Sensoroinnista hyötyvä potilas
|
|
- Ari Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtakunnallinen Diabetespäivä 2016 Sensoroinnista hyötyvä potilas Hannu Järveläinen TY ja SatKS
2 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
3 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
4 Glukoosihypoteesi Diabetekseen liittyvät komplikaatiot ovat seuraus glukoosiaineenvaihdunnan kroonisesta häiriöstä Ts., ilman verensokerin kroonista häiriötä ei kehity diabetekseen liittyviä komplikaatioita
5 Glukoosihypoteesi ja diabeteksen komplikaatiot totta vai tarua?
6 Glukoosihypoteesi ja diabeteksen hoito Diabeteksen hoidossa verensokerin mittaaminen ja seuranta avainasemassa Ts, jos ei tiedä, mikä potilaan verensokeritaso on/miten se käyttäytyy => potilaan diabetesta ei voi hoitaa => komplikaatioiden kehittymistä ei voi estää/niiden etenemistä ei voi hidastaa
7 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
8 Verensokeriseurannan kehitys (1) Seuranta virtsasta Vuosi 1945
9 Verensokeriseurannan kehitys (2) Seuranta verestä Alku Vuosi 1957
10 Verensokeriseurannan kehitys (3) Seuranta verestä Jatko
11 Verensokeriseurannan kehitys (4) Seuranta verestä CGMS In 1999, MiniMed received FDA approval for it's CGMS system in June of 1999 for 3-day use in a physician's office. Vuosi 1999 Suomessa ensimmäinen CGMS (Minimed) käyttöön 6/2000.
12 Jatkuvan sensoroinnin toimintaperiaate Vastaanotin -Erillinen lukulaite -Insuliinipumppu
13 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
14 Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit ipro2 FreeStyle Libre
15 Suomessa käytössä olevien glukoosisensorien tekniset tiedot (valmistajien ilmoittamana) Pulkkinen ja Tuomaala. Duodecim 2016;132:
16 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
17 Sensoroinnista hyötyvä potilas
18 Veren glukoosipitoisuuden jatkuvaseuranta tyypin 1 diabeteksen hoidossa (TYKS ) 43 potilasta, 3 vrk:n sensorointi Yleisimmät tutkimusindikaatiot: Huono hoitotasapaino Yölliset hypoglykemiat Korkea aamuverensokeritaso Suuret päivittäiset sokeriarvojen heilahtelut Virtanen, Laine, Rönnemaa, SLL 11/2004
19 Jatkuvatoimisen glukoosiseurantalaitteen käyttöaiheita (HALO-ryhmän katsaus v. 2009) (1) Suomen Lääkärilehti 34/2009
20 Jatkuvatoimisen glukoosiseurantalaitteen käyttöaiheita (HALO-ryhmän katsaus v. 2009) (2) Suomen Lääkärilehti 34/2009
21 Lyhytaikaisen/diagnostisen CGM:n aiheita (1) Yöaikaisen veren glukoosipitoisuuden vaihtelun selvittäminen Oireettomat hypoglykemiat tai hypoglykemian pelko Yöhypoglykemioiden selvittäminen HbA1c-pitoisuuden ja omamittausten epäsuhta Diabeteksen hoito raskauden aikana tai siinä vaiheessa, kun raskautta suunnitellaan
22 Lyhytaikaisen/diagnostisen CGM:n aiheita (2) Glukoositasapainon tavoitteita ei ole saavutettu ja vaihtelevat verenglukoosiarvot Runsaasti liikuntaa harrastavan diabeetikon insuliinihoidon optimointi Hoitomotivaation tukeminen nuorella, joka ei mittaa verengluukosiarvojaan
23 Pitkäaikaisen CGM:n aiheita Vakavien hypoglykemioiden esiintyminen hoitomuutoksista huolimatta Hypoglykemian varoitusoireiden puuttuminen
24 CGM:n muita aiheita Insuliiniannosten säätämiseksi 1-2 kertaa vuodessa Ennen vastaanottokäyntiä hoidon arvioinnissa
25 VSSHP:n alueellisen diabetestyöryhmän suositus uuden flash-sensorin käyttämiseksi ( ) 1. Raskautta suunnittelevat tai raskaana olevat tyypin 1 diabeetikot 2. Alle 16-vuotiaat tyypin 1 diabeetikot 3. Monipistoshoidossa olevat diabeetikot, joilla on nykyhoidon aikana vakavia hypoglykemioita tai ongelmallinen hypoglykemiataipumus, tai joilla on tarvetta jatkuvaan tai usein toistuvaan glukoosisensorointiin 4. Monipistoshoidossa olevat tyypin 1 diabeetikot, jotka joutuvat mittaamaan verensokeriaan kohtuuttoman usein (esim. yli kertaa päivässä) saavuttaakseen hyvän hoitotasapainon 5. Monipistoshoidossa olevat insuliinihoitoiset diabeetikot, joilla työn tai jonkin muun syyn takia sormenpäämittauksien suorittaminen on vaikeaa. Ts. työ, jossa kädet likaantuvat tai tarvitaan herkkää sormenpäiden tuntoa (esim. maatalouslomittajat, autonasentajat, muusikot, ammattiautoilijat, näkövammaiset).
26 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
27 Potilastapaus: 39-vuotias autonasentaja Tyypin 1 diabetes vuodesta 1983 alkaen Hoitokomplianssi ollut huono Retinopatia ja nefropatia kehittyneet Muina sairauksina verenpainetauti, dyslipidemia ja hypotyreoosi Tupakoinut aiemmin
28 39-vuotias autonasentaja Ajaa liukkaalla edellä olleen auton perään Tilannetta selvitettäessä kehittyi vakava hypoglykemia (tarvitsi toisen apua syömisessä) Poliisi kutsuttiin paikalle Potilas puhalsi 0 promillea Potilaalla R2-ajokortti, jota tarvitsee työssään raskaiden ajoneuvojen siirrossa ja niiden lyhyissä koeajoissa
29 39-vuotias autonasentaja Lääkärin vastaanotolla potilaalla mukana poliisin päätös, että tarvitsee uuden lääkärinlausunnon ajo-oikeuden palauttamiseksi Ohjelmoidaan Autodiab-tutkimus hypotuntemusten selvittämiseksi Autodiab-tutkimus, katso SLL 33/2010
30 39-vuotias autonasentaja Kontrollikäynnillä Autodiab-tutkimuksen tulos käytettävissä Adrenergiset varoitusoireet puuttuivat täysin Neuroglygopeenisiä oireita ei tullut verensokeritasolla 2.45 mmol/l => potilaalla suuri alttius ajaa hypoglykemian aikana => Asetettiin tavoitteeksi hypoglykemian varoitusoireiden palauttaminen (glukoosiarvot yli 6 mmol/l kuuden viikon ajan) => Aloitettiin sensorointi glukoosiseurannan helpottamiseksi ja varattiin diabeteshoitajan vastaanotto 1-2 viikon välein Kuuden viikon jälkeen uusi Autodiab-tutkimus
31 39-vuotias autonasentaja Lääkärin vastaanotto kuuden viikon kuluttua Vointi hyvä, ei autettavia hypoglykemioita Sensoroinnista huolimatta kaikki glukoosiarvot eivät olleet pysyneet tavoitellulla > 6 mmol/l tasolla Hypoglykemian oireet osittain palautuneet kokee kylmänhikisyyttä glukoositasolla 4 mmol/l Uusitun Autodiab-tutkimuksen tulos Adrenergisiä varoitusoireita ilmaantunut, hypoglykemian selvä tunnistaminen tapahtuu 3 mmol/l glukoositasolla => riski ajaa hypoglykemian aikana kuitenkin vielä koholla Glukoosisensorointia jatkettiin
32 39-vuotias autonasentaja Seuraava kontrollikäynti lääkärillä Vakavia hypoja ei ollut ollut (edellisestä kulunut n. 1 vuosi kulunut) Lieviä hypoja 1/viikko, alkavat mmol/l glukoositasolla Omaseurantavihkossa kaikki verensokerilukemat yli 4 mmol/l, HbA1c 63.9 mmol/mol / 8.0% Autodiab-tutkimus: arvioi hyvin oman verensokeritasonsa eikä ajaisi hypoglykemian aikana ilman verensokerin mittaamista. Hypooireiden todettiin palanneen. R2-ajokortin terveysedellytykset täyttyivät
33 HUOM! Hypot, ajo-oikeus ja CGM
34 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
35 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (1) Laitekokeiluun osallistuneet sairaalat TYKS, SatKS, HYKS, TAYS, KSKS, EPKS Laitekokeiluun otetut potilaat diabetespoliklinikoiden normaalissa seurannassa Kokeilujakson pituus 12 viikkoa
36 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (2) Laitekokeiluun alunperin sovitut kohderyhmät 1. potilaat, joiden HbA1c oli < 7.5% ja joilla oli ollut vähintään kaksi yöllistä hypoglykemiaa (oireinen ja/tai verensokeri 3.9 mmol/l) kuukaudessa ja tavoitteena hypoglykemioiden väheneminen 2. potilaat, joiden HbA1c oli korkea ( %) ja tavoitteena HbA1c:n laskeminen - Ensimmäiseen ryhmään tuli 8 potilasta - Jälkimmäiseen 24 potilasta - Loput muista syistä (sormenpääongelmat, näkövamma, sormien amputaatio, valmistautuminen haima-munuaissiirtoon, likainen työ, käsimurtuma, vuorotyö, urheilu, ammattikitaristin työ)
37 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (3) Potilasaineisto tarkemmin Yhteensä 52 tyypin 1 diabeetikkoa (28 miestä, 24 naista) 41 käytti monipistoshoitoa, 11 insuliinipumppua (ei-sensoroivaa) Keski-ikä 35.5 vuotta (vaihteluväli vuotta) Diabeteksen kesto keskimäärin 19.7 vuotta (vaihteluväli 2-52 vuotta) Painoindeksi 25.0 kg/m² (vaihteluväli kg/m²) Alkutilanteessa potilaiden keskimääräinen kokonaisinsuliiniannos 55.9 ky/vrk perusinsuliiniannos 28.1 ky/vrk lisäinsuliinin (bolusinsuliinin) kokonaisannos 27.9 ky/vrk boluskertojen määrä 4.7/vrk keskimääräinen bolusannos 6.5 ky
38 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (4) Tulokset: Yleistä Potilaista yksi ei käyttänyt flash-laitetta lainkaan, kaksi käytti 2 viikkoa, yksi 7 viikkoa, loput 49 käyttivät viikkoa Potilaiden paino tai insuliiniannokset eivät muuttuneet merkitsevästi Sormenpäästä tehdyt verenglukoosimittaukset vähenivät 4.9x 0.8x/vrk Flash-glukoosimittauksia potilaat tekivät keskimäärin 12.1/vrk (SD 7.9; vaihteluväli 0-40/vrk) Alkutilanteen sormenpäämittausten määrä korreloi merkitsevästi flashmittausten määrään (r=0.68, p<0.001)
39 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (5) Tulokset: HbA1c HbA1c pieneni keskimäärin 0.51 %-yksikköä Muutos suurin niillä, joiden HbA1c alussa välillä % Jos HbA1c alussa <7.5% tai >10%, muutos ei ollut merkitsevä Alkuperäisessä tavoiteryhmässä, jossa HbA1c alussa %, HbA1c laski 0.77%
40 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (6) Tulokset: Flash-mittausten määrän merkitys Flash-mittausten määrä yhteydessä HbA1c-muutokseen: alle 7 mittausta/vrk => HbA1c ei pienentynyt lainkaan suurin pienenemä mittausta/vrk tehneillä Flash-mittausten määrä yhteydessä myös bolusinsuliinin annoskokoon: kertaa/vrk mitanneet pienensivät kerralla otettavaa bolusannosta merkitsevästi
41 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (7) Tulokset: Yöhypot Yöhypojen lukumäärä edeltävän kuukauden aikana väheni, jos HbA1c < 7.5%, mutta suureni muutoin (muutos tilastollisesti merkitsevä ainoastaan potilailla, joiden HbA1c alussa %) Alkutilanteeseen suhteutettuna yöhypojen määrä lisääntyi, jos niitä alussa 0-1/kk pysyi ennallaan, jos niitä alussa 2-4/kk väheni 32%, jos niitä alussa yli 4/kk Jos yöhypoja alussa vähintään 2/kk ja HbA1c < 7.5%, niiden määrä väheni 43%
42 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (8) Tulokset: Iho-oireet 17 potilaalla (32%) ainakin kerran jokin iho-oire valtaosin kutiamista ja ihon punoitusta kolmella muutos ohimenevä ihottumaksi yhdellä irtosi sensorin vaihdossa ihon pintaepiteeliä kahdella potilaalla ihoinfektio ja heistä toisella sensori jouduttiin vaihtamaan kenelläkään ei lopetettu laitteen käyttöä iho-oireen vuoksi 4 potilaalla ensimmäinen sensori irtosi, yhdellä heistä myöhemmätkin sensorit irtosivat => laitteen käyttö lopetettiin
43 Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (9) Yhteenveto: 1. Flash-sensori soveltuu hyvin ainakin epätyydyttävässä tasapainossa oleville, jotka ovat motivoituneet tekemään riittävästi mittauksia ja osaavat säätää hoitoaan (esim. bolusannokset) mittauksiin perustuen 2. Myös hypo-ongelmaiset, tiukassakin hoitotasapainossa olevat tyypin 1 diabeetikot hyötyvät laitteen käytöstä 3. Laitteesta hyötyvät myös ne erityisryhmät, joiden on mahdotonta tai erittäin hankalaa tehdä sormenpäämittauksia
44 Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerinseurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat
45 Sensoroinnista hyötyvä potilas Loppusanat (I)
46 Sensoroinnista hyötyvä potilas Loppusanat (II) Kysymys? Jos olet/olisit diabetesta sairastava potilas, haluaisitko itsellesi sensorin ja jos, miksi
47 Sensoroinnista hyötyvä potilas Loppusanat (III)
48 Valtakunnallinen Diabetespäivä 2016 Sensoroinnista hyötyvä potilas Hannu Järveläinen TY ja SatKS Kiitos mielenkiinnosta!
Pori Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Hannu Järveläinen TY ja SatKS
Pori 15.2.2017 Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Hannu Järveläinen TY ja SatKS Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta
LisätiedotDiabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen
Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen 24.1.2017 VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS VERENSOKERISEURANNAN KEHITYS JATKUVAN GLUKOOSIMITTAUKSEN KEHITYS MiniMed CGMS Dexcom FreeStyle Seven Libre 1999
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 49
19.04.2017 Sivu 1 / 1 4693/2016 00.01.01.00 49 Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Anna-Mari Leppäkoski, puh. 043 824 6699 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotDiabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS
Diabeetikon ajo-oikeus Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS Esityksen sisältö Kertaus diabeetikon ajo-oikeuden edellytyksistä Kaksi potilastapausta Hypoglykemian aiheuttama liikenneonnettomuus
LisätiedotMitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)
Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia
LisätiedotLT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,
LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi
LisätiedotINSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015
INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU
LisätiedotKokemuksia Libre mittarin käytöstä
Kokemuksia Libre mittarin käytöstä Alueellinen diabeteskoulutuspäivä 11.5.2017 Laajavuori Tkl Päivi Sopanen Kokemuksia Libre mittarin käytöstä Perusturvaliikelaitos Saarikka (Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski,
LisätiedotVerenglukoosipitoisuuden seuranta vuonna 2016
Mari Pulkkinen ja Anna-Kaisa Tuomaala Verenglukoosipitoisuuden seuranta vuonna 2016 Insuliinihoitoisen diabeteksen omahoito on viime vuosina teknistynyt huomattavasti. Jatkuvasta glukoosisensoroinnista,
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPiuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen
Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotAnna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES
Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES Monet vanhemmat, joiden lapsella diagnosoidaan tyypin 1 diabetes pohtivat seuraavia asioita:
LisätiedotMINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES
Dominika Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Tyypin 1 diabeteksen diagnoosi voi olla järkytys ja saattaa herättää monia kysymyksiä, kuten:
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotHYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI
Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja
LisätiedotMitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista?
Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista? PIP 2015 Yleislääkäreiden koulutuspäivä 17.4. 2015 Pirjo Ilanne-Parikka LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotDiabeteshoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, ylilääkäri Diabetesliitto
Diabeteshoitajapäivät 20.4.2018 Pirjo Ilanne-Parikka LT, ylilääkäri Diabetesliitto 20.4.2018 Lainsäädännöstä Ajoterveystarkastuksesta Diabeteksen vaikutuksesta ajoterveyteen Diabetesta sairastavan terveysvaatimukset
LisätiedotMITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA?
Lydia Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2011 MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla raskauden
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotTyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen
Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden
LisätiedotTyypin 1 diabeetikon ajoterveys
Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Pirjo Ilanne-Parikka sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Tiimiklubi 12.10.2012 Diabeteskeskus Ajokorttilaki annettu 29.4.2011 Laki voimaan 19.1.2013 Nykyiset ajokortit
LisätiedotTOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA
Simon Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2004 TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Hypoglykemia voi olla tyypin 1 diabetesta sairastavan suurimpia huolenaiheita erityisesti
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotMITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI?
Christian Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Monet tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat huolissaan mahdollisista
LisätiedotFreeStyle Libre -sensorin potilasopas tyypin 1 diabeetikoille
Maija Hirvonen Saara Suomalainen FreeStyle Libre -sensorin potilasopas tyypin 1 diabeetikoille Opinnäytetyö Sairaanhoitaja 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Maija Hirvonen, Saara Suomalainen Opinnäytetyön
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotFREESTYLE LIBREN MYÖNTÄMINEN TYY- PIN 1 DIABEETIKOILLE TAMPEREEN DIABE- TESVASTAANOTOLLA
FREESTYLE LIBREN MYÖNTÄMINEN TYY- PIN 1 DIABEETIKOILLE TAMPEREEN DIABE- TESVASTAANOTOLLA Sensorin saamiseen laadittujen kriteerien toteutuminen ja sen tuomat vaikutukset tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainossa
LisätiedotVoisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?
Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi
LisätiedotTiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!
Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotTärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta
Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta Tyypin 1 diabetesta sairastaville ja heidän omaisilleen diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotVastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko
Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen
LisätiedotLassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el
Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotTeknologia diabeteksen hoidossa
Teknologia diabeteksen hoidossa 22.5.2015 Miika Rautiainen @miikarautiainen Kuka? Työskentelen Diabetesliitossa digitaalisen viestinnän tuottajana Työnsarkana pääasiallisesti Yksi elämä hanke Ykköstyypin
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotLaajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje
Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotTutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)
Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä
MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotTärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta
Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta Opas terveydenhuollon ammattilaisille diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten Ole hyvä
LisätiedotAlhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito
LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotDiabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko
Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotIkädiabeetikon hyvä hoito
Ikädiabeetikon hyvä hoito Diabeteshoitaja Tiina Salonen Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 Tampere 1 Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa Diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuusoikeus vuoden
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan
OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotarvikejakelun yleisohje
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotarvikejakelun yleisohje 24.8.2017 1 1. HOITOTARVIKEJAKELUN YLEISET PERIAATTEET... 3 2. HOITOTARVIKEJAKELUSSA OLEVAT TUOTTEET... 4 2.1 Avannetarvikkeet... 4 2.2
LisätiedotLÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012
LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä
LisätiedotDiabetesta sairastava lapsi koulussa
Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotTuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla
Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Päivi Rautiainen Dosentti, endokrinologi 8.11.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä www.siunsote.fi Insuliinin
LisätiedotInsuliinidiabeetikko Laukaan kotihoidon asiakkaana
Insuliinidiabeetikko Laukaan kotihoidon asiakkaana ALUEELLINEN DIABETESKOULUTUS 11.5.2017 VALTTERI RISSANEN Sidonnaisuudet Luentopalkkio (AstraZeneca, MSD) Konferenssimatka ulkomaille (Novo Nordisk) 1
LisätiedotSENSOROIVA VERENSOKERIMITTARI DIABETEKSEN OMAHOIDOSSA
SENSOROIVA VERENSOKERIMITTARI DIABETEKSEN OMAHOIDOSSA Mirjami Mäkelä Sallamari Nevanperä Opinnäytetyö, kevät 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) SISÄLLYS
LisätiedotOHJEET HOITOTARVIKEJAKELUSTA
LAPUAN KAUPUNKI 19.5.2009 Perusturvakeskus OHJEET HOITOTARVIKEJAKELUSTA 1 Yleistä Kansanterveyslaki velvoittaa kuntaa järjestämään väestönsä sairaanhoidon. Hoitotarvikejakelusta ei ole olemassa kunnille
LisätiedotPoimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen
Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus on osa hoidon kokonaisuuden mittaamista Kuva: NHG Whitepaper vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus = käytettyjen resurssien
LisätiedotINSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen
INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotAsia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta
Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Käytössä olevan insuliinihoidon tulisi vastata potilaan elimistön oman insuliinin pitoisuuksia ja vaikutuksia.
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ. Diabeetikon älyranneke. Aalto yliopisto, taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, muotoilun osasto, teollisen muotoilun koulutusohjelma
OPINNÄYTETYÖ Diabeetikon älyranneke Aalto yliopisto, taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, muotoilun osasto, teollisen muotoilun koulutusohjelma 12.4.2018 Harry Friskberg 1 Aalto-yliopisto, PL 11000,
LisätiedotDiabetesliiton laatukyselyn tuloksia
Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa 2016 2018 Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia ANU HEIKKILÄ LT, lastentautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Diabetesliiton asiantuntijalääkäri
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotMITTAAMINEN EI ENÄÄ PYSÄYTÄ ARKEA
Jenni Peltokorpi ja Senja Pulkkinen MITTAAMINEN EI ENÄÄ PYSÄYTÄ ARKEA Tyypin 1 diabeetikoiden kokemuksia uudesta glukoosin seurantamenetelmästä Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotMiniMed Paradigm Veo System
MiniMed Paradigm Veo System Huolettomampaa elämää Ensimmäinen CGM-valmis insuliinipumppu, jossa on automaattinen insuliinin annostelun keskeytysmekanismi www.medtronic-diabetes.fi Vapautta, jonka SINÄ
LisätiedotAjoterveyden edistäminen Diabeteshoitajien koulutuspäivät 17.4.2015
Ajoterveyden edistäminen Diabeteshoitajien koulutuspäivät 17.4.2015 PIP 2015 Pirjo Ilanne-Parikka LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri, Diabetesliitto Lainsäädännön muutokset Ajokorttilaki
LisätiedotAmmattilainen nuoren diabeetikon tukena. Päivi Hannula LT, endokrinologian EL, TAYS DESG-seminaari
Ammattilainen nuoren diabeetikon tukena Päivi Hannula LT, endokrinologian EL, TAYS DESG-seminaari 061017 Sidonnaisuudet Koulutusmatkoille osallistuminen: Medtronic, MSD, NovoNordisk, Sanofi Luentopalkkiot,
LisätiedotT1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja
T1D Hoitomalli TAYS Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja Vastasairastuneen T1D hoitoprosessi TAYS Prosessin mallinnus 2010-2011, projektiryhmä: ayl, endokrinologian el, LT, dos.saara
LisätiedotToimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES. Päivi Miettinen
Toimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES Päivi Miettinen Sisällys Yksikön esittely Yksikön esittely 3 Diabeteksen hoidon resurssit 4 Potilasmäärät 5 Hoitomuodot 7 Hoidon laatu 8 Muutostarpeet vuodelle 2017
LisätiedotPäihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015
Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole
LisätiedotHAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO
HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä
LisätiedotSPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND
SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND Anna on ollut 2015 uudistettu suositus spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta työryhmän
LisätiedotLääkkeiden hintalautakunta
Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden
LisätiedotDiabeetikkolapsen arki-info
Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen
LisätiedotDIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012
DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotHypoglykemia. el Minna Soinio TYKS / sisätautien klinikka 12.11.2009. Minna Soinio
Hypoglykemia el Minna Soinio TYKS / sisätautien klinikka 12.11.2009 sisältö Hypoglykemian määritelmä esiintyvyys käynnistämät fysiologiset reaktiot erityispiirteet diabeetikoilla seuraukset hoito riskin
Lisätiedot