Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen hstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkävijä nä kunnallisten palveluje n tuottavuuden ja vaikutt avuuden parantamisessa.johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehitty vät ja ovat hyvällä tasolla.talouden liikkumavara s äilyy ja rahoitusasema o n tasapainossa. Toimialan (TYT) toiminta kate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Toimintakate on vähint Toimintakate. Toimintakatteen arvioidaan toteutuva ään alkuperäisen talou n. sarvion mukainen. Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 mi lj. euroa. Talousarvion ennusteen mukaan toimintakatteeksi tulee -58,8 milj. eur oa, poikkeama 3,7 milj. euroa. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuv an. Olavi Louko, Olli Isotalo, Tanja Paananen, Veroni ca Rehn-Kivi, Harri Tans ka, Carl Slätis, Torsti Ho kkanen, Tarja Söderman Toimialan toiminnan kust annustehokkuus ja vaiku ttavuus paranee. Tuottavuus paranee vä hintään 1,8 %. Tuottavuuden kasvu Indeksi- ja väestökorjatt u toimintakatteen muuto s % Toiminnan kustannustehokkuus on no ussut eri toiminnoissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä kasv aa. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuv an. Keskeiset TATU-ohjelma an liittyvät Teknisen ja y mpäristötoimen toimenpit eet ovat toteutuneet. Toteutuneet toimenpi Tatu-ohjelman projektit ja toimenpitee t etenevät. Taksojen ja maksujen ta rkistukset Palvelujen ja tason tarkis tukset Omistaja-tilaaja-tuottaja - menettelyn kehittäminen Maankäytön periaat ja tulot 1

2 Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Kaavatalouden kehittäm inen Tilakustannukset alene vat 1 % edellisestä vuo desta. Tilakustannukset/asukas 2 Tulostavoitteen arvioidaan toteutuv an. Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitt eluprosessia on kehitetty. Tilankäytön parantaminen (Espro p rojektisuunnitelma) P2 hyväksyntä saatiin toimitilaryhmän kokouksess a 1.4. Tilakustannukset ja palvelutaso/mit tariston kehittäminen sekä suunnite lma tilakustannusten kasvun hallits emiseksi (toimenpide), P2 hyväksy ntä saatiin toimitilaryhmän kokouks essa 1.4. Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunn itteluprosessin kehittäminen ja kust annusten ohjaus ja hallinta-projekti n projektisuunnitelmaa tehdään par haillaan. Käyttö- ja energiakustannusten seu rantatiedot saadaan vuoden lopuss a. Olavi Louko, Olli Isotalo, Tanja Paananen, Veroni ca Rehn-Kivi, Harri Tans ka, Carl Slätis, Torsti Ho kkanen, Tarja Söderman Tilojen palvelutasoa ja ku stannusten kasvun hallin taa on kehitetty. Tilojen tarveselvitys- ja h ankesuunnitteluprosessi a on kehitetty. Tilankäytön parantami nen (Espro projektisuu nnitelma) P2 hyväksyn tä saatiin toimitilaryhm än kokouksessa 1.4. Tilakustannukset ja pa lvelutaso/mittariston k ehittäminen sekä suun nitelma tilakustannust en kasvun hallitsemis eksi (toimenpide), P2 hyväksyntä saatiin toi mitilaryhmän kokouks essa 1.4. Tilojen tarveselvitys- j a hankesuunnittelupro sessin kehittäminen ja kustannusten ohjaus j a hallinta-projektin pro jektisuunnitelmaa tehd ään parhaillaan. Käyttö- ja energiakust annusten seurantatied ot saadaan vuoden lo pussa.

3 Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Carl Slätis PKS -yhteisöjen sekä m erkittävimpien konsernio sakkuusyhteisöjen ja sop imusyhtiöiden talouden j a toiminnan omistajaohja us on tehokasta muodos taen toimivan kokonaisu uden. Espoon Asunnot Oy:n as untojen käyttöaste on vä hintään 98 %. Asukastyyt yväisyys on vähintään vu oden 2014 tasolla ja asu kaspalvelua on kehitetty. Länsimetro Oy:n metron ja sen jatkeen rakentami nen etenee sopimusten j a suunnitelmien mukaise sti. Metron ja liityntäliiken teen käyttöönoton järjest elyt etenevät. Toteutuneet toimenpi Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestel yjen eteneminen. Käyttöasteen arvioidaan toteutuvan. H uhtikuu 98 %. Asukastyytyväisyyttä arvioidaan myöh emmin loppuvuodesta. Asiakaspalvelu n kehittäminen etenee. Tavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Rakentaminen on edennyt niin, että a semien runkorakenteista on tehtynä n. 88%. Asemaväleillä olevat kuilutyömaat val mistuvat kuluvan vuoden aikana. Kiskoasennuksista on tehtynä 43%. Ajovirta radalla saadaan tammikuussa Espoon Asunnot Oy/Sep po Kallio Matti Kokkinen Helsingin seudun liikenn e -kuntayhtymän (HSL) t uottavuuden nousu vähin tään 1,0 % / vuosi. Tuottavuus % / vuosi. Liityntäliikenteen suunnittelu on edenn yt HSL:n toimesta. Tapiolan aseman lii tyntäterminaalille on suunniteltu tilapäi sjärjestelyt Pohjantielle. Matinkylän ter minaali valmistuu niin, että se on valmi ina metroliikenteen käynnistyessä. Toimintaohjelma on käynnissä tuottav uuden tehostamiseksi. Olli Isotalo Helsingin seudun ympär istöpalvelut -kuntayhtym än (HSY) tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Tuottavuusprosenttia arvioidaan myöh emmin. Tuottavuus % / vuosi. Olli Isotalo 3

4 Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh HSY on laatinut Espoon kanssa yhteis työssä vesihuollon seudullisen kehittä missuunnitelman vuosille ja investoinnit ja verkostojen laajennu s- ja saneerausinvestoinnit on sovitett u yhteen kaupungin investointiohjelmi en kanssa. Jätehuoltokoordinaation tehtävistä yht eistyössä HSY:n kanssa vastaa Tekni nen keskus. Tuottavuusprosenttia arvioidaan myöh emmin. Kaupungin omistamien ki inteistöjen korjausvelan k attaminen etenee suunnit elman mukaisesti. Korjaukset tehdään tarve tta vastaavasti. Korjausvelan pienenemi nen suunnitelmien muka isesti. Korjaukset ja investoinnit etenevät suu nnitelman mukaisesti. Carl Slätis Johtaminen ja työhyvinvo inti paranevat. Työhyvinvointimatriisin lu kuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poiss aoloja on enintään 10 vrk /htyövuosi. (Vuoden 2012 lähtöarvo on 11,1 päivää / ht yövuosi) Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poi ssaoloista aiheutuva kuo rma päivää per hty övuosi. 4 Korjausvelkaa pienennetään myös pu rkutoiminnalla. Tiedot ovat käytettävissä vuoden vaih teen jälkeen ja toteutuminen arvioidaa n viimeistään tilinpäätöksen yhteydes sä. Terveysperusteisten poissaolojen mä ärä on 1-3/2015 (1-3/2014) TYT 16,3 pv/htv (15,0) Teke 20,5 pv/htv (20.2) Kaupsu 11,9 pv/htv (12,1) Rava 7,3 pv/htv (9,4) Yke 27,4 pv/htv (11,8) Tike 14,6 pv/htv (13,9) Esikunta 11,7 pv/htv (5,6) Eeva Oja-Lipaste Eeva Oja-Lipaste

5 Maahanmuuttajataustais ten työntekijöiden osuus hstöstä lähenee. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Ttta arvioidaan myöhemmin. Maahanmuuttajataustais ten työntekijöiden osuus hstöstä lähenee m aahanmuuttajataustaiste n osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % s uhteessa osuuteen väes töstä %. Maahanmuuttajataustaisten osuus hstöstä (tilanne ) TYT 2,4 % (2,4 %) Teke 1,9 % (1,8 %) Kaupsu 1,5 % (0,8 %) Rava 2,0 % (2,0 %) Yke 7,4 % (7,1 %) Tike 4,5 % (4,7 %) Eeva Oja-Lipaste Kaupungin hstömä ärä ei kasva vuonna Vakituinen ja määräaikai nen hstö yhteensä. Esikunta 1,7 % (3,6 %) Hstömäärä (vakinaiset ja mää räaikaiset; ei työllistettyjä) (vertailu ) TYT 628 (613) Teke 270 (268) Kaupsu 133 (133) Rava 51 (52) Yke 27 (27) Tike 88 (77) Esikunta 59 (56) Eeva Oja-Lipaste 5

6 Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen hstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkävijä nä kunnallisten palveluje n tuottavuuden ja vaikutt avuuden parantamisessa.johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehitty vät ja ovat hyvällä tasolla.talouden liikkumavara s äilyy ja rahoitusasema o n tasapainossa. Toimialan (TYT) toiminta kate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimialan toiminnan kust annustehokkuus ja vaiku ttavuus paranee. PKS -yhteisöjen sekä m erkittävimpien konsernio sakkuusyhteisöjen ja sop imusyhtiöiden talouden j a toiminnan omistajaohja us on tehokasta muodos taen toimivan kokonaisu uden. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Toimintakate on vähint Toimintakate. ään alkuperäisen talou sarvion mukainen. Tuottavuus paranee väh intään 1 % Espoon Asunnot Oy huo lehtii omaisuuden arvon säilymisestä ja kehittymi sestärahoittamalla perus parannukset omalla tulo rahoituksellaan ja lainan otolla. Espoon Asunnot Oy:n as untojen käyttöaste on vä hintään 98 %. Asukastyyt yväisyys on vähintään vu oden 2013 tasolla ja asu kaspalvelua on kehitetty. Länsimetro Oy:n metron rakentaminen etenee so pimusten ja suunnitelmie n mukaisesti. Metron ja li ityntäliikenteen käyttöön oton järjestelyt etenevät. Tuottavuuden kasvu. Toteutuneet toimenpi Toteutuneet toimenpi Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestel yjen eteneminen. 6

7 Toimitilojen käyttö tehost uu ja niiden käyttökustan nukset pienenevät. Kaupungin omistamien ki inteistöjen korjausvelan k attaminen etenee suunnit elman mukaisesti. Toimialan matriisimaista toimintatapaa vahvisteta an johtamisessa ja ohjaa misessa. Johtaminen ja työhyvinvo inti paranevat. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Helsingin seudun liikenn e-kuntayhtymä (HSL) on tiivistänyt yhteistyötä kaa voituksesta, maankäytös tä ja asumisesta vastaav ien kaupunkien organisa atioiden kanssa.tuottavu uden nousu vähintään 1, 5 % / vuosi. Helsingin seudun ympäri stöpalvelut -kuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaupunkien organisaatioi den kanssa ja verkostoje n laajennus- ja saneerau sinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin invest ointiohjelmien kanssa.tu ottavuuden nousu vähint ään 1,5 % / vuosi. Tilojen käyttökustannuks et vähenevät. Siirrytään monituottajamalliin. Korjaukset tehdään tarve tta vastaavasti. Toimialan johtoryhmien, projektien ja ohjausryhm ien sovittaminen matriisi maiseksi toimintatavaksi etenee. Työhyvinvointimatriisin lu kuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arv oon verrattuna. Toimenpi yhteistyön t iivistämiseksi ja investoin tiohjelmien yhteensopivu us.tuottavuus % / vuosi. Toimenpi yhteistyön t iivistämiseksi ja investoin tiohjelmien yhteensopivu us.tuottavuus % / vuosi. Tilojen käyttö- ja energia kustannukset.palvelujen osto monituottajamallilla. Korjausvelan pienenemi nen suunnitelmien muka isesti. Johtamisjärjestelmä ja p äätöksenteko ovat sujuv aa. Työhyvinvointimatriisi.Te rveysperusteisista poiss aoloista aiheutuva kuorm a päivää per htyöv uosi. Terveysperusteisia poiss Terveysperusteisiin poiss aoloja on enintään 11 päi aoloihin kuuluvat palkalli vää/htyövuosi. set ja palkattomat sairau spoissaolot, kuntoutustuk i, työ- ja työmatkatapatur miin liittyvät 7 poissaolot.

8 Maahanmuuttajataustais ten työntekijöiden osuus hstöstä lähenee. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Maahanmuuttajataustais ten työntekijöiden osuus hstöstä lähenee m aahanmuuttajataustaiste n osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % s uhteessa osuuteen väes töstä %. 8

9 Tekninen ja ympäristötoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muodo staa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointier oja kaventavien, varhais en puuttumisen, kuntalai sten omatoimisuutta tuke vien ja asiakkaan valinna nvapautta lisäävien palve lujen kokonaisuuden.pal veluja ja lähiympäristöä k ehitetään yhteistyössä ku ntalaisten kanssa.palvel uja tuotetaan yhteistyöss ä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahd ollistavat palvelujen saat avuuden ja saavuttamise n.espoo toimii edelläkävi jänä kansallisen palveluv äylän kehittämisessä ja k äyttöönotossa. Joukkoliikenteen palvelut aso säilyy hyvänä ja toim iva liityntäliikenne raideli ikenteen yhteydessä on käytössä. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Joukkoliikenteessä matk Seurantatiedot saadaan myöhemmin. Olli Isotalo, Sinikka Ahtia ustaminen kasvaa ja palv inen elutaso on vähintään ede llisen vuoden tasolla. Liityntäliikenteen toteutuk sen suunnittelu ja rakent aminen etenee. Joukkoliikenteen palvelu tason arviointimittarit; jou kkoliikenteen saavutetta vuustarkastelu ( SAVU) ja asukastyytyväisyystut kimus. Matkustajamäärä Liityntäliikenteen järjeste lyt Liityntäliikenteen suunnittelu on edenn yt HSL:n toimesta. Tapiolan aseman lii tyntäterminaalille on suunniteltu tilapäi sjärjestelyt Pohjantielle. Matinkylän ter minaali valmistuu niin, että se on valmi ina metroliikenteen käynnistyessä. Isotalo, Ahtiainen, Tansk a 9

10 Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiak aslähtöiset. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Nopeutetaan toimintapro sesseja sähköisellä asioi nnilla ja toimintatapoja su juvoittamalla. Käsittelyajat Lupaprosessin kehittäminen jatkuu yh tenä KSK:n ja RAVA:n kärkikehitysha nkkeena. Rakennusvalvonnan sähköisen arkisto innin suunnittelu etenee. Rehn-Kivi, Hokkanen, Ta nska, Söderman, Slätis. Maaperä ja rakennettavuuskarttojen yl läpidon kehittäminen ja aineiston siirto sähköisen myyntipalveluun (ARSKA). Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyis yyttä ja turvallisuutta edis tetään yhteistyössä kunt alaisten ja kumppaneide n kanssa. Toimitilat ja -ratkaisut ov at toimivat, tehokkaat, te rveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asi akkaille. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin pa lveluihin, kuten viheralue isiin ja kulkuväyliin on vä hintään edellisen mittauk sen tasolla. Toimitilat tukevat palve lujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtö isesti ja kustannusteho kkaasti. Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatum ittarit Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Palvelutasomittariston ke hittäminen Koko kaupunkia koskeva tarkasteluaja nkohta on myöhemmin. Uusitun toimitilaprosessin tavoitteena on parantaa tila- ja kustannustehokku utta. Tilojen käyttötaloudellisuutta ja energi atehokkuutta on edistetty investointien ja korjausrakentamisen yhteydessä. Palvelutasomittariston ke hittäminen. Carl Slätis Tilojen tilatehokkuus on 4,3 htm2/asuk as, mukaan lukien tilat, joissa ei ole vu okralaisia. ( ). Jatkotoimenpi tämän tulostavoittee n osalta liitetään käynnistyneeseen Ta tu-projektiin Tilatehokkuuden nosto. ja toimenpiteisiin Hallinnon tilatehokk uuden parantaminen ja Tilakustannu kset ja palvelutaso/mittariston kehittä minen. Espoon keskuksen Tilavisio-selvitys e tenee. 10 Tulostavoitteen arvioidaan toteutuv an.

11 Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Sisäilman laadun parant aminen. Sisäilmaongelmallisten t ilojen määrän vähentymi nen Tatu:n projektin sisäilman parantamin en (projekti), P2 hyväksyntä saatiin toi mitilakokouksessa 1.4. Toimenpideohjelma energiatehokkuud en ja materiaalitehokkuuden parantam inen etenee, jossa olemassa olevan k iinteistökannan energiatehokkuutta se kä uudisrakennus- ja perusparannush ankkeiden energiatehokkuutta kehitet ään. Carl Slätis 11

12 Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muodo staa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointier oja kaventavien, varhais en puuttumisen, kuntalai sten omatoimisuutta tuke vien ja asiakkaan valinna nvapautta lisäävien palve lujen kokonaisuuden.pal veluja ja lähiympäristöä k ehitetään yhteistyössä ku ntalaisten kanssa.palvel uja tuotetaan yhteistyöss ä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahd ollistavat palvelujen saat avuuden ja saavuttamise n.espoo toimii edelläkävi jänä kansallisen palveluv äylän kehittämisessä ja k äyttöönotossa. Joukkoliikenteen palvelut aso säilyy hyvänä ja toim iva liityntäliikenne raideli ikenteen yhteydessä on käytössä. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiak aslähtöiset. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyis yyttä ja turvallisuutta edis tetään yhteistyössä kunt alaisten ja kumppaneide n kanssa. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Joukkoliikenteen kulkum uoto-osuus kasvaa ja pal velutaso on vähintään ed ellisen vuoden tasolla.liit yntäliikenteen toteutukse n suunnittelu ja rakentam inen etenee. Hakemukset käsitellään l uvatussa ajassa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin pa lveluihin, kuten viheralue isiin ja kulkuväyliin on vä hintään edellisen mittauk sen tasolla. Kulkumuoto-osuus,HSL: n palvelutason arviointim ittarit,liityntäliikenteen jä rjestelyt. Käsittelyaika Laaja asuinkuntaindeksi, muut palveluiden laatum ittarit 12

13 Toimitilat ja -ratkaisut ov at toimivat, tehokkaat, te rveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asi akkaille. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Toimitilat tukevat palve lujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtö isesti ja kustannusteho kkaasti. KustannustehokkuusTila tehokkuus 13

14 Tekninen ja ympäristötoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnosta vana osaamisen sekä tie teen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä k ehittyy.osana metropolia luetta Espoon verkostom aista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisest i, sosiaalisesti ja ekologis esti kestäväksi.palveluke skittymien saavutettavuu tta joukkoliikenneyhteyks in parannetaan.kaupunki keskuksia kehitetään niid en omiin vahvuuksiinsa t ukeutuen viihtyisiksi ja su juviksi asumisen, asioinn in, työssäkäynnin ja vap aa-ajan kohtaamispaikoi ksi.torjutaan segregaatio ta ja vastataan espoolais ten erilaisiin asumistarpe isiin tarjoamalla edellytyk set edulliselle ja monimu otoiselle asuntotuotannol le ja tonttitarjonnalle.yritt äjyyteen ja innovatiivisuu teen kannustava Espoo r akentaa hyvinvointia ja v aurautta metropolialueell e ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen j a liikenteen (MAL) aieso pimuksen asuntotuotant oa ja liikennettä koskevi en velvoitteiden täyttämi nen. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Kaupungilla on kaavalli set ja kunnallistekniset valmiudet asunn on vuosituotannolle. Asuntotonttien asemak aavoitusttta kasv atetaan 25 % voimassa olevaan MAL aie-sopim ukseen verrattuna vuo desta Kaavoituksen ja asuntotu otannon määrä 14 Tulostavoitteen arvioidaan toteutuv an. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallis tekniset valmiudet asunnon vuo situotannolle. Asuntotuotannon määräksi arvioidaan asuntoa. Vuoden alusta on alk anut yhteensä 635 asunnon rakentam inen. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle mennessä k-m 2 asuinkerros alaa. KSL:n pitää saada asuinkerrosa laa hyväksyttyä (tai ehdottaa KH:lle) k-m 2 vuodessa. MAL-t kaupungissa hyväksytyill e asemakaavoille on k-m 2. Tä mä luku oli k-m 2 asemakaavo ille mennessä. Tavoitteena on, että asuntokaavoituks en määrä nostetaan MAL -sopimukse n tarkoittamalla tavalla 25 % vuodesta 2016.

15 Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Vuoden 2015 Kaavoitusohjelma on laadittu siten, että MAL-tavo ite saavutetaan tulevina vuosina. Kaav oitusta kohdennetaan erityisesti SAVU I-III -vyöhykkeille hyvien joukkoliikenn eyhteyksien ääreen. Merkittävistä asemakaav oista laaditaan kokonaist aloudellisuustarkastelu. Maankäytön periaat ja linjaukset on tarkenne ttu varmistaen edellytyks et monimuotoiselle asunt otuotannolle ja tonttitarjo nnalle. Uudistuotannosta on kes kimäärin 20 % valtion tuk emaa vuokra-asuntotuot antoa. Kokonaistaloudellisuusta rkastelut Maankäytön periaat hyväksytty Luonnos on esitelty Valtuustoseminaa rissa Valtuustoryhmien lausunnot me nnessä. 20 % osuus Asuntotuotannon määräksi arvioidaan asuntoa. Vuoden alusta on alkanut yhteensä 63 5 asunnon rakentaminen. Asunnoista 89 on valtion tukemia vuo kra-asuntoja, joista 0 Espoon Asuntoje n ja 89 muiden. Vuoden 2015 arvio valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta on 672 asu ntoa, joista 340 Espoon Asuntojen ja 3 32 muiden. Espoo ja valtio luovuttaa opiskelija-asuntotuotanto on vähintään yhden tonti n vuodessa. Espoon Asunnot Oy aloit taa vuosittain keskimääri n 300 asuntoa. Tontin luovutus Valtuustokauden asuntot uotannon määrä. Arvioidaan, että t ei toteudu. Vuoden 2015 arvio valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta on 672 asu ntoa, joista 340 Espoon Asuntojo Oy:n tuotantoa. 15

16 Varmistetaan suurten ke hittämisprojektien ja metr on asemanseutujen maa nkäytön tiivistäminen ja k aupungin investointien et eneminen. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Yhdessä Espoon Asunnot Oy:n ja tont tiyksikön kanssa on laadittu 5 vuoden tuotanto-ohjelma. Tiivistetään kaupunkira kennetta mahdollistam alla asuntojen, uusien työpaikkojen syntymin en ja palvelujen sijoittu minen metron kehittäm isvyöhykkeelle. Kaavoituksen ja investoi ntien eteneminen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuv an. Otaniemen keskustan kaavaehdotus saadaan hyväksyttyä ennen kesää Niittykummun Riihitontun ja Tonttumu orin asemakaavaehdotukset hyväksyt tiin loppuvuodesta 2014 esitettäväksi KH:lle. Espoonlahden liikekeskuksen laajenta misen mahdollistava asemakaavan m uutos hyväksyttiin ehdotuksena nähtä ville Suurpellon keskuksen asemakaavan muutos (kaupalliset palvelut) tuodaan hyväksyttäväksi KSL:ssä KH:lle ennen kesää Espoontorin-Entressen (Kiltakallio) as emakaava hyväksyttiin KSL:ssä KH:lle Länsi-Suviniityn asemakaava sai lainv oiman Finnoon keskuksen asemakaava on e hdotusvaiheessa ja Djupsundsbäcken in asemakaava on hyväksyttiin ehdotu ksena nähtäville Kivenlahden metrokeskuksen asemak aavoitus on käynnistetty. Luodaan edellytykset Lä nsimetron jatkeen ja kau punkiradan rakentamise lle. Länsimetron jatkeen ra kentaminen etenee. Toteutuneet toimenpi Tulostavoitteen arvioidaan toteutuv an. 16 Edellytysten luominen etenee. TENT -rahoitushaun val mistelut.

17 Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Luodaan edellytykset k aupunkiradan ja sen lä hialueiden kehittämise lle. Länsimetron jatkeen rakentaminen ja suunnittelu etenee. Syksyllä 2014 on käynnistetty työtunneleiden rakentami nen. Länsimetron jatkeen asemaseutujen a semakaavoitus on käynnissä. Kivenla hden osayleiskaava käynnistetään. Tu tkitaan ja luodaan edellytykset metron jatkeen vaikutuspiiriin asukkaal le vuoteen 2050 mennessä. Espoon kaupunkiradan mahdollistava t asemakaavat ovat lainvoimaisia. Liik ennevirasto on aloittanut ratasuunnite lman laatimisen Espoon kaupunkirada n välillä Leppävaara Kauklahti. Espoonlahden liikekeskuksen laajenta misen mahdollistava asemakaavan m uutos hyväksyttiin ehdotuksena nähtä ville Finnoon keskuksen asemakaava on e hdotusvaiheessa. Kivenlahden metrokeskuksen asemak aavoitus on käynnistetty. Edistetään energiansääs tötavoitteita ja ympäristö kriteereitä rakentamisess a, alueiden kehittämisess ä ja palvelutuotannossa. Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähenty miseksi. CO2 -päästöjen kehittym inen energiakulutuksen määrä Ttta arvioidaan myöhemmin. Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkoti eto vuodelta 2014: Kokonaispäästöt -3 % verrattuna vuoteen 2013 eli 5,5 milj oonaa tonnia ja asukaskohtaiset pääst öt -2 % verrattuna vuoteen Vähennetään energiakul utusta energiatehokkuus -toimintasuunnitelman, k untien energiatehokkuus sopimuksen (KETS) muk aisesti. Edistetään uusituvan ene rgian osuuden kasvua ja kestävän kehitysohjelma n (KEKE) toimenpiteitä. Uusiutuvan energian osu us ja toteutuneet toimen pi 17 Ilmastotoimenpideohjelman päivittämi nen on aloitettu ja se tehdään yhteisty össä kestävän kehityksen ohjelman k anssa. Toimenpideohjelman (KEKE) toimenp i mm. energiankulutuksen vähentä miseksi etenevät.

18 Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Ympäristöluokitusjärjeste lmän käyttöönotto Niittyk ummussa sekä käyttöön oton toimenpiteiden selv ittäminen. Pyöräilyn kulkutapaosuu s kasvaa. Ympäristöluokitusjärjeste lmän käyttöönotto Pyöräilyn kulkutapaosuu s. Ympäristöluokitusjärjestelmän käyttöö notto etenee. Ttta arvioidaan myöhemmin. Luonnon monimuotoisuu sohjelman toimenpiteide n toteutuminen. Pyöräilyn edistämisohjel man toimenpiteiden toteu tuminen. Toteutuneet toimenpi Luonnon monimuotoisuuden toimenpi deohjelman vuositavoitteita on noudat attu asianmukaisesti. 18

19 Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnosta vana osaamisen sekä tie teen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä k ehittyy.osana metropolia luetta Espoon verkostom aista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisest i, sosiaalisesti ja ekologis esti kestäväksi.palveluke skittymien saavutettavuu tta joukkoliikenneyhteyks in parannetaan.kaupunki keskuksia kehitetään niid en omiin vahvuuksiinsa t ukeutuen viihtyisiksi ja su juviksi asumisen, asioinn in, työssäkäynnin ja vap aa-ajan kohtaamispaikoi ksi.torjutaan segregaatio ta ja vastataan espoolais ten erilaisiin asumistarpe isiin tarjoamalla edellytyk set edulliselle ja monimu otoiselle asuntotuotannol le ja tonttitarjonnalle.yritt äjyyteen ja innovatiivisuu teen kannustava Espoo r akentaa hyvinvointia ja v aurautta metropolialueell e ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen j a liikenteen (MAL) aieso pimuksen asuntotuotant oa ja liikennettä koskevi en velvoitteiden täyttämi nen. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Kaupungilla on kaavalli set ja kunnallistekniset valmiudet asunn on vuosituotannolle. Kaavoituksen ja asuntotu otannon määrä 19 Kaupungilla on kaavalliset ja kunna llistekniset valmiudet asunno n vuosituotannolle. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle mennessä k-m 2 asuinkerros alaa. KSL:n pitää saada asuinkerrosa laa hyväksyttyä (tai ehdottaa KH:lle) k-m 2 vuodessa. MAL-t kaupungissa hyväksytyill e asemakaavoille on k-m 2. Tä mä luku oli k-m menne ssä eli tämän osalta vuosit on jo saavutettu. Asuntokaavoituksen määrä nosteta an MAL-sopimuksen tarkoittamalla tavalla 25 % vuodesta Kauden vuosit uude n asuntokerrosalan osalta tulee olema an k-m². Tähän varaudutaan j o nyt työn ohjelmoinnilla ja seurannan tehostamisella. Vuoden 2015 kaupunk isuunnittelun työohjelma on laadittu sit en, että MAL-t saavutetaan tulev ina vuosina. Kaavoitusta kohdennetaa n erityisesti SAVU I-III -vyöhykkeille hy vien joukkoliikenneyhteyksien ääreen.

20 Luodaan edellytykset Lä nsimetron jatkeen ja kau punkiradan rakentamise lle. Varmistetaan suurten ke hittämisprojektien ja metr on asemanseutujen maa nkäytön tiivistäminen ja k aupungin investointien et eneminen. Rakennetaan hyvinvointi a yhteistyössä kuntalaist en kanssa eri konseptim allien mukaisesti. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Uudistuotannosta on kes kimäärin 20 % valtion tuk emaa vuokra-asuntotuot antoa. 20 % osuus Espoon Asunnot Oy aloit taa vuosittain keskimääri n 300 asuntoa. Varmistetaan Länsimetro n, kaupunkiradan ja T3 - alueen kehittämisen eten eminen. Metron asemaseutujen, Suurpellon, Espoon kesk uksen, Finnoon ja Histan kehittäminen etenevät. Edistetään Palvelutori -k onseptin toteutumista. K ehitetään yhteistyössä El ä ja asu -konseptia. Valtuustokauden asuntot uotannon määrä. Toteutuneet toimenpi Kaavoituksen ja investoi ntien eteneminen. Konseptin suunnittelun e distäminen. Otaniemen keskustan kaavaehdotus saadaan hyväksyttyä ennen kesää Niittykummun Riihitontun ja Tonttu muorin asemakaavaehdotukset hyväk syttiin loppuvuodesta 2014 esitettäväk si KH:lle. Espoonlahden liikekeskukse n laajentamisen mahdollistava asema kaavan muutos hyväksyttiin ehdotuks ena nähtäville Suurpellon keskuksen asemakaavan muutos (kau palliset palvelut) tuodaan hyväksyttäv äksi KSL:ssä KH:lle ennen kesää Espoontorin-Entressen (Kiltakallio) asemakaava hyväksyttiin KSL:ssä KH :lle Länsi-Suviniityn asemak aava sai lainvoiman Finno on keskuksen asemakaava on ehdotu svaiheessa ja Djupsundsbäckenin ase makaava on hyväksyttiin ehdotuksena nähtäville Kivenlahden me trokeskuksen asemakaavoitus on käy nnistetty. 20

21 Edistetään energiansääs tötavoitteita ja ympäristö kriteereitä rakentamisess a, alueiden kehittämisess ä ja palvelutuotannossa. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpi / vastuuh Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähenty miseksi.vähennetään en ergiakulutusta energiateh okkuus-toimintasuunnitel man, kuntien energiasää stösopimuksen mukaises ti.edistetään uusituvan e nergian osuuden kasvua. CO2 -päästöjen kehittymi nen,energiakulutuksen m äärä,uusiutuvan energia n osuus. 21