Se, mitä näemme kuvana, herättää enemmän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Se, mitä näemme kuvana, herättää enemmän"

Transkriptio

1 Katsaus Raili K. Salmelin Kuva, tieteellisessä viestinnässä erityisesti tilastografiikka, on tehokas tiedonvälittäjä. Tärkeät tulokset pitäisikin esittää sekä kuvissa tai taulukoissa että päätelminä tekstissä. Arvostetuissakin lääketieteellisissä lehdissä on kuitenkin paljon huonolaatuisia ja jopa harhaanjohtavia tilastokuvia. Hyvien tilastograafisten esitysten tekemiseen on selkeät periaatteet. Kuvien on oltava totuudenmukaisia, selkeitä ja nopeasti keskeisen viestin esille tuovia sekä kiinnostusta herättäviä. Näiden vaatimusten täyttämiseen vaikuttavat mm. esitettävän tiedon ominaisuudet ja ihmisen kognitiiviset kyvyt. Hyvän kuvan tekeminen vaatii aikaa ja työtä. Se, mitä näemme kuvana, herättää enemmän mielenkiintoa ja jää paremmin mieleen kuin se, minkä kuulemme tai luemme tekstinä. Tieteellisessä viestinnässä keskeinen kuvallisen ilmaisun laji on tilastografiikka. Se on parhaimmillaan ymmärrettävä ja tehokas tapa tarkastella suurtakin numerojoukkoa (Foley ja Van Dam 1983, Tufte 1985). Se on myös kuten matematiikka pitkälti riippumaton puhutusta kielestä. Noin puolet lääkärilukijoista kiinnittää huomiota otsikon ja tiivistelmän lisäksi kuviin ja taulukoihin luodessaan yleissilmäyksen alansa lehtiin ja valitessaan tarkemman tarkastelun kohteita (Salmelin 1997). Usein tiivistahtisissa suullisissa esityksissä kuvat voivat tehostaa viestin perillemenoa. Jotta kuvista olisi hyötyä, ne on tehtävä oikein ja hyvin. Arvostetuissakin arviointimenettelyä käyttävissä lääketieteellisissä lehdissä esiintyy kuitenkin paljon huonosti suunniteltuja, vaikealukuisia ja jopa harhaanjohtavia tilastokuvia. Tällaisista lehdistä poimitussa artikkeliotoksessa oli vähintään yksi virhe 31 %:ssa kuvista ja viestin perillemenoa vaikeuttavia heikkouksia %:ssa (Salmelin 1997). Vuoden 1998 Tampereen lääkäripäivien posterikuvissa, joita ei etukäteen arvioitu, vastaavat luvut olivat 44 % ja 73 %. Muutamia esimerkkejä tavallisimmista, jäljempänä eriteltävistä ongelmatyypeistä on kuvien 2 4A-osissa. Mikrotietokoneiden käytön myötä tilastograafisten kuvioiden tekeminen on paljolti siirtynyt ammattipiirtäjiltä esitysten tekijöille itselleen, joilla ei kuitenkaan yleensä ole alan koulutusta. Tavallisimpien grafiikkaohjelmien oletustyylit eivät nekään liene graafisen suunnittelun ammattilaisten tekemiä (Schmid 1983), ja ohjelmat on lisäksi tehtykin kaupallisen, ei tieteellisen tilastografiikan tarpeisiin. Tässä artikkelissa annettavat ohjeet hyvien tilastograafisten esitysten tekemiseksi koskevat erityisesti painettuihin julkaisuihin tarkoitettuja kuvia, mutta keskeiset periaatteet pätevät myös posteri-, kalvo- ja diakuviin. Värien käyttöön ei puututa. Duodecim-lehdessä tosin käytetään värillistä tilastografiikkaa, mutta valtaosin tieteellisten lehtien painetut kuvat ovat vielä mustavalkoisia. Värit eivät tuonekaan merkittävää lisäarvoa. Värien käyttö on niin laaja ja ammattitai- Duodecim 2003;119:

2 toa vaativa alue, että siinä kannattaa olla varovainen. Tilastografiikasta puhuttaessa on viitattava kuvan lukuisiin elementteihin. Ne on nimetty kuvassa 1. Nimet eivät kaikilta osin ole suomen sen enempää kuin englannin kielessäkään vakiintuneet, ja muitakin nimityksiä esiintyy kirjallisuudessa. Käytän jäljempänä yksinkertaisuuden vuoksi usein nimityksen tilastograafinen esitys asemesta sanaa kuvio ja kuvakokonaisuudesta sanaa kuva. Hyvän kuvan vaatimukset Tilastokuvien on täytettävä kolme yleistä ehtoa: Niiden on oltava totuudenmukaisia. Niiden on oltava selkeitä ja»tehokkaita» eli nopeasti keskeisen tuloksen esille tuovia. Niiden pitäisi myös olla houkuttelevia, kiinnostusta herättäviä, eli ne eivät saa antaa epämiellyttävää, sekavaa tai muuten luotaantyöntävää vaikutelmaa, jotta katsoja viitsii tutustua niihin. Ohjeet kuvien teosta Kuva-asioita sivutaan usein biostatistiikkaa ja lääketieteellistä viestintää käsittelevissä julkaisuissa (Hakulinen ja Teppo 1988, Tähti 1998, Uhari ja Nieminen 2001). Ensimmäinen pelkästään tilastografiikkaan keskittyvä, suomenkielinen yleisesitys ilmestyi vuonna 2000 (Kuusela). Lääkärilehdessä julkaistiin v artikkelisarja tästä aiheesta (Stenman 1995a c). Englanniksi on julkaistu useita yleisesityksiä hyvien ku- y-akselin otsikko 1 Kumulatiivinen eloon jääminen akselikehys (2 4 sivua) y-akseli 0,9 0,8 0,7 dataelementtien selitteet interventioryhmä verrokkiryhmä dataelementit hilaviivat 0,6 akselin katkaisumerkki kuvateksti akselipisteen merkki x-akseli Aika leskeytymisestä (kk) x-akselin otsikko Kumulatiivinen eloon jääminen leskeytymisen jälkeen interventio- ja verrokkiryhmässä. akselipisteen selite Kuva 1. Tilastograafisen kuvan osien nimet ja viivakuviotyypin oikea käyttö: kahden jatkuvan muuttujan riippuvuuden kuvaaminen ja mahdollisesti sen vertailu joidenkin ryhmien välillä (Tamminen 1996 mukaillen) R. Salmelin

3 vioiden piirteistä (esim. Tufte 1985, Kosslyn 1994) ja ruotsiksi ainakin yksi (Wallgren ym. 1994). Näissä ja eräissä teoreettisemmissa (mm. Cleveland 1985) teoksissa annettujen ohjeiden välillä on joitakin kirjoittajien erilaisesta koulutuksesta ja erilaisista mieltymyksistä johtuvia ristiriitaisuuksia. Tähän katsaukseen on koottu eri lähteistä teoreettisesti tai kokeellisesti perusteltuja ohjeita. Useimpien lääketieteellisten lehtien noudattamissa ns. Vancouver-ohjeissa lisäselityksineen (Bailar ja Mosteller 1988, International Committee of Medical Journal Editors 1999) annetaan kuvista lähinnä toimitusmuotoa, kokoa ja numerointia koskevia ohjeita. Ainoa ohje varsinaisten kuvien toteutukseen on:»kirjainten, numeroiden ja symbolien tulee olla selkeitä, tasalaatuisia ja riittävän kokoisia, jotta ne julkaisua varten pienennettyinäkin ovat luettavissa. Otsikot ja yksityiskohtaiset selitykset kuuluvat kuvatekstiin, eivät kuvioon itseensä.» Tilastograafisen esityksen syntyvaiheet Tilastokuvan synty on monivaiheinen prosessi, jonka jokaisessa vaiheessa on mahdollista tehdä huonoja tai suoranaisiin virheisiin johtavia valintoja. Se alkaa tutkimustulosten tuottamisesta. Virheellisesti kerätyistä tai analysoiduista tuloksista piirretty kuviokin on sisällöltään epäkelpo. Kun tutkimustuloksia ruvetaan raportoimaan, on valittava, mitkä tietokokonaisuudet eli tietoalkiot halutaan esittää graafisesti ja mitkä mahdollisista vaihtoehtoisista tiedoista esitetään: taajuudet lukumäärinä vai prosentteina, keskiarvo vai mediaani, luottamusväli vai hajonta vai kvartiilit jne. Seuraavaksi valitaan kunkin tietoalkion esittämiseen parhaiten sopiva kuviotyyppi. Valintaan vaikuttavat esitettävän tiedon tilastotieteelliset ja matemaattiset ominaisuudet, viestin päätarkoitus sekä se, mitä ihmisen havaintojärjestelmän toiminnasta ja kohderyhmästä tiedetään. Lopuksi kuvio toteutetaan kyseisen tietoalkion lukuarvoilla niin, että kaikki lukuisat yksityiskohdat ovat harkittuja ja huolella tehtyjä ja täyttävät lehteen painamisen vaatimukset. Hyvän kuvan toteutukseen vaikuttavia tekijöitä Totuudenmukaisuus eli virheettömyys. Tilastokuvan keskeisin ominaisuus on totuudenmukaisuus, ja varsinaisina virheinä voidaan pitää kaikkia sellaisia seikkoja, jotka voivat johtaa katsojan harhaan, tekemään vääriä päätelmiä tai saamaan väärän mielikuvan. Esitettävän tiedon huonosta valinnasta esimerkkinä voidaan mainita keskivirheen (SE) esittäminen keskiarvon yhteydessä. Tämä tapa on varsin yleinen monissa arvostetuimmissakin lääketieteellisissä lehdissä. Keskivirhe on pienin vaihtelun mitta muttei sellaisenaan kerro lukijalle juuri mitään. Oikeampi tapa on esittää luottamusväli (CI), jos halutaan kuvata, millä välillä muuttujan keskiarvo on tutkitun aineiston edustamassa joukossa. Jos kuvataan muuttujan arvojen vaihtelua tutkitussa aineistossa, käytetään mieluimmin kahta keskihajontaa (2 SD). Muidenkin jakauman ominaisuuksien kuvailu voi toki olla tarpeen. Kuviotyypin valinnassa tyypillisin virhe on käyttää viivapiirrosta silloinkin, kun esitettävien muuttujien ominaisuudet eivät siihen sovi. Viivapiirrosta saa nimittäin käyttää vain kahden luokittelemattoman tai luokitellun jatkuvan muuttujan (esim. pituus paino, aika kuolleisuus) riippuvuuden kuvaamiseen ja mahdollisesti vertailuun joidenkin ryhmien välillä (kuvat 1, 3B, 8). Virhetilanne syntyy, kun (yleensä x akselille tuleva) selittäjä ei ole jatkuva muuttuja mutta käytetään viivapiirrosta. Kuvassa 2A selittäjämuuttujan eli keskussairaalapiirin luokilla (EKKS, KYS jne.) ei ole edes paremmuusjärjestystä puhumattakaan etäisyysmitasta kuten lämpötiloilla. Elinten luovuttajien määrän tasainen muutos kahden sairaalan välillä ei tarkoita mitään. Palkkikuvio, kuvassa 2B sen pistemuunnelma, on yksi oikea ratkaisu. Tilanne on sama, jos selittäjän luokat voidaan asettaa suuruustai paremmuusjärjestykseen mutta niiden välistä etäisyyttä ei voida mitata, esimerkkinä mielipidemittausasteikko»täysin tai osittain samaa mieltä osittain tai täysin eri mieltä». Diskreetin selittäjän kuten lasten lukumäärän arvoilla 1763

4 Kuva 2. Epäjatkuva selittäjä: A) viivakuvio on väärä (datalähde: Aamulehti 1998 mukaillen), B) palkkikuvio (pistemuunnelma) on (luokittelevalle ja järjestysasteikolliselle muuttujalle) oikea kuviotyyppi. A Elinten luovuttajat keskussairaaloittain Luovuttajia / milj. asukasta v EKKS HYKS KAIKS KHKS KPKS KSKS KYMKS KYS LKS LPKS MKS OYKS PHKS PKKS SATKS SAVKS SEKS TAYS TYKS VKS B Keskussairaalapiiri EKKS KYS TAYS TYKS KSKS PHKS HYKS KPKS LKS MKS KAIKS OYKS LPKS SAVKS SATKS PKKS SEKS KHKS VKS KYMKS * Määrä / milj. asukasta Elinten luovuttajien määrä Suomen keskussairaalapiireissä asukaslukuun suhteutettuna R. Salmelin

5 A B Vaste (yks.) a cm 30 yks. Vaste (yks.) Pitoisuus (yks.) a cm 500 yks Pitoisuus (yks.) Vasteen muutos aineen pitoisuuden mukaan. Kuva 3. Aidosti jatkuva-arvoinen akseli A) virheellisesti toteutettuna: tietynsuuruinen välimatka akselilla ei vastaa joka kohdassa samansuuruista muutosta datassa, B) oikein toteutettuna. on etäisyysmittakin, mutta muuttuja voi saada vain tiettyjä jatkumon arvoja. Tämä vaatii pylväskuviota (kuva 7) tai sen pistemuunnelmia. Kuvioiden toteutuksessa totuudenmukaisuus edellyttää, että esitettävät numeeriset tiedot ja niitä kuviossa välittävät elementit pylväät, palkit, viivojen kulmakertoimet yms. ovat yhtäpitävät. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä suurta datan muutosta vastaa joka kohdassa kuviota yhtä suuri dataelementtien muutos. Tätä ohjetta rikkovat virheet syntyvät useimmiten kahdessa tilanteessa. Ensimmäisessä tilanteessa joko x- tai y-akselin jatkuva-arvoisella asteikolla samanpituinen akselin osa vastaa eri kohdissa akselia sattumanvaraisesti erisuuruista datan muutosta. Logaritmiasteikko on toki sallittu. Sitä käytettäessä tietty fyysinen välimatka tarkoittaa systemaattisesti kasvavaa tai vähenevää arvojen muutosta (kuva 8). Kuvan 3A esimerkissä ei ole kyse siitä. Vaste näyttäisi kasvavan hyvin voimakkaasti tutkittavan aineen pitoisuuden kasvaessa. Oikein tehdyssä kuvassa 3B riippuvuus onkin lineaarinen. Jos x-akselilla on epätasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja ja käytetään viivakuviota, on edellä mainitun virheen välttämiseksi määritettävä akselipisteiden etäisyys luokkakeskusten erotusten mukaan, ei tasavälisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää helpommin toteutettavissa olevaa pylväskuviota (kuva 7). Sopivissa olosuhteissa akselin mittasuhteisiin liittyvä virhe voi siis johtaa selvästi todellisuudesta poikkeavaan kuvioon. Viivapiirroksissa trendi yleensä näyttää todellista voimakkaammalta. Tämä virhe syntyy helposti käytettäessä Excel-ohjelmaa, kun kuviotyypiksi valitaan viivapiirros (line) eikä XY-pisteparvi (XY scatter) ja vasta sen vaihtoehdoista viivakuvio. Toinen harhaanjohtava tilanne syntyy, kun pylväitä, palkkeja tai niiden pistemuunnelmia käytettäessä y-akseli aloitetaan nollaa suuremmasta arvosta (katkaistaan). Tällöin pylväiden korkeuksien tai palkkien pituuksien suhteet eivät vastaakaan muuttujan arvojen suhteita. Yleensä erot näyttävät todellista suuremmilta (kuva 4). Viiva- ja pisteparvikuviossa akselin saa aloittaa nollaa suuremmasta arvosta, jos tarkoitus on kuvata trendiä, ei absoluuttisia arvoja, ja jos kuvion alaosaan muuten jäisi paljon tyhjää tilaa. Akselin katkaisu on kuitenkin merkittävä (kuvat 1 ja 6E). Pylväs- tai palkkikuviossakin yksi tai kaksi muita selvästi korkeampaa pylvästä voidaan katkaista ylhäältä, jos mahdollisuus tarkastella kunnolla matalampia pylväitä on oleellisempaa kuin korkeimpien korostaminen. Katkaisu on osoitettava (kuva 5). 1765

6 Kuva 4. Jatkuva-arvoinen akseli pylväs- ja palkkikuvioissa sekä niiden muunnelmissa A) virheellisesti toteutettuna: aloitus 0:aa suuremmasta arvosta (kuvalähde: Elixair-mainos mukaillen) B) oikein toteutettuna: aloitus 0:sta. A Äänitaso (db(a)) ,5 44,5 45,5 49, ,5 Elixair Safir 940 Venta Philips 4330 Trion Laite B Laite Elixair Safir 940 Venta Philips 4330 Trion Äänitaso (db(a)) Eri ilmanpuhdistinmerkkien käyntiäänen voimakkuus. Selkeys ja tehokkuus. Koska oleellisen tiedon korostaminen on tärkeää, kuvion tekijällä on oltava selkeä käsitys pääviestistä, jonka hän haluaa lukijan saavan. Sen mukaan hän voi valita tiedon ominaisuuksien perusteella mahdollisista kuviotyypeistä sen, joka selkeimmin korostaa tätä viestiä: ilmiöiden esiintyvyyttä, ryhmien välisiä eroja, trendiä tms. Yhden muuttujan jakauman esittämiseen käytetään toisissaan kiinni olevista pylväistä koostuvaa histogrammia, jos kyseessä on tasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja. Muita muuttujia kuvataan yksinkertaisilla pylväs- tai palkkikuvioilla pistemuunnelmineen, jotka sopivat myös piste-estimaattien kuvaamiseen toisen muuttujan luokissa (kuvat 2B ja 4B). Jaetut pylväät tai palkit (kuvat 6A ja B), kerrostetut viivat tai piirakkakuvio jota ei suositella korostavat kokonaisuuden jakaantumista osiin. Viivakuvio (kuvat 1, 3B ja 8) korostaa trendiä. Vertailuun sopivat ryhmitellyt pylväs- ja palkkikuviot (kuvat 5 ja 7), paripylväskuviot (kuva 6C), useita viivoja sisältävät kuviot (kuvat 1 ja 8) ja muut yksinkertaisia perustyyppejä yhdistelevät kuviot sekä»laatikko ja viikset» -kuvio (kuva 6D). Jatkuvaa ja diskreettiä pisteparvikuviota (kuvat 6E ja F) käytetään yksittäisten arvojen kuvaamiseen varsinkin silloin, kun havaintoyksiköitä ei ole kovin paljon. Epätavallisia tai odotusten vastaisia tuloksia pitäisi korostaa. Poikkeava tai muu arvo, johon halutaan kiinnittää huomiota, voidaan esimer R. Salmelin

7 Tautiryhmä kasvaimet endokrinologiset taudit mielenterveyden häiriöt neurologiset taudit verenkiertoelinten taudit hengityselinten taudit ruoansulatuselinten taudit urologiset taudit oireet vammat ja myrkytykset itsemurha Kuva 5. Muita selvästi korkeamman pylvään tai pitemmän palkin luvallinen katkaisu yläosasta ja sen merkitseminen (kuvalähde: Tamminen 1996 mukaillen) Kuolleisuus (%) Ryhmä interventio verrokit Interventio- ja verrokkiryhmän leskien peruskuolinsyiden jakaantuminen kuolinsyyluokkiin. kiksi esittää erilaisella selitteen tekstityypillä tai pistemerkillä (kuva 2B) tai suuremmalla viivanpaksuudella kuin muut, tai kuvioon voidaan merkitä muuttujan normaaliarvot. Selkeässä kuviossa ei ole mitään turhaa tai päällekkäistä (»maksimoitu data-mustesuhde», Tufte 1985), kuitenkaan luettavuuden kärsimättä. Koska kuvion on tarkoitus auttaa kokonaisuuksien, suuruussuhteiden yms. hahmottamisessa eikä tarkkojen lukuarvojen esittämisessä, kuvioissa ei yleensä pidä esittää elementtiin liittyvää lukuarvoa (kuvat 4A ja B). Ihmisen hahmotuskyvyn huomioon ottaminen parantaa kuvion helppokäyttöisyyttä ja viestinvälityskykyä. Ihminen tulkitsee erilaisella tarkkuudella erilaisia kvantitatiivisen tiedon esittämiseen käytettyjä kuvioelementtejä (Cleveland ja McGill 1987) Tarkimmin pystytään tulkitsemaan yksinkertaisia ja ryhmiteltyjä pylväitä ja palkkeja ja niiden ilmavampia varrellisia tai varrettomia pistemuunnelmia ja paripylväitä (Clevelandin ja McGillin luokittelussa parhaat sijaluvut 1 ja 2). Jaettuja pylväitä ja palkkeja on myös suhteellisen helppo tulkita tarkasti (sija 3), samoin viivakuvioita (sija 4). Piirakkakuviot ja muut kulmiin, kaariin tai pinta-alaan perustuvat tyypit sen sijaan eivät ole kovin hyviä tiedonvälittäjiä (sijat 5, 6 ja 8). Tilavuuteen tai värinvaihteluihin perustuvia kuvioita on erittäin vaikea tulkita tarkasti (sijat 7, 9 ja 10). Nämä tutkimustulokset ovat suuntaa-antavia, vaikka kuvan tarkoituksena ei olekaan välittää tarkkoja arvoja. Ihmisten on myös todettu olettavan, että vaaka-akseli on jatkuva-arvoinen. Viivapiirros täyttää aina tämän ehdon, koska x-akselilla on aidosti jatkuva tai tasa- tai epätasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja. Myös pylväskuvioiden muunnelmineen katsotaan täyttävän ehdon, koska vaaka-akselilla tulee olla tasa- tai epätasavälisesti luokiteltu jatkuva muuttuja tai diskreetti muuttuja (kuva 7). Kun x-akselille tulevat minkä tahansa muun luokitellun muuttujan arvot, vaihdetaan kaikissa kuviotyypeissä x- akseli pystysuuntaiseksi ja jatkuva-arvoinen y- akseli vaakasuuntaiseksi (kuvat 2B, 4B, 5, 6A, B, D ja F). Tällöin luokkien nimetkin voidaan kirjoittaa helppolukuisemmin vaakasuuntaisina. 1767

8 Kuva 6. Muita esimerkkejä kuviotyypeistä. 1) Osiin jakautumista korostavat: A) jaettu, havaintoyksiköiden kokonaismäärään summaava palkki- tai pylväskuvio, B) jaettu, 100 %:iin summaava palkki- tai pylväskuvio. 2) Vertailua korostavat: C) paripylväskuvio (varrellinen pistemuunnelma) ja D)»laatikko ja viikset -kuvio». 3) Yksittäisiä havaintoyksiköitä kuvaavat: E) jatkuva pisteparvikuvio, F) diskreetti pisteparvikuvio. Kuvien A ja B kuvalähde Tamminen 1996, kuvan C datalähde Finnish Cancer Registry 1995, kuvan D datalähde Virtala 1998 mukaillen, kuvan E datalähde Latva R, julkaisematon tutkimus, kuvan F kuvalähde Salmelin 1997 mukaillen. A B Ryhmä kaikki interventio verrokki naiset interventio verrokki miehet interventio verrokki Kuolleisuus (%) Tautiryhmä iskeemiset sydänsairaudet muut verenkiertoelinten sairaudet muut kuolinsyyt Interventio- ja verrokkiryhmien leskien kuolleisuus iskeemiseen sydänsairauteen, muihin verenkiertoelinten sairauksiin ja muihin kuolinsyihin. Ryhmä interventiolesket verrokkilesket naimisissa olevat verrokit 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yksinäisyyden kokeminen usein joskus ei koskaan Yksinäisyyden kokeminen eri tutkimusryhmissä (interventio- ja verrokkiryhmän lesket sekä naimisissa olevat verrokit). C Primaaripaikka eturauhanen rinta kohtu munasarjat keuhkot virtsarakko vatsa paksusuoli peräsuoli ym. munuaiset hermosto haima iho iho/melanooma leukemia maksa miehet Ilmaantuvuus / naiset Tavallisimpien syöpien ilmaantuvuus primaaripaikan mukaan miehillä ja naisilla Suomessa R. Salmelin

9 D Mittausajankohta 1. opiskeluvuosi (n = 180) 4. opiskeluvuosi (n = 127) valmistumisen jälkeen (n = 112) min. mediaani maks. kvartiilit kielteisin Pisteiden summa myönteisin Ensimmäisen ja neljännen vuoden lääketieteen opiskelijoiden sekä äskettäin valmistuneiden lääkäreiden asenteet psyykkisiä sairauksia ja niiden hoitoa sekä psykiatrisia potilaita kohtaan. Arvot kuvaavat asennemittarin pisteiden summaa. E F Syntymäpituus (cm) Syntymäpaino (g) Keskosdiagnoosin TAYS:ssa v saaneiden lasten syntymäpainon ja -pituuden välinen riippuvuus. Ammattiryhmä tutkijat (n = 14) sairaalalääkärit (n = 14) tk-lääkärit (n = 11) opiskelijat (n = 14) Niiden testikuvioiden määrä / vastaaja, joista pääviesti oli saatu Niiden testikuvioiden määrä (vaihteluväli 0 16) vastaajaa kohti, joista vastaaja oli saanut vähintään pääviestin; jakaumat tutkituissa ammattiryhmissä. 1769

10 Osuus (%) interventiolesket verrokkilesket naimisissa olevat verrokit > 3 Poikkeavien löydösten määrä Psykiatrinen status eri tutkimusryhmissä. Kuva 7. Pylväskuvio on luokitellulle jatkuvalle muuttujalle oikea kuviotyyppi (kuvalähde: Tamminen 1996 mukaillen Dataelementtien järjestys vaikuttaa viestin hahmottamiseen. Kun pylväs-, palkki- tai pistekuviossa selittäjän luokkia ei voida asettaa luonnolliseen suuruus- tai paremmuusjärjestykseen, järjestetään elementit yleensä korkeutensa tai pituutensa mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen (kuvat 2B, 4B ja 6C). Pylväs- tai palkkiryhmät järjestetään yhden niihin kuuluvan dataelementin mukaan suuruusjärjestykseen. Muut elementit eivät tällöin välttämättä ole ryhmästä toiseen siirryttäessä järjestyksessä. Jos luokilla sen sijaan on luonnollinen (kuvat 6D ja 7) tai jokin muu perusteltu järjestys (kuvat 5, 6A ja B), se määrää elementtijärjestyksen. Dataelementtien toteutuksella voidaan myös helpottaa tulkintaa. Esitettävä tieto pitäisi valita siten, että suurempi elementti vastaa suurempaa tai parempaa muuttujan arvoa ja tummempi väri huonompaa arvoa tms. Kuviossa ei pidä esiintyä mitään, millä ei ole itsenäistä informaatioarvoa. Lähinnä posteri-, kalvo- ja diakuvissa käytetyt liukuvärit pylväiden tai akselikehyksen sisällä eivät edusta datan muutosta, joten ne pitäisi unohtaa; ne saattavat jopa vaikeuttaa tulkintaa. Koko esityksen taustassa liukuvärejä voidaan ehkä käyttää, kunhan se ei vaikeuta varsinaisen asian lukemista. Tuttuja kuviotyyppejä, joita lääkäreiden viestinnässä ovat pylväs- ja palkkikuviot pistemuunnelmineen ja viivakuviot (Salmelin 1997), on helppo lukea. Oudompiinkin suositeltaviin ku- viotyyppeihin voidaan lukijakuntaa kuitenkin totuttaa, kunhan kuvat on varustettu kunnon selitteellä (kuva 6D). Ainakaan keskivertokäyttäjille tarkoitettu kuva ei saisi olla sisällöltään liian tiivis ja moniulotteinen (kuva 8). Varsinkin jos pääviestikään ei ole ensi silmäyksellä ilmeinen, tiiviin ja moniulotteisen kuvion tulkintaan kuluu lääkäreiden mielestä liian kauan aikaa. Kohderyhmälle outoja käsitteitä ja sanoja tulisi välttää. Väärinymmärryksen vaaraa kasvaa, kun kirjoittaja ja lukija käyttävät muuta kuin äidinkieltään. Houkuttelevuus. Kuva huomataan ja sen viesti välittyy varmemmin, jos se on esteettisestikin hyvä. Houkuttelevuus sen paremmin kuin luettavuuskaan ei parane käytettäessä pseudokolmiulotteisia siis kolmiulotteisen näköisiksi tehtyjä pylväitä tms. elementtejä. Ne päinvastoin vaikeuttavat varsinaisen tiedon saamista kuviosta (Tähti 1998). Yhteen kuvioon ei saa sijoittaa liikaa tietoa. Yhdessä akselikehyksessä saisi olla enintään neljä viivaa, elleivät ne ole hyvin erillään. Yksinkertaisia tai ryhmiteltyjä pylväitä tai palkkeja saisi olla enintään Varrellisten tai varrettomien pisteiden maksimimäärä on noin 20 ja jaettujen pylväiden tai palkkien kuusi akselikehystä kohti. Kussakin pylväs- tai palkkiryhmässä saisi olla enintään neljä pylvästä tai palkkia ja kussakin jaetussa pylväässä tai palkissa neljä osaa. Jos esitettävänä on edellä mainittua enemmän tietoa, se on hajotettava useampaan akselikehykseen. Suosituksia tilastokuvioiden teknisistä yksityiskohdista on esitetty taulukossa. Kaiken kaikkiaan kuvioissa tulisi välttää liikaa kirjavuutta. Kuvion laadinnassa tulisi pyrkiä hyvään»datamustesuhteeseen», rauhalliseen ja tasapainoiseen vaikutelmaan ja helppolukuisuuteen. Kuvion pitäisi täyttää nämä vaatimukset lopulliseen kokoon pienennettynäkin. Tämän arvioinnissa kopiokoneen tai grafiikkaohjelman pienennysominaisuudesta on hyötyä. Tavallisimmin kuvioiden tekoon käytettyjen ohjelmien kuten Excelin tai SPSS:n oletusarvot eivät tuota parasta kuviota, eivät aina edes oikein tehtyä. Kokeiluja kannattaa tehdä, kun se mikrotietokoneilla on helppoakin. Kuvien testaaminen asiaan vihkiytymättömillä henkilöillä 1770 R. Salmelin

11 100 Hoitopäivien määrä verrokkilesket, pois jääneet? Kuva 8. Esimerkki kuvasta (kuvio ja kuvateksti), joka moniulotteisuutensa ja interventiolesket, pois jääneet runsaan datamääränsä vuoksi voi olla keskivertolukijalle vaikealukuinen (kuvalähde: Tamminen 1996 mukaillen). naimisissa olevat verrokit, pois jääneet 10 interventiolesket, tulleet verrokkilesket, tulleet naimisissa olevat verrokit, tulleet 1 0, Aika leskeytymisestä (v) Koko otoksen sairaalahoitopäivien keskiarvot erikseen B-poliklinikkakäynnille tulleilla ja tutkimuksesta pois jääneillä (sisältää myös pois jätetyt) kaikissa tutkimusryhmissä eri vuosina interventio- ja verrokkileskillä leskeytymispäivän ja naimisissa olevilla verrokeilla referenssipäivän ( ) suhteen. on niin ikään hyödyllistä. Kannattaa myös muistaa, että arvovaltaistenkaan lehtien tilastokuvat eivät välttämättä ole hyvin tehtyjä tai edes virheettömiä. Kuvan viimeistely. Varsinaisen tilastograafisen kuvion lisäksi kuvaan liittyy kuvateksti tai otsikko. Painettavien kuvien kuvateksti tulee kuvion alle, ja se tehdään samalla ohjelmalla kuin artikkelin tekstikin. Posteri-, dia- ja kalvokuvissa kuvateksti voidaan korvata kuvion yläpuolelle tulevalla, grafiikkaohjelman avulla tehtävällä otsikolla. Totunnaisesti on vaadittu, että kuvion kuvateksteineen ja taulukon otsikoineen tulisi olla ymmärrettävä yhteydestään irrotettunakin. Vaatimusta on tosiasiassa lähes mahdoton täyttää täydellisesti, mutta kuvakokonaisuus pitäisi kuitenkin yrittää tehdä niin, että se sisältää tulkitsemiseen tarvittavat tiedot. Kuvatekstin pitää siis sisältää kattava selvitys kuviossa esitetyistä tiedoista ja elementeistä. Liian pitkä kuvateksti voi kuitenkin karkottaa lukijan. Tietoa välittävät elementit tulisi, mikäli mahdollista, vastoin Vancouver-ohjeita määritellä 1771

12 Taulukko. Tilastograafisen esityksen toteutuksessa muistettavia yksityiskohtia toteutussuosituksineen. Kuvioelementit on nimetty kuvassa 1. Kuvioelementti Piirre Muistettavat tai suositeltavat ominaisuudet Akselikehys mittasuhteet ei liioittele, ei latista dataelementtejä ja niiden suhteita; vaaka-a4-suhteinen usein hyvä Akselit Hilaviivat sivujen määrä viivanpaksuus akselimerkit otsikot 2 (vain x- ja y-akseli) tai 4 (täysi kehys) ohuempi kuin dataviivat, ei visuaalisesti hallitseva oltava aina (paitsi piirakkakuviossa) y-akselin suurin arvo > suurin data-arvo oltava, jos akselin arvot numeerisia ei liian tiheässä, ei liian harvassa (= sisällön kannalta mielekkäin välein) ulkopuolella (vähiten dataelementtien tiellä) oltava molemmilla akseleilla, ellei itsestään selvä sisältö: kuvattava muuttuja (suure) ja yksikkö harvoin viivakuviossa, pylväs- yms. usein hyödyksi ohuet, ohuemmat kuin dataviivat, esim. katkoviiva Dataelementit erottelu pylväät ja palkit: harmaasävyt tai tiheä rasterointi viivat: mustat, viivan tyyppi ja paksuus, tai pistemerkit, jos korostetaan mittauskohtaa; värejä vain posteri-, dia- ja kalvokuviin nimeäminen, ryhmitellyt pylväät ja palkit, vaihteluvälijanat yms.: selitteet erilliseen selitteeseen akselikehyksen sisä- tai ulkopuolelle viivat ja piirakat: mieluimmin elementin viereen sijoittelu pylväiden ja pylväsryhmien leveys > niiden välin leveys Tekstit kirjaimet yhtenäinen tyyppi ja koko, tehokeinoina kursivointi ja lihavointi luettavan kokoinen pienennyksen jälkeenkin itse kuviossa. Selostusta kuvion dataelementtien sisällöstä (esim. keskiarvo ja vaihteluvälijanat), pylväiden täyttöväreistä yms. ei nimittäin aina huomata kuvatekstistä. Kuvat toimitetaan painoon hyvällä laserkirjoittimella tulostettuina, yleensä A4 kokoisina, valokuvattavina originaaleina tai kuvatiedostona. Jos kuva valokuvataan, on käytettävä joko selvästi erottuvia harmaasävyjä tai tiheää rasterointia. Värejä ei kannata käyttää mustavalkoisina tulostettavissa kuvissa lainkaan, koska värien muuttumista harmaasävyiksi on vaikea ennustaa. Tiedostosta tulostettuina harmaasävykuvat toistuvat oikein. Lopuksi Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa mutta vain hyvä kuva. Esitetyt periaatteet tarjoavat lähtökohdan kuvien tekemiselle mutta eivät kata kaikkia tilanteita. Varsinaisten virheiden välttämiseen liittyviä periaatteita pitää aina noudattaa, muista voidaan tinkiä aineiston luonteen tai kuvan luettavuuden vuoksi. Tällaisista erikoistapauksista kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa. Tärkeät tulokset pitäisi esittää sekä kuvissa tai taulukoissa että tekstissä, jossa kerrotaan vain keskeisin tulos ja tehdyt päätelmät. Pienimpiäkin yksityiskohtia myöten hyvän kuvan tekeminen vaatii aikaa ja työtä aivan kuten artikkelin muutkin osat R. Salmelin

13 Kirjallisuutta Bailar JC, Mosteller F. Guidelines for statistical reporting in articles for medical journals. Amplifications and explanations. Ann Intern Med 1988;108: Cleveland WS. The elements of graphing data. Monterey: Wadsworth Advanced Books and Software, Cleveland WS, McGill R. Graphical perception: the visual decoding of quantitative information on graphical displays of data. J Roy Stat Soc A Sta 1987;150(3): Elinluovuttajien määrä romahti. Aamulehti Finnish Cancer Registry. Cancer incidence in Finland Publication no. 56. Helsinki: Cancer Society of Finland, Foley JD, Van Dam A. Fundamentals of interactive computer graphics. Reading: Addison-Wesley, Hakulinen T, Teppo L. Tulosten esittäminen. Duodecim 1988;104: International Committee of Medical Journal Editors. Uniform requirements for manuscripts submitted to biomedical journals. Med Educ 1999;33: Kosslyn SM. Elements of graph design. New York: W. H. Freeman and Company, Kuusela V. Tilastografiikan perusteet. Helsinki: Edita, Salmelin R. Graphical representation of statistical results in medical research. Acta Universitatis Tamperensis 551. Tampere: Tampereen yliopisto, Schmid CF. Statistical graphics. Design principles and practices. New York: John Wiley & Sons, Stenman S. Tieteellisen artikkelin kuvitus I. Piirrostyypit ja niiden käyttö. Suom Lääkäril 1995(a);50: Stenman S. Tieteellisen artikkelin kuvitus II. Mitä kuuluu kuvioon ja mitä tekstiin. Suom Lääkäril 1995(b);50: Stenman S. Tieteellisen artikkelin kuvitus III. Tietokonegrafiikan sudenkuoppia. Suom Lääkäril 1995(c);50: Tamminen H. Terveystarkastusintervention vaikutus vanhana leskeksi jääneiden terveydentilaan ja elinaikaan. Acta Universitatis Tamperensis 492. Tampere: Tampereen yliopisto, Tufte ER. The visual display of quantitative information. Chesire: Graphics Press, Tähti H. Aineiston, menetelmien ja tulosten esittäminen. Kirjassa: Tähti H, Rantala I, toim. Lääketieteellinen viestintä. Tampere: Tampereen yliopisto, 1998, s Uhari M, Nieminen P. Epidemiologia ja biostatistiikka. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, Virtala A, Salmelin R, Tamminen T, Anttinen E. Change of attitudes towards psychiatric issues during medical education. Med Teacher 1998;20: Wallgren A, Wallgren B, Persson R, ym. Statistikens bilder. Stockholm: Norstedts Juridik AB, RAILI K. SALMELIN, FT, laboraattori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos Tampereen yliopisto ja TAYS:n tutkimusyksikkö Mitä opin 1. Viivakuviota saa käyttää a) jatkuvana ilmoitetun pituuden ja painon riippuvuuden kuvaamiseen b) useiden oireiden yleisyyden kuvaamiseen (tietyssä potilasryhmässä) c) verenpaineen keskiarvon kuvaamiseen epätasavälisesti luokitellun painon luokissa. 2. Vakava virhe pylväs- tai palkkikuviossa on a) levoton rasterointi pylväissä tai palkeissa b) pylväiden tai palkkien aloitus nollaa suuremmasta arvosta c) yhden tai kahden muita selvästi korkeamman pylvään katkaisu ylhäältä d) liian suuret tai pienet välit pylväiden/palkkien tai niiden muodostamien ryhmien välillä. 3. Vakava virhe jatkuva-arvoisella akselilla on a) akselipistemerkkien tasavälisyys, kun vastaavien arvojen erotus ei ole vakio b) logaritminen asteikko c) akselipisteiden liika tiheys tai harvuus 4. Jaetussa pylväässä tai palkissa saa olla osia enintään a) 2 b) 3 c) 4 d) 6 Oikeat vastaukset sivulla

Taulukot ja kuvat MIKA SUTELA SYKSY 2014

Taulukot ja kuvat MIKA SUTELA SYKSY 2014 Taulukot ja kuvat MIKA SUTELA SYKSY 2014 Numeerisen tiedon esitystavat Tilastotieto on kuin radio: vasta jos tilastot katoaisivat, ne arvattavasti huomattaisiin. Kerätyn tilastotiedon hyödyllisyys riippuu

Lisätiedot

Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka?

Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Datajournalismin kurssi 25.11.2011 Heli Mikkelä heli.mikkela@tilastokeskus.fi Tilastotiedon esittämistavat Miksi grafiikkaa? Tilastografiikan

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Til.yks. x y z

Til.yks. x y z Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)

Lisätiedot

HYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO

HYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO HYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO Vesa Kuusela Johdanto Kerätyn tilastotiedon 1 hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, miten se esitetään. Tietoa voi käyttää hyödyksi vasta, kun se on esitetty sellaisessa muodossa,

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012 Korrelaatiokerroin Hanna Heikkinen 23. toukokuuta 2012 Matemaattisten tieteiden laitos Esimerkki 1: opiskelijoiden ja heidän äitiensä pituuksien sirontakuvio, n = 61 tyttären pituus (cm) 155 160 165 170

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä! VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Teema 5: Ristiintaulukointi

Teema 5: Ristiintaulukointi Teema 5: Ristiintaulukointi Kahden (tai useamman) muuttujan ristiintaulukointi: aineiston analysoinnin ja tulosten esittämisen perusmenetelmä usein samat tiedot esitetään sekä taulukkona että kuvana mahdollisen

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko? HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät luentokalvoihin 1 14. Erityisesti esimerkistä 4 ja esimerkin

Lisätiedot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

2. Aineiston kuvailua

2. Aineiston kuvailua 2. Aineiston kuvailua Avaa (File/Open/Data ) aineistoikkunaan tiedosto tilp150.sav. Aineisto on koottu Tilastomenetelmien peruskurssilla olleilta. Tiedot osallistumisesta demoihin, tenttipisteet, tenttien

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset 4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset MÄÄRITELMÄ 6 URA Joukko pisteitä, joista jokainen täyttää määrätyn ehdon, on ura. Urakäsite sisältää siten kaksi asiaa. Pistejoukon jokainen piste

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

jäsenapteekkien tunnus

jäsenapteekkien tunnus Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkien tunnus graafinen ohje 1.0 24.2.2005 Tunnus...2 Tunnuksen väri...3 Tunnuksen asettelu...4 Tunnus ja tekstityyppi...5 Tunnuksen ja nimilogon yhdistäminen...6 Tähän

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Kertymäfunktio Kertymäfunktio: Määritelmä Diskreettien jakaumien kertymäfunktiot Jatkuvien jakaumien kertymäfunktiot TKK (c)

Lisätiedot

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas f 332 = 3 Kvartiilit(302, 365, 413) Kvartiilit: missä sijaitsee keskimmäinen 50 % aineistosta? Kvartiilit(302, 365, 413) Keskiarvo (362.2) Keskiarvo

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Grisaille Graafinen opas

Grisaille Graafinen opas Sisällys Yritystunnuksen käyttö Yritystunnuksen käyttötapoja... 3 Esimerkkejä yritystunnuksen vääristä käyttötavoista... 4 Yritystunnuksen käyttö valokuvan kanssa... 5 Yritystunnuksen käyttö valokuvan

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Koontitehtäviä luvuista 1 9 11 Koontitehtäviä luvuista 1 9 1. a) 3 + ( 8) + = 3 8 + = 3 b) x x 10 = 0 a =, b = 1, c = 10 ( 1) ( 1) 4 ( 10) 1 81 1 9 x 4 4 1 9 1 9 x,5 tai x 4 4 c) (5a) (a + 1) = 5a a 1 = 4a 1. a) Pythagoraan lause:

Lisätiedot

Vertailukuntien valinta

Vertailukuntien valinta Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma,

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot