MUISTIO ALUE asianumero 4418/2011

Transkriptio

1 MUISTIO ALUE asianumero 4418/2011 TYNNYRIPUISTON ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS Aika ja paikka: keskiviikko klo Matinkylän monitoimitalo Osallistujat: tilaisuuden puheenjohtaja Suvi Karhu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Kaupunkisuunnittelukeskus: aluearkkitehti Sirpa Sivonen, asemakaavayksikkö (AK) arkkitehti Outi Ruski, (AK) maisema-arkkitehti Anu Lämsä (AK) suunnitteluinsinööri Pekka Väinölä, liikennesuunnitteluyksikkö tilaisuuden sihteeri, tekninen sihteeri Merja Laurinkoski, AK Matinkylän projektinjohtaja Markus Saari, Espoon kaupunki + n. 80 osallista 1. Tervetuloa! Tilaisuuden puheenjohtaja Suvi Karhu avasi tilaisuuden klo Puheenjohtaja pahoitteli jossain kutsussa esiintynyttä virhettä (karttoja ei esitelty viideltä) ja kertoi kaavaprosessista. Vaikuttaa voi parhaiten silloin, kun kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville myöhemmin tänä syksynä. Karhu esitteli tilaisuudessa esiintyvät henkilöt ja selosti tilaisuuden kokousmenettelyä: kysymyksiä voi tehdä ja keskustelua käydä kunkin esitysten lopuksi. Tässä muistiossa keskustelu on kerätty yhteen kohtaan. 2. Asemakaavoituksen lähtökohdat Projektipäällikkö Markus Saari kertoi suunnitelmien lähtökohdista. Hän esitteli kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen tekemän päätöksen. Matinkylän keskuksen kehittämisen linjauksen lisäksi se myös kiirehti kaupunkisuunnittelulautakuntaa Tynnyripuiston kaavan teossa. Alueelle on suunniteltu uimahalli, jonka tavoitteena on valmistua vuonna Meri - Matin koulun toivotaan valmistuvan vuonna Saari esitteli havainnekuvan palvelu- ja hyvinvointipuiston alueesta. Palvelupuiston pääelementit ovat: Metrokeskus ja Iso Omena (palvelutori, viihde- ja kaupalliset palvelut) Tynnyripuisto (viihtyminen ja palvelut) Suomenlahdentie (monimuotoisen asumisen konseptit) Länsiväylän varsi (työpaikka-alue) Liito-oravien esiintymistä alueella tutkitaan. Matinkylän keskus, uuden ajan palvelujärjestelmä sekä hyvinvointipuisto Perinteinen kaupunkitori on siirtynyt kauppakeskuksen sisään. Vastapainona kaupalliselle keskittymälle alueelle suunnitellaan toimimaan toiminnallista keskustapuistoa, jonka laidoilla on ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) FAKSI (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FAX (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 2 palvelu-, asumisen ja työssäkäynnin alueita. Asumista sijaitsee myös tehokkaasti lähellä metroa. Palvelualueella asuu vuonna 2025 noin ihmistä. Kaupunkitila toimii porttina alueen vihreään sydämeen, Tynnyripuistoon. Tynnyripuistosta halutaan Matinkylän keskustapuisto, josta tulee liikunnan, kulttuurin, kasvatuksen ja ympärivuotisen viihtymisen keidas keskelle eteläistä Espoota. Puiston etelälaidalle sijoittuu Meri - Matin koulukeskus. Yhtenäiskoulun rakennuksessa sijaitsevat myös aikuislukio ja nuorisotiloja. Iltaisin liikuntasali, auditorio ja nuorisotilat ovat käytettävissä. Tynnyripuistoon sijoitetaan palloilukenttä, Tynnyripuiston itäpuolelle uimahalli ja eteläpuolelle koulun kortteli. Koulussa olisi iso liikuntasali ja mahdollisesti auditorio. Eteläosan keskustakorttelissa olisi hotelli, asumista ja liike- ja palvelutilaa, joista osa voi tarjota kaupallisia liikuntapalveluja. Korttelissa voisi sijaita myös yksityinen lääkärikeskus. Metrokeskuksen ylimpään kerrokseen sijoittuu Matinkylän palvelutori. Kokonaisuuden suunnittelu on kesken, mutta sinne on ajateltu sijoittuvan asiointi- ja kuntalaispalveluja. Suomenlahdentien varteen sijoittuvat mm. kaupungin Elä ja Asu - seniorikeskus sekä Aalto yliopiston ja Tekesin elinkaariasumisen tutkimuskohde. Alueelle on ajateltu myös ihan tavallista omistus- tai vuokra-asumista. Matinkylän eliksiiri metrokeskuksen vieressä on hybridirakennuskortteli, joka yhdistää hotellipalvelut, liiketilat (esim. terveyskylpylä), asumisen ja kaupungin uimahallin. 3. Asemakaavoitettavan alueen lähtökohdat ja tavoitteet Arkkitehti Outi Ruski tarkensi kaavaprosessia ja kertoi kaavoituksen lähtökohdista. Ruski esitteli ilmakuvasta lähiympäristön käynnissä olevat kaavoituskohteet ja kaavoitustilanteen. Yleiskaavassa Tynnyripuiston kaava-alue on pääosin PY ja V-aluetta. Asemakaava, alueen rakeisuus ja ympärillä oleva rakennettu ympäristö esiteltiin. Ruski kertoi, missä yhteyksissä asiaa on käsitelty. Arkkitehti kertoi erilaisista tavoitteista ja haasteista, joita ovat mm. melutasot ja ilmanlaatu metroon ja bussiterminaaliin liittyvät asiat (terminaaliin ajo ja sisäänkäynnit, metrokeskuksen korkeusasemat) johdot (vesi, viemäri, hulevesi, tele- ja sähkökaapelit), paineentasauskuilu, säätöventtiilin asema viemärit, hulevesi, liikenneyhteydet (itä - länsi yhteys, kevyen liikenteen yhteydet, autopaikat, kapasiteetti) suuri rakennusoikeuden tavoite sekä viheralueiden vähäinen määrä. Kerrottiin kaavoituksen mahdollisuuksista. Ruski esitteli havainnekuvien avulla esimerkkejä koulujen tilantarpeista Espoossa ja koulusuunnitelmista. Hotellin, liiketiloja ja asumista sisältävästä rakennuksesta on kaavailtu 8 12 kerroksista, koulurakennuksesta 5 kerroksista ja uimahallista 1-3 kerroksista. Saari täydensi esitystä kertomalla, että koulun ylimpään kerrokseen on suunniteltu aikuislukiota. Esiteltiin, minne on suunniteltu Elä ja Asu - konseptia vanhuksille. Lopuksi kerrottiin tarkemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymistä kaavallisista tavoitteista. Ruski huomautti, että kun valmisteluaineisto tulee nähtäville, nähtävillä olon

3 3 aikana on oikea aika esittää mielipiteet. Esitetty havainnekuva sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös löytyy netistä. 4. Tynnyripuisto, Matinkylän keskustapuisto Maisema-arkkitehti Anu Lämsä kertoi Tynnyripuiston suunnittelun tarpeesta; Matinkylässä puistoja on vähän. Vaikka Matinkylän metron ympäristön tiivistämiseen on kasvavaa painetta, keskeisen puiston kehittämistä pidetään tarpeellisena. Kaavatyön tueksi on teetetty Tynnyripuiston ideoivaa yleissuunnittelua. Puiston keskeinen sijainti antaisi Tynnyripuistolle loistavan mahdollisuuden kehittyä aktiiviseksi Matinkylän keskustapuistoksi. Maisema-arkkitehti Lämsä kertoi puiston tavoitteista ja suunnittelutilanteesta. Puiston suunnittelu aloitettiin jo vuosi sitten, lopullinen päivitys on vielä kesken. Suunnittelua jatketaan hulevesisuunnitelman sisältävän alustavan kunnallistekniikan yleissuunnitelman valmistuttua. Maisema-arkkitehti kertoi, että puistoon on ajateltu erilaisia osa-alueita, joiden alkuperäistä luonnetta on pyritty vahvistamaan. Kartalta esiteltiin, miten puiston toiminnot jakautuvat: Toiminta-akseli Palloilunurmi= koulunpiha + pienpelikentät Leikkipuisto Kukkulapuisto Vesipuisto = hulevesienkäsittely alueeksi Reittipuisto Koulun pihalle ehdotetut pienpelikentät sekä muu koulun piha on kaikkien asukkaiden käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Lämsä kertoi, mikä suunnitelmien tilanne on juuri nyt. Suunnittelun edetessä kaava-aluetta laajennettiin Tiistinniitynpuistoon hulevesien vaatiman tilan takia. Lisäksi katulinjaukset ovat muuttuneet. Toiminta-akseli on muuttunut kevyenliikenteen väyliksi. Hulevedet pääasiassa viemäröidään ja viivytetään erilaisilla viivytysalueilla puistossa ja Dystbäckenin ojan varrella. Lämsä esitteli alueet kartalta. 5. Asemakaavoitettavan alueen liikenne, pysäköinti ja liittyminen ympäristöön Suunnitteluinsinööri Pekka Väinölä kertoi alueen liikenneasioista, mm. kevyen liikenteen väylistä, uimahallin ja koulun pysäköintijärjestelyistä sekä niiden huolto- ja saattoliikenteestä. Alueen katu- ja liikenteellistä tavoiteverkkoa esiteltiin. Väinölä kertoi, että kaavan yhteydessä on tutkittu Puntaritien jatketta, joka yhdistäisi Matinkylää ja Olaria. Alikulun avaaminen autoliikenteelle pienentäisi Piispansillan ajoneuvoliikenteen viivytyksiä, mutta samalla heikennettäisiin kevyen liikenteen yhteyksiä ja ohjattaisiin liikennettä asuntokadulle. Näillä näkymin Puntaritien alikulkua tullaan kehittämään ainoastaan kevyen liikenteen yhteytenä. Metron myötä alueen tiivistyvä maankäyttö lisää liikennettä katuverkolla. Iso Omena laajenee ja metron yhteyteen, eteläreunaan, tulee myös bussiterminaali. Metroasemalle ja bussiterminaaliin tulee olla sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Myös koulun ja metroaseman saattoliikenteen edellytykset tulee huomioida. Markkinakadulla ajonopeudet halutaan pitää maltillisena. Metroaseman läheisyydessä kävelijän liikenneturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää.

4 4 Pysäköinnistä ja huoltoliikenteestä kerrottiin. Alueen pysäköinti toteutetaan rakenteellisesti sekä kannen että rakennuksen alle. Huoltoliikenteen ja pysäköinnin vaihtoehtoja päivitetään kaavan edetessä. 6. Keskustelu Keskustelua käytiin esittelyjen välissä, mutta se on koottu tähän muistion loppuun. Nykyiset ja uudet palvelut Kyseltiin, jääkö nykyinen terveysasema? Kyllä, se jää. Metrokeskuksen yhteyteen on suunniteltu HUS laboratorio ja röntgen. Ja toivottavasti yksityinen terveysasema saadaan myös alueelle. Tarkennuksia suunnitelmiin Kysyttiin virkistysyhteyksistä ja kaavamääräyksistä. Mitä yleiskaavan ja voimassa olevan kaavan merkinnät tarkoittavat, ja mihin eri alueita on sijoitettu? Alueelle tulee mm. palloilunurmi ja työpaikkoja. Ruski vastaili kysymyksiin ja esitteli nykyisen, voimassa olevan kaavan sekä rakeisuuskaavion. Metrokeskuksen kaavan yhteydessä vuonna 2011 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lisätä asumista alueelle. Vuonna 2012 päätettiin Matinkylä - Olarin puiston yhteyksistä. Toivottiin, että kaava-alue jatkuisi Kalastajantielle asti. Kaava-aluetta on jo laajennettu Tiistinniitylle hulevesien takia. Turhan laajaa kaavaa ei haluttu. Voiko aluetta suunnitella niin, että vältetään turhaa läpikulkua? Tarkempi tilasuunnitelma tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä. Haluttiin tietää alueen koko. Se on 12 hehtaaria, uutta rakentamista mahdollistetaan reilut krs - m², josta asumista on reilut krs - m². Ihmeteltiin, miksi korkea hotellirakennus tulee koulun viereen. Epäiltiin sen varjostavan koulua. Koulua hotelli ei kuitenkaan varjosta, vastattiin. Toivottiin, ettei suunnitteluissa unohdeta kulttuuria - eikö myös kaupunkisuunnittelulautakunta tätä toivonut? Olisiko mahdollista saada Matinkylään Matinsali Sellosalin tapaan? Vastattiin, että kulttuuri on Länsiväylän varrella keskittynyt Tapiolaan. Saari kertoi, että koulun yhteyteen on kyllä tavoitteena saada iso auditorio, jossa on mahdollisuus järjestää myös konsertteja ym. Iso liikuntahalli tulee Suurpeltoon. Ihmeteltiin, eikö uimahallin pitänyt olla maan alla. Näin se oli ajateltu, jos se olisi sijoittunut Ison Omenan eteläpuolelle Kalapuistoon. Keskusteltiin koulusta (koosta ja muodosta) sekä uimahallista. Uimahallista on tilaohjelma tehty. Saari kertoi, minkälainen uimahalli on tulossa, halliin tulee 50 metrin rata uintia ja vesijuoksua varten, terapia-, lasten- ja opetusaltaat sekä hyppyallas. Uimahallin toivotaan valmistuvan vuoteen 2018 mennessä. Tynnyripuisto Epäiltiin, ettei viheralueelle mahdu enää ihmisiä; viheralueen voisi poistaa. Kyseltiin, onko kaupungilla tonttipulaa, kun tähän on suunniteltu näin paljon. Hulevesistä ja uomasta keskusteltiin. Uoman mallinnus on kesken, sen tuloksia odotellaan. Hulevesien määrän arvioidaan kasvavan n. 6-7 %.

5 5 Kysyttiin, jääkö Tynnyripuisto niityksi, vai tuleeko siitä puisto. Tavoitteena on kehittää aluetta puistomaisena. Tynnyripuiston pohjoisosa tulee säilymään aika lailla nykyisenlaisena. Meritulvariskistä keskusteltiin. Meritulva koetaan kerran sadassa vuodessa, jolloin vesi voi nousta + 3,2 metrin korkeuteen. Merivesi on noussut kerran +1,9 m korkeuteen, mutta metron kanssa ei silti oteta tulvariskiä. Saari kommentoi, että nousu on mahdollista uomassa, mutta metron sisäänkäynnit ovat korossa + 3,2 metriä. Koulu sijaitsee + 5,0 - korossa ja meri kilometrin päässä. Liikenneasiat Liikenne herätti paljon kysymyksiä. On kahdenlaista liikennettä: Matinkylän ja Olarin välistä sisäliikenne sekä alueen ulkopuolelta tulevaa liikennettä. Kaukaa tulevaa liikennettä ei haluta asuinalueen läpi, sen toivotaan tulevan ramppien kautta. Pidettiin tärkeänä, että saataisiin Länsiväylälle ramppi Piispansillalta myös itään, ja että Kehä II;n pääte saataisiin kuntoon. Väinölä kertoi, että Piispansillan itäramppien osalta tiesuunnitelmat on tehty, niitä ei ole vielä hyväksytty eikä rahoituspäätöstä ole. Myös Länsiväylän kattamista tutkitaan. Keskusteltiin bussireiteistä. Suurin osa busseista tulee Piispansillan kautta, lännestä suuntautuva liityntäbussiliikenne tulee Länsiväylän rampilta Markkinakatua pitkin bussiterminaaliin. Katuverkko on suunniteltu niin, että terminaalin edusta on vain busseille varattu. Ehdotettiin, että myös henkilöautot liittyisivät suoraan Ison Omenan pysäköintiin. Todettiin, että valtio (Uudenmaan ELY - keskus) ei yleisesti salli liittymiä rampeille. Väinölä kertoi, että Matinkylän alueelle on tehty liikenteen toimivuustarkastelu vuoteen Matinkylässä liikenne lisääntyy tiivistyvän maankäytön myötä. Asukkaat kertoivat, että nykyisin Piispansillalla ja Tiistilän alikulut ovat ruuhka-aikoina tukossa. Ehdotettiin, että Tiistilän alikulusta voitaisiin ottaa toinen jalkakäytävä ajoneuvoliikenteen käyttöön rakennustöiden ajaksi. Todettiin, että rakennusaikaisista toiveista on hyvä olla yhteydessä Espoon tekniseen keskukseen. Kevyen liikenteen yhteyksistä ja liikkumisesta Isoon Omenaan keskusteltiin. Puntaritien jatkeesta keskusteltiin. Mihin Puntaritien liikennevirta suuntautuu, kyseltiin. Suurimmat liikennevirtojen arvioitiin suuntautuvat Isoon Omenaan ja alueen läpiajoliikenne olisi suhteessa vähäistä. Kyseenalaistettiin Puntaritien jatkaminen ajoneuvoliikenteelle. Jos näin tehtäisiin, menisi viihtyisyys. Keskusteltiin muistakin asuntokaduista, esim. Lekkerikujasta ja Markkinakadusta. Asukkaat olivat huolissaan liikennemäärien kasvuista asuntokaduilla ja autoliikenne kotikaduilla keskustelutti. Menisikö Puntarintien jatkeen mukana Tynnyripuiston kallio? Jos menee, miten hoituu melunsuojaus? Kallion kohdalle tulee pysäköintipaikkoja. Projektinjohtaja Saari kertoi, että tähän on suunniteltu toimistorakentamista, joka blokkaisi melun. Asukasta säälittivät pienet koululaiset ja vanhukset. Tehkää liikenteeseen rajoituksia! Pitäisikö rajoittaa myös bussien kulkua? Miten koululaiset pääsevät Tiistiläntien/

6 6 Suomenlahdentien yli? Suunnitteluinsinööri vastasi, että risteysten liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Kevyen liikenteen suunnittelussa tämä suunnitellaan. Keskusteltiin pysäköinnin maksullisuudesta. Asia vaikuttaa myös kulkutapavalintaan. Metrokeskuksen läheisyyteen on varattu autoille yli 350 liityntäpysäköintipaikkaa sekä pyöräparkki noin 700 pyörälle. Pohdittiin, riittääkö tämä. Koulun pihan alle sijoittuvaa kansipysäköintiä ja pysäköintiin ajoa tullaan tutkimaan vielä tarkemmin jatkosuunnittelussa, kertoi Väinölä. Metron vaatima huoltoliikenne halutaan hyväksi. Toivotaan, ettei Länsimetron metroaseman rakentamisen aikana ei logistisista syistä tule muuta rakentamista. Metron läntinen sisäänkäynti on suunniteltu rakennettavaksi myöhemmin. Kysyttiin, milloin yhteys Finnooseen valmistuu. Rakennustyöt Finnoon päässä ovat käynnistymässä, kadun pitäisi valmistua ennen kuin metron liikennöinti alkaa. Kyseltiin kävelysillasta, joka aiemmin esitellyssä suunnitelmassa oli olemassa. Se meni Isosta Omenasta Suomenlahdentien yli. Kerrottiin, että silta liittyi suunnitelmaan, jossa uimahalli oli tulossa Suomenlahdentien eteläpuolelle. Nyt uimahallin suunnitelmat ovat muuttuneet ja siltaa olisi hankala toteuttaa Kalapuiston puolella. Koko Matinkylän alueen liikennejärjestelyistä kyseltiin, esim. Piispansillan leventämisestä, Suomenlahdentien jatkosta ja Gräsansolmusta. Teknisellä keskuksella on rakennussuunnitelmia vuosille Muut asiat Kyseltiin hotellin toteutusaikataulusta. Saari vastasi, että se riippuu kaavan aikataulusta. Hankkeelle ei ole vielä etsitty sijoittajia. Ajatuksena on, että se rakennetaan samanaikaisesti koulun ja uimahallin kanssa. Kyseltiin prosessista tarkemmin. Ruski kertoi prosessin olevan pitkä ja esitteli sen. Kerrottiin, että Suomenlahdentien varressa on liito-oravia. ELY:n (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirasto) kanssa valmistellaan liito-orava-strategiaa. Matinkylän projektinjohtaja kertoi, että huhtikuussa viimeksi pidettiin yleisön toivomaa asukastilaisuus laajemmasta alueesta. Saari kertoi tässäkin tilaisuudessa mm. siitä, että Majakka-seurakunnalle on myönnetty lisäaikaa suunnitteluun ja toteutukseen. Myös mm. vanhasta ostarista, urheilupuistosta ja terveysasemasta keskusteltiin. Esitettiin tarkemmin, että metrokeskus sijoittuu Iso Omenan eteläpäätyyn. Keskusteltiin Ison Omenan laajennussuunnitelmista. Kyseltiin, onko tonttipulaa. Miksei toimintoja voisi siirtää esim. liikuntapuiston viereen. Tähän on suunniteltu näitä juuri siksi, että sijainti on niin keskeinen. Suunnitelmat saivat ristiriitaisen vastaanoton. Suuri osa piti suunnitelmia hyvänä, pieni osa vastusti niitä. Esiteltyjä suunnitelmia kiiteltiin loistaviksi ja vain liikenne huoletti. Toisaalla suunnitelmista ei pidetty, niitä pidettiin päinvastoin järjettöminä eikä rakentamista haluttu.

7 7 7. Tilaisuus päättyy, jatko ja aikataulu Arkkitehti Ruski kertoi, että syksymmällä on tulossa uusi tilaisuus, kun ensimmäisiä suunnitelmia esitellään. Tavoitteena on viedä hanke kaupunkisuunnittelulautakuntaan lokakuussa. Valmisteluaineisto on tulossa nähtäville todennäköisesti marras-joulukuussa. Nyt käyty tilaisuus on ollut hyvä ja arkkitehti kiitti yleisöä paikallistuntemuksen jakamisesta. Tilaisuus päätettiin kahdeksalta. Muistion kirjasi: Merja Laurinkoski, tilaisuuden sihteeri Muistion hyväksyi: Suvi Karhu, tilaisuuden puheenjohtaja