Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkä vijänä kunnallisten pa lvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden pa rantamisessa.johtam inen, esimiestyö ja ty ötyytyväisyys kehittyv ät ja ovat hyvällä taso lla.talouden liikkuma vara säilyy ja rahoitu sasema on tasapaino ssa. Toimialan (TYT) toimi ntakate ei heikkene v uoden 2013 tasosta. Toimintakate on väh intään alkuperäisen talousarvion mukai nen. Toimintakate. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan. Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 milj. euroa. Talousarvion ennust een mukaan toimintakattee ksi tulee -54,7 milj. euroa. Ennusteen toimintakate on 7,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Tulostavoite toteutuu. Toimintakattee to teutuu. Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 milj. euroa. Talousarvion enn usteen mukaan toimintaka tteeksi tulee -50,5 milj. eu roa. Ennusteen toimintakate on 12,0 milj. euroa alkuperäis tä talousarviota parempi. Olli Isotalo, Tanja Pa ananen, Veronica R ehn-kivi, Harri Tans ka, Carl Slätis, Torsti Hokkanen, Tarja Sö derman Tulostavoite toteutuu. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paran ee. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. Tuottavuuden kasvu Indeksi- ja väestökor jattu toimintakatteen muutos % Toiminnan kustannustehok kuus on noussut toimin noissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut edellisv uodesta käyttömenojen py syessä ennallaan. Toiminnan kustannusteho kkuus on noussut toimi nnoissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut edellis vuodesta käyttömenojen p ysyessä ennallaan. Laskentarvot saadaa n vko 4. Mm. liikenneväylien j a viherhoitoalan osal ta vähentynyt 1,1 mil j.euroa ( 5%). Keskeiset TATU-ohjel maan liittyvät Teknise n ja ympäristötoimen toimenpiteet ovat tote utuneet. Toteutuneet toimenpi teet 1 Tulostavoite toteutuu. TATU-ohjelman projektit ja toimenpiteet etenevät. Taksojen ja maksujen tarki stukset on tehty. Palvelujen ja tason tarkistu kset on tehty. Tulostavoite toteutui. TATU-ohjelman projektit j a toimenpiteet ovat edenn eet. Taksojen ja maksujen tarki stukset on tehty. Palvelujen ja tason tarkistu kset on tehty. Taksojen ja maksuje n tarkistukset Palvelujen ja tason t arkistukset Omistaja-tilaaja-tuot taja -menettelyn mu utos

2 TATU-projektissa tilankäyt ön parantaminen esitetyt ta v etenevät. Tunnuslu vut vuoden lopussa TATUprojektin mukaisesti. TATU-projektissa tilankäyt ön parantaminen - projekti ssa esitetyt tav eten evät. Tunnusluvut valmistu ivat vuoden lopussa TATU Maankäytön paatt eet ja tulot Kaavatalouden kehit täminen -projektin mukaisesti. TATU-projektissa tilakusta nnukset ja palvelutaso mää ritellyt mittarit ovat pitkälle valmiita: Rakennusten omi naiskulutusten seuraamine n, seurataan energiahintoje n muutoksilla korjattuja ene rgiakustannuksia, uudiskoh teiden energiaselvitykset, j ätemaksujen ja määrien ke hittymisen seuranta Tiltu -järjestelyt etenenivät. Maankäytön paatteet val tuustokäsittelyssä. TATU-projektissa tilakusta nnukset ja palvelutaso mä äritellyt mittarit ovat valmiit. Rakennusten ominaiskul utusten seuraaminen, seur ataan energiahintojen muu toksilla korjattuja energiak ustannuksia, uudiskohteid en energiaselvitykset, jäte maksujen ja määrien kehitt ymisen seuranta Tiltu -järjestelyt etenenivät. Uusi toimiala oloitti toimint ansa vuoden 2016 alusta. Olli Isotalo, Tanja Pa ananen, Veronica R ehn-kivi, Harri Tans ka, Carl Slätis, Torsti Hokkanen, Tarja Sö derman Kaavatalouden kehittämine n edennyt. Hankintatoimen järjestelyjä kehitetty. Maankäytön paatteet hy väksyttiin valtuustossa Maanmyyntivoitot 34,6 milj.euroa. (arvio tilanteesta). Kaavatalouden kehittämin en edennyt. Laskentatapoj a ja paatteita kehitetty. Tilakustannukset al enevat 1 % edellises tä vuodesta Tilakustannukset/asu kas Tatu-ohjelman tiloja k oskevat toimenpiteet Tilankustannukset alenivat 1,1 %, 610,270 euroa/asu kas lokakuussa 2015 ( 617 euroa/asukas vuonna 201 4). Tatu-ohjelman toimenpiteet edenneet projektisuunnitel mien mukaisesti. Tuottavuuden ennustetaan parantuneen n. 1 % (toimi nnan kustannukset / hallin noitavat tilat). Laskentaan tarvittavat lop ulliset käyttö- ja energiaku stannusten ja poistojen se urantatiedot saadaan Tilojen palvelutasoa ja kustannusten kas vun hallintaa on keh itetty. Tilojen tarveselvitysja hankesuunnittelu prosessia on kehitet ty. 2

3 Lopulliset käyttö- ja energi akustannusten seurantatie dot saadaan vuoden lopus sa. Tulostavoite toteutuu. Tämän hetkisen arvion per usteella tilakustannukset / asukas mittarin arvo on no ussut hieman, n. 1 % edell isvuodesta. Syynä on vara utuminen tulevaan asukas määrän kasvuun alueill a, esim. Opinmäki. Tatu-ohjelman toimenpitee t tilakustannusten etenemi seksi ovat edenneet projek tisuunnitelmien mukaisesti. Tulostavoitteen arvioida an toteutuvan muiden pa itsi tilakustannus / asuka s mittarin osalta. Tulosta voitteen toteutuminen ar vioidaan tilinpäätöksen y hteydessä. Tilankäytön paran taminen (Espro pr ojektisuunnitelma) P2 hyväksyntä sa atiin toimitilaryhm än kokouksessa 1.4. Tilakustannukset ja palvelutaso/mitt ariston kehittämin en sekä suunnitel ma tilakustannust en kasvun hallitse miseksi (toimenpi de), P2 hyväksynt ä saatiin toimitilar yhmän kokoukses sa 1.4. Tilojen tarveselvity s- ja hankesuunni tteluprosessin keh ittäminen ja kusta nnusten ohjaus ja hallinta-projektin projektisuunnitelm aa tehdään parha illaan. Käyttö- ja energia kustannusten seur antatiedot saadaa n vuoden lopussa. Carl Slätis 3

4 PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien kons erniosakkuusyhteisöj en ja sopimusyhtiöide n talouden ja toiminn an omistajaohjaus on tehokasta muodosta en toimivan kokonais uuden. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. A sukastyytyväisyys on vähintään vuoden tasolla ja asukasp alvelua on kehitetty. Toteutuneet toimenpi teet Käyttöasteen arvioidaan tot eutuvan. Lokakuu 98,6 %. Asiakaspalvelun kehittämin en etenee, vuonna 2015 uusi käyttäjäystävällinen asunnonhaun sähköine n lomake uusi puhelinjärjestelmä, joka antaa laajaa rapor ttia vastausprosenteista, saapuneiden ja vastatt ujen puheluiden määräs tä sekä soittojen syistä ( miksi meihin otetaan yht eyttä). Asiakastyytyväisyys on pys ynyt hyvällä tasolla. Käyttöasteen arvioidaan to teutuvan. joulukuu 98,4 %. Asiakaspalvelun kehittämi nen edennyt, vuonna 2015 uusi käyttäjäystävällinen asunnonhaun sähköine n lomake uusi puhelinjärjestelmä, joka antaa laajaa rapor ttia vastausprosenteista, saapuneiden ja vastat tujen puheluiden määrä stä sekä soittojen syistä (miksi meihin otetaan y hteyttä). Asiakastyytyväisyys on py synyt hyvällä tasolla. Espoon Asunnot Oy/ Seppo Kallio Länsimetro Oy:n metr on ja sen jatkeen rake ntaminen etenee sopi musten ja suunnitelm ien mukaisesti. Metro n ja liityntäliikenteen k äyttöönoton järjestely t etenevät. Rakentamisen aikata ulun ja budjetin toteut uminen. Liityntäliikenteen järje stelyjen eteneminen. Ensimmäisen rakennusvai heen osalta asemien ja tun nelien sekä kuilujen rakent eet valmistuvat vuoden lop puun mennessä. Asemien viimeistelytyöt ja tkuvat vuoden 2016 ensim mäiselle neljännekselle. Ensimmäisen rakennusvai heen osalta asemien ja tun nelien sekä kuilujen rakent eet valmistuvat vuoden lop puun mennessä. Asemien viimeistelytyöt ja tkuvat vuoden 2016 ensim mäiselle neljännekselle. Matti Kokkinen 4 Järjestelmien asentaminen ja koekäyttövaihe on käyn nissä. Järjestelmien yhteiskoekäy töt käynnistyvät asennustö iden valmistumisen myötä ja jatkuvat kesäkuun 2016 loppuun asti, jolloin käynni styvät viranomaistarkastuk set. Järjestelmien asentaminen ja koekäyttövaihe on käyn nissä. Järjestelmien yhteiskoekä ytöt käynnistyvät asennus töiden valmistumisen myö tä ja jatkuvat kesäkuun loppuun asti, jolloin käy nnistyvät viranomaistarkas tukset.

5 Kiskojen asentamisen valm Kiskojen asentamisen val iusaste on 77%. Virtakisko sta on asennettuna 56%. K oeajoliikenne käynnistyy ta mmi-helmikuussa miusaste on 77%. Virtakis kosta on asennettuna 56%. Koeajoliikenne käynnisty y tammi-helmikuussa Liityntäliikenteen suunnitel mat on käsitelty HSL:n pää töksentekoprosessien muk aisesti. Liityntäliikenteen suunnite lmat on käsitelty HSL:n pä ätöksentekoprosessien mu kaisesti. Helsingin seudun liik enne -kuntayhtymän (HSL) tuottavuuden n ousu vähintään 1,0 % / vuosi. Tuottavuus % / vuosi. Toimintaohjelma on käynni ssä tuottavuuden tehostam iseksi. Tuottavuusprosenttia arvio idaan myöhemmin tilinpäät öksen yhteydessä. Toimintaohjelma on käynn issä tuottavuuden tehosta miseksi. Tuottavuusprosenttia arvio idaan myöhemmin tilinpäät öksen yhteydessä. Olli Isotalo Helsingin seudun ym päristöpalvelut -kunta yhtymän (HSY) tuotta vuuden nousu vähintä än 1,5 % / vuosi. Tavoitteen arvioidaan toteu tuvan. Tuottavuus % / vuosi. HSY on laatinut Espoon ka nssa yhteistyössä vesihuol lon seudullisen kehittämiss uunnitelman vuosille ja investoinnit ja ver kostojen laajennus- ja sane erausinvestoinnit on sovitet tu yhteen kaupungin invest ointiohjelmien kanssa. HSY on laatinut Espoon ka nssa yhteistyössä vesihuol lon seudullisen kehittämiss uunnitelman vuosille ja investoinnit ja ve rkostojen laajennus- ja san eerausinvestoinnit on sovit ettu yhteen kaupungin inve stointiohjelmien kanssa. Olli Isotalo 5 Jätehuoltokoordinaation te htävistä yhteistyössä HSY: n kanssa vastaa Tekninen keskus. Tuottavuusprosenttia arvioi daan myöhemmin. Tavoitteen arvioidaan toteu tuvan. Jätehuoltokoordinaation te htävistä yhteistyössä HSY: n kanssa vastaa Tekninen keskus. Tuottavuusprosenttia arvio idaan myöhemmin.

6 Kaupungin omistamie n kiinteistöjen korjaus velan kattaminen ete nee suunnitelman mu kaisesti Korjaukset tehdään ta rvetta vastaavasti. Korjausvelan pienene minen suunnitelmien mukaisesti. Korjaukset ja investoinnit e tenevät suunnitelman muk aisesti. Korjausvelkaa katetaan pu rkutoiminnalla ja oikein koh distetuilla korjaustoimenpit eillä. Investoinneissa painotetaa n korjaustoimintaa. Uutena toimintamallina on elinkaar ta jatkavat investoinnit. Korjaukset ja investoinnit e tenevät suunnitelman muk aisesti. Korjausvelkaa katetaan pu rkutoiminnalla ja oikein ko hdistetuilla korjaustoimenp iteillä. Investoinneissa painotetaa n korjaustoimintaa. Uutena toimintamallina on elinkaa rta jatkavat investoinnit. Carl Slätis Johtaminen ja työhyvi nvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisi n lukuarvo kasvaa vä hintään yhden yksikö n vuoden 2014 arvoo n verrattuna. Terveysperusteisia p oissaoloja on enintää n 10 vrk/henkilötyövu osi. (Vuoden 2012 lähtöa rvo on 11,1 päivää / h enkilötyövuosi) Työhyvinvointimatriisi. Tiedot ovat käytettävissä v uoden vaihteen jälkeen ja toteutuminen arvioidaan vii meistään tilinpäätöksen yh teydessä. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutu va kuorma päivää per henkilötyövuosi Terveysperusteisten poiss aolojen kuorma (=päivää / henkilötyövuosi) ( ) TYT 12,3 pv/htv (11,2) Teke 16,5 (14,3) Tiedot ovat käytettävissä v uoden vaihteen jälkeen ja toteutuminen arvioidaan m yöhemmin. Terveysperusteisten poiss aolojen kuorma (=päivää / henkilötyövuosi) ( ) L opulliset luvat saadaan my öhemmin. TYT 12 pv/htv (11,2) Eeva Oja-Lipaste Eeva Oja-Lipaste Kaupsu 9,5 (9,6) Rava 8,2 (8,4) Yke 13,9 (10,8) Tike 8,8 (9,0) Esikunta 7,8 (6,6) Tavoite ei toteudu. Teke 16 (14,3) Kaupsu 9,5 (9,6) Rava 8,2 (8,4) Yke 13,9 (10,8) Tike 8,8 (9,0) Esikunta 7 (6,6) Tavoite ei toteudu. 6

7 Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä l ähenee maahanmuut tajataustaisten osuutt a väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuutee n väestöstä %. Maahanmuuttajataustaiste n työtekijöiden osuus henk ilöstöstä ( ) TYT 1,9 % (2,1 %) Maahanmuuttajataustaiste n työtekijöiden osuus henk ilöstöstä ( ) TYT 1,9 % (2,4 %) Eeva Oja-Lipaste Kaupungin henkilöstö määrä ei kasva vuonn a Vakituinen ja määräa ikainen henkilöstö yh teensä. Teke 1,4 % (1,5 %) Kaupsu 0,8 % (0,8 %) Rava 2,0 % (2,0 %) Yke 3,6 % (6,7 %) Tike 4,3 % (3,5 %) Esikunta 1,7 % (3,5 %) Tavoite ei toteudu. Henkilöstön määrä (vrt ) TYT 630 (623) Teke 275 (272) Kaupsu 129 (128) Rava 48 (52) Yke 26 (30) Tike 95 (85) Esikunta 57 (56) Teke 1,4 % (1,8 %) Kaupsu 2,3 % (0,8 %) Rava 2,0 % (2,0 %) Yke 3,8 % (7,1 %) Tike 2,1 % (4,7%) Esikunta 1,7 % (3,6 %) Tavoite ei toteudu. Henkilöstön määrä (vrt ) TYT 637 (619) Teke 278 (272) Kaupsu 129 (127) Rava 51 (51) Yke 26 (28) Tike 94 (85) Esikunta 59 (56) Eeva Oja-Lipaste 7

8 Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkä Toimialan (TYT) toimi Toimintakate on väh Toimintakate. vijänä kunnallisten pa ntakate ei heikkene v intään alkuperäisen lvelujen tuottavuuden uoden 2013 tasosta. talousarvion mukai ja vaikuttavuuden pa nen. rantamisessa.johtam inen, esimiestyö ja ty ötyytyväisyys kehittyv ät ja ovat hyvällä taso lla.talouden liikkuma vara säilyy ja rahoitu sasema on tasapaino ssa. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paran ee. Tuottavuus paranee v ähintään 1,8 %. Tuottavuuden kasvu. Indeksi- ja väestökor jattu toimintakatteen muutos % Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan. Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 milj. euroa. Talousarvion ennust een mukaan toimintakattee ksi tulee -54,7 milj. euroa. Ennusteen toimintakate on 7,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Tulostavoite toteutuu. Toiminnan kustannustehok kuus on noussut toimin noissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut edellisv uodesta käyttömenojen py syessä ennallaan. Toimintakatteen tavoit e toteutuu. Alkuperäinen toiminta kate oli -62,5 milj. eur oa. Talousarvion ennusteen mukaan to imintakatteeksi tulee - 50,5 milj. euroa. Ennusteen toimintakat e on 12,0 milj. euroa a lkuperäistä talousarvio ta parempi. Tulostavoite toteutu u. Toiminnan kustannusteho kkuus on noussut toimi nnoissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut edellis vuodesta käyttömenojen p ysyessä ennallaan. Tulostavoite toteutuu. Tulostavoite toteutuu. 8

9 Toimitilojen käyttö teh ostuu ja niiden käyttö kustannukset pienen evät. Kaupungin omistamie n kiinteistöjen korjaus velan kattaminen eten ee suunnitelman muk aisesti. Toimialan matriisimai sta toimintatapaa vah vistetaan johtamisess a ja ohjaamisessa. Johtaminen ja työhyvi nvointi paranevat. Helsingin seudun liike nne-kuntayhtymä (HS L) on tiivistänyt yhteis työtä kaavoituksesta, maankäytöstä ja asu misesta vastaavien k aupungin organisaati oiden kanssa. Tuottav uuden nousu vähintä än 1,0 %/vuosi. Tilojen käyttökustann ukset vähenevät. Korjaukset tehdään ta rvetta vastaavasti. Toimialan johtoryhmie n, projektien ja ohjaus ryhmien sovittaminen matriisimaiseksi toimi ntatavaksi etenee. Työhyvinvointimatriisi n lukuarvo kasvaa vä hintään yhdellä vuod en 2014 arvoon verra ttuna. Toimenpiteet yhteisty ön tiivistämiseksi ja in vestointiohjelmien yht eensopivuus. Tilojen käyttö- ja ener giakustannukset. Palvelujen osto monit uottajamallilla. Korjausvelan pienem inen suunnitelmien m ukaisesti. Johtamisjärjestelmä j a päätöksenteko ovat sujuvaa. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutu va kuorma päivää per henkilövuosi. Yhteistyö tä tiivistetty. Kaupunki suunnittelukeskus on ollut pilottikohde johtamisen keh ittämiselle. Työhyvinvointimatriisin arv o saadaan myöhemmin. Terveysperusteisten poiss aolojen kuorma (=päivää / henkilötyövuosi) ( ) TYT 12,3 pv/htv (11,2) Kaupsu 9,5 (9,6) Yhteistyö tä tiivistetty. Kaupunk isuunnittelukeskus on ollut pilottikohde johtamisen ke hittämiselle. Työhyvinvointimatriisi n tiedot ovat käytettävi ssä alkuvuodesta ja to teutuminen arvioidaan myöhemmin. 9

10 Terveysperusteisia p oissaoloja on enintää n 11 päivää/henkilöty övuosi. Terveysperusteisiin p oissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkatto mat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin l iittyvät poissaolot. Terveysperusteisten poiss aolojen kuorma (=päivää / henkilötyövuosi) ( ) TYT 12,3 pv/htv (11,2) Teke 16,5 (14,3) Terveysperusteisten poiss aolojen kuorma (=päivää / henkilötyövuosi) ( ) TYT 12,0 pv/htv (11,2) Kaupsu 9,5 (9,6) Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä l ähenee maahanmuut tajataustaisten osuutt a väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuutee n väestöstä %. Kaupsu 9,5 (9,6) Maahanmuuttajataustaiste n työtekijöiden osuus henk ilöstöstä ( ) TYT 1,9 % (2,1 %) Kaupsu 0,8 % (0,8 %) Maahanmuuttajataustaiste n työtekijöiden osuus henk ilöstöstä ( ) TYT 1,9 % (2,4 %) Kaupsu 2,3 % (0,8 %) 10

11 Tekninen ja ympäristötoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muo dostaa ennaltaehkäis evien, terveys- ja hyvi nvointieroja kaventav ien, varhaisen puuttu misen, kuntalaisten o matoimisuutta tukevie n ja asiakkaan valinn anvapautta lisäävien palvelujen kokonaisu uden.palveluja ja lähi ympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalai sten kanssa.palveluja tuotetaan yhteistyöss ä kumppaneiden kans sa, palvelukanavat mahdollistavat palvel ujen saatavuuden ja s aavuttamisen.espoo t oimii edelläkävijänä k ansallisen palveluväy län kehittämisessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palv elutaso säilyy hyvänä ja toimiva liityntäliiken ne raideliikenteen yht eydessä on käytössä. Joukkoliikenteessä m atkustaminen kasvaa ja palvelutaso on väh intään edellisen vuod en tasolla. Liityntäliikenteen tote utuksen suunnittelu j a rakentaminen eten ee. Joukkoliikenteen palv elutason arviointimitta rit; joukkoliikenteen s aavutettavuustarkaste lu ( SAVU) ja asukast yytyväisyystutkimus. Matkustajamäärä Liityntäliikenteen järje stelyt 11 Tammi-syyskuussa 2015 E spoon sisäisen liikenteen matkustajamäärä on kasva nut 0,3 % vuoden 2014 tas osta. Vastaavasti seutuliike nteessä on ollut kasvua 4,3 %, joten kokonaisuutena m atkustajamäärä on kasvan ut ja palvelutaso edellisen vuoden tasolla. HSL:n tilinpäätös 2015 val mistuu maaliskuun aikana j a vahvistetaan HSL:n Yhty mäkokouksessa huhtikuus sa Liityntäliikenteen osalta tav oitteen arvioidaan toteutuv an. Länsimetron liityntälinja stosuunnitelma on valmistu nut ja hyväksytty HSL:n to imesta. Linjaston liikennöinti on par haillaan kilpailutuksessa. Liityntäliikenteen suunnitel mat on käsitelty HSL:n pää töksentekoprosessien muk aisesti. Tammi-syyskuussa 2015 Espoon sisäisen liikenteen matkustajamäärä on kasv anut 0,3 % vuoden 2014 ta sosta. Vastaavasti seutulii kenteessä on ollut kasvua 4,3%, joten kokonaisuuten a matkustajamäärä on kas vanut ja palvelutaso edellis en vuoden tasolla. HSL:n tilinpäätös 2015 val mistuu maaliskuun aikana ja vahvistetaan HSL:n Yht ymäkokouksessa huhtikuu ssa Liityntäliikenteen osalta tav oitteen arvioidaan toteutuv an. Länsimetron liityntälinj astosuunnitelma on valmis tunut ja hyväksytty HSL:n toimesta. Linjaston liikennöinti on pa rhaillaan kilpailutuksessa. Olli Isotalo, Sinikka Ahtiainen Isotalo, Ahtiainen, T anska

12 Liityntäliikenteen suunnite lmat on käsitelty HSL:n pä ätöksentekoprosessien mu kaisesti. Maankäytön suunnitte lun ja rakentamisen p alvelut ovat laadukka at ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toiminta prosesseja sähköisel lä asioinnilla ja toimin tatapoja sujuvoittama lla. Käsittelyajat Lupaprosessin kehittämine n jatkuu yhtenä KSK:n ja R AVA:n kehityshankkeena. Rakennusvalvonnan sähkö isen arkistoinnin suunnittel u etenee kaupunkitasoisen arkistoinnin yhteydessä. Maaperä ja rakennettavuus karttojen ylläpidon kehittäm inen ja aineiston siirto sähk öisen myyntipalveluun (AR SKA) etenee. Maankäytön lupien käsittel yprosessin kehittämistyö ja tkuu: lupien käsittelyaikoje n seurantajärjestelmä toim ii. Kaupunkisuunnittelun sä hköisen ajanvarauksen mä ärittely on alkanut loppuvu odesta Lupaprosessin kehittämine n jatkuu yhtenä KSK:n ja R AVA:n kehityshankkeena. Rakennusvalvonnan sähk öisen arkistoinnin suunnitt elu etenee kaupunkitasois en arkistoinnin yhteydess ä. Maaperä ja rakennettavuu skarttojen ylläpidon kehittä minen ja aineiston siirto sä hköisen myyntipalveluun ( ARSKA) etenee. Maankäytön lupien käsittel yprosessin kehittämistyö ja tkuu: lupien käsittelyaikoje n seurantajärjestelmä toim ii. Kaupunkisuunnittelun sä hköisen ajanvarauksen mä ärittely on alkanut loppuvu odesta Rehn-Kivi, Hokkane n, Tanska, Söderma n, Slätis. Asuin- ja palvelualuei den toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvall isuutta edistetään yht eistyössä kuntalaiste n ja kumppaneiden k anssa. Asukkaiden tyytyväis yys toimialan järjestä miin palveluihin, kute n viheralueisiin ja kulk uväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laaja asuinkuntainde ksi Muut palveluiden laat umittarit 12 Koko kaupunkia koskeva t arkasteluajankohta on myö hemmin. Tavoitteen arvioidaan toteu tuvan. Koko kaupunkia koskeva t arkasteluajankohta on myö hemmin. Joulukuussa julkaistussa k yselyssä kuntalaiset olivat tyytyväisiä toimialan tuotta miin palveluihin. Tavoitteen arvioidaan tote utuvan.

13 Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokka at, terveelliset ja turva lliset ja tuotettu vastu ullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat pa lvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asia kaslähtöisesti ja kus tannustehokkaasti. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Palvelutasomittariston kehittäminen Tilakustannukset alenivat 1,1 %, kustannus 610 euroa /asukas lokakuussa 2015 ( 617 euroa/asukas vuonna 2014). Tilatehokkuus parani 1,2 % edellisvuoteen verrattuna, luku oli 4,25 lokakuussa (4,3 vuonna 2014). Tilojen käyttötaloudellisuut ta ja energiatehokkuutta o n edistetty investointien ja korjausrakentamisen yhtey dessä. Tilakustannukset ja palvelu taso/mittariston kehittämin en etenee projektisuunnitel man mukaisesti. Uusitun toimitilaprosessin t avoitteena on parantaa tilaja kustannustehokkuutta s ekä asiakaslähtöisyyttä. Tuottavuuden ennustetaa n parantuneen n. 1 %. (Toi minnan kustannukset / hall innoitavat tilat). Laskelma t arkentuu Tilojen käyttötaloudellisuut ta ja energiatehokkuutta o n edistetty investointien ja korjausrakentamisen yhte ydessä. Tilakustannukset ja palvel utaso/mittariston kehittämi nen etenee projektisuunnit elman mukaisesti. Uusitun toimitilaprosessin t avoitteena on parantaa tila - ja kustannustehokkuutta sekä asiakaslähtöisyyttä. Tulostavoite toteutui. Palvelutasomittaristo n kehittäminen. Carl Slätis Sisäilman laadun par antaminen. Sisäilmaongelmalliste n tilojen määrän vähe ntyminen Tulostavoite toteutuu. Sisäilman parantaminen -p rojekti (TATU) projekti eten ee projektisuunnitelma mu kaisesti. Projektin aikataulu n mukaisessa etenemisess ä pieniä haasteita, mutta k okonaisuudessa projekti ai kataulussa. Sisäilman parantaminen -p rojekti (TATU) projekti eten ee projektisuunnitelma mu kaisesti. Projektin aikataul un mukaisessa etenemise ssä pieniä haasteita, mutta kokonaisuudessa projekti aikataulussa. Carl Slätis 13

14 Toimenpideohjelma energi atehokkuuden ja mataali Toimenpideohjelma energi atehokkuuden ja mataal tehokkuuden parantaminen itehokkuuden parantamine etenee, jossa olemassa ol evan kiinteistökannan ener n etenee, jossa olemassa olevan kiinteistökannan en giatehokkuutta sekä uudisr ergiatehokkuutta sekä uudi akennus- ja perusparannus srakennus- ja perusparann hankkeiden energiatehokk uutta kehitetään. ushankkeiden energiateho kkuutta kehitetään. 14

15 Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muo dostaa ennaltaehkäis evien, terveys- ja hyvi nvointieroja kaventav ien, varhaisen puuttu misen, kuntalaisten o matoimisuutta tukevie n ja asiakkaan valinn anvapautta lisäävien palvelujen kokonaisu uden.palveluja ja lähi ympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalai sten kanssa.palveluja tuotetaan yhteistyöss ä kumppaneiden kans sa, palvelukanavat mahdollistavat palvel ujen saatavuuden ja s aavuttamisen.espoo t oimii edelläkävijänä k ansallisen palveluväy län kehittämisessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palv elutaso säilyy hyvänä ja toimiva liityntäliiken ne raideliikenteen yht eydessä on käytössä. Joukkoliikenteen kulk umuoto-osuus kasvaa ja palvelutaso on väh intään edellisen vuod en tasolla.liityntäliike nteen toteutuksen su unnittelu ja rakentami nen etenee. Kulkumuoto-osuus,H SL:n palvelutason arv iointimittarit,liityntäliik enteen järjestelyt. Tavoitteen arvioidaan toteu tuvan. Tammi-syyskuussa 2015 Espoon sisäisen liike nteen matkustajamäärä on kasvanut 0,3 % vuoden tasosta. Vastaavasti se utuliikenteessä on ollut kas vua 4,3%, joten kokonaisu utena matkustajamäärä on kasvanut ja palvelutaso ed ellisen vuoden tasolla. Liityntäliikenteen osalta tav oitteen arvioidaan toteutuv an. Länsimetron liityntälinja stosuunnitelma on valmistu nut ja hyväksytty HSL:n to imesta. Linjaston liikennöin ti on parhaillaan kilpailutuk sessa. Tapiolan aseman lii tyntäterminaalille on suunn iteltu tilapäisjärjestelyt Pohj antielle. Matinkylän termina ali valmistuu niin, että se o n valmiina metroliikenteen käynnistyessä. Tavoite toteutui. Tammi-jo ulukuussa 2015 Espoon si säisen bussiliikenteen kok onaismatkustajamäärä oli 0,7 % pienempi kuin vuon na Vastaavasti seut ubussiliikenteessä on ollut kasvua 4,4% joten kokonai suutena matkustajamäärä kasvutavoite toteutui. Jouk koliikenteen palvelutaso ol i Espoossa vuonna 2015 e dellisen vuoden tasolla. Liityntäliikenteen osalta tav oite on toteutunut. Länsim etron liityntälinjastosuunnit elma on valmis ja hyväksy tty HSL:n toimesta. Linjast on liikennöinti on kilpailutet tu ja liikennöinti alkaa Tapiolan aseman li ityntäterminaalille on suun niteltu tilapäisjärjestelyt Po hjantielle. Matinkylän term inaali valmistuu kevään aikana. 15

16 Maankäytön suunnitte lun ja rakentamisen p alvelut ovat laadukka at ja asiakaslähtöiset. Asuin- ja palvelualuei den toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvall isuutta edistetään yht eistyössä kuntalaiste n ja kumppaneiden k anssa. Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokka at, terveelliset ja turva lliset ja tuotettu vastu ullisesti asiakkaille. Hakemukset käsitellä än luvatussa ajassa. Asukkaiden tyytyväis yys toimialan järjestä miin palveluihin, kute n viheralueisiin ja kulk uväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Toimitilat tukevat pa lvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asia kaslähtöisesti ja kus tannustehokkaasti. Käsittelyaika Laaja asuinkuntainde ksi,muut palveluiden l aatumittarit Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Maankäytön lupien käsittel yprosessin kehittämistyö ja tkuu: lupien käsittelyaikoje n seurantajärjestelmä toimi i. Asuinrakentamiseen liitty viä asemakaavapoikkeami späätöksiä on priorisoitu si ten, että on päästy asiakka an toivomaan aikatauluun. Lupajonoa on pienennetty 110 luvan verran, käsittely aika on saatu alle 6 kuukau den vuoden 2015 luvissa. Kun jono saadaan purettua, uusien lupien käsittelyaik a tulee olemaan korkeintaa n 4 kuukautta. Rekrytoinnit ovat onnistuneet ja resurs sijärjestelyt alkavat olla järj estyksessä. Sähköisen ajanvarauksen projekti on käynnistynyt viiv ästyneenä. Määrittelyvaihe on käynnistynyt. Maankäytön lupien käsittel yprosessin kehittämistyö ja tkuu: lupien käsittelyaikoje n seurantajärjestelmä toimi i. Asuinrakentamiseen liitty viä asemakaavapoikkeami späätöksiä on priorisoitu si ten, että on päästy asiakka an toivomaan aikatauluun. Lupajonoa on pienennetty 113 luvan verran, käsittely aika on saatu alle 6 kuuka uden vuoden 2015 luvissa. Kun jono saadaan purettu a, uusien lupien käsittelyai ka tulee olemaan korkeinta an 4 kuukautta. Rekrytoinn it ovat onnistuneet ja resur ssijärjestelyt alkavat olla jä rjestyksessä. Sähköisen ajanvarauksen projekti on käynnistynyt vii västyneenä. Määrittelyvaih e on käynnistynyt. 16

17 Tekninen ja ympäristötoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten laisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. 17

18 Espoon vetovoimaisu us kansainvälisesti kii nnostavana osaamise n sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaati oympäristönä kehittyy.osana metropolialue tta Espoon verkostom aista kaupunkirakenn etta kehitetään taloud ellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäv äksi.palvelukeskittymi en saavutettavuutta jo ukkoliikenneyhteyksin parannetaan.kaupun kikeskuksia kehitetää n niiden omiin vahvuu ksiinsa tukeutuen viih tyisiksi ja sujuviksi as umisen, asioinnin, työ ssäkäynnin ja vapaa -ajan kohtaamispaikoi ksi.torjutaan segrega atiota ja vastataan es poolaisten laisiin as umistarpeisiin tarjoam alla edellytykset edulli selle ja monimuotoise lle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle.yrit täjyyteen ja innovatiiv isuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvin vointia ja vaurautta m etropolialueelle ja kok o Suomeen. Maankäytön, asumise n ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asunt otuotantoa ja liikennet tä koskevien velvoittei den täyttäminen. Kaupungilla on kaav alliset ja kunnalliste kniset valmiudet asunnon vuositu otannolle. Asuntotonttien ase makaavoitustavoitet ta kasvatetaan 25 % voimassa olevaan M AL aie-sopimukseen verrattuna vuodest a Merkittävistä asemak aavoista laaditaan ko konaistaloudellisuusta rkastelu. Kaavoituksen ja asunt otuotannon määrä Kokonaistaloudellisuu starkastelut 18 Kaupungi kaavalli set ja kunnallistekniset val miudet asunnon vuo situotannolle tullaan ylittäm ään. Lokakuun loppuun mennes sä on alkanut yhteensä asunnon rakentaminen. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle mennessä k-m 2 asuinkerrosal aa. MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille asemakaavoi lle on k-m². Tämä luku oli k-m 2 ase makaavoille menne ssä. Valmistelut, että asuntokaa voituksen määrä nostetaan MAL -sopimuksen tarkoitta malla tavalla 25 % vuodest a 2016, ovat käynnissä. Kaavoitusohjelma on laadittu siten, että M AL-tavoite saavutetaan tule vina vuosina. Kaavoitusta kohdennetaan tyisesti S AVU I-III -vyöhykkeille hyvien joukko liikenneyhteyksien ääreen. Tulostavoite toteutuu. Pilottikohteista yksi on ede nnyt hyväksymisvaiheesee n vuoden 2015 aikana. Mu ut kohteet tulevat käsittelyy n vuoden 2016 aikana. Kaupungi kaavalli set ja kunnallistekniset val miudet asunnon vuo situotannolle ylitettiin. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle k-m 2 uutta asuinkerrosalaa vuoden lo ppuun mennessä. Vuoden aikana aloitettiin y hteensä asunnon ra kentaminen. Valmistelut, että asuntoka avoituksen määrä nosteta an MAL -sopimuksen tarko ittamalla tavalla 25 % vuod esta 2016, etenivät. Kaavoitusohjelma on laadittu siten, että M AL-tavoite saavutetaan tu levina vuosina. Kaavoitust a kohdennetaan tyisesti SAVU I-III -vyöhykkeille hyvien joukk oliikenneyhteyksien ääree n. Tulostavoite toteutui. Pilottikohteista yksi on ede nnyt hyväksymisvaiheesee n vuoden 2015 aikana. Mu ut kohteet tulevat käsittely yn vuoden 2016 aikana. Olli Isotalo, Torsti Ho kkanen, Harri Tansk a, Anne Savolainen

19 Pilottikohteiden pohjalta m uodostetaan EsPro-mallin mukainen kaavataloudellis en mallinnuksen määrittäm is- ja kehittämisprojekti. Pilottikohteiden pohjalta m uodostetaan EsPro-mallin mukainen kaavataloudellis en mallinnuksen määrittäm is- ja kehittämisprojekti. Maankäytön paatt eet ja linjaukset on ta rkennettu varmistaen edellytykset monimu otoiselle asuntotuota nnolle ja tonttitarjonn alle. Maankäytön paatte et hyväksytty Luonnos on esitelty Valtuu stoseminaarissa Valtuustoryhmien lausunno t saatiin mennessä. Luonnos hyväksyttiin kaup unginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaostossa ja Kaupunginhalli tuksen kokouksessa Luonnos on esitelty Valtuu stoseminaarissa Valtuustoryhmien lausunn ot saatiin mennessä. Luonnos hyväksyttiin kaup unginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaostossa ja Kaupunginha llituksen kokouksessa Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valt ion tukemaa vuokra-a suntotuotantoa. Luonnos valtuuston käsittel yssä % osuus Vuoden alusta on alkanut y hteensä asunnon rak entaminen. Asunnoista 465 on valtion t ukemia vuokra-asuntoja, jo ista 132 Espoon Asuntojen ja 333 muiden. Osuus 17,3 %. Tavoitteen arvioidaan toteu tuvan vuoden loppuun men nessä. Valtuusto hyväksyi maank äytön paatteet Vuoden alusta on alkanut yhteensä asunnon r akentaminen. Asunnoista 480 on valtion tukemia vuokra-asuntoja, j oista 132 Espoon Asuntoje n ja 348 muiden. Osuus 17 %. Valmistuneiden asuntoja v uonna 2015 oli 2409, joista ara-vuokraa 290 asuntoa (12%). 19 Tavoite ei toteudu.

20 Espoo ja valtio luovutt aa opiskelija-asuntotu otantoon vähintään y hden tontin vuodessa. Espoon Asunnot Oy a loittaa vuosittain keski määrin 300 asuntoa. Tontin luovutus Valtuustokauden asu ntotuotannon määrä. (Koko MAL aiesopimuska udella valmistui k eskimäärin 2454 asuntoa vuodessa, joista ara -vuokr aa 403 asuntoa (16 %).) Arvioidaan, että tavoite ei t oteudu. Vuoden 2015 arvio valtion tukemasta vuokra-asuntotu otannosta on 132 Espoon Asunto Oy:n tuotantoa. Tavoite ei toteutunut. Vuoden 2015 arvio valtion tukemasta vuokra-asuntot uotannosta on 132 Espoon Asunto Oy:n tuotantoa. Yhdessä Espoon Asunnot Oy:n ja tonttiyksikön kanss a on laadittu 5 vuoden tuot anto-ohjelma. Yhdessä Espoon Asunnot Oy:n ja tonttiyksikön kanss a on laadittu 5 vuoden tuot anto-ohjelma. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien j a metron asemanseu tujen maankäytön tiiv istäminen ja kaupung in investointien etene minen. Tiivistetään kaupun kirakennetta mahdol listamalla asuntojen, uusien työpaikkoje n syntyminen ja pal velujen sijoittumine n metron kehittämis vyöhykkeelle. Kaavoituksen ja inves tointien eteneminen. Tähän keskimääräisen asu ntotuotannon määräluku. Otaniemessä sekä Otanie men keskustan että Dipolin asemakaavat ovat saanee t lainvoiman. Tapiolaan lisärakentamista tuovat Ahertajankulman ja Tuuliniitty II:n asemakaava t on hyväksytty valtuustoss a syksyllä. Suurpellon keskuksen ase makaavan muutos (kaupall iset palvelut) ja Espoon As untojen Oy:n täydennysrak entamista sisältänyt asem akaava Tiistilässä hyväksy ttiin valtuustossa lokakuus sa. Keskimääräinen asuntotuo tannon määräluku on alle 300. Useat tärkeät asemakaava kohteet ovat saaneet lainv oiman. Otaniemessä sekä Otanie men keskustan että Dipoli n asemakaavat ovat saane et lainvoiman. Tapiolaan lisärakentamista tuovat Ahertajankulman ja Tuuliniitty II:n asemakaav at on hyväksytty valtuustos sa syksyllä. Tuuliniitty II on lainvoimainen. Olli Isotalo, Tanja Pa ananen, Torsti Hokk anen, Harri Tanska 20

21 Kaupunkisuunnittelulautak Suurpellon keskuksen ase unta on hyväksynyt Piispan makaavan muutos (kaupal portin asemakaavan (Matin kylän Elä ja Asu -keskus). liset palvelut) ja asemakaa va Tiistilässä (310417) ova t lainvoimaisia. Tynnyripuiston ja Palokärje n kaavaehdotukset ovat oll eet nähtävillä. Niittykallion asemakaava on ehdotusva iheessa. Finnoon osayleiskaavaehd otus on ollut nähtävillä mar raskuussa Kivenlahden osayleiskaava n valmistelu käynnistetään alkuvuodesta Tulostavoite toteutuu. Kaupunkisuunnittelulautak unta on hyväksynyt Piispa nportin asemakaavan (Ma tinkylän Elä ja Asu -kesku s). Tynnyripuiston ja Palokärj en kaavaehdotukset ovat o lleet nähtävillä. Niittykallion asemakaava on ehdotusv aiheessa. Finnoon osayleiskaavaehd otus on ollut nähtävillä mar raskuussa 2015 ja viranom aisneuvottelut järjestetään alkuvuodesta Finnoon asemakaavaehdo tus etenee. Kaitaa-Iivisniemi osayleisk aavaehdotusta valmistella an. Kivenlahden osayleiskaav an valmistelu käynnistetää n alkuvuodesta Vermontien asemakaava o n saamassa lainvoiman Myös Suurpellon asumista sisältävä kaava o n saamassa lainvoiman ta mmikuussa Tulostavoite toteutui. 21

22 Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen j a kaupunkiradan rake ntamiselle. Länsimetron jatkee n rakentaminen ete nee. Luodaan edellytyks et kaupunkiradan ja sen lähialueiden keh ittämiselle. Toteutuneet toimenpi teet 22 Edellytysten luominen eten ee. Länsimetron jatkeen raken taminen ja suunnittelu eten ee. Vaiheen 2 osalta työtun neleiden valmiusaste on no in 90 %. Ensimmäiset varsinaiset m etrotunnetien ja asemien lo uhintaurakat on kilpailutett u. Viimeisenä louhintaurak kana tullaan kilpailuttamaa n Sammalvuoren varikon u rakka, johon sisällytetään l ouhintatöiden lisäksi myös rakennustekniset ja talotek niset työt. Länsimetron jatkeen asem aseutujen asemakaavoitus on käynnissä. Kivenlahden osayleiskaava n valmistelu käynnistetään alkuvuodesta Tutkita an ja luodaan edellytykset metron jatkeen vaikutuspiir iin asukkaalle vuote en 2050 mennessä. Finnoon osayleiskaavaehd otus on ollut nähtävillä mar raskuussa Espoon kaupunkiradan ma hdollistavat asemakaavat o vat lainvoimaisia. Liikennev iraston laatima ratasuunnit elma Espoon kaupunkirada lle välille Leppävaara-Kauk lahti on hyväksytty. Edellytysten luominen ete nee. Länsimetron jatkeen raken taminen ja suunnittelu eten ee. Vaiheen 2 osalta työtu nnelit valmistuivat vuoden l oppuun mennessä. Ensimmäiset varsinaiset m etrotunneli ja asemien lou hintaurakat käynnistyivät v uoden 2015 lopulla. Viime isenä louhintaurakkana tu llaan kilpailuttamaan Sam malvuoren varikon urakka, johon sisällytetään louhin tatöiden lisäksi myös rake nnustekniset ja taloteknise t työt. Länsimetron jatkeen asem aseutujen asemakaavoitus on käynnissä. Kivenlahden osayleiskaav an valmistelu käynnistetää n alkuvuodesta Tutk itaan ja luodaan edellytyks et metron jatkeen vaikutus piiriin asukkaalle v uoteen 2050 mennessä. Finnoon osayleiskaavaehd otus on ollut nähtävillä ma rraskuussa 2015 ja virano maisneuvottelut järjestetää n alkuvuodesta Finn oon asemakaavaehdotus etenee. TENT -rahoitushaun valmistelut. Olli Isotalo, Matti Ko kkinen

23 Finnoo-Djupsundsbäckeni n asemakaava hyväksyttiin ehdotuksena KH:lle lokak uussa. Kivenlahden ja Kaitaan me trokeskusten asemakaavoj en osallistumis- ja arviointi suunnitelmat ovat olleet nä htävillä syksyllä Tulostavoite toteutuu. Espoon kaupunkiradan m ahdollistavat asemakaava t ovat lainvoimaisia. Liiken neviraston laatima ratasuu nnitelma Espoon kaupunki radalle välille Leppävaara- Kauklahti on hyväksytty. Finnoo-Djupsundsbäckeni n asemakaava on edennyt valtuuston hyväksyttäväks i. Kilonkartanon ja Palokärj en asemakaavamuutokset ovat kh:lla ehdotuksena. Kivenlahden ja Kaitaan me trokeskusten asemakaavoj en osallistumis- ja arviointi suunnitelmat ovat olleet nä htävillä syksyllä Kait aa-iivisniemi osayleiskaav aehdotusta valmistellaan. Edistetään energians äästötavoitteita ja ym päristökriteereitä rake ntamisessa, alueiden kehittämisessä ja palv elutuotannossa. Edistetään toimenpite itä CO2 -päästöjen vä hentymiseksi. CO2 -päästöjen kehit tyminen energiakulutuksen m äärä Tavoitetta arvioidaan myöh emmin tilastotietojen valmi stuttua. Kasvihuonekaasupäästöje n ennakkotieto vuodelta 20 14: Kokonaispäästöt -3 % verrattuna vuoteen 2013 el i 5,5 miljoonaa tonnia ja as ukaskohtaiset päästöt -2 % verrattuna vuoteen Ilmastotoimenpideohjelma n päivittäminen on aloitettu ja se tehdään yhteistyössä kestävän kehityksen ohjel man kanssa. Tulostavoite toteutui. Tavoitetta arvioidaan myö hemmin tilastotietojen val mistuttua. Kasvihuonekaasupäästöje n ennakkotieto vuodelta 2 014: Kokonaispäästöt -3 % verrattuna vuoteen 2013 eli 5,5 miljoonaa tonnia ja asukaskohtaiset päästöt - 2 % verrattuna vuoteen Ilmastotoimenpideohjelma n päivittäminen on aloitettu ja se tehdään yhteistyöss ä kestävän kehityksen ohj elman kanssa. Vähennetään energi akulutusta energiate hokkuus-toimintasuu nnitelman, kuntien e nergiatehokkuussop imuksen (KETS) mu kaisesti. 23

24 Uusi KETS-sopimus allekir joitettu, nykyisen sopimuks e on vähentää ene rgiankulutusta 9 % omissa kiinteistöissä. Uusi KETS-sopimus allekir joitettu, nykyisen sopimuks e on vähentää en ergiankulutusta 9 % omiss a kiinteistöissä. Edistetään uusituvan energian osuuden ka svua ja kestävän kehi tysohjelman (KEKE) t oimenpiteitä. Uusiutuvan energian osuus ja toteutuneet t oimenpiteet Kehitettävillä alueilla pyritä än takaamaan kestävät en ergiantuotantomuodot: kau kolämpö, maalämpö, kauk okylmä, maakylmä, aurinko energia. Toimenpideohjelman (KEK E) toimenpiteet mm. energi ankulutuksen vähentämise ksi etenevät. Finnoon alueella pohditaa n keskitettyjen aurinkoene rgialaitosten toteuttamista pysäköintilaitosten yhteyde ssä. Paikallisille energiayhtiöide n kanssa etsitään sopivia k ohteita uusien ratkaisujen t estaamiseksi. Omassa rakentamisessa te stataan energiatehokkaam pia ratkaisuja sekä uusiutu vaa energiantuotantoa, kut en maalämpöä ja aurinkoe nergiaa. Kehitettävillä alueilla pyritä än takaamaan kestävät en ergiantuotantomuodot: kau kolämpö, maalämpö, kauk okylmä, maakylmä, aurink oenergia. Toimenpideohjelman (KEK E) toimenpiteet mm. energ iankulutuksen vähentämis eksi etenevät. Finnoon alueella pohditaa n keskitettyjen aurinkoene rgialaitosten toteuttamista pysäköintilaitosten yhteyd essä. Paikallisille energiayhtiöide n kanssa etsitään sopivia k ohteita uusien ratkaisujen testaamiseksi. Omassa rakentamisessa t estataan energiatehokkaa mpia ratkaisuja sekä uusiu tuvaa energiantuotantoa, k uten maalämpöä ja aurink oenergiaa. 24 Uusiutuvan energian osalta tulisi kartoittaa mahdollisu udet hyödyntää kaupungin omistamien tienreunojen k asvillisuus energiantuotann ossa eli kasvien myynti en ergiantuottajille. Uusiutuvan energian osalt a tulisi kartoittaa mahdollis uudet hyödyntää kaupungi n omistamien tienreunojen kasvillisuus energiantuota nnossa eli kasvien myynti energiantuottajille.

25 Ympäristöluokitusjärje stelmän käyttöönotto Niittykummussa sekä käyttöönoton toimenpi teiden selvittäminen. Pyöräilyn kulkutapaos uus kasvaa. Ympäristöluokitusjärje stelmän käyttöönotto Pyöräilyn kulkutapao suus. Pyöräilyn edistämisoh jelman toimenpiteiden toteutuminen. 25 Syyskuussa oli BREEAM-s ertifiointiprosessin aloitusk okous. Joulukuussa pidetä än välitarkastus. Tavoittee na on Excellent-tason luoki tus Niittykummun aluekehit yshankkeelle, jota voidaan hakea Niittykummun alust ava sertifikaatti keväällä/ke sällä Pyöräilysihte jatkaa työt ä vuoden 2015 loppuun. E nsi vuoden toimintakonsep tia ideoidaan. Nykyisellä m allilla liikkumisen ohjaukse n valtionavustusta pyöräily sihtelle ei haeta vuodelle 2016, sillä samalle konsep tille ei nähdä läpimenomah dollisuuksia valtionavustuk sessa. Pyöräilysihte on tehnyt h yviä avauksia vuoden aika na ja vienyt eteenpäin pyör äilyn edistämisohjelman m ukaisia hankkeita. Pyöräily sihten toiminta on tuken ut vuoden aikana tyisest i, teknistä keskusta, ympär istökeskusta, koulupuolen pyöräilypilotointia ja viestint ää. Pyöräilysihte organis oi lautakuntaseminaarin ka upunkisuunnittelulle ja tekn iselle toimelle sekä järjesti samassa yhteydessä pidet yn virkamiespyöräilyn. Ohjausryhmä on kokoontu nut syksyn aikana ja kokoo ntuu vielä työpajan muodo ssa suunnittelemaan ensi v uoden toimintaa. Syyskuussa oli BREEAM-s ertifiointiprosessin aloitusk okous. Joulukuussa pidetä än välitarkastus. Tavoittee na on Excellent-tason luok itus Niittykummun aluekeh ityshankkeelle, jota voidaa n hakea Niittykummun alu stava sertifikaatti keväällä/ kesällä Pyöräilysihte jatkaa työt ä vuoden 2015 loppuun. E nsi vuoden toimintakonsep tia ideoidaan. Nykyisellä m allilla liikkumisen ohjaukse n valtionavustusta pyöräily sihtelle ei haeta vuodell e 2016, sillä samalle kons eptille ei nähdä läpimenom ahdollisuuksia valtionavus tuksessa. Pyöräilysihte on tehnyt hyviä avauksia vuoden aik ana ja vienyt eteenpäin py öräilyn edistämisohjelman mukaisia hankkeita. Pyörä ilysihten toiminta on tuk enut vuoden aikana tyis esti, teknistä keskusta, ym päristökeskusta, koulupuol en pyöräilypilotointia ja vie stintää. Pyöräilysihte or ganisoi lautakuntaseminaa rin kaupunkisuunnittelulle ja tekniselle toimelle sekä järjesti samassa yhteydes sä pidetyn virkamiespyörä ilyn.

26 Luonnon monimuoto isuusohjelman toime npiteiden toteutumine n. Toteutuneet toimenpi teet Ohjausryhmä on kokoontu nut syksyn aikana ja kokoo ntuu vielä työpajan muodo ssa suunnittelemaan ensi vuoden toimintaa. Luonnon monimuotoisuude n toimenpideohjelman vuo sitavoitteita on noudatattu asianmukaisesti. Luonnon monimuotoisuud en toimenpideohjelman vu ositavoitteita on noudatattu asianmukaisesti. 26

27 Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten laisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. 27

28 Espoon vetovoimaisu us kansainvälisesti kii nnostavana osaamise n sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaati oympäristönä kehittyy.osana metropolialue tta Espoon verkostom aista kaupunkirakenn etta kehitetään taloud ellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäv äksi.palvelukeskittymi en saavutettavuutta jo ukkoliikenneyhteyksin parannetaan.kaupun kikeskuksia kehitetää n niiden omiin vahvuu ksiinsa tukeutuen viih tyisiksi ja sujuviksi as umisen, asioinnin, työ ssäkäynnin ja vapaa -ajan kohtaamispaikoi ksi.torjutaan segrega atiota ja vastataan es poolaisten laisiin as umistarpeisiin tarjoam alla edellytykset edulli selle ja monimuotoise lle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle.yrit täjyyteen ja innovatiiv isuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvin vointia ja vaurautta m etropolialueelle ja kok o Suomeen. Maankäytön, asumise n ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asunt otuotantoa ja liikennet tä koskevien velvoittei den täyttäminen. Kaupungilla on kaav alliset ja kunnalliste kniset valmiudet asunnon vuositu otannolle. Kaavoituksen ja asunt otuotannon määrä Tulostavoitteen arvioida an toteutuvan. Kaupungi lla on kaavalliset ja kunn allistekniset valmiudet asunnon vuosituotan nolle. Asuntotuotanno asuntoa tullaan ylittäm ään. Marraskuun alkuun m ennessä on alkanut yhteen sä asunnon rakenta minen. Näistä 17 % on aravuokra-asuntoja. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle mennessä k-m² asuinkerrosalaa. KSL:n pitää saada asuink errosalaa hyväksyttyä (tai ehdottaa KH:lle) k -m² vuodessa. Kolmen vuo den keskiarvo (v ) on noin k-m². MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille asemakaavoi lle on k-m². Tämä luku oli k-m² ase makaavoille menne ssä. Tavoitteena on, että asunto kaavoituksen määrä nostet aan MAL -sopimuksen tark oittamalla tavalla 25 % vuo desta Tulostavoite toteutui. Ka upungilla on kaavalliset j a kunnallistekniset valmi udet asunnon vuos ituotannolle. Kaupungi kaavalli set ja kunnallistekniset val miudet asunnon vuo situotannolle ylitettiin. Vuo den aikana aloitettiin yhtee nsä asunnon rakent aminen. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle k-m2 uutta asuinkerrosalaa vuoden lo ppuun mennessä. MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille asemakaavoi lle on k-m². Tämä luku oli k-m2 ase makaavoille. Valmistelut etenivät asunto kaavoituksen määrän nost amiseksi MAL-sopimuksen tarkoittamalla tavalla 25 % vuodesta Kaavoitusohjelma on laadittu siten, että M AL-tavoite saavutetaan tu levina vuosina. Kaavoitust a kohdennetaan tyisesti SAVU I-III-vyöhykkeille hy vien joukkoliikenneyhteyks ien ääreen. 28