Se, mitä näemme kuvana, herättää enemmän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Se, mitä näemme kuvana, herättää enemmän"

Transkriptio

1 Katsaus Raili K. Salmelin Kuva, tieteellisessä viestinnässä erityisesti tilastografiikka, on tehokas tiedonvälittäjä. Tärkeät tulokset pitäisikin esittää sekä kuvissa tai taulukoissa että päätelminä tekstissä. Arvostetuissakin lääketieteellisissä lehdissä on kuitenkin paljon huonolaatuisia ja jopa harhaanjohtavia tilastokuvia. Hyvien tilastograafisten esitysten tekemiseen on selkeät periaatteet. Kuvien on oltava totuudenmukaisia, selkeitä ja nopeasti keskeisen viestin esille tuovia sekä kiinnostusta herättäviä. Näiden vaatimusten täyttämiseen vaikuttavat mm. esitettävän tiedon ominaisuudet ja ihmisen kognitiiviset kyvyt. Hyvän kuvan tekeminen vaatii aikaa ja työtä. Se, mitä näemme kuvana, herättää enemmän mielenkiintoa ja jää paremmin mieleen kuin se, minkä kuulemme tai luemme tekstinä. Tieteellisessä viestinnässä keskeinen kuvallisen ilmaisun laji on tilastografiikka. Se on parhaimmillaan ymmärrettävä ja tehokas tapa tarkastella suurtakin numerojoukkoa (Foley ja Van Dam 1983, Tufte 1985). Se on myös kuten matematiikka pitkälti riippumaton puhutusta kielestä. Noin puolet lääkärilukijoista kiinnittää huomiota otsikon ja tiivistelmän lisäksi kuviin ja taulukoihin luodessaan yleissilmäyksen alansa lehtiin ja valitessaan tarkemman tarkastelun kohteita (Salmelin 1997). Usein tiivistahtisissa suullisissa esityksissä kuvat voivat tehostaa viestin perillemenoa. Jotta kuvista olisi hyötyä, ne on tehtävä oikein ja hyvin. Arvostetuissakin arviointimenettelyä käyttävissä lääketieteellisissä lehdissä esiintyy kuitenkin paljon huonosti suunniteltuja, vaikealukuisia ja jopa harhaanjohtavia tilastokuvia. Tällaisista lehdistä poimitussa artikkeliotoksessa oli vähintään yksi virhe 31 %:ssa kuvista ja viestin perillemenoa vaikeuttavia heikkouksia %:ssa (Salmelin 1997). Vuoden 1998 Tampereen lääkäripäivien posterikuvissa, joita ei etukäteen arvioitu, vastaavat luvut olivat 44 % ja 73 %. Muutamia esimerkkejä tavallisimmista, jäljempänä eriteltävistä ongelmatyypeistä on kuvien 2 4A-osissa. Mikrotietokoneiden käytön myötä tilastograafisten kuvioiden tekeminen on paljolti siirtynyt ammattipiirtäjiltä esitysten tekijöille itselleen, joilla ei kuitenkaan yleensä ole alan koulutusta. Tavallisimpien grafiikkaohjelmien oletustyylit eivät nekään liene graafisen suunnittelun ammattilaisten tekemiä (Schmid 1983), ja ohjelmat on lisäksi tehtykin kaupallisen, ei tieteellisen tilastografiikan tarpeisiin. Tässä artikkelissa annettavat ohjeet hyvien tilastograafisten esitysten tekemiseksi koskevat erityisesti painettuihin julkaisuihin tarkoitettuja kuvia, mutta keskeiset periaatteet pätevät myös posteri-, kalvo- ja diakuviin. Värien käyttöön ei puututa. Duodecim-lehdessä tosin käytetään värillistä tilastografiikkaa, mutta valtaosin tieteellisten lehtien painetut kuvat ovat vielä mustavalkoisia. Värit eivät tuonekaan merkittävää lisäarvoa. Värien käyttö on niin laaja ja ammattitai- Duodecim 2003;119:

2 toa vaativa alue, että siinä kannattaa olla varovainen. Tilastografiikasta puhuttaessa on viitattava kuvan lukuisiin elementteihin. Ne on nimetty kuvassa 1. Nimet eivät kaikilta osin ole suomen sen enempää kuin englannin kielessäkään vakiintuneet, ja muitakin nimityksiä esiintyy kirjallisuudessa. Käytän jäljempänä yksinkertaisuuden vuoksi usein nimityksen tilastograafinen esitys asemesta sanaa kuvio ja kuvakokonaisuudesta sanaa kuva. Hyvän kuvan vaatimukset Tilastokuvien on täytettävä kolme yleistä ehtoa: Niiden on oltava totuudenmukaisia. Niiden on oltava selkeitä ja»tehokkaita» eli nopeasti keskeisen tuloksen esille tuovia. Niiden pitäisi myös olla houkuttelevia, kiinnostusta herättäviä, eli ne eivät saa antaa epämiellyttävää, sekavaa tai muuten luotaantyöntävää vaikutelmaa, jotta katsoja viitsii tutustua niihin. Ohjeet kuvien teosta Kuva-asioita sivutaan usein biostatistiikkaa ja lääketieteellistä viestintää käsittelevissä julkaisuissa (Hakulinen ja Teppo 1988, Tähti 1998, Uhari ja Nieminen 2001). Ensimmäinen pelkästään tilastografiikkaan keskittyvä, suomenkielinen yleisesitys ilmestyi vuonna 2000 (Kuusela). Lääkärilehdessä julkaistiin v artikkelisarja tästä aiheesta (Stenman 1995a c). Englanniksi on julkaistu useita yleisesityksiä hyvien ku- y-akselin otsikko 1 Kumulatiivinen eloon jääminen akselikehys (2 4 sivua) y-akseli 0,9 0,8 0,7 dataelementtien selitteet interventioryhmä verrokkiryhmä dataelementit hilaviivat 0,6 akselin katkaisumerkki kuvateksti akselipisteen merkki x-akseli Aika leskeytymisestä (kk) x-akselin otsikko Kumulatiivinen eloon jääminen leskeytymisen jälkeen interventio- ja verrokkiryhmässä. akselipisteen selite Kuva 1. Tilastograafisen kuvan osien nimet ja viivakuviotyypin oikea käyttö: kahden jatkuvan muuttujan riippuvuuden kuvaaminen ja mahdollisesti sen vertailu joidenkin ryhmien välillä (Tamminen 1996 mukaillen) R. Salmelin

3 vioiden piirteistä (esim. Tufte 1985, Kosslyn 1994) ja ruotsiksi ainakin yksi (Wallgren ym. 1994). Näissä ja eräissä teoreettisemmissa (mm. Cleveland 1985) teoksissa annettujen ohjeiden välillä on joitakin kirjoittajien erilaisesta koulutuksesta ja erilaisista mieltymyksistä johtuvia ristiriitaisuuksia. Tähän katsaukseen on koottu eri lähteistä teoreettisesti tai kokeellisesti perusteltuja ohjeita. Useimpien lääketieteellisten lehtien noudattamissa ns. Vancouver-ohjeissa lisäselityksineen (Bailar ja Mosteller 1988, International Committee of Medical Journal Editors 1999) annetaan kuvista lähinnä toimitusmuotoa, kokoa ja numerointia koskevia ohjeita. Ainoa ohje varsinaisten kuvien toteutukseen on:»kirjainten, numeroiden ja symbolien tulee olla selkeitä, tasalaatuisia ja riittävän kokoisia, jotta ne julkaisua varten pienennettyinäkin ovat luettavissa. Otsikot ja yksityiskohtaiset selitykset kuuluvat kuvatekstiin, eivät kuvioon itseensä.» Tilastograafisen esityksen syntyvaiheet Tilastokuvan synty on monivaiheinen prosessi, jonka jokaisessa vaiheessa on mahdollista tehdä huonoja tai suoranaisiin virheisiin johtavia valintoja. Se alkaa tutkimustulosten tuottamisesta. Virheellisesti kerätyistä tai analysoiduista tuloksista piirretty kuviokin on sisällöltään epäkelpo. Kun tutkimustuloksia ruvetaan raportoimaan, on valittava, mitkä tietokokonaisuudet eli tietoalkiot halutaan esittää graafisesti ja mitkä mahdollisista vaihtoehtoisista tiedoista esitetään: taajuudet lukumäärinä vai prosentteina, keskiarvo vai mediaani, luottamusväli vai hajonta vai kvartiilit jne. Seuraavaksi valitaan kunkin tietoalkion esittämiseen parhaiten sopiva kuviotyyppi. Valintaan vaikuttavat esitettävän tiedon tilastotieteelliset ja matemaattiset ominaisuudet, viestin päätarkoitus sekä se, mitä ihmisen havaintojärjestelmän toiminnasta ja kohderyhmästä tiedetään. Lopuksi kuvio toteutetaan kyseisen tietoalkion lukuarvoilla niin, että kaikki lukuisat yksityiskohdat ovat harkittuja ja huolella tehtyjä ja täyttävät lehteen painamisen vaatimukset. Hyvän kuvan toteutukseen vaikuttavia tekijöitä Totuudenmukaisuus eli virheettömyys. Tilastokuvan keskeisin ominaisuus on totuudenmukaisuus, ja varsinaisina virheinä voidaan pitää kaikkia sellaisia seikkoja, jotka voivat johtaa katsojan harhaan, tekemään vääriä päätelmiä tai saamaan väärän mielikuvan. Esitettävän tiedon huonosta valinnasta esimerkkinä voidaan mainita keskivirheen (SE) esittäminen keskiarvon yhteydessä. Tämä tapa on varsin yleinen monissa arvostetuimmissakin lääketieteellisissä lehdissä. Keskivirhe on pienin vaihtelun mitta muttei sellaisenaan kerro lukijalle juuri mitään. Oikeampi tapa on esittää luottamusväli (CI), jos halutaan kuvata, millä välillä muuttujan keskiarvo on tutkitun aineiston edustamassa joukossa. Jos kuvataan muuttujan arvojen vaihtelua tutkitussa aineistossa, käytetään mieluimmin kahta keskihajontaa (2 SD). Muidenkin jakauman ominaisuuksien kuvailu voi toki olla tarpeen. Kuviotyypin valinnassa tyypillisin virhe on käyttää viivapiirrosta silloinkin, kun esitettävien muuttujien ominaisuudet eivät siihen sovi. Viivapiirrosta saa nimittäin käyttää vain kahden luokittelemattoman tai luokitellun jatkuvan muuttujan (esim. pituus paino, aika kuolleisuus) riippuvuuden kuvaamiseen ja mahdollisesti vertailuun joidenkin ryhmien välillä (kuvat 1, 3B, 8). Virhetilanne syntyy, kun (yleensä x akselille tuleva) selittäjä ei ole jatkuva muuttuja mutta käytetään viivapiirrosta. Kuvassa 2A selittäjämuuttujan eli keskussairaalapiirin luokilla (EKKS, KYS jne.) ei ole edes paremmuusjärjestystä puhumattakaan etäisyysmitasta kuten lämpötiloilla. Elinten luovuttajien määrän tasainen muutos kahden sairaalan välillä ei tarkoita mitään. Palkkikuvio, kuvassa 2B sen pistemuunnelma, on yksi oikea ratkaisu. Tilanne on sama, jos selittäjän luokat voidaan asettaa suuruustai paremmuusjärjestykseen mutta niiden välistä etäisyyttä ei voida mitata, esimerkkinä mielipidemittausasteikko»täysin tai osittain samaa mieltä osittain tai täysin eri mieltä». Diskreetin selittäjän kuten lasten lukumäärän arvoilla 1763

4 Kuva 2. Epäjatkuva selittäjä: A) viivakuvio on väärä (datalähde: Aamulehti 1998 mukaillen), B) palkkikuvio (pistemuunnelma) on (luokittelevalle ja järjestysasteikolliselle muuttujalle) oikea kuviotyyppi. A Elinten luovuttajat keskussairaaloittain Luovuttajia / milj. asukasta v EKKS HYKS KAIKS KHKS KPKS KSKS KYMKS KYS LKS LPKS MKS OYKS PHKS PKKS SATKS SAVKS SEKS TAYS TYKS VKS B Keskussairaalapiiri EKKS KYS TAYS TYKS KSKS PHKS HYKS KPKS LKS MKS KAIKS OYKS LPKS SAVKS SATKS PKKS SEKS KHKS VKS KYMKS * Määrä / milj. asukasta Elinten luovuttajien määrä Suomen keskussairaalapiireissä asukaslukuun suhteutettuna R. Salmelin

5 A B Vaste (yks.) a cm 30 yks. Vaste (yks.) Pitoisuus (yks.) a cm 500 yks Pitoisuus (yks.) Vasteen muutos aineen pitoisuuden mukaan. Kuva 3. Aidosti jatkuva-arvoinen akseli A) virheellisesti toteutettuna: tietynsuuruinen välimatka akselilla ei vastaa joka kohdassa samansuuruista muutosta datassa, B) oikein toteutettuna. on etäisyysmittakin, mutta muuttuja voi saada vain tiettyjä jatkumon arvoja. Tämä vaatii pylväskuviota (kuva 7) tai sen pistemuunnelmia. Kuvioiden toteutuksessa totuudenmukaisuus edellyttää, että esitettävät numeeriset tiedot ja niitä kuviossa välittävät elementit pylväät, palkit, viivojen kulmakertoimet yms. ovat yhtäpitävät. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä suurta datan muutosta vastaa joka kohdassa kuviota yhtä suuri dataelementtien muutos. Tätä ohjetta rikkovat virheet syntyvät useimmiten kahdessa tilanteessa. Ensimmäisessä tilanteessa joko x- tai y-akselin jatkuva-arvoisella asteikolla samanpituinen akselin osa vastaa eri kohdissa akselia sattumanvaraisesti erisuuruista datan muutosta. Logaritmiasteikko on toki sallittu. Sitä käytettäessä tietty fyysinen välimatka tarkoittaa systemaattisesti kasvavaa tai vähenevää arvojen muutosta (kuva 8). Kuvan 3A esimerkissä ei ole kyse siitä. Vaste näyttäisi kasvavan hyvin voimakkaasti tutkittavan aineen pitoisuuden kasvaessa. Oikein tehdyssä kuvassa 3B riippuvuus onkin lineaarinen. Jos x-akselilla on epätasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja ja käytetään viivakuviota, on edellä mainitun virheen välttämiseksi määritettävä akselipisteiden etäisyys luokkakeskusten erotusten mukaan, ei tasavälisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää helpommin toteutettavissa olevaa pylväskuviota (kuva 7). Sopivissa olosuhteissa akselin mittasuhteisiin liittyvä virhe voi siis johtaa selvästi todellisuudesta poikkeavaan kuvioon. Viivapiirroksissa trendi yleensä näyttää todellista voimakkaammalta. Tämä virhe syntyy helposti käytettäessä Excel-ohjelmaa, kun kuviotyypiksi valitaan viivapiirros (line) eikä XY-pisteparvi (XY scatter) ja vasta sen vaihtoehdoista viivakuvio. Toinen harhaanjohtava tilanne syntyy, kun pylväitä, palkkeja tai niiden pistemuunnelmia käytettäessä y-akseli aloitetaan nollaa suuremmasta arvosta (katkaistaan). Tällöin pylväiden korkeuksien tai palkkien pituuksien suhteet eivät vastaakaan muuttujan arvojen suhteita. Yleensä erot näyttävät todellista suuremmilta (kuva 4). Viiva- ja pisteparvikuviossa akselin saa aloittaa nollaa suuremmasta arvosta, jos tarkoitus on kuvata trendiä, ei absoluuttisia arvoja, ja jos kuvion alaosaan muuten jäisi paljon tyhjää tilaa. Akselin katkaisu on kuitenkin merkittävä (kuvat 1 ja 6E). Pylväs- tai palkkikuviossakin yksi tai kaksi muita selvästi korkeampaa pylvästä voidaan katkaista ylhäältä, jos mahdollisuus tarkastella kunnolla matalampia pylväitä on oleellisempaa kuin korkeimpien korostaminen. Katkaisu on osoitettava (kuva 5). 1765

6 Kuva 4. Jatkuva-arvoinen akseli pylväs- ja palkkikuvioissa sekä niiden muunnelmissa A) virheellisesti toteutettuna: aloitus 0:aa suuremmasta arvosta (kuvalähde: Elixair-mainos mukaillen) B) oikein toteutettuna: aloitus 0:sta. A Äänitaso (db(a)) ,5 44,5 45,5 49, ,5 Elixair Safir 940 Venta Philips 4330 Trion Laite B Laite Elixair Safir 940 Venta Philips 4330 Trion Äänitaso (db(a)) Eri ilmanpuhdistinmerkkien käyntiäänen voimakkuus. Selkeys ja tehokkuus. Koska oleellisen tiedon korostaminen on tärkeää, kuvion tekijällä on oltava selkeä käsitys pääviestistä, jonka hän haluaa lukijan saavan. Sen mukaan hän voi valita tiedon ominaisuuksien perusteella mahdollisista kuviotyypeistä sen, joka selkeimmin korostaa tätä viestiä: ilmiöiden esiintyvyyttä, ryhmien välisiä eroja, trendiä tms. Yhden muuttujan jakauman esittämiseen käytetään toisissaan kiinni olevista pylväistä koostuvaa histogrammia, jos kyseessä on tasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja. Muita muuttujia kuvataan yksinkertaisilla pylväs- tai palkkikuvioilla pistemuunnelmineen, jotka sopivat myös piste-estimaattien kuvaamiseen toisen muuttujan luokissa (kuvat 2B ja 4B). Jaetut pylväät tai palkit (kuvat 6A ja B), kerrostetut viivat tai piirakkakuvio jota ei suositella korostavat kokonaisuuden jakaantumista osiin. Viivakuvio (kuvat 1, 3B ja 8) korostaa trendiä. Vertailuun sopivat ryhmitellyt pylväs- ja palkkikuviot (kuvat 5 ja 7), paripylväskuviot (kuva 6C), useita viivoja sisältävät kuviot (kuvat 1 ja 8) ja muut yksinkertaisia perustyyppejä yhdistelevät kuviot sekä»laatikko ja viikset» -kuvio (kuva 6D). Jatkuvaa ja diskreettiä pisteparvikuviota (kuvat 6E ja F) käytetään yksittäisten arvojen kuvaamiseen varsinkin silloin, kun havaintoyksiköitä ei ole kovin paljon. Epätavallisia tai odotusten vastaisia tuloksia pitäisi korostaa. Poikkeava tai muu arvo, johon halutaan kiinnittää huomiota, voidaan esimer R. Salmelin

7 Tautiryhmä kasvaimet endokrinologiset taudit mielenterveyden häiriöt neurologiset taudit verenkiertoelinten taudit hengityselinten taudit ruoansulatuselinten taudit urologiset taudit oireet vammat ja myrkytykset itsemurha Kuva 5. Muita selvästi korkeamman pylvään tai pitemmän palkin luvallinen katkaisu yläosasta ja sen merkitseminen (kuvalähde: Tamminen 1996 mukaillen) Kuolleisuus (%) Ryhmä interventio verrokit Interventio- ja verrokkiryhmän leskien peruskuolinsyiden jakaantuminen kuolinsyyluokkiin. kiksi esittää erilaisella selitteen tekstityypillä tai pistemerkillä (kuva 2B) tai suuremmalla viivanpaksuudella kuin muut, tai kuvioon voidaan merkitä muuttujan normaaliarvot. Selkeässä kuviossa ei ole mitään turhaa tai päällekkäistä (»maksimoitu data-mustesuhde», Tufte 1985), kuitenkaan luettavuuden kärsimättä. Koska kuvion on tarkoitus auttaa kokonaisuuksien, suuruussuhteiden yms. hahmottamisessa eikä tarkkojen lukuarvojen esittämisessä, kuvioissa ei yleensä pidä esittää elementtiin liittyvää lukuarvoa (kuvat 4A ja B). Ihmisen hahmotuskyvyn huomioon ottaminen parantaa kuvion helppokäyttöisyyttä ja viestinvälityskykyä. Ihminen tulkitsee erilaisella tarkkuudella erilaisia kvantitatiivisen tiedon esittämiseen käytettyjä kuvioelementtejä (Cleveland ja McGill 1987) Tarkimmin pystytään tulkitsemaan yksinkertaisia ja ryhmiteltyjä pylväitä ja palkkeja ja niiden ilmavampia varrellisia tai varrettomia pistemuunnelmia ja paripylväitä (Clevelandin ja McGillin luokittelussa parhaat sijaluvut 1 ja 2). Jaettuja pylväitä ja palkkeja on myös suhteellisen helppo tulkita tarkasti (sija 3), samoin viivakuvioita (sija 4). Piirakkakuviot ja muut kulmiin, kaariin tai pinta-alaan perustuvat tyypit sen sijaan eivät ole kovin hyviä tiedonvälittäjiä (sijat 5, 6 ja 8). Tilavuuteen tai värinvaihteluihin perustuvia kuvioita on erittäin vaikea tulkita tarkasti (sijat 7, 9 ja 10). Nämä tutkimustulokset ovat suuntaa-antavia, vaikka kuvan tarkoituksena ei olekaan välittää tarkkoja arvoja. Ihmisten on myös todettu olettavan, että vaaka-akseli on jatkuva-arvoinen. Viivapiirros täyttää aina tämän ehdon, koska x-akselilla on aidosti jatkuva tai tasa- tai epätasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja. Myös pylväskuvioiden muunnelmineen katsotaan täyttävän ehdon, koska vaaka-akselilla tulee olla tasa- tai epätasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja tai diskreetti muuttuja (kuva 7). Kun x-akselille tulevat minkä tahansa muun luokitellun muuttujan arvot, vaihdetaan kaikissa kuviotyypeissä x- akseli pystysuuntaiseksi ja jatkuva-arvoinen y- akseli vaakasuuntaiseksi (kuvat 2B, 4B, 5, 6A, B, D ja F). Tällöin luokkien nimetkin voidaan kirjoittaa helppolukuisemmin vaakasuuntaisina. 1767

8 Kuva 6. Muita esimerkkejä kuviotyypeistä. 1) Osiin jakautumista korostavat: A) jaettu, havaintoyksiköiden kokonaismäärään summaava palkki- tai pylväskuvio, B) jaettu, 100 %:iin summaava palkki- tai pylväskuvio. 2) Vertailua korostavat: C) paripylväskuvio (varrellinen pistemuunnelma) ja D)»laatikko ja viikset -kuvio». 3) Yksittäisiä havaintoyksiköitä kuvaavat: E) jatkuva pisteparvikuvio, F) diskreetti pisteparvikuvio. Kuvien A ja B kuvalähde Tamminen 1996, kuvan C datalähde Finnish Cancer Registry 1995, kuvan D datalähde Virtala 1998 mukaillen, kuvan E datalähde Latva R, julkaisematon tutkimus, kuvan F kuvalähde Salmelin 1997 mukaillen. A B Ryhmä kaikki interventio verrokki naiset interventio verrokki miehet interventio verrokki Kuolleisuus (%) Tautiryhmä iskeemiset sydänsairaudet muut verenkiertoelinten sairaudet muut kuolinsyyt Interventio- ja verrokkiryhmien leskien kuolleisuus iskeemiseen sydänsairauteen, muihin verenkiertoelinten sairauksiin ja muihin kuolinsyihin. Ryhmä interventiolesket verrokkilesket naimisissa olevat verrokit 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yksinäisyyden kokeminen usein joskus ei koskaan Yksinäisyyden kokeminen eri tutkimusryhmissä (interventio- ja verrokkiryhmän lesket sekä naimisissa olevat verrokit). C Primaaripaikka eturauhanen rinta kohtu munasarjat keuhkot virtsarakko vatsa paksusuoli peräsuoli ym. munuaiset hermosto haima iho iho/melanooma leukemia maksa miehet Ilmaantuvuus / naiset Tavallisimpien syöpien ilmaantuvuus primaaripaikan mukaan miehillä ja naisilla Suomessa R. Salmelin

9 D Mittausajankohta 1. opiskeluvuosi (n = 180) 4. opiskeluvuosi (n = 127) valmistumisen jälkeen (n = 112) min. mediaani maks. kvartiilit kielteisin Pisteiden summa myönteisin Ensimmäisen ja neljännen vuoden lääketieteen opiskelijoiden sekä äskettäin valmistuneiden lääkäreiden asenteet psyykkisiä sairauksia ja niiden hoitoa sekä psykiatrisia potilaita kohtaan. Arvot kuvaavat asennemittarin pisteiden summaa. E F Syntymäpituus (cm) Syntymäpaino (g) Keskosdiagnoosin TAYS:ssa v saaneiden lasten syntymäpainon ja -pituuden välinen riippuvuus. Ammattiryhmä tutkijat (n = 14) sairaalalääkärit (n = 14) tk-lääkärit (n = 11) opiskelijat (n = 14) Niiden testikuvioiden määrä / vastaaja, joista pääviesti oli saatu Niiden testikuvioiden määrä (vaihteluväli 0 16) vastaajaa kohti, joista vastaaja oli saanut vähintään pääviestin; jakaumat tutkituissa ammattiryhmissä. 1769

10 Osuus (%) interventiolesket verrokkilesket naimisissa olevat verrokit > 3 Poikkeavien löydösten määrä Psykiatrinen status eri tutkimusryhmissä. Kuva 7. Pylväskuvio on luokitellulle jatkuvalle muuttujalle oikea kuviotyyppi (kuvalähde: Tamminen 1996 mukaillen Dataelementtien järjestys vaikuttaa viestin hahmottamiseen. Kun pylväs-, palkki- tai pistekuviossa selittäjän luokkia ei voida asettaa luonnolliseen suuruus- tai paremmuusjärjestykseen, järjestetään elementit yleensä korkeutensa tai pituutensa mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen (kuvat 2B, 4B ja 6C). Pylväs- tai palkkiryhmät järjestetään yhden niihin kuuluvan dataelementin mukaan suuruusjärjestykseen. Muut elementit eivät tällöin välttämättä ole ryhmästä toiseen siirryttäessä järjestyksessä. Jos luokilla sen sijaan on luonnollinen (kuvat 6D ja 7) tai jokin muu perusteltu järjestys (kuvat 5, 6A ja B), se määrää elementtijärjestyksen. Dataelementtien toteutuksella voidaan myös helpottaa tulkintaa. Esitettävä tieto pitäisi valita siten, että suurempi elementti vastaa suurempaa tai parempaa muuttujan arvoa ja tummempi väri huonompaa arvoa tms. Kuviossa ei pidä esiintyä mitään, millä ei ole itsenäistä informaatioarvoa. Lähinnä posteri-, kalvo- ja diakuvissa käytetyt liukuvärit pylväiden tai akselikehyksen sisällä eivät edusta datan muutosta, joten ne pitäisi unohtaa; ne saattavat jopa vaikeuttaa tulkintaa. Koko esityksen taustassa liukuvärejä voidaan ehkä käyttää, kunhan se ei vaikeuta varsinaisen asian lukemista. Tuttuja kuviotyyppejä, joita lääkäreiden viestinnässä ovat pylväs- ja palkkikuviot pistemuunnelmineen ja viivakuviot (Salmelin 1997), on helppo lukea. Oudompiinkin suositeltaviin ku- viotyyppeihin voidaan lukijakuntaa kuitenkin totuttaa, kunhan kuvat on varustettu kunnon selitteellä (kuva 6D). Ainakaan keskivertokäyttäjille tarkoitettu kuva ei saisi olla sisällöltään liian tiivis ja moniulotteinen (kuva 8). Varsinkin jos pääviestikään ei ole ensi silmäyksellä ilmeinen, tiiviin ja moniulotteisen kuvion tulkintaan kuluu lääkäreiden mielestä liian kauan aikaa. Kohderyhmälle outoja käsitteitä ja sanoja tulisi välttää. Väärinymmärryksen vaaraa kasvaa, kun kirjoittaja ja lukija käyttävät muuta kuin äidinkieltään. Houkuttelevuus. Kuva huomataan ja sen viesti välittyy varmemmin, jos se on esteettisestikin hyvä. Houkuttelevuus sen paremmin kuin luettavuuskaan ei parane käytettäessä pseudokolmiulotteisia siis kolmiulotteisen näköisiksi tehtyjä pylväitä tms. elementtejä. Ne päinvastoin vaikeuttavat varsinaisen tiedon saamista kuviosta (Tähti 1998). Yhteen kuvioon ei saa sijoittaa liikaa tietoa. Yhdessä akselikehyksessä saisi olla enintään neljä viivaa, elleivät ne ole hyvin erillään. Yksinkertaisia tai ryhmiteltyjä pylväitä tai palkkeja saisi olla enintään Varrellisten tai varrettomien pisteiden maksimimäärä on noin 20 ja jaettujen pylväiden tai palkkien kuusi akselikehystä kohti. Kussakin pylväs- tai palkkiryhmässä saisi olla enintään neljä pylvästä tai palkkia ja kussakin jaetussa pylväässä tai palkissa neljä osaa. Jos esitettävänä on edellä mainittua enemmän tietoa, se on hajotettava useampaan akselikehykseen. Suosituksia tilastokuvioiden teknisistä yksityiskohdista on esitetty taulukossa. Kaiken kaikkiaan kuvioissa tulisi välttää liikaa kirjavuutta. Kuvion laadinnassa tulisi pyrkiä hyvään»datamustesuhteeseen», rauhalliseen ja tasapainoiseen vaikutelmaan ja helppolukuisuuteen. Kuvion pitäisi täyttää nämä vaatimukset lopulliseen kokoon pienennettynäkin. Tämän arvioinnissa kopiokoneen tai grafiikkaohjelman pienennysominaisuudesta on hyötyä. Tavallisimmin kuvioiden tekoon käytettyjen ohjelmien kuten Excelin tai SPSS:n oletusarvot eivät tuota parasta kuviota, eivät aina edes oikein tehtyä. Kokeiluja kannattaa tehdä, kun se mikrotietokoneilla on helppoakin. Kuvien testaaminen asiaan vihkiytymättömillä henkilöillä 1770 R. Salmelin

11 100 Hoitopäivien määrä verrokkilesket, pois jääneet? Kuva 8. Esimerkki kuvasta (kuvio ja kuvateksti), joka moniulotteisuutensa ja interventiolesket, pois jääneet runsaan datamääränsä vuoksi voi olla keskivertolukijalle vaikealukuinen (kuvalähde: Tamminen 1996 mukaillen). naimisissa olevat verrokit, pois jääneet 10 interventiolesket, tulleet verrokkilesket, tulleet naimisissa olevat verrokit, tulleet 1 0, Aika leskeytymisestä (v) Koko otoksen sairaalahoitopäivien keskiarvot erikseen B-poliklinikkakäynnille tulleilla ja tutkimuksesta pois jääneillä (sisältää myös pois jätetyt) kaikissa tutkimusryhmissä eri vuosina interventio- ja verrokkileskillä leskeytymispäivän ja naimisissa olevilla verrokeilla referenssipäivän ( ) suhteen. on niin ikään hyödyllistä. Kannattaa myös muistaa, että arvovaltaistenkaan lehtien tilastokuvat eivät välttämättä ole hyvin tehtyjä tai edes virheettömiä. Kuvan viimeistely. Varsinaisen tilastograafisen kuvion lisäksi kuvaan liittyy kuvateksti tai otsikko. Painettavien kuvien kuvateksti tulee kuvion alle, ja se tehdään samalla ohjelmalla kuin artikkelin tekstikin. Posteri-, dia- ja kalvokuvissa kuvateksti voidaan korvata kuvion yläpuolelle tulevalla, grafiikkaohjelman avulla tehtävällä otsikolla. Totunnaisesti on vaadittu, että kuvion kuvateksteineen ja taulukon otsikoineen tulisi olla ymmärrettävä yhteydestään irrotettunakin. Vaatimusta on tosiasiassa lähes mahdoton täyttää täydellisesti, mutta kuvakokonaisuus pitäisi kuitenkin yrittää tehdä niin, että se sisältää tulkitsemiseen tarvittavat tiedot. Kuvatekstin pitää siis sisältää kattava selvitys kuviossa esitetyistä tiedoista ja elementeistä. Liian pitkä kuvateksti voi kuitenkin karkottaa lukijan. Tietoa välittävät elementit tulisi, mikäli mahdollista, vastoin Vancouver-ohjeita määritellä 1771

12 Taulukko. Tilastograafisen esityksen toteutuksessa muistettavia yksityiskohtia toteutussuosituksineen. Kuvioelementit on nimetty kuvassa 1. Kuvioelementti Piirre Muistettavat tai suositeltavat ominaisuudet Akselikehys mittasuhteet ei liioittele, ei latista dataelementtejä ja niiden suhteita; vaaka-a4-suhteinen usein hyvä Akselit Hilaviivat sivujen määrä viivanpaksuus akselimerkit otsikot 2 (vain x- ja y-akseli) tai 4 (täysi kehys) ohuempi kuin dataviivat, ei visuaalisesti hallitseva oltava aina (paitsi piirakkakuviossa) y-akselin suurin arvo > suurin data-arvo oltava, jos akselin arvot numeerisia ei liian tiheässä, ei liian harvassa (= sisällön kannalta mielekkäin välein) ulkopuolella (vähiten dataelementtien tiellä) oltava molemmilla akseleilla, ellei itsestään selvä sisältö: kuvattava muuttuja (suure) ja yksikkö harvoin viivakuviossa, pylväs- yms. usein hyödyksi ohuet, ohuemmat kuin dataviivat, esim. katkoviiva Dataelementit erottelu pylväät ja palkit: harmaasävyt tai tiheä rasterointi viivat: mustat, viivan tyyppi ja paksuus, tai pistemerkit, jos korostetaan mittauskohtaa; värejä vain posteri-, dia- ja kalvokuviin nimeäminen, ryhmitellyt pylväät ja palkit, vaihteluvälijanat yms.: selitteet erilliseen selitteeseen akselikehyksen sisä- tai ulkopuolelle viivat ja piirakat: mieluimmin elementin viereen sijoittelu pylväiden ja pylväsryhmien leveys > niiden välin leveys Tekstit kirjaimet yhtenäinen tyyppi ja koko, tehokeinoina kursivointi ja lihavointi luettavan kokoinen pienennyksen jälkeenkin itse kuviossa. Selostusta kuvion dataelementtien sisällöstä (esim. keskiarvo ja vaihteluvälijanat), pylväiden täyttöväreistä yms. ei nimittäin aina huomata kuvatekstistä. Kuvat toimitetaan painoon hyvällä laserkirjoittimella tulostettuina, yleensä A4 kokoisina, valokuvattavina originaaleina tai kuvatiedostona. Jos kuva valokuvataan, on käytettävä joko selvästi erottuvia harmaasävyjä tai tiheää rasterointia. Värejä ei kannata käyttää mustavalkoisina tulostettavissa kuvissa lainkaan, koska värien muuttumista harmaasävyiksi on vaikea ennustaa. Tiedostosta tulostettuina harmaasävykuvat toistuvat oikein. Lopuksi Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa mutta vain hyvä kuva. Esitetyt periaatteet tarjoavat lähtökohdan kuvien tekemiselle mutta eivät kata kaikkia tilanteita. Varsinaisten virheiden välttämiseen liittyviä periaatteita pitää aina noudattaa, muista voidaan tinkiä aineiston luonteen tai kuvan luettavuuden vuoksi. Tällaisista erikoistapauksista kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa. Tärkeät tulokset pitäisi esittää sekä kuvissa tai taulukoissa että tekstissä, jossa kerrotaan vain keskeisin tulos ja tehdyt päätelmät. Pienimpiäkin yksityiskohtia myöten hyvän kuvan tekeminen vaatii aikaa ja työtä aivan kuten artikkelin muutkin osat R. Salmelin

13 Kirjallisuutta Bailar JC, Mosteller F. Guidelines for statistical reporting in articles for medical journals. Amplifications and explanations. Ann Intern Med 1988;108: Cleveland WS. The elements of graphing data. Monterey: Wadsworth Advanced Books and Software, Cleveland WS, McGill R. Graphical perception: the visual decoding of quantitative information on graphical displays of data. J Roy Stat Soc A Sta 1987;150(3): Elinluovuttajien määrä romahti. Aamulehti Finnish Cancer Registry. Cancer incidence in Finland Publication no. 56. Helsinki: Cancer Society of Finland, Foley JD, Van Dam A. Fundamentals of interactive computer graphics. Reading: Addison-Wesley, Hakulinen T, Teppo L. Tulosten esittäminen. Duodecim 1988;104: International Committee of Medical Journal Editors. Uniform requirements for manuscripts submitted to biomedical journals. Med Educ 1999;33: Kosslyn SM. Elements of graph design. New York: W. H. Freeman and Company, Kuusela V. Tilastografiikan perusteet. Helsinki: Edita, Salmelin R. Graphical representation of statistical results in medical research. Acta Universitatis Tamperensis 551. Tampere: Tampereen yliopisto, Schmid CF. Statistical graphics. Design principles and practices. New York: John Wiley & Sons, Stenman S. Tieteellisen artikkelin kuvitus I. Piirrostyypit ja niiden käyttö. Suom Lääkäril 1995(a);50: Stenman S. Tieteellisen artikkelin kuvitus II. Mitä kuuluu kuvioon ja mitä tekstiin. Suom Lääkäril 1995(b);50: Stenman S. Tieteellisen artikkelin kuvitus III. Tietokonegrafiikan sudenkuoppia. Suom Lääkäril 1995(c);50: Tamminen H. Terveystarkastusintervention vaikutus vanhana leskeksi jääneiden terveydentilaan ja elinaikaan. Acta Universitatis Tamperensis 492. Tampere: Tampereen yliopisto, Tufte ER. The visual display of quantitative information. Chesire: Graphics Press, Tähti H. Aineiston, menetelmien ja tulosten esittäminen. Kirjassa: Tähti H, Rantala I, toim. Lääketieteellinen viestintä. Tampere: Tampereen yliopisto, 1998, s Uhari M, Nieminen P. Epidemiologia ja biostatistiikka. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, Virtala A, Salmelin R, Tamminen T, Anttinen E. Change of attitudes towards psychiatric issues during medical education. Med Teacher 1998;20: Wallgren A, Wallgren B, Persson R, ym. Statistikens bilder. Stockholm: Norstedts Juridik AB, RAILI K. SALMELIN, FT, laboraattori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos Tampereen yliopisto ja TAYS:n tutkimusyksikkö Mitä opin 1. Viivakuviota saa käyttää a) jatkuvana ilmoitetun pituuden ja painon riippuvuuden kuvaamiseen b) useiden oireiden yleisyyden kuvaamiseen (tietyssä potilasryhmässä) c) verenpaineen keskiarvon kuvaamiseen epätasavälisesti luokitellun painon luokissa. 2. Vakava virhe pylväs- tai palkkikuviossa on a) levoton rasterointi pylväissä tai palkeissa b) pylväiden tai palkkien aloitus nollaa suuremmasta arvosta c) yhden tai kahden muita selvästi korkeamman pylvään katkaisu ylhäältä d) liian suuret tai pienet välit pylväiden/palkkien tai niiden muodostamien ryhmien välillä. 3. Vakava virhe jatkuva-arvoisella akselilla on a) akselipistemerkkien tasavälisyys, kun vastaavien arvojen erotus ei ole vakio b) logaritminen asteikko c) akselipisteiden liika tiheys tai harvuus 4. Jaetussa pylväässä tai palkissa saa olla osia enintään a) 2 b) 3 c) 4 d) 6 Oikeat vastaukset sivulla

Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka?

Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Datajournalismin kurssi 25.11.2011 Heli Mikkelä heli.mikkela@tilastokeskus.fi Tilastotiedon esittämistavat Miksi grafiikkaa? Tilastografiikan

Lisätiedot

HYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO

HYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO HYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO Vesa Kuusela Johdanto Kerätyn tilastotiedon 1 hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, miten se esitetään. Tietoa voi käyttää hyödyksi vasta, kun se on esitetty sellaisessa muodossa,

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja. Aki Taanila 2.2.2011

Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja. Aki Taanila 2.2.2011 Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja Aki Taanila 2.2.2011 1 Tilastokuviot Pylväs Piirakka Viiva Hajonta 2 Kuviossa huomioitavia asioita 1 Kuviolla tulee olla tarkoitus ja tehtävä (minkä tiedon haluat välittää

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Lajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT 18

Lajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT 18 SISÄLTÖ NUMEERISEN TIEDON ESITTÄMINEN 7 ESITYSTAVAN VALINTA 7 HAVAINNOLLINEN TAULUKKO 10 Lajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN

TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN PÄIVÄN TAVOITTEET Mitä tiedon visualisointi on? Mitä visualisoinnilla voidaan saavuttaa? Miten hahmotamme

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tulosten visuaalinen esittäminen eli tilastografiikan perusteita

Tulosten visuaalinen esittäminen eli tilastografiikan perusteita 20..2015 Metodifestivaalit 2015/Kuusela 1 Tulosten visuaalinen esittäminen eli tilastografiikan perusteita Vesa Kuusela Helsingin yliopisto 1 20..2015 Metodifestivaalit 2015/Kuusela 2 Mihin informaatiografiikalla

Lisätiedot

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm Graafinen ohje Tunnus Oulu Sinfonian tunnuksena käytetään ensisijaisesti ohessa kuvattua liikemerkin ja nimilogon kiinteää yhdistelmää. Käytössä on huolehdittava, että tunnuksen mittasuhteet sekä nimilogon

Lisätiedot

Tunnuksen käyttö 28.4. 2014

Tunnuksen käyttö 28.4. 2014 Tunnuksen käyttö 28.4. 2014 Sisältö Saatteeksi Tässä ohjeistossa määritellään Lähienergiatunnuksen käyttöä, linjataan ehdot sen käyttöoikeudelle ja kerrotaan valvonnasta. Ohjeiston tarkoituksena on selkeyttää

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Roosa nauha -tunnus. Graafinen ohjeisto - Versio 01

Roosa nauha -tunnus. Graafinen ohjeisto - Versio 01 Roosa nauha -tunnus Graafinen ohjeisto - Versio 01 Roosa nauha -tunnus on Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahaston virallinen merkki. Merkin oikeudet omistaa Syöpäsäätiö eikä tunnusta saa painaa tai muuten käyttää

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 2(12) Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tunnus 4 - Tunnuksen koko 5 - Tunnuksen suoja-alue 6 - Tunnuksen käyttö 7 3. Värimääritykset

Lisätiedot

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL) Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Kuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Kuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tulostinajuri tuottaa parhaan mahdollisen tulostuslaadun erilaisiin tulostustarpeisiin. Joskus saattaa kuitenkin olla tarpeen muuttaa tulostettavan asiakirjan ulkonäköä enemmän kuin tulostinajuri sallii.

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Tilastolliset toiminnot

Tilastolliset toiminnot -59- Tilastolliset toiminnot 6.1 Aineiston esittäminen graafisesti Tilastollisen aineiston tallentamisvälineiksi TI-84 Plus tarjoaa erityiset listamuuttujat L1,, L6, jotka löytyvät 2nd -toimintoina vastaavilta

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN

Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN 4.12.2012 Viivakaavio Excelissä voit toteuttaa viivakaavion kaaviolajilla Line (Viiva). Viivakaavio onnistuu varmimmin, jos taulukon ensimmäisessä sarakkeessa ovat

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Taulukon valinta Valitse vasemmalta kansioita, kunnes saat taulukkoluettelon näkyviin. Jos etsit tietoa jostain tietystä aiheesta, voit

Lisätiedot

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja? Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 3.2. Tunnus (ilman koulutus-sanaa) ja tunnuksen suoja-alue Tunnuksen muotoilu perustuu sanaan FINVA, erillistä liikemerkkiä ei käytetä. Tunnuksessa yhteen sulautuvat Finanssi ja vakuutus.

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Kuvasignaalit. Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Kuvasignaalit. Jyrki Laitinen TL553 DSK, laboraatiot (.5 op) Kuvasignaalit Jyrki Laitinen TL553 DSK, laboraatiot (.5 op), K25 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab- ja VCDemo-ohjelmistoja käyttäen. Kokoa erilliseen mittauspöytäkirjaan

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla 1(8) Kymmenjärjestelmä desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten pohjana A. Miten saadaan desimaalilukuihin ymmärrystä 10-järjestelmän avulla? B. Miten saadaan mittayksiköiden muunnoksiin ymmärrystä

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto Tunnus ja värisymboliikka Merkin muoto perustuu lentävään kuukkeliin, joka on Kuusamon metsien onnea tuova seuralainen. Lennon suunta on positiivisesti ylös vasemmalle, joka on kokonaisuutta

Lisätiedot

KAAVIOT. Sisällysluettelo

KAAVIOT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaaviot Sisällysluettelo KAAVIOT KAAVIOT... 1 Hyvä tilastokuvio... 1 Visuaalisuus... 1 Kaavion tekeminen pikanäppäimellä... 1 Kaavion tekeminen Insert (Lisää)--välilehdellä... 2 Kaavion siirtäminen

Lisätiedot

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 4. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävät: 3, 5 Aihe: ARMA-mallit Tehtävä 4.1. Tutustu seuraaviin aikasarjoihin: Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

3 Eksponentiaalinen malli

3 Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen 6. Kulunut aika (h) Bakteerien määrä 0 80 0 60 0 0 7 7 0 0 0 6. 90 % 0,90 Pienennöksiä (kpl) Piirroksen korkeus (cm) 0,90 6,0, 0,90 6,0,06,

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Koontitehtäviä luvuista 1 9 11 Koontitehtäviä luvuista 1 9 1. a) 3 + ( 8) + = 3 8 + = 3 b) x x 10 = 0 a =, b = 1, c = 10 ( 1) ( 1) 4 ( 10) 1 81 1 9 x 4 4 1 9 1 9 x,5 tai x 4 4 c) (5a) (a + 1) = 5a a 1 = 4a 1. a) Pythagoraan lause:

Lisätiedot

MATEMATIIKAN TASOTESTI / EKAMK / 9.9.2003

MATEMATIIKAN TASOTESTI / EKAMK / 9.9.2003 MATEMATIIKAN TASOTESTI / EKAMK / 9.9.2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun johdon toimeksiannosta järjestettiin aloittaville opiskelijoille matematiikan tasotesti. Mukana olivat kaikki koulutusalat,

Lisätiedot

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä?

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä? Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu perjantaina 3.2.2012 OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Kaikkiin tehtäviin laskuja, kuvia tai muita perusteluja näkyviin.

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana

Tilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana Tilastolliset ohjelmistot 805340A Pinja Pikkuhookana Sisältö 1 SPSS 1.1 Yleistä 1.2 Aineiston syöttäminen 1.3 Aineistoon tutustuminen 1.4 Kuvien piirtäminen 1.5 Kuvien muokkaaminen 1.6 Aineistojen muokkaaminen

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran 4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,

Lisätiedot

Tässä osassa ei käytetä laskinta. Selitä päätelmäsi lyhyesti tai perustele ratkaisusi laskulausekkeella, kuviolla tms.

Tässä osassa ei käytetä laskinta. Selitä päätelmäsi lyhyesti tai perustele ratkaisusi laskulausekkeella, kuviolla tms. OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Selitä päätelmäsi lyhyesti tai perustele ratkaisusi laskulausekkeella, kuviolla tms. 1. Mikä on suurin kokonaisluku, joka toteuttaa

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot