Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen. Päämäärä

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen hstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. 1

2 Espoo toimii edelläkävijä nä kunnallisten palveluje n tuottavuuden ja vaikutt avuuden parantamisess a. Johtaminen, esimiestyö j a työtyytyväisyys kehittyv ät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara s äilyy ja rahoitusasema o n tasapainossa. Toimialan (TYT) toiminta kate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimialan toiminnan kust annustehokkuus ja vaiku ttavuus paranee. PKS -yhteisöjen sekä m erkittävimpien konsernio sakkuusyhteisöjen ja sop imusyhtiöiden talouden j a toiminnan omistajaohja us on tehokasta muodos taen toimivan kokonaisu uden. Toimintakate on vähint Toimintakate. ään alkuperäisen talou sarvion mukainen. Tuottavuus paranee väh intään 1 % Espoon Asunnot Oy huo lehtii omaisuuden arvon säilymisestä ja kehittymi sestä rahoittamalla perusparan nukset omalla tulorahoitu ksellaan ja lainanotolla. Espoon Asunnot Oy:n as untojen käyttöaste on vä hintään 98 %. Asukastyyt yväisyys on vähintään vu oden 2013 tasolla ja asu kaspalvelua on kehitetty. Länsimetro Oy:n metron rakentaminen etenee so pimusten ja suunnitelmie n mukaisesti. Metron ja li ityntäliikenteen käyttöön oton järjestelyt etenevät. Helsingin seudun liikenn e-kuntayhtymä (HSL) on tiivistänyt yhteistyötä kaa voituksesta, maankäytös tä ja asumisesta vastaavi en kaupunkien organisaa tioiden kanssa. Tuottavuuden nousu vähi ntään 1,5 % / vuosi. Tuottavuuden kasvu. Toteutuneet toimenpiteet Toteutuneet toimenpiteet Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestel yjen eteneminen. Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investo intiohjelmien yhteensopi vuus. Tuottavuus % / vuosi. 2

3 Toimitilojen käyttö tehost uu ja niiden käyttökustan nukset pienenevät. Kaupungin omistamien ki inteistöjen korjausvelan k attaminen etenee suunnit elman mukaisesti. Toimialan matriisimaista toimintatapaa vahvisteta an johtamisessa ja ohjaa misessa. Johtaminen ja työhyvinvo inti paranevat. Maahanmuuttajataustais ten työntekijöiden osuus hstöstä lähenee. Helsingin seudun ympäri stöpalvelut -kuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaupunkien organisaatioi den kanssa ja verkostoje n laajennus- ja saneerau sinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin invest ointiohjelmien kanssa. Tuottavuuden nousu vähi ntään 1,5 % / vuosi. Tilojen käyttökustannuks et vähenevät. Siirrytään monituottajamalliin. Korjaukset tehdään tarve tta vastaavasti. Toimialan johtoryhmien, projektien ja ohjausryhm ien sovittaminen matriisi maiseksi toimintatavaksi etenee. Työhyvinvointimatriisin lu kuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arv oon verrattuna. Terveysperusteisia poiss aoloja on enintään 11 päi vää/htyövuosi. Maahanmuuttajataustais ten työntekijöiden osuus hstöstä lähenee m Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investo intiohjelmien yhteensopi vuus. Tuottavuus % / vuosi. Tilojen käyttö- ja energia kustannukset. Palvelujen osto monituot tajamallilla. Korjausvelan pienenemi nen suunnitelmien muka isesti. Johtamisjärjestelmä ja p äätöksenteko ovat sujuv aa. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poi ssaoloista aiheutuva kuo rma päivää per hty övuosi. Terveysperusteisiin poiss aoloihin kuuluvat palkalli set ja palkattomat sairau spoissaolot, kuntoutustuk i, työ- ja työmatkatapatur miin liittyvät poissaolot. Osuus työntekijöistä % s uhteessa osuuteen väes töstä %. 3 Tilakustannuksia pienen netään suunnittelutavoitt eiden tarkentamisen avul la ja tilatarpeiden vaihtoe htoisia ratkaisumalleja hy ödyntämällä. Ohjataan k äyttäjiä energiakustannu sten hallintaan.

4 aahanmuuttajataustaiste n osuutta väestöstä. 4

5 Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. 5

6 Palveluvalikoima muodo staa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointier oja kaventavien, varhais en puuttumisen, kuntalai sten omatoimisuutta tuke vien ja asiakkaan valinna nvapautta lisäävien palve lujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympärist öä kehitetään yhteistyöss ä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhtei styössä kumppaneiden k anssa, eri palvelukanava t mahdollistavat palveluje n saatavuuden ja saavut tamisen. Espoo toimii edelläkävijä nä kansallisen palveluvä ylän kehittämisessä ja kä yttöönotossa. Joukkoliikenteen palvelut aso säilyy hyvänä ja toim iva liityntäliikenne raideli ikenteen yhteydessä on käytössä. Joukkoliikenteen kulkum uoto-osuus kasvaa ja pal velutaso on vähintään ed ellisen vuoden tasolla. Liityntäliikenteen toteutuk sen suunnittelu ja rakent aminen etenee. Kulkumuoto-osuus, HSL:n palvelutason arvio intimittarit, Liityntäliikenteen järjeste lyt. Seurantatietoa ei vuoden 2014 osalta ole saatavilla. HSL 2013 selvityksen mukaan joukkoli ikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut Espoon ja Helsingin väli sillä matkoilla 7%. Espoossa tarjottavien joukkoliikennep alvelujen määrä on edellisen vuoden t asolla. HSL käyttää joukkoliikenteen palvelut asomittareita, joukkoliikenteen saavut ettavuustarkasteluja (SAVU) ja asukas tyytyväisyystutkimusta par haimmilla I-III vyöhykkeillä asuvien es poolaisten määrä pieneni asukk aalla, eli tältä osin asetettu t ei o le toteutunut. SAVU2014-tietoja ei viel ä ole saatavilla. HSL Joukkoliikenteen asiakastutkimuk sesta saatujen ennakkotietojen perust eella espoolaisten tyytyväisyys HSL jo ukkoliikenteeseen on kasvanut Länsimetron liityntälinjastosuunnitelm an laatiminen etenee Länsimetron aik ataulussa. Liityntäpysäköintipaikkojen ja liityntälinjaston edellyttämän katuinfr an suunnittelu ja toteutus etenee liitynt äliikenteen järjestelyjen osalta Länsim etron aikataulussa. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiak aslähtöiset. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyis yyttä ja turvallisuutta edis tetään yhteistyössä kunt Hakemukset käsitellään l uvatussa ajassa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin pa lveluihin, kuten viheralue isiin ja kulkuväyliin on vä Käsittelyaika Laaja asuinkuntaindeksi, muut palveluiden laatum ittarit 6 Kehitämme kaava- ja lupaprosesseja ja niiden seurantaa. Asemakaavapros essin alkuvaihetta tiivistettiin yhdistäm ällä OAS- ja valma-vaihe yhdeksi. My ös lupaprosessin kehittäminen on käy nnissä.

7 alaisten ja kumppaneide n kanssa. Toimitilat ja -ratkaisut ov at toimivat, tehokkaat, te rveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asi akkaille. hintään edellisen mittauk sen tasolla. Toimitilat tukevat palve lujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtö isesti ja kustannusteho kkaasti. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus 7

8 Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. 8

9 Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnost avana osaamisen sekä t ieteen, taiteen ja taloude n innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista k aupunkirakennetta kehite tään taloudellisesti, sosia alisesti ja ekologisesti ke stäväksi. Palvelukeskittymien saav utettavuutta joukkoliikenn eyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehit etään niiden omiin vahvu uksiinsa tukeutuen viihty isiksi ja sujuviksi asumis en, asioinnin, työssäkäyn nin ja vapaa-ajan kohtaa mispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota j a vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisii n tarjoamalla edellytykse t edulliselle ja monimuoto iselle asuntotuotannolle j a tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiiv isuuteen kannustava Esp oo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialu eelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen j a liikenteen (MAL) aieso pimuksen asuntotuotant oa ja liikennettä koskevi en velvoitteiden täyttämi nen. Luodaan edellytykset Lä nsimetron jatkeen ja kau Kaupungilla on kaavalli set ja kunnallistekniset valmiudet asunn on vuosituotannolle. Uudistuotannosta on kes kimäärin 20 % valtion tuk emaa vuokra-asuntotuot antoa. Espoon Asunnot Oy aloit taa vuosittain keskimääri n 300 asuntoa. Varmistetaan Länsimetro n, kaupunkiradan ja T3 - Kaavoituksen ja asuntotu otannon määrä 20 % osuus Valtuustokauden asuntot uotannon määrä. Toteutuneet toimenpiteet 9 Huhtikuun loppuun mennessä KSL oli hyväksynyt tai hyväksynyt KH:lle k-m2 asuinkerroalaa, mutta loppuv uoden aikana tavoitteeseen päästään, koska käsittelyyn on tulossa suuria as untokaavoja. KSL:n pitää saada asuin kerrosalaa hyväksyttyä (tai ehdottaa K H:lle) k-m2 vuodessa. Kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2014 lisättiin asemakaavoja, jotta ase makaavavarannon riittävyys voidaan t aata pitkällä tähtäimellä. Kaavoitusohj elmaan tuotiin merkittäviä uusia kaavoituskohteita.

10 punkiradan rakentamise lle. Varmistetaan suurten ke hittämisprojektien ja metr on asemanseutujen maa nkäytön tiivistäminen ja k aupungin investointien et eneminen. Rakennetaan hyvinvointi a yhteistyössä kuntalaist en kanssa eri konseptim allien mukaisesti. Edistetään energiansääs tötavoitteita ja ympäristö kriteereitä rakentamisess a, alueiden kehittämisess ä ja palvelutuotannossa. alueen kehittämisen eten eminen. Metron asemaseutujen, Suurpellon, Espoon kesk uksen, Finnoon ja Histan kehittäminen etenevät. Edistetään Palvelutori -k onseptin toteutumista. K ehitetään yhteistyössä El ä ja asu -konseptia. Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähenty miseksi. Vähennetään energiakul utusta energiatehokkuus -toimintasuunnitelman, k untien energiasäästösopi muksen mukaisesti. Edistetään uusituvan ene rgian osuuden kasvua. Kaavoituksen ja investoi ntien eteneminen. Konseptin suunnittelun e distäminen. CO2 -päästöjen kehittym inen, energiakulutuksen määr ä, uusiutuvan energian osu us. Otaniemen keskustan kaavaehdotus s aadaan hyväksyttyä loppuvuodesta Niittykummun Riihitontun asemaka avaehdotus hyväksytään ennen kesää. Espoonlahden liikekeskuksen asema kaavan muutos ja Suurpellon keskuks en asemakaavan muutos (kaupalliset palvelut) saadaan hyväksyttyä tämän vuoden aikana. Espoontorin-Entresse n (Kiltakallio) asemakaava hyväksyttii n KSL:ssä KH:lle Länsi-Suv iniityn asemakaava hyväksyttiin KSL:s sa Finnoon keskuksen ja Dj upsundsbäckenin asemakaavat ovat e hdotusvaiheessa. 10