Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkä Toimialan (TYT) toimi Toimintakate on väh Toimintakate. Toimintakatteen arvioid Olli Isotalo, Tanja Pa vijänä kunnallisten pa lvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden pa rantamisessa.johtam inen, esimiestyö ja ty ötyytyväisyys kehittyv ät ja ovat hyvällä taso lla.talouden liikkuma vara säilyy ja rahoitu sasema on tasapaino ssa. ntakate ei heikkene v uoden 2013 tasosta. intään alkuperäisen talousarvion mukai nen. aan toteutu Alkuperäinen toimintak ate oli -62,5 milj. euroa. Talousarvion enn usteen mukaan toimint akatteeksi tulee -58,8 milj. euroa, poikkeama 3,7 milj. euroa. Toimintakatteen arvioidaan to teutu Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 milj. euroa. Talousarvion ennusteen mukaan toimintakatteeksi tul ee -58,4 milj. euroa, poikkea ma 4,1 milj. euroa. ananen, Veronica Re hn-kivi, Harri Tanska, Carl Slätis, Torsti H okkanen, Tarja Söde rman Tulostavoitteen arvioi daan toteutu Tulostavoitteen arvioidaan toteutu Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paran ee. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. Tuottavuuden kasvu Indeksi- ja väestökor jattu toimintakatteen muutos % Toiminnan kustannuste hokkuus on noussut toiminnoissa. Ylläpidettävien kohteid en määrä kasvaa. Tulostavoitteen arvioi daan toteutu Toiminnan kustannustehokku us on noussut toiminnoiss a. Ylläpidettävien kohteiden mää rä on kasvanut edellisvuodes ta käyttömenojen pysyessä e nnallaan. Keskeiset TATU-ohjel maan liittyvät Teknise n ja ympäristötoimen toimenpiteet ovat tote utuneet. Toteutuneet toimenpi teet Tatu-ohjelman projekti t ja toimenpiteet etene vät. oteutu Tulostavoitteen arvioidaan toteutu Tatu-ohjelman projektit ja toim enpiteet etenevät. Taksojen ja maksuje n tarkistukset Palvelujen ja tason ta rkistukset 1

2 Omistaja-tilaaja-tuott aja -menettelyn kehit täminen Maankäytön paatte et ja tulot Kaavatalouden kehitt äminen Tilakustannukset al enevat x % edellises tä vuodesta. Tilakustannukset/asu kas Tatu-ohjelman tiloja k oskevat toimenpiteet Tulostavoitteen arvioi daan toteutu Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprose ssia on kehitetty. Tulostavoitteen arvioidaan toteutu Tilojen tarveselvitys- ja hanke suunnitteluprosessia on kehit etty. Olli Isotalo, Tanja Pa ananen, Veronica Re hn-kivi, Harri Tanska, Carl Slätis, Torsti H okkanen, Tarja Söde rman Tilojen palvelutasoa j a kustannusten kasv un hallintaa on kehite tty. Tilojen tarveselvitysja hankesuunnittelupr osessia on kehitetty. 2

3 Tilankäytön paranta minen (Espro projekt isuunnitelma) P2 hyv äksyntä saatiin toimi tilaryhmän kokoukse ssa 1.4. Tilakustannukset ja palvelutaso/mittarist on kehittäminen sek ä suunnitelma tilaku stannusten kasvun h allitsemiseksi (toime npide), P2 hyväksy ntä saatiin toimitilary hmän kokouksessa 1.4. Tilojen tarveselvitysja hankesuunnittelu prosessin kehittämin en ja kustannusten o hjaus ja hallinta-proj ektin projektisuunnit elmaa tehdään parh aillaan. Käyttö- ja energiaku stannusten seuranta tiedot saadaan vuod en lopussa. Tilankäytön parantaminen projektisuunnitelma hyväks ytty toimitilaryhmän kokouk sessa 1.4. Projekti etenee projektisuunnitelman muka isesti. Tilakustannukset ja palvelu taso/mittariston kehittämine n sekä suunnitelma tilakust annusten kasvun hallitsemi seksi, projektisuunnitelman hyväksytty toimitilaryhmän kokouksessa 1.4. Toimenpi de etenee suunnitelmien m ukaisesti. Tilojen tarveselvitys- ja han kesuunnitteluprosessin keh ittäminen ja kustannusten o hjaus ja hallinta-projektin p rojektisuunnitelma on hyvä ksytty toimitilaryhmässä Projekti etenee suunnitel man mukaisesti. Käyttö- ja energiakustannu sten seurantatiedot saadaa n vuoden lopussa, jolloin v oidaan arvioida kustannuks ien alenemista. Tilankäytön parant aminen (Espro pro jektisuunnitelma) P 2 hyväksyntä saatii n toimitilaryhmän k okouksessa 1.4. Tilakustannukset j a palvelutaso/mitta riston kehittäminen sekä suunnitelma tilakustannusten k asvun hallitsemise ksi (toimenpide), P2 hyväksyntä saa tiin toimitilaryhmän kokouksessa 1.4. Tilojen tarveselvity s- ja hankesuunnit teluprosessin kehit täminen ja kustann usten ohjaus ja hal linta-projektin proje ktisuunnitelmaa te hdään parhaillaan. Käyttö- ja energiak ustannusten seura ntatiedot saadaan vuoden lopussa. Carl Slätis PKS -yhteisöjen sekä merkittävimpien kons erniosakkuusyhteisöj en ja sopimusyhtiöide n talouden ja toiminn an omistajaohjaus on tehokasta muodosta en toimivan kokonais uuden. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. A sukastyytyväisyys on vähintään vuoden tasolla ja asukasp alvelua on kehitetty. Toteutuneet toimenpi teet 3 oteutu Käyttöasteen arvioidaa n toteutu Huhtikuu 98 %. Käyttöasteen arvioidaan toteu tu Heinäkuu n. 98 %. Espoon Asunnot Oy/ Seppo Kallio

4 Asukastyytyväisyyttä a rvioidaan myöhemmin loppuvuodesta. Asiaka spalvelun kehittäminen etenee. Asukastyytyväisyyttä arvioida an myöhemmin loppuvuodest a. Asiakaspalvelun kehittämin en etenee. Länsimetro Oy:n metr on ja sen jatkeen rake ntaminen etenee sopi musten ja suunnitelm ien mukaisesti. Metro n ja liityntäliikenteen k äyttöönoton järjestely t etenevät. Rakentamisen aikata ulun ja budjetin toteut uminen. Liityntäliikenteen järje stelyjen eteneminen. Tavoitteiden arvioidaan toteutu Rakentaminen on eden nyt niin, että asemien r unkorakenteista on teh tynä n. 88%. Asemaväleillä olevat k uilutyömaat valmistuva t kuluvan vuoden aikan a. Kiskoasennuksista on t ehtynä 43%. Tavoitteiden arvioidaan toteu tu Rakentaminen on edennyt nii n, että asemien runkorakentei sta on tehtynä 94 %. Asemaväleillä olevat kuilutyö maat valmistuvat kuluvan vuo den aikana. Kiskoasennuksista on tehtynä 65 % ja virtakiskoasennuksis ta 26 %. Matti Kokkinen Ajovirta radalla saadaa n tammikuussa Ajovirta radalla saadaan tam mikuussa Helsingin seudun liike nne -kuntayhtymän ( HSL) tuottavuuden no usu vähintään 1,0 % / vuosi. 4 Liityntäliikenteen suunn ittelu on edennyt HSL:n toimesta. Tapiolan ase man liityntäterminaalille on suunniteltu tilapäisj ärjestelyt Pohjantielle. Matinkylän terminaali v almistuu niin, että se o n valmiina metroliikente en käynnistyessä. Tuottavuus % / vuosi. oteutu Toimintaohjelma on kä ynnissä tuottavuuden t ehostamiseksi. Tuottavuusprosenttia a rvioidaan myöhemmin. Liityntäliikenteen suunnittelu o n edennyt HSL:n toimesta. Ta piolan aseman liityntätermina alille on suunniteltu tilapäisjärj estelyt Pohjantielle. Matinkylä n terminaali valmistuu niin, ett ä se on valmiina metroliikente en käynnistyessä. Toimintaohjelma on käynniss ä tuottavuuden tehostamisek si. Tuottavuusprosenttia arvioida an myöhemmin. Olli Isotalo

5 Helsingin seudun ym päristöpalvelut -kunta yhtymän (HSY) tuott avuuden nousu vähint ään 1,5 % / vuosi. Tuottavuus % / vuosi. oteutu HSY on laatinut Espoo n kanssa yhteistyössä vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelma n vuosille j a investoinnit ja verkos tojen laajennus- ja san eerausinvestoinnit on s ovitettu yhteen kaupun gin investointiohjelmien kanssa. Jätehuoltokoordinaatio n tehtävistä yhteistyöss ä HSY:n kanssa vastaa Tekninen keskus. HSY on laatinut Espoon kans sa yhteistyössä vesihuollon s eudullisen kehittämissuunnitel man vuosille ja in vestoinnit ja verkostojen laaje nnus- ja saneerausinvestoinni t on sovitettu yhteen kaupungi n investointiohjelmien kanssa. Jätehuoltokoordinaation tehtä vistä yhteistyössä HSY:n kans sa vastaa Tekninen keskus. Tuottavuusprosenttia arvioida an myöhemmin. Olli Isotalo Kaupungin omistamie n kiinteistöjen korjaus velan kattaminen eten ee suunnitelman muk aisesti. Korjaukset tehdään ta rvetta vastaavasti. Korjausvelan pienene minen suunnitelmien mukaisesti. Tuottavuusprosenttia a rvioidaan myöhemmin. oteutu Korjaukset ja investoin nit etenevät suunnitelm an mukaisesti. Korjaukset ja investoinnit eten evät suunnitelman mukaisesti. Carl Slätis Korjausvelkaa pienenn etään myös purkutoimi nnalla. Korjausvelkaa katetaan purku toiminnalla ja oikein kohdistet uilla korjaustoimenpiteillä. Investoinneissa painotetaan k orjaustoimintaa. Uutena toimi ntamallina on elinkaarta jatka vat investoinnit. Johtaminen ja työhyvi nvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisi n lukuarvo kasvaa vä hintään yhden yksikö n vuoden 2014 arvoo n verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Tiedot ovat käytettäviss ä vuoden vaihteen jälk een ja toteutuminen arv ioidaan viimeistään tilin päätöksen yhteydessä. Tiedot ovat käytettävissä vuo den vaihteen jälkeen ja toteut uminen arvioidaan viimeistää n tilinpäätöksen yhteydessä. Eeva Oja-Lipaste 5

6 Terveysperusteisia p oissaoloja on enintää n 10 vrk/henkilötyövu osi. (Vuoden 2012 lähtöa rvo on 11,1 päivää / h enkilötyövuosi) Terveysperusteisista poissaoloista aiheutu va kuorma päivää per henkilötyövuosi. Terveysperusteisten po issaolojen määrä on 1-3/2015 (1-3/2014) TYT 16,3 pv/htv (15,0) Teke 20,5 pv/htv (20.2) Kaupsu 11,9 pv/htv (12,1) Terveysperusteisten poissaol ojen määrä on 1-6/2015 (1-6/2014) TYT 13,6 pv/htv (11,8) Teke 18,1 pv/htv (15,2) Kaupsu 10,5 pv/htv (11,1) Eeva Oja-Lipaste Rava 7,3 pv/htv (9,4) Yke 27,4 pv/htv (11,8) Tike 14,6 pv/htv (13,9) Rava 6,8 pv/htv (7,3) Yke 15,2 pv/htv (9,8) Tike 11,9 pv/htv (9,3) Esikunta 11,7 pv/htv (5,6) Tavoitetta arvioidaan m yöhemmin. Esikunta 7,3 pv/htv (5,4) Tavoitetta arvioidaan myöhem min. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee. Maahanmuuttajataus taisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä l ähenee maahanmuut tajataustaisten osuutt a väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuutee n väestöstä %. oteutu Maahanmuuttajataust aisten osuus henkilös töstä (tilann e ) Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä (tilanne ) Eeva Oja-Lipaste 6 TYT 2,4 % (2,4 %) Teke 1,9 % (1,8 %) Kaupsu 1,5 % (0,8 %) Rava 2,0 % (2,0 %) Yke 7,4 % (7,1 %) Tike 4,5 % (4,7 %) TYT 2,2% (2,4 %) Teke 2,2 % (1,8 %) Kaupsu 0,7 % (0,8 %) Rava 2,0 % (2,0 %) Yke 3,6 % (7,1 %) Tike 4,2 % (4,7 %)

7 Kaupungin henkilöstö määrä ei kasva vuonn a Vakituinen ja määräa ikainen henkilöstö yh teensä. Esikunta 1,7 % (3,6 %) Esikunta 1,8 % (3,6 %) oteutu Henkilöstömäärä (vak inaiset ja määräaikais et; ei työllistettyjä) (vertailu ) TYT 628 (613) Teke 270 (268) Kaupsu 133 (133) Rava 51 (52) Yke 27 (27) Tike 88 (77) Esikunta 59 (56) Henkilöstömäärä (vakinaise t ja määräaikaiset; ei työllis tettyjä) (vertailu , kausivaihtelu huo mioitu) TYT 644 (636) Teke 275 (278) Kaupsu 138 (134) Rava 51 (51) Yke 28 (32) Tike 95 (83) Esikunta 57 (58) Eeva Oja-Lipaste 7

8 Tekninen ja ympäristötoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muo dostaa ennaltaehkäis evien, terveys- ja hyvi nvointieroja kaventav ien, varhaisen puuttu misen, kuntalaisten o matoimisuutta tukevie n ja asiakkaan valinn anvapautta lisäävien palvelujen kokonaisu uden.palveluja ja lähi ympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalai sten kanssa.palveluja tuotetaan yhteistyöss ä kumppaneiden kans sa, palvelukanavat mahdollistavat palvel ujen saatavuuden ja s aavuttamisen.espoo t oimii edelläkävijänä k ansallisen palveluväy län kehittämisessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palv elutaso säilyy hyvänä ja toimiva liityntäliiken ne raideliikenteen yht eydessä on käytössä. Joukkoliikenteessä m atkustaminen kasvaa ja palvelutaso on väh intään edellisen vuod en tasolla. Liityntäliikenteen tote utuksen suunnittelu j a rakentaminen eten ee. Joukkoliikenteen palv elutason arviointimitta rit; joukkoliikenteen s aavutettavuustarkaste lu ( SAVU) ja asukast yytyväisyystutkimus. Matkustajamäärä Liityntäliikenteen järje stelyt 8 Seurantatiedot saadaa n myöhemmin. oteutu oteutu Tammi-kesäkuussa 2015 Esp oon sisäisen liikenteen matku stajamäärä on pysynyt vuode n 2014 tasolla. Vastaavasti se utuliikenteessä on ollut kasvu a 3,3 %, joten kokonaisuuten a matkustajamäärä on kasvan ut ja palvelutaso edellisen vuo den tasolla. Lopulliset seurantatiedot saad aan myöhemmin. Länsimetron liityntälinjastosuu nnitelma on valmistunut ja hy väksytty HSL:n toimesta. Tap iolan aseman Olli Isotalo, Sinikka A htiainen Isotalo, Ahtiainen, Ta nska

9 Liityntäliikenteen suunn ittelu on edennyt HSL:n toimesta. Tapiolan ase man liityntäterminaalille on suunniteltu tilapäisj ärjestelyt Pohjantielle. Matinkylän terminaali v almistuu niin, että se o liityntäterminaalille on suunnit eltu tilapäisjärjestelyt Pohjant ielle. Matinkylän terminaali valmistu u niin, että se on valmiina met roliikenteen n valmiina metroliikente käynnistyessä. en käynnistyessä. Maankäytön suunnitte lun ja rakentamisen p alvelut ovat laadukka at ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toiminta prosesseja sähköisel lä asioinnilla ja toimin tatapoja sujuvoittama lla. Käsittelyajat Lupaprosessin kehittä minen jatkuu yhtenä K SK:n ja RAVA:n kärkik ehityshankkeena. Rakennusvalvonnan sä hköisen arkistoinnin su unnittelu etenee. Maaperä ja rakennetta vuuskarttojen ylläpidon kehittäminen ja aineisto n siirto sähköisen myyn tipalveluun (ARSKA). Lupaprosessin kehittäminen j atkuu yhtenä KSK:n ja RAVA: n kärkikehityshankkeena. Rakennusvalvonnan sähköis en arkistoinnin suunnittelu ete nee. Maaperä ja rakennettavuuska rttojen ylläpidon kehittäminen ja aineiston siirto sähköisen myyntipalveluun (ARSKA) ete nee. Rehn-Kivi, Hokkanen, Tanska, Söderman, Slätis. Maankäytön lupien käsittelypr osessin kehittämistyö jatkuu: l upien käsittelyaikojen tarkenn ettu seuranta, jonojen tehoste ttu käsittely ja luokittelu, toimi ntatapojen uudistus. Kaupunki suunnittelun sähköisen ajanva rauksen määrittely ja testikäyt tö on syksyllä Asuin- ja palvelualuei den toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvall isuutta edistetään yht eistyössä kuntalaiste n ja kumppaneiden k anssa. Asukkaiden tyytyväis yys toimialan järjestä miin palveluihin, kute n viheralueisiin ja kulk uväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laaja asuinkuntainde ksi Muut palveluiden laat umittarit oteutu Koko kaupunkia koske va tarkasteluajankohta on myöhemmin. Koko kaupunkia koskeva tark asteluajankohta on myöhemm in. 9

10 Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokka at, terveelliset ja turva lliset ja tuotettu vastu ullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat pa lvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asia kaslähtöisesti ja kus tannustehokkaasti. Sisäilman laadun par antaminen. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Palvelutasomittariston kehittäminen Sisäilmaongelmalliste n tilojen määrän vähe ntyminen Uusitun toimitilaproses sin tavoitteena on para ntaa tila- ja kustannust ehokkuutta. Tilojen käyttötaloudellis uutta ja energiatehokku utta on edistetty invest ointien ja korjausrakent amisen yhteydessä. Tilojen tilatehokkuus o n 4,3 htm2/asukas, mu kaan lukien tilat, joissa ei ole vuokralaisia. ( ). Jatkotoimenpiteet tämä n tulostavoitteen osalta liitetään käynnistynees een Tatu-projektiin Til atehokkuuden nosto. ja toimenpiteisiin Halli nnon tilatehokkuuden p arantaminen ja Tilaku stannukset ja palveluta so/mittariston kehittäm inen. Espoon keskuksen Tila visio-selvitys etenee. Tulostavoitteen arvioi daan toteutu Tatu:n projektin sisäilm an parantaminen (proje kti), P2 hyväksyntä saa tiin toimitilakokouksess a 1.4. Uusitun toimitilaprosessin tav oitteena on parantaa tila- ja k ustannustehokkuutta. Tilojen käyttötaloudellisuutta j a energiatehokkuutta on edist etty investointien ja korjausrak entamisen yhteydessä. Tilojen tilatehokkuus on 4,3 h tm2/asukas, mukaan lukien til at, joissa ei ole vuokralaisia. ( ). Jatkotoimenpiteet tämän tulos tavoitteen osalta on liitetty käy nnistyneeseen Tatu-projektiin Tilatehokkuuden nosto. ja toimenpiteisiin Hallinnon til atehokkuuden parantaminen ja Tilakustannukset ja palvelu taso/mittariston kehittäminen. Projekti ja toimenpiteet etenev ät suunnitelmien mukaisesti. Espoon keskuksen Tilavisio-s elvitys etenee. Tulostavoitteen arvioidaan toteutu Sisäilman parantaminen -pro jekti (TATU) projektisuunnitel ma hyväksyttiin toimitilakokou ksessa 1.4. Projekti etenee p rojektisuunnitelman mukaises ti. Palvelutasomittaristo n kehittäminen. Carl Slätis Carl Slätis 10

11 Toimenpideohjelma en ergiatehokkuuden ja m ataalitehokkuuden p arantaminen etenee, jo ssa olemassa olevan k iinteistökannan energi atehokkuutta sekä uud israkennus- ja peruspa rannushankkeiden ene rgiatehokkuutta kehitet ään. Toimenpideohjelma energiate hokkuuden ja mataalitehok kuuden parantaminen etenee, jossa olemassa olevan kiintei stökannan energiatehokkuutta sekä uudisrakennus- ja perus parannushankkeiden energiat ehokkuutta kehitetään. oteutu 11

12 Tekninen ja ympäristötoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten laisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. 12

13 Espoon vetovoimaisu us kansainvälisesti kii nnostavana osaamise n sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaati oympäristönä kehittyy.osana metropolialue tta Espoon verkostom aista kaupunkirakenn etta kehitetään taloud ellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäv äksi.palvelukeskittymi en saavutettavuutta jo ukkoliikenneyhteyksin parannetaan.kaupun kikeskuksia kehitetää n niiden omiin vahvuu ksiinsa tukeutuen viih tyisiksi ja sujuviksi as umisen, asioinnin, työ ssäkäynnin ja vapaa -ajan kohtaamispaikoi ksi.torjutaan segrega atiota ja vastataan es poolaisten laisiin as umistarpeisiin tarjoam alla edellytykset edulli selle ja monimuotoise lle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle.yrit täjyyteen ja innovatiiv isuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvin vointia ja vaurautta m etropolialueelle ja kok o Suomeen. Maankäytön, asumise n ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asunt otuotantoa ja liikennet tä koskevien velvoittei den täyttäminen. Kaupungilla on kaav alliset ja kunnalliste kniset valmiudet asunnon vuositu otannolle. Asuntotonttien ase makaavoitustavoitet ta kasvatetaan 25 % voimassa olevaan M AL aie-sopimukseen verrattuna vuodest a Kaavoituksen ja asunt otuotannon määrä Tulostavoitteen arvioi daan toteutu Kaupungilla on kaavalli set ja kunnallistekniset valmiudet asunn on vuosituotannolle. Asuntotuotannon määr äksi arvioidaan a suntoa. Vuoden alusta on alkanut yhteensä 6 35 asunnon rakentami nen. KSL hyväksyi tai hyväk syi KH:lle menne ssä k-m 2 asui nkerrosalaa. KSL:n pitä ä saada asuinkerrosala a hyväksyttyä (tai ehdo ttaa KH:lle) k- m 2 vuodessa. MAL-tavoite kaupungis sa hyväksytyille asema kaavoille on k- m 2. Tämä luku oli k-m 2 asemakaavoil le mennessä. Tavoitteena on, että as untokaavoituksen mää rä nostetaan MAL -sop imuksen tarkoittamalla tavalla 25 % vuodesta Tulostavoitteen arvioidaan toteutu Kaupungilla on kaavalliset ja k unnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Asuntotuotannon määräksi ar vioidaan asuntoa. Eloku un alkuun mennessä on alkan ut yhteensä asunnon ra kentaminen. Näistä 303 (19,2 %) on valtion tukemaa vuokra -asuntotuotantoa. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH: lle mennessä k- m² asuinkerrosalaa, mikä on y li kaksinkertainen määrä edelli svuoteen verrattuna. MAL-tavoite kaupungissa hyv äksytyille asemakaavoille on k-m². Tämä luku oli k-m² asemakaavoille mennessä. Tavoitteena on, että asuntoka avoituksen määrä nostetaan MAL -sopimuksen tarkoittama lla tavalla 25 % vuodesta Kaavoitusohjelma on laadittu siten, että MAL-tav oite saavutetaan tulevina vuo sina. Kaavoitusta kohdenneta an tyisesti SAVU I-III -vyöhykkeille hyvien joukkoliik enneyhteyksien ääreen. Olli Isotalo, Torsti Ho kkanen, Harri Tanska, Anne Savolainen 13

14 Vuoden 2015 Kaavoitu sohjelma on laadittu siten, että M AL-tavoite saavutetaan tulevina vuosina. Kaav oitusta kohdennetaan tyisesti SAVU I-III -v yöhykkeille hyvien jouk koliikenneyhteyksien ä äreen. Merkittävistä asemak aavoista laaditaan ko konaistaloudellisuusta rkastelu. Maankäytön paatt eet ja linjaukset on ta rkennettu varmistaen edellytykset monimu otoiselle asuntotuota nnolle ja tonttitarjonn alle. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valt ion tukemaa vuokra-a suntotuotantoa. Kokonaistaloudellisuu starkastelut Maankäytön paatte et hyväksytty 14 oteutu Luonnos on esitelty Va ltuustoseminaarissa Valtuustoryhmien lausu nnot mennessä. oteutu 20 % osuus Asuntotuotannon määr äksi arvioidaan a suntoa. Vuoden alusta on alkan ut yhteensä 635 asunn on rakentaminen. Kaavatalouden pilottikohteide n (8 kpl) analysointi etenee ta voitteiden mukaan. Osaa työs tetään vuoden 2015 aikana, o saa vuoden 2016 aikana riipp uen asemakaavoituksen työtil anteesta. Muista merkittävistä asemakaavoituskohteista laa ditaan kaavatalouslaskelmia a semakaavoituksen työohjelma n mukaisesti. Luonnos on esitelty Valtuusto seminaarissa Valtuustoryhmien lausunnot s aatiin mennessä. Valmistelu etenee. Asuntotuotannon määräksi ar vioidaan asuntoa. Vuoden alusta on alkanut yht eensä asunnon rakenta minen.

15 Asunnoista 89 on valtio n tukemia vuokra-asunt oja, joista 0 Espoon As untojen ja 89 muiden. Asunnoista 303 on valtion tuk emia vuokra-asuntoja, joista 0 Espoon Asuntojen ja 303 mu iden. Vuoden 2015 arvio val tion tukemasta vuokraasuntotuotannosta on 6 72 asuntoa, joista 340 Espoon Asuntojen ja 3 32 muiden. Osuus 19,2 %. Vuoden 2015 arvio valtion tuk emasta vuokra-asuntotuotann osta on 589 asuntoa, joista 22 0 Espoon Asunto Oy:n tuotant oa ja muiden 369 asuntoa. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien j a metron asemanseu tujen maankäytön tiiv istäminen ja kaupung in investointien etene minen. Espoo ja valtio luovutt aa opiskelija-asuntotu otantoon vähintään y hden tontin vuodessa. Espoon Asunnot Oy a loittaa vuosittain keski määrin 300 asuntoa. Tiivistetään kaupun kirakennetta mahdol listamalla asuntojen, uusien työpaikkoje n syntyminen ja pal velujen sijoittumine n metron kehittämis vyöhykkeelle. Tontin luovutus Valtuustokauden asu ntotuotannon määrä. Kaavoituksen ja inves tointien eteneminen. 15 Arvioidaan, että tavoite ei toteudu. Vuoden 2015 arvio val tion tukemasta vuokraasuntotuotannosta on 6 72 asuntoa, joista 340 Espoon Asuntojo Oy:n tuotantoa. Yhdessä Espoon Asun not Oy:n ja tonttiyksikö n kanssa on laadittu 5 vuoden tuotanto-ohjel ma. Tulostavoitteen arvioi daan toteutu Otaniemen keskustan k aavaehdotus saadaan hyväksyttyä ennen kes ää Niittykummun Riihitont un ja Tonttumuorin ase makaavaehdotukset hy väksyttiin loppuvuodes ta 2014 esitettäväksi K H:lle. Arvioidaan, että tavoite ei tote udu. Vuoden 2015 arvio valtion tuk emasta vuokra-asuntotuotann osta on 589 asuntoa, joista 2 20 Espoon Asunto Oy:n tuota ntoa. Yhdessä Espoon Asunnot Oy :n ja tonttiyksikön kanssa on l aadittu 5 vuoden tuotanto-ohj elma. Tulostavoitteen arvioidaan toteutu Otaniemen keskustan asema kaava on hyväksytty valtuusto ssa kesäkuussa Espoonlahden liikekeskuksen laajentamisen mahdollistava asemakaavan muutos hyväk syttiin ehdotuksena Kh:lle kes äkuussa. Olli Isotalo, Tanja Pa ananen, Torsti Hokka nen, Harri Tanska

16 Espoonlahden liikekesk Suurpellon keskuksen asema uksen laajentamisen m ahdollistava asemakaa van muutos hyväksyttii n ehdotuksena nähtävil kaavan muutos (kaupalliset p alvelut) hyväksyttiin Ksl:ssä e hdotuksena Kh:lle toukokuus sa. le Suurpellon keskuksen asemakaavan muutos (kaupalliset palvelut) tu odaan hyväksyttäväksi KSL:ssä KH:lle ennen kesää Finnoon keskuksen asemaka ava on ehdotusvaiheessa. Fi nnoo-djupsundsbäckenin ase makaava on hyväksyttiin ehdo tuksena nähtäville j a se etenee syyskaudella Ksl hyväksymiskäsittelyyn. Espoontorin-Entressen (Kiltakallio) asemakaav a hyväksyttiin KSL:ssä KH:lle Länsi-Suviniityn asema kaava sai lainvoiman Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitus on käynnistet ty ja kaavaehdotus on tulossa nähtäville loppuvuodesta. Fin noonsataman asemakaavoitu ksen lähtökohdat ja tav ovat tulossa lautakunna käsitt elyyn syyskaudella. Finnoon keskuksen as emakaava on ehdotus vaiheessa ja Djupsund sbäckenin asemakaav a on hyväksyttiin ehdot uksena nähtäville Ison asuinalueen rakentamise n hyvien liikenneyhteyksien v arteen mahdollistava Vermont ien asemakaava on hyväksytt y valtuustossa huhtikuussa. Kivenlahden metrokesk uksen asemakaavoitus on käynnistetty. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen j a kaupunkiradan rake ntamiselle. Länsimetron jatkee n rakentaminen ete nee. Luodaan edellytyks et kaupunkiradan ja sen lähialueiden keh ittämiselle. Toteutuneet toimenpi teet 16 Tulostavoitteen arvioi daan toteutu Edellytysten luominen etenee. Tulostavoitteen arvioidaan toteutu Edellytysten luominen etenee. Länsimetron jatkeen rakenta minen ja suunnittelu etenee. Syksyllä 2014 on käynnistetty työtunneleiden rakentaminen. TENT -rahoitushaun valmistelut. Olli Isotalo, Matti Kok kinen

17 Länsimetron jatkeen ra kentaminen ja suunnitt elu etenee. Syksyllä on käynnistetty työt unneleiden rakentamin en. Länsimetron jatkeen as emaseutujen asemaka avoitus on käynnissä. Kivenlahden osayleiska ava käynnistetään. Tut kitaan ja luodaan edelly tykset metron jatkeen v aikutuspiiriin as ukkaalle vuoteen 2050 mennessä. Espoon kaupunkiradan mahdollistavat asemak aavat ovat lainvoimaisi a. Liikennevirasto on al oittanut ratasuunnitelm an laatimisen Espoon k aupunkiradan välillä Le ppävaara Kauklahti. Espoonlahden liikekesk uksen laajentamisen m ahdollistava asemakaa van muutos hyväksyttii n ehdotuksena nähtävil le Länsimetron jatkeen asemase utujen asemakaavoitus on kä ynnissä. Kivenlahden osaylei skaava käynnistetään. Tutkita an ja luodaan edellytykset me tron jatkeen vaikutuspiiriin asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. Espoon kaupunkiradan mahd ollistavat asemakaavat ovat l ainvoimaisia. Liikennevirasto on aloittanut ratasuunnitelma n laatimisen Espoon kaupunk iradan välillä Leppävaara Ka uklahti. Espoonlahden liikekeskuksen laajentamisen mahdollistava asemakaavan muutos hyväks yttiin ehdotuksena nähtäville Finnoon keskuksen asemaka ava on ehdotusvaiheessa. Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitus on käynnist etty. Finnoon keskuksen as emakaava on ehdotusv aiheessa. Kivenlahden metrokesk uksen asemakaavoitus on käynnistetty. 17

18 Edistetään energians äästötavoitteita ja ym päristökriteereitä rake ntamisessa, alueiden kehittämisessä ja palv elutuotannossa. Edistetään toimenpite itä CO2 -päästöjen vä hentymiseksi. CO2 -päästöjen kehit tyminen energiakulutuksen m äärä Tavoitetta arvioidaan m yöhemmin. Kasvihuonekaasupääs töjen ennakkotieto vuo delta 2014: Kokonaisp äästöt -3 % verrattuna vuoteen 2013 eli 5,5 m iljoonaa tonnia ja asuk askohtaiset päästöt -2 % verrattuna vuoteen Tavoitetta arvioidaan myöhem min tilastotietojen valmistuttu a. Kasvihuonekaasupäästöjen e nnakkotieto vuodelta 2014: K okonaispäästöt -3 % verrattun a vuoteen 2013 eli 5,5 miljoon aa tonnia ja asukaskohtaiset päästöt -2 % verrattuna vuote en Vähennetään energia kulutusta energiateho kkuus-toimintasuunn itelman, kuntien ener giatehokkuussopimu ksen (KETS) mukais esti. Ilmastotoimenpideohje lman päivittäminen on aloitettu ja se tehdään yhteistyössä kestävän kehityksen ohjelman k anssa. Ilmastotoimenpideohjelman p äivittäminen on aloitettu ja se tehdään yhteistyössä kestäv än kehityksen ohjelman kans sa. Uusi KETS-sopimus allekirjoit ettu, nykyisen sopimuksen ta voite on vähentää energianku lutusta 9 % omissa kiinteistöi ssä. Kehitettävillä alueilla pyritään takaamaan kestävät energian tuotantomuodot: kaukolämpö, maalämpö, kaukokylmä, maa kylmä, aurinkoenergia. Edistetään uusituvan energian osuuden ka svua ja kestävän kehi tysohjelman (KEKE) t oimenpiteitä. Uusiutuvan energian osuus ja toteutuneet t oimenpiteet 18 Toimenpideohjelman ( KEKE) toimenpiteet m m. energiankulutuksen vähentämiseksi etene vät. Toimenpideohjelman (KEKE) toimenpiteet mm. energiankul utuksen vähentämiseksi eten evät. Finnoon alueella pohditaan ke skitettyjen aurinkoenergialaito sten toteuttamista pysäköintila itosten yhteydessä. Paikallisille energiayhtiöiden k anssa etsitään sopivia kohteit a uusien ratkaisujen testaami seksi.

19 Omassa rakentamisessa test ataan energiatehokkaampia r atkaisuja sekä uusiutuvaa ene rgiantuotantoa, kuten maaläm pöä ja aurinkoenergiaa. Ympäristöluokitusjärje stelmän käyttöönotto Niittykummussa sekä käyttöönoton toimenpi teiden selvittäminen. Ympäristöluokitusjärje stelmän käyttöönotto oteutu Ympäristöluokitusjärjes telmän käyttöönotto et enee. Uusiutuvan energian osalta tu lisi kartoittaa mahdollisuudet h yödyntää kaupungin omistami en tienreunojen kasvillisuus e nergiantuotannossa eli kasvie n myynti energiantuottajille. Ympäristöluokitusjärjestelmän käyttöönotto etenee. Pyöräilyn kulkutapaos uus kasvaa. Pyöräilyn kulkutapao suus. Pyöräilyn edistämisoh jelman toimenpiteiden toteutuminen. Tavoitetta arvioidaan m yöhemmin. BREEAM-ympäristöarvioinnin tekevä konsultti on valittu (Sit o+granlund), aloituskokous al kusyksystä. Tavoitteena Excel lent-tason luokitus Niittykumm un aluekehityshankkeelle. Tavoitetta arvioidaan myöhem min. Leppävaara - Espoon keskuk sen pyöräilyreitin suunnittelu. 19

20 Luonnon monimuoto isuusohjelman toime npiteiden toteutumine n. Toteutuneet toimenpi teet Pyöräilynedistämistyön organi sointi jatkuu edellisvuoden tap aan. Pyöräilysihtet ja kaupu nkisuunnittelukeskuksen liiken neinsinööri toimivat tiiviinä työ parina. Ohjausryhmä ja sen a lustava toimintasuunnitelma o hjaavat työtä. Pyöräilyn ohjau sryhmä jatkaa. Pyöräilysihteer in avulla on parannettu yhteist yötä kaupungin hallintokuntiin ja luottamishenkilöihin. Pyörä ilysihte on lisännyt pyöräilyj ärjestöjen kanssa tehtävää yh teistyötä. Lisäksi koululaisten pyöräilyn edistämisessä on te hty yhteistyötä HSL:n kummik oulutoiminnan kanssa ja Pyör äilykuntien verkoston kanssa. oteutu Luonnon monimuotois uuden toimenpideohjel man vuositavoitteita on noudatattu asianmuka isesti. Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman vuositav oitteita on noudatattu asianm ukaisesti. 20