuun suhteessa meluaitaan ja sen sijaintiin. Meluaidasta on olemassa rasitesopimus kaupunkia varten vuodelta 2003 tontille Tampere-Rahola Sopijapuolina ovat Tampereen kaupunki ja kaavamuutoksen hakija. Sopimuksessa todetaan, että kaupunki saa oikeuden kustannuksellaan rakentaa ja ylläpitää meluseinän sopimuksessa osoitetulla alueella ja pysyvän oikeuden käyttää aluetta sekä pitää katurakennelmat tällä paikalla. Kaupunki huolehtii meluseinän kunnossapidosta. Ottaen huomioon rasitesopimus, yleisten alueiden suunnittelun, kaupunkimittauksen ja kiinteistötoimen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta ei ole katsottu tarpeelliseksi ryhtyä muuttamaan asemakaavaehdotusta siten, että meluaidan länsipuoli tonttia muutettaisiin katualueeksi. Kiinteistötoimelta saadun lausunnon mukaan Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta nro Kaavaehdotukseen on tehty seuraavat tekniset tarkistukset: Pohjakartta ja nimiö on vaihdettu ajantasaiseen. Vesikaton ylintä korkeustasoa määrittävää merkintää ei ole katsottu tarpeelliseksi, joten se on poistettu. Kaavakartalle on lisätty merkintä v50, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Merkintä on katsottu tarpeelliseksi melun torjunnan edistämiseksi. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella 1310 m²:n suuruisella tontilla lisätään rakennusoikeutta siten, että nykyaikaisen omakotitalon rakentaminen tontille mahdollistuu. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 330 k-m² yhdelle rakennusalalle merkinnällä r50% II, joka on mahdollistaa rinneratkaisun. Rakennusoikeuden toteuttamista määrittää lukusarjamääräys v50, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 135 k-m². Tonttia koskevat määräykset pohjavesialueen, sekä melutason huomioon ottamisesta rakentamisessa. Tontti sijaitsee pohjavesialueen ja erittäin korkean radonpitoisuusalueen rajalla. Suunnittelualueen maankäytön periaatteet pysyvät ennallaan, merkinnällä AO, eli erillispientalojen korttelialue. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaava edellyttää, että rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Raholan kaupunginosan korttelin nro 3041 tonttia nro 18. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Pauli Kauppinen, Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristö, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen Vireilletulo: Dno YPA: 891/611/2007, pvm uusi Dno:TRE:6106/ / Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 6 km länteen kaupungin keskustasta Raholan kaupunginosassa osoitteessa Majurinkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Rahola , Majurinkatu 16, asuntotontin rakennusoikeuden lisääminen, kartta nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavakartta - Asemakaavan selostus - Havainnepiirros - Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Melumittauksia tontilla ja sen lähistöllä - Kopio rasitteen perustamissopimuksesta kaupunkia varten tontille Rahola (vuodelta 2003) - Kopio rasitetoimituksen kartasta 3 LÄHTÖKOHDAT

4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohteena oleva tontti sijaitsee Raholassa, Nokiantieltä etelään ja rajautuu länsisivultaan Tesoman valtatiehen. Tontin pinta-ala on 1310 m². Alueen lähiympäristön rakennukset ovat eri vuosikymmeninä rakennettuja asuinpientaloja Luonnonympäristö Tontti on osittain puustoinen etelään laskeva rinnetontti, jonka keskialuella on kalliota. Maaperä on moreenia (MapInfo 5/2007). Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen ja korkean radonpitoisuusalueen rajalla, sekä melualueella. (MapInfo 5/2007). Lännessä Tesoman valtatien toisella puolella on vahvistetussa asemakaavassa nro 1499 puistoa Rakennettu ympäristö Tontilla ei ole rakennuksia. Tontin länsipuolelle on rakennettu meluseinä, joka ei laske tontin meluarvoja aivan riittävästi (melutason ohjearvot; 993/1992). Meluaitaa varten on kaupunkia varten perustettu tontille rasite vuonna Tontti sijaitsee melualueella. Kantakaupungin meluselvityksen 2012 mukaan päivämelun keskiäänitaso on tontin länsiosassa db ja aivan itäreunassa 50-55dB. Yömelun osalta länsiosalla tonttia keskiäänitaso on db ja itäosalla db. Meluarvot tulee huomioida rakentamisessa. Tontille on ajoneuvoliittymä Majurinkadulta. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontti on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan vahvistetun 1. maakuntakaavan mukaan kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta Asemakaava Tontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro 263, jonka mukaan alue on asuntotonttia. Tontilla on puolitoistakerroksisen omakotirakennuksen rakennusala, josta mitattuna saadaan k-m², eli yhteensä 195 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu 0,15. Asemakaavan mukaan räystäs-

5 korkeus saa olla 5 m ja kattokaltevuus 2:5, mikä vastaa noin 1:2,5 kattokaltevuutta. Lisäksi kaavassa nro 263 on määrätty istutettava tontinosa tontin länsireunalle Tonttijako Kaava-alueelle on hyväksytty tonttijako Tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä hakemuksessa, joka on allekirjoitettu ja kirjattu , esitetään tonttitehokkuuden lisäämistä 0,15:sta 0,25:een. Omistajan tarkoituksena on rakentaa tontille omakotitalo sekä autotalli. Asemakaavan muutoksesta peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Raholan omakotiyhdistys ry, kaupungin eri toimialat, ympäristönsuojelu, kiinteistötoimi, pelastuslaitos, kaupunkiympäristön palvelualue, Pirkanmaan Elykeskus ja muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin osallistumisja arviointisuunnitelma myös kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ennen asemakaavan muutoshakemuksen jättämistä hakija on esitellyt hankkeen naapureilleen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin OAS:ssa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide.

6 Ympäristöpalvelut: Kaava-alue sijaitsee melualueella ja edellyttää meluselvityksen tekemistä. Kaavoitus: Asiasta on käyty neuvotteluja ympäristöpalvelujen kanssa. Tontilta, sekä sen läheisyydestä on tehty melumittauksia noin 1,5-2 m korkeudelta maan pinnasta, joiden perusteella melutaso LAeq länsiosassa tonttia on noin 57,4 db ja itäosassa tonttia noin 59,3 db. Hakijan toivomuksesta kaavaa on tarkistettu ja siihen on liitetty melumääräyksiä, jotka edellyttävät meluntorjuntasuunnitelman teettämistä. Siten kaavassa on huomioitu ympäristövalvonnan toivomus liikennemelun haittojen vähentämiseksi tontilla. Suojaa Tesoman valtatieltä tulevaa liikennemelua vastaan voi muodostaa mm. autotallin ja taloustilojen peräkkäisellä ja pitkällä yhtenäisellä kokonaisuudella tai sijoittamalla asuintalon tontille siten, että riittävästi melulta suojattua piha-aluetta muodostuu tontin itäreunalle, asuintalon taakse. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat on lisäksi lähetetty aloitteen tekijälle. Kiinteistötoimi totesi lausunnossaan, että meluaita ja siihen liittyvät eri vastuut sekä rasite tulee tarkentaa. Asemakaavaa korjattiin hakijan toivomusten pohjalta Korjatusta asemakaavamuutoksesta on käyty neuvotteluja myös ympäristöpalvelujen ja rakennusvalvonnan kanssa. Korjatussakin asemakaavan muutoksessa huomioitiin edelleen ympäristöpalvelujen toivomus liikennemelun vähentämiseksi tontilla. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin yleisesti nähtäville yhdyskuntalautakunnan kokouksessa , väliseksi ajaksi. Muistutuksia ei jätetty asemakaavaehdotusta vastaan. Kaavaehdotusta ei voitu viedä hyväksymiskäsittelyyn, koska kiinteistötoimen lausuntoa ei saatu. Kaava-asia jäi odottamaan ratkaisua useiksi vuosiksi. Kaavan hakijalta tiedusteltiin vuonna 2016, onko kaavahankkeen loppuunvieminen edelleen hänen tavoitteensa mukaista, hakija ilmoitti haluavansa kaavan hyväksymiskäsittelyyn. Kiinteistötoimelta saadun lausunnon mukaan Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta nro Kaavaehdotukseen on tehty seuraavat tekniset tarkistukset: Pohjakartta on vaihdettu ajantasaiseen. Vesikaton ylintä korkeustasoa määrittävä ei ole katsottu tarpeelliseksi, joten se on poistettu. Kaavakartalle on lisätty merkintä v50, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Merkintä on katsottu tarpeelliseksi meluntorjunnan vuoksi. Toinen havainnekuva on poistettu.

7 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on lisätä tontin tonttitehokkuuta 0,15:sta 0,25:een ja mahdollistaa samalla luontevammin uuden omakotitalon, sekä autotallin/talousrakennuksen rakentaminen. Yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Asemakaavan muutos on yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen. Rakentamaton tontti rakennettuna täydentää ja tiivistää asuntoaluetta. Kaavassa on tavoitteena myös huomioida tontin sijainti ja luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava. Tavoitteena on myös melun torjuminen vähintään asuinhuoneiden suurimpaan sallittuun melutasoon (LAeq enintään 35 db) sekä piha-alueen suurimpaan sallittuun melutasoon (LAeq enintään 55 db). 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja rakennusalojen sijoittamisesta tontille Rahola Asuinrakennuksen sijaintivaihtoehdoissa tutkittiin sijoittamista tontin pohjoisosaan, itäosaan, sekä keskivaiheille. Autotallin koko oli aluksi luonnoksessa pienempi, mutta melutason vuoksi päädyttiin ensin vaihtoehtoon jossa autotallin ja taloustilojen peräkkäinen, pitkä yhtenäinen kokonaisuus muodostaa lisäsuojaa Tesoman valtatieltä tulevaa liikennemelua vastaan. Myös kaavamääräyksissä melun vaikutuksia on pyritty vähentämään. Kaavassa on pyritty huomioimaan myös tontin sijainti, kaupunkikuvallinen luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava. Asemakaavaa korjattiin hakijan toivomusten pohjalta rakennusalaltaan väljemmäksi. Ratkaisu mahdollistaa erilaiset melua torjuvat ratkaisut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen maankäytön periaatteet pysyvät ennallaan, merkinnällä AO, erillispientalojen korttelialue (aiemmassa kaavassa asuntotontti). 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Tontti Rahola osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Nykyinen rakennusoikeus on 195 k-m² ja tonttitehokkuus e=0,15. Tontille osoitetaan rakennus-

8 oikeutta yhteensä 330 k-m², jolloin rakennusoikeus lisääntyy 135 k-m² ja uudeksi tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,25. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta merkinnällä 330 k-m² yhdelle rakennusalalle. Asuinrakennuksen kattokaltevuudeksi on määrätty Kerrosmerkintänä on käytetty r50% II, jossa kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäiseen rinteeseen sijoittuvaan kerrokseen saa sijoittaa enintään 50% ylemmän kerroksen pintaalasta kerrosalaan luettavaa tilaa. Rakennusoikeuden toteuttamista määrittää lukusarjamääräys v50, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän Melumääräyksinä on annettu asuinrakennuksessa määräys joka osoittaa rakennusalan sivut, joiden puoleisten asuinrakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään rakennusalalla osoitetun 35 dba-luvun mukainen. Lisäksi merkintä las osoittaa rakennusalan sivut, joiden puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Tontille annetaan pv-3 merkinnällä määräys huomioida alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tontin sijainti tärkeän pohjaveden muodostumisalueen rajalla. Tontti sijaitsee myös erittäin korkean radonpitoisuusalueen rajalla (yli 400 Bq/m³), minkä erillistä kaavamerkintää ei ole kuitenkaan nähty tarpelliseksi. Tontin länsipuolelle on rakennettu meluseinä, joka ei laske tontin meluarvoja aivan riittävästi (melutason ohjearvot; 993/1992). Meluaitaa varten on kaupunkia varten perustettu tontille rasite vuonna Aidan hoitoa varten on kaavassa varattu istutettava alueen osa, josta meluesteen hoito on mahdollista tehdä. Myös rasiteosa kuuluu alueeseen. Tontin Tesoman valtatien puoleiselta sivulta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tontille on annettu kaksi uutta melumääräystä. Merkintä me-6 tarkoittaa että rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Merkintä me-7(10) tarkoittaa että korttelialueella tulee olla vähintään suluissa olevan neliömetrimäärän suuruinen melulta suojattu ulkooleskelualue, jossa melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq) saa olla päiväaikana (klo 7-22) enintään 55 db ja yöaikana (klo 22-7) 50 db. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksella rakentamaton tontti rakennettuna täydentää ja tiivistää asuntoaluetta ja alueella on jo tarvittava kunnallistekniikka. Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavan mukainen rakentaminen

9 vähentää tontin ja mahdollisesti lähiympäristönkin melukuormitusta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan suunnittelussa on otettu huomioon Tesoman valtatien aihauttama liikennemelu. Hakijan toivomuksesta kaavaa on tarkistettu rakennusalaltaan väljemmäksi ja siihen on liitetty melumääräyksiä, jotka edellyttävät meluntorjuntasuunnitelman teettämistä. Siten kaavassa on huomioitu ympäristöpalvelujen kanta liikennemelun haittojen vähentämiseksi tontilla. Suojaa Tesoman valtatieltä tulevaa liikennemelua vastaan voi muodostaa mm. autotallin ja taloustilojen peräkkäisellä ja pitkällä yhtenäisellä kokonaisuudella tai sijoittamalla asuintalon tontille siten, että riittävästi melulta suojattua piha-aluetta muodostuu tontin itäreunalle, asuintalon taakse. Päiväajan melutaso tulee olla enitään 55 db melulta suojatulla ulko-oleskelualueella. Lisäksi tontin muissa määräyksissä on edellytetty melun huomioonottamista rakentamisessa. Mikäli parvekkeita sijoitetaan alueelle, jolla päiväajan 55 db ylittyy, tulee parvekkeet lasittaa (kaavamääräys las). Seinien rakennuksen asuntilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db(a). 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollinen ratkaisu kaavan toteuttamiseksi tontilla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan sen saatua lainvoiman. Kaavassa edellytetään meluntorjuntasuunnitelmaa, joka esitettään viimeistään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.