Taulukot ja kuvat MIKA SUTELA SYKSY 2014

Transkriptio

1 Taulukot ja kuvat MIKA SUTELA SYKSY 2014 Numeerisen tiedon esitystavat Tilastotieto on kuin radio: vasta jos tilastot katoaisivat, ne arvattavasti huomattaisiin. Kerätyn tilastotiedon hyödyllisyys riippuu paljolti siitä, miten se esitetään. Tiedon esittäminen tärkeä vaihe tutkimusprosessissa! Huolimattomasti toteutettu esittämistapa voi jopa turmella ja tehdä tyhjäksi kaikkien edeltävien vaiheiden saavutukset! 1

2 Numeerisen tiedon esitystavat Numeerisen aineiston tietoja voidaan tiivistetysti esittää karkeasti kertomalla tiedot tekstimuodossa, laatimalla aineistosta numeerinen tauluko tai esittämällä aineisto graafisesti. Eri esitystavat vaikuttavat sillä esitettävän tiedon informaatioarvoon. Tekstimuoto huonosti hahmotettava kokonaisuus Taulukko helpottaa vertailujen tekemistä ja on tiivis esitystapa. Ulkoasu ja esitysjärjestys tärkeitä Kuvioesitys herättää mielenkiintoa ja on havainnollinen. Epätarkka, tiettyjen kuviotyyppien lukeminen ja tulkitseminen vaatii valppautta. Kaavion informaatioarvoon vaikuttavat kaaviolaji, otsikointi, asteikot, kaavioelementtien muoto, keskinäiset suhteet sekä käytetyt värit. Varkausrikosten selvitysprosentti on laskenut jyrkästi vuodesta 2010 vuoteen % 15 Vuosi Selvitysprosentti, % , , , ,

3 Numeerisen tiedon esitystavat Kuva välittää sanomansa nopeasti ja havainnollisesti, mutta epätarkasti. Taulukosta sanoma on etsittävä ja tiedon esille saaminen on joskus työlästä. Taulukon tarkkuutta voidaan lisätä tarpeen mukaan. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Asteikkojen valinta vaikuttaa sanomaan. Kuvan välittämä sanoma yleensä säilyy muistissa paljon kauemmin kuin taulukon tai tekstin viesti. Kuvan välittämään viestiin pitäisi kiinnittää paljon suurempi huomio kuin muilla keinoin välitettyihin viesteihin % %

4 Taulukko Tiivis ja täsmällinen tapa esittää numeroaineistoa. Hyvin laadittu taulukko otsikoineen antaa riittävän tiedon siitä, mitä, missä ja milloin on tapahtunut. Otsikko voi olla mielenkiinnon herättäjä. Mittayksiköt merkittävä näkyviin (, %) Erityisesti tietojen esitysjärjestys vaikuttaa taulukon luettavuuteen. Lajittelu: aakkosjärjestys (alue) tai lukuarvojen mukaan suuruusjärjestykseen (esim. hintavertailu). Vertailtavuus, havainnollisuus paranee Luonnollinen (esim. paremmuus- tai aikajärjestys) järjestys pidettävä! Taulukko Taulukkoon sisältyvä sanoma muodostetaan aina miettimisen kautta. Yksittäiset luvut, ei suhteita Säännönmukaisuuksien, riippuvuuksien (esim. trendin) havaitseminen vaikeaa. Taulukko objektiivinen ja siten vakuuttavin esitystapa Subjektin vaikutus kaikkein pienin Tulosten ja johtopäätösten vakuuttavuus Suuri tietomassa tietovarasto 4

5 Taulukko Taulukko Transponointi: Kaksiulotteisessa taulukossa rivitietojen visuaalinen vertailu helpompaa kuin saraketietojen vertailu. vertailtavat arvot riveille Järjestys sen sarakkeen mukaan, jonka tietoja pidetään avaintietoina. 5

6 Taulukko Taulukon ja kuvan ero Vrt. viisari- ja digitaalikello Viisarikellosta jää alitajuntaan jopa nopealla vilkaisulla käsitys ajasta. Viisarit toisaalta epätarkkoja. Analogisesti esitetty tieto konkreettista ja nopeasti omaksuttavaa, mutta suurpiirteistä Digitaalisesti esitetty tieto abstraktia, omaksuminen vaatii enemmän syventymistä, yleensä kuitenkin tarkempaa Digitaalikellosta voi saada ajan sadasosien tarkkuudella Tilastokuva antaa nopeasti ja suoraan yleiskäsityksen asioiden luonteesta ja keskinäisistä suhteista. 6

7 Taulukko: Rikoslajien selvitysprosentit Vuosi Varkausrikokset Kirjanpitorikokset Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumusrikokset Huumausainerikokset ,8 22,6 60,8 48,3 95,9 81, ,6 16,8 56,3 43, ,3 19,9 56,1 49,3 91, ,9 21,2 56,2 41,2 90,9 71, ,1 17,7 51,7 43,8 90,2 68, ,6 14,5 48,9 39,9 88,9 68, Varkausrikokset 60 Kirjanpitorikokset % Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumusrikokset Huumausainerikokset % Varkausrikokset Pahoinpitelyrikokset Rattijuopumusrikokset

8 Kuvien tietomäärän tulee olla käytettyyn tilaan nähden suuri: kahden lukuarvon vertaileminen kuvan avulla ei yleensä tarpeen. Nainen Sukupuoli Mies % Tärkeät tulokset pitäisi esittää sekä kuvissa tai taulukoissa että päätelminä tekstissä. Se, mitä näemme kuvana, herättää enemmän mielenkiintoa ja jää paremmin mieleen kuin se, minkä kuulemme tai luemme tekstinä. Moni kiinnittää huomiota otsikon ja tiivistelmän lisäksi kuviin ja taulukoihin luodessaan yleissilmäyksen alansa lehtiin ja valitessaan tarkemman tarkastelun kohteita. Jotta kuvista olisi hyötyä, ne on tehtävä oikein ja hyvin. 8

9 Värit eivät usein tuo merkittävää lisäarvoa. Värien käytössä kannattaa olla varovainen. Tilastokuvien täytettävä kolme yleistä ehtoa: Niiden on oltava totuudenmukaisia. Niiden on oltava selkeitä ja tehokkaita eli nopeasti keskeisen tuloksen esille tuovia. Niiden pitäisi myös olla houkuttelevia, kiinnostusta herättäviä eli ne eivät saa antaa epämiellyttävää, sekavaa tai muuten luotaantyöntävää vaikutelmaa, jotta katsoja viitsii tutustua niihin. Kuvasta tulee selvitä kaikki tarpeellinen niin, että sitä voi lukea ja tulkita turvautumatta leipätekstiin. Otsikko/kuvateksti, akselit ja niiden otsikot, asteikot Vuosi muuttujana niin selkeä, ettei kaipaa otsikkoa 9

10 Kun tutkimustuloksia aletaan raportoimaan, on valittava, mitkä tietokokonaisuudet halutaan esittää graafisesti ja mitkä mahdollisista vaihtoehtoisista tiedoista esitetään: lukumäärinä vai prosentteina, keskiarvo vai mediaani? Seuraavaksi valitaan kunkin tietokokonaisuuden esittämiseen parhaiten sopiva kuviotyyppi. Pylväsdiagrammi Määrien tai osuuksien kuvaaminen Muuttuja diskreetti Pylväsryhmä hyödyllinen, jos useita muuttujia tai ryhmiä Palkkidiagrammi Muuttuja luokitteluasteikollinen Viivadiagrammi Muuttujan vaihtelun ja trendin kuvailu Pistediagrammi Kahden jatkuvan muuttujan riippuvuuden kuvaaminen Histogrammi Kuten pylväsdiagrammi, mutta muuttuja on jatkuva ja luokiteltu 10

11 Kuviotyypin valinnassa tyypillisin virhe on käyttää viivadiagrammia silloinkin, kun esitettävien muuttujien ominaisuudet eivät siihen sovi. Vain kahden luokittelemattoman tai luokitellun jatkuvan muuttujan riippuvuuden kuvaamiseen ja mahdollisesti vertailuun joidenkin ryhmien välillä. Virhetilanne syntyy, kun (yleensä x akselille tuleva) selittäjä ei ole jatkuva muuttuja mutta käytetään viivadiagrammia. Jos pylväitä, palkkeja tai niiden pistemuunnelmia käytettäessä y-akseli aloitetaan nollaa suuremmasta arvosta, pylväiden korkeuksien tai palkkien pituuksien suhteet eivät vastaakaan muuttujan arvojen suhteita. Yleensä erot näyttävät todellista suuremmilta 11

12 Kuvion tekijällä oltava selkeä käsitys pääviestistä, jonka hän haluaa lukijan saavan. Sen mukaan hän voi valita tiedon ominaisuuksien perusteella mahdollisista kuviotyypeistä sen, joka selkeimmin korostaa tätä viestiä: ilmiöiden esiintyvyyttä, ryhmien välisiä eroja, trendiä tms. Yhden muuttujan jakauman esittämiseen käytetään toisissaan kiinni olevista pylväistä koostuvaa histogrammia, jos kyseessä on tasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja. Jaetut pylväät tai palkit, kerrostetut viivat tai piirakkakuvio (ei suositella) korostavat kokonaisuuden jakaantumista osiin. 12

13 Viivakuvio korostaa trendiä. Vertailuun sopivat ryhmitellyt pylväs- ja palkkikuviot, paripylväskuviot, useita viivoja sisältävät kuviot ja muut yksinkertaisia perustyyppejä yhdistelevät kuviot sekä ns. laatikko ja viikset -kuvio. Jatkuvaa ja diskreettiä pisteparvikuviota (pistediagrammia) käytetään yksittäisten arvojen kuvaamiseen varsinkin silloin, kun havaintoyksiköitä ei ole kovin paljon. Epätavallisia tai odotusten vastaisia tuloksia pitäisi korostaa. Poikkeava tai muu arvo, johon halutaan kiinnittää huomiota, voidaan esimerkiksi esittää erilaisella selitteen pistemerkillä tai suuremmalla viivanpaksuudella kuin muut. 13

14 Pylväät ja palkit tarkimmin tulkittavia Jaettuja pylväs- ja palkkikuviota sekä viivakuvioita myös suhteellisen helppo tulkita tarkasti. Piirakkakuviot eivät ole kovinkaan hyviä tiedonvälittäjiä. Myös kolmiulotteisia kuvia syytä välttää! (Houkuttelevuus sen paremmin kuin luettavuuskaan ei parane. Ne päinvastoin vaikeuttavat varsinaisen tiedon saamista kuviosta.) 14

15 Kun pylväs-, palkki- tai pistekuviossa selittäjän luokkia ei voida asettaa luonnolliseen suuruustai paremmuusjärjestykseen, järjestetään elementit yleensä korkeutensa tai pituutensa mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen. Esitettävä tieto pitäisi valita siten, että esim. tummempi väri vastaa mjan huonompaa arvoa tms. Kuviossa ei pidä esiintyä mitään, millä ei ole itsenäistä informaatioarvoa. Liukuvärit pylväiden tai akselikehyksen sisällä eivät edusta datan muutosta, joten ne pitäisi unohtaa 15

16 Yhteen kuvioon ei saa sijoittaa liikaa tietoa. Yhdessä kuvassa saisi olla enintään neljä viivaa, elleivät ne ole hyvin erillään. Yksinkertaisia tai ryhmiteltyjä pylväitä tai palkkeja saisi olla enintään Kussakin pylväs- tai palkkiryhmässä saisi olla enintään neljä pylvästä tai palkkia ja kussakin jaetussa pylväässä tai palkissa neljä osaa. Jos esitettävänä on edellä mainittua enemmän tietoa, se on hajotettava useampaan kuvaan Excelin tai SPSS:n oletusarvot eivät tuota parasta kuviota, eivät aina edes oikein tehtyä. Kannattaa myös muistaa, että arvovaltaistenkaan lehtien tilastokuvat eivät välttämättä ole hyvin tehtyjä tai edes virheettömiä. 16

17 Varsinaisen tilastograafisen kuvion lisäksi kuvaan liittyy kuvateksti tai otsikko. Painettavien kuvien kuvateksti tulee kuvion alle, ja se tehdään samalla ohjelmalla kuin itse tekstikin. Myös kuvassa fontti on hyvä olla sama fontti kuin itse tekstissäkin. Posteri-, dia- ja kalvokuvissa kuvateksti voidaan korvata kuvion yläpuolelle tulevalla otsikolla. Kuvion kuvateksteineen ja taulukon otsikoineen tulisi olla ymmärrettävä yhteydestään irrotettunakin. kuvakokonaisuus pitäisi yrittää tehdä niin, että se sisältää tulkitsemiseen tarvittavat tiedot. kuvatekstin pitää siis sisältää kattava selvitys kuvassa esitetyistä tiedoista ja elementeistä. liian pitkä kuvateksti voi kuitenkin karkottaa lukijan 17

18 Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa mutta vain hyvä kuva. Tärkeät tulokset pitäisi esittää sekä kuvissa tai taulukoissa että tekstissä, jossa kerrotaan vain keskeisin tulos ja tehdyt päätelmät. Pienimpiäkin yksityiskohtia myöten hyvän kuvan tekeminen vaatii aikaa ja työtä aivan kuten kirjoituksen muutkin osat Esitystavat Taulukko hyvä massatiedon esittämisessä (raportit, ei esitelmissä) Yksinkertaisenkin taulukon tutkiminen ja ymmärtäminen vie aikaa Kuva havainnollistaa ja välittää tietoa! Oikein ja hyvin laadittu kuva kertoo hetkessä asiasta paljon enemmän kuin parhainkaan kirjoittaja pystyy ilmaisemaan. Kuvasta idea syntyy katsojalle hänen omaan tajuntaansa, kun taas kirjoittajan pitää rakentaa se pala palalta. Kuva ei vain koriste! Samannäköisten kuvien lukeminen turruttaa taulukot parempi vaihtoehto 18

19 Onnistunut esitys Tilannekohtaisuus! Artikkeli, esitelmä, lehtiartikkeli, televisio, internet Kaikilla omat mahdollisuutensa ja rajoituksensa Vrt. esitelmä ja raportti Kenelle esitetään? (yleisö) Suppea asiantuntijajoukko / televisio Tilastokuvan arviointikriteerejä Tehokkuus (kuinka runsailla tai vähillä silmäliikkeillä kuvan sanoma pystytään hahmottamaan) Kuvioroina (sellaiset elementit, jotka eivät varsinaisesti välitä tietoa) Kirjava tausta, tekstityyppi, kolmiulotteisuus Visuaalinen vertailtavuus Keinotekoiset värit Hankala fontti Kolmiulotteisuus 19

20 Asteikot Huolimattomasti toteutetut asteikot osoitus siitä, että tekijä ei ole paneutunut tehtäväänsä ja että hän on aliarvioinut tai ylenkatsonut lukijansa. Ei mielellään desimaaleja Pylväsdiagrammissa pystyakselin asteikon lähdettävä 0:sta! Akseleiden otsikot tärkeitä! Onnistunut tilastokuva 1. Esittää tiedot 2. Houkuttelee katsojan ajattelemaan asiaa 3. Ei vääristä tietoihin sisältyvää sanomaa 4. Esittää paljon lukuja pienessä tilassa 5. Tiivistää suureen tietojen joukkoon sisältyvän sanoman 6. Rohkaisee silmää tekemään vertailuja kuvan eri osien välillä 7. Tuo esiin tietoihin liittyvän asian monella tasolla 8. Palvelee kohtuullisen selvästi tiettyä päämäärää 9. Muodostaa kiinteän kokonaisuuden muun taulukoissa ja tekstissä olevan aineiston kuvauksen kanssa 20