NIITTYKUMMUN KESKUS (METROKESKUS), ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS

Transkriptio

1 MUISTIO 1393/503/2010 NIITTYKUMMUN KESKUS (METROKESKUS), ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS Aika ja paikka: torstai Niittykummun koulu Puheenjohtajat: kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo Sihteeri: tekninen sihteeri Merja Laurinkoski, kaupunkisuunnittelukeskus 1. Tervetuloa! Puheenjohtajat avasivat tilaisuuden klo Tilaisuudessa esiintyvät henkilöt esiteltiin ja kerrottiin tilaisuuden tarkoituksesta ja kulusta sekä kaavan nähtävillä olosta. Kaavaehdotus on uudelleen nähtävillä Puheenjohtaja Markkula kertoi, että kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt hanketta monta kertaa ja suunnitelmia on parannettu merkittävästi. Asukastilaisuuksia on tätä ennen ollut jo kaksi. Markkula kertoi, kuinka suunnitelma on muuttunut valmisteluaineistosta. Valmisteluaineistossa Merituulentien liikenne esitettiin kahteen kerrokseen ja suhteellisen massiivista rakentamista esitettiin lähelle nykyisiä taloja. Kun kaavaehdotus oli nähtävillä viime keväänä, suunnitelmaa oli jo kehitelty oikeaan suuntaan ja suunnitelmassa oli mm. hyvä puistomainen vyöhyke. Lautakunta päätti joulukuussa, että rakennusmassaa nykyisen asutusten läheltä siirrettiin tornitaloihin ja pysäköintiä uudelleenjärjesteltiin. Nykyisten rakennusten lähimpien talojen suunta käännettiin, jotta saadaan avattua näkymiä ja luotua avaruutta. Suunnitelmissa on paneuduttu yksityiskohtiin, toisaalta suuret kokonaisuudet (kuten puistot) ovat löytäneet paikkansa. Niittykumpuun on suunniteltu myös Elä ja asu -konseptilla toimivaa vanhusten palvelukeskusta. Toinen puheenjohtaja Tiina Elo siirtyy kaupunginhallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi eikä ole enää kuin yhdessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa. Asukkailla oli ollut kävely lautakunnan jäsenten kanssa. Elo kertoi, että kaavoituksen lähtökohtana on ollut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen aikanaan tekemä päätös. Siinä sanotaan, että Niittykummun metroaseman rahoitus hoidetaan kaavoituksella saatavilla tuotoilla. Käytännössä siis rakennusoikeuksien määrä on ollut suunnittelun keskiössä. Nyt tehokkuutta on kuitenkin tiputettu hieman edelliseen kaavaehdotukseen verrattuna. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti virkamiesesityksestä poiketen korottaa metroasemakorttelin tornin 24 kerrokseen, mitä Elo ei kannattanut. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on aito halu saada tähän hyvä ja toimiva kokonaisuus. Pysäköintiin pyrittiin löytämään ratkaisu. Suurin osa keskustelusta käytiin kunkin esityksen jälkeen, mutta muistiossa asiat on kerätty muistion loppuun. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) FAKSI (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FAX (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 2 2. Hankkeen tavoitteet ja hyödyt Espoon kaupungin Matinkylä - Niittykummun projektinjohtaja Markus Saari kertoi hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja hyödyistä alueen asukkaille. Kaupunkirakenteen tiivistäminenhän lähtee valtion taholta; Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja kestävä kehitys ohjaavat kaupunkien kaavoittamista. Kaupunkirakennetta tulee tiivistää metrolinjan varrella. Metroasemien ympäristöt muuttuvat keskustamaisemmiksi. Niittykummun metroaseman ympäristön täydennysrakentaminen tapahtuu huomioiden alueen arkkitehtuuri ja luonne. Olarin kirkon ympäristöä korostetaan. Merituulentie muuttuu kaupunkimaisemmaksi ympäristöksi. Tavoitteena on mahdollistaa Niittykummun metroaseman rakentaminen samaan aikaan muiden metroasemien kanssa. Rahoitus rakentamiseen tulee suurilta osin kaavoituksen maankäyttömaksuista. Alueen katuverkko, meluntorjunta, kunnallistekniikka ja kuivatus paranevat. Metron tulo parantaa ja nopeuttaa liikkumista pääkaupunkiseudulla. Kaavan myötä alueelle saadaan myös korkeampilaatuiset julkiset ulkoilutilat ja puistot, palvelut paranevat ja alueen asuntojen arvo nousee. Lopuksi Saari esitteli Niittykummun keskuksen kaavoittamisen ja rakentamisen kaavataloutta. 3. Asemakaavaehdotuksen esittely Kaavan suunnittelija, kaupunkisuunnittelukeskuksen arkkitehti Sampo Sikiö kertoi, että viime kesällä nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta saatiin pitkälti kahdenlaisia asukkaiden muistutuksia: A. Niittytorin suuresta rakentamismäärästä sekä B. Pysäköintijärjestelyistä. Nykyisten asuntojen autopaikat toivottiin kokonaan maan alle. Näihin kysymyksiin on pyritty vastaamaan nyt, kun kaavaehdotus on asetettu uudelleen nähtäville. Niittytorille esitetään kolmea seitsenkerroksista pistetaloa. Talojen räystäskorkeus on pilaritalon tasalla. Toki tässä hävitään jonkun verran alueen rakennustehokkuutta. Siksi metrokeskukseen esitetään 24 - kerroksisen talon lisäksi toista 16 - kerroksista pistetaloa. Pysäköinnin osalta kaava mahdollistaa erilaisia ratkaisuja. Pysäköintipaikat voidaan sijoittaa kaikki maan päälle (kaksikerroksinen pysäköintitalo), kaikki maan alle, tai että yksi pysäköintitaso on maan alla ja yksi maan päällä. Kaavaehdotukseen oli tehty muitakin korjauksia ja tarkennuksia. Mm. koululle sallitaan paremmat laajenemismahdollisuudet. 4. Arkkitehtisuunnitelmien esittely: Kaupungin konsultti, Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n arkkitehti Sarlotta Narjus kertoi tarkemmin omaleimaisesta metrokeskuksesta, jota Niittykumpuun tavoitellaan. Metrokeskuksen yläpuolelle esitettiin aiemmin yhtä tornitaloa, nyt viereen esitetään toista 16-kerroksista tornitaloa. Vanhan ostoskeskus - alueen rakentamisen määrää on laskettu ja maisemia avattu. Narjus esitteli erilaisia näkymäkuvia alueelta. Arkkitehti esitteli havainnekuvin myös metron pääsisäänkäynnin bulevardimaiselta Merituulentieltä. Jalankulkuyhteys menee rakennuksen läpi ja jalankulku tulee myös Merituulentien ali. Metrorakennuksen maanalaisia kerroksia ja pysäköintiä esiteltiin.

3 3 KAHVITAUKO klo Liikennesuunnitelman esittely: Liikennesuunnittelija Seppo Karppinen Sito Oy:sta kertoi, ettei katuverkko ole paljoakaan muuttunut ensimmäisestä ehdotusvaiheesta. Merituulentie nousee Haukilahdentien tasolle. Suunnittelija esitteli suunnitellut pysäköintilaitokset sekä ajoreitit näihin. Lisäksi esiteltiin huoltoajo- sekä kevyen liikenteen yhteydet metrokeskukseen Karppinen kertoi sisäänkäynnistä metroon; huoltojärjestelyt ovat kuten Kluuvissa. Myös nykyinen ja tuleva melutaso esiteltiin. Esiteltiin kulkuyhteysvaihtoehtoja metrokeskuksen kauppaan. 6. Viheralueiden yleissuunnitelma: Maisema-arkkitehti Antti-Jaakko Koskenniemi Sito Oy:sta kertoi viheralueiden yleissuunnitelmasta. Lähtökohtana on, että puistosta toiseen siirtyminen on luontevaa. Gräsanojan tulevaisuus esiteltiin. Koskenniemi esitteli myös leikkipuistojen, pelikenttien ja esim. skeittipuiston sijainnit. 7. Käydyt neuvottelut, pysäköintiratkaisu, hankkeen aikataulu, kaavoituksen jatkaminen Projektinjohtaja Markus Saari Espoon kaupungilta kertoi, että nyt on käyty neuvotteluja asunto-osakeyhtiöiden sekä Fortumin kanssa. Kaupunki toivoisi Fortumin siirtävän muuntamokenttänsä sisätiloihin, mutta Fortum ei ole vielä valmis siirtoa tekemään. Muuntamo halutaan kuitenkin sisätiloihin heti kun se Fortumin puolesta on mahdollista toteuttaa. Neuvotteluissa Fortumin kanssa on sovittu ilmakaapeleiden sijoittamisesta maan alle - ne nousevat ylös Olarinluomassa. Parhaillaan on käynnissä myös neuvottelut asunto-osakeyhtiöiden kanssa pysäköintipaikoista. Länsipään pysäköinnin ratkaisun osalta on esillä ollut kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisessä vaihtoehdossa toteutettaisiin kaksitasoinen pysäköintilaitos, jossa 58 paikkaa tulisi maan alle ja 58 maan päälle pysäköintikannelle. Pysäköintipaikan hinnaksi arvioidaan euroa. Toisessa vaihtoehdossa 58 paikkaa sijaitsisi maan alle rakennettavassa lämpimässä pysäköintilaitoksessa, jolloin yksikköhinnaksi arvioidaan euroa ja 58 paikkaa toteutettaisiin maan pinnalle pintapaikkoina. Kaupunki ja hankkeen toteuttajat ovat lupautuneet kustannuksellaan toteuttamaan 2-tasoisen pysäköintilaitoksen korvauksena maan alueen luovuttamisesta kaupungille. Kalliimpien, maan-alaisten pysäköintipaikkojen rakentamiseen tulisi asunto-osakeyhtiöiden tulla rahoitusosuudella mukaan. Saari kertasi kaavoituksen suunniteltua aikataulua - tätä kommentoi myös suunnittelija Sikiö. Tämä kaavaehdotus yritetään saada kaupunginhallitukseen kevään aikana. Joka tapauksessa se on uuden kokoonpanon omaava kaupunkisuunnittelulautakunta, joka päättää ehdotuksen esittämisestä kaupunginhallitukseen. 8. Keskustelu Metroaseman rahoittaminen ja kaavoituksen periaate Kysyttiin, tuleeko kaikki metroaseman rahoitus tämän alueen kaavoituksesta. Metrosta hyötyy kuitenkin laajempi joukko.

4 4 Markkula vastasi, että alkujaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukyky jaos linjasi asian näin. Ympärille tuleva infra ym toteutetaan kyllä alueen maankäyttömaksuista. Toteutuvan metrokeskuksen rakentamiskustannuksesta osa tulee metrokeskuksen ympäristön maankäyttömaksuista, mutta ei kaikki. Saaren esittämästä kaavatalouden yhtälöstä nähtiin, ettei metrokeskusta täysin alueen kaavoituksesta saaduilla tuloilla pystytä toteuttamaan. Paine Niittykummun metrokeskuksen toteutukseen tulee monilta eri tahoilta, myös alueen asukkailta: Niittykummun metrokeskus halutaan saada aiemmin suunniteltua nopeammin käyttöön. Uusimman kaavaehdotuksen ratkaisut; talot lähinnä vanhaa rakennuskantaa Puheenvuoroissa kiiteltiin, että palautteita on kuunneltu ja ne ovat vaikuttaneet uusiin suunnitelmiin. Niittykummuntie 3 on suunnitelmissa erotettu muusta vanhasta rakennuskannasta, mikä tuntui pahalta. Vanha Niittykummun alue on arkkitehtuurisestikin arvostettu kokonaisuus. Monessa puheenvuorossa toivottiin, ettei lähelle vanhaa rakennuskantaa tulisi mitään. Toisaalta pidettiin hyvänä, että edes suuret lamellitalot häipyivät vanhan rakennuskannan edestä. Nyt paikalle on esitetty 7 ja ¾ - kerroksisia rakennuksia. Rakennusten korkeuksista ja varjostuksista keskusteltiin. Olemassa olevat rakennukset ovat matalampia kuin uudet, mutta toisaalta ne sijaitsevat mäellä. Uusien rakennusten kokoa havainnollistettiin myös Google Mapsiin tehdyn havainnekuvan upotuksen avulla. Asukkaiden puheenvuoroissa pohdittiin, miten rakentamisen saisi tästä kohdasta pois. Ehdotettiin lisää rakentamista Haukilahdentien varteen tai kolmatta tornitaloa metrokeskuksen päälle. Korkeaa rakentamista voisi olla esim. Merituulentien pohjoispuolella tai Suurpellossa! Narjus kommentoi, että uusi tornitalo ei enää mahdu metrokeskuksen päälle - johtuen siitä, että siinä on metroasema ja laiturit sekä myös varjostuksista. Torni vaatii paljon tilaa ympärilleen: varjostuksen takia rakennusten tulee olla kaukana toisistaan. Toisaalta Haukilahdentien varsi on jo nyt esitetty kaikkein tiiveimmin rakennettavaksi, sinne esitetään suurinta rakennustehokkuutta. Korkeita rakennuksia ei Haukilahdentien varteen kuitenkaan esitetä, jotta metrokeskuksen dominantti - asema säilyisi. Markkula kertoi, että jokainen kaava katsotaan aina erikseen ja myös osana laajaa kokonaisuutta. Suurpelto on tasaisempaa maastoa eikä sinne tule metroa. Suurpellon rakentamisolosuhteet ovat myös aika huonot. Tornitaloista keskusteltiin. Niiden rakentaminen on kallista. Parhaillaan on tekeillä kaupunkisuunnittelukeskuksessa selvitys korkeasta rakentamisesta ja sen periaatteista. Päättäjät käyvät tästä keskenään keskustelua. Markkula kommentoi, että Niittykummussa toivotaan rakentamisen alkavan metrokeskuksesta ja palveluista Toisaalta uutta suunnitelmaa tervehdittiin myös ilolla. Niittykummussa on nykyisin mädännyt oja ja ränsistynyt tieverkko, kerrottiin. Pidettiin tärkeänä, että Niittykummun valkoinen värimaailma säilyy.asunto-osakeyhtiöiden paikoitus

5 5 Parkkitaloista keskusteltiin paljon. Jos parkkikansi rakennetaan rinteeseen, maanpäällinen kerros ei tule korkealle. Keskusteltiin projektinjohtajan ja asunto-osakeyhtiöiden välisistä neuvotteluista. Ihmeteltiin, miten suunnilleen nykyiselle kentän tasolle rakennettu paikoitustila (siis tulevan maanpinnan alapuolelle) voi maksaa noin paljon. Suunnitelmien mukaanhan Merituulentietä joudutaan korottamaan. Pysäköintipaikkojen maksullisuudesta kyseltiin. Käytännössähän ilmaisia paikkoja ei ole olemassakaan. Nyt asunto-osakeyhtiöiden omistamat paikoitusalueet Merituulentien varrelta poistuvat. Siksi tässä tapauksessa kaupunki rakentaa tilalle kaksi pysäköintialuetta, jotka se luovuttaa asunto-osakeyhtiöille. Tarkemmat neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä; niitä johtaa projektinjohtaja Markus Saari. Jääkö sinne ilmaisia parkkipaikkoja, on tietenkin sitten taloyhtiön päätettävissä. Telemasto, Fortumin suunnitelmat, liityntäliikenne ym. 30 metrin korkuisesta telemastosta kyseltiin, vieläkö se on suunnitteilla alueelle. Miksi ET - (yhdyskuntateknisen huollon) alue tulee keskelle asutusta, eikä kaava ota kantaa suunniteltuun korkeaan mastoon? Suunnittelija kertoi, että maston rakentamiseen on haettu poikkeuslupaa, mutta lupaa ei myönnetä, kun kaavoitus on kesken. Suunnittelija ei näe suunniteltua rakennusta raskaana. Toivottiin havainnekuvia, joissa näkyvät myös olemassa olevat rakennukset. Markkula piti ideaa hyvänä; laitetaan työn alle. Metron liityntäliikenteestä kyseltiin, mistä esim. Suurpellon liityntäliikenne tulee. Karppinen esitteli metron bussipysäkit ja kertoi, että HSL (Helsingin seudun liikenne) tekee tänä vuonna metron liityntäliikennesuunnitelman. Liikennesuunnittelija näkisi, että Suurpellon bussit ohjattaisiin tänne, mutta suunnitelmia ei siis vielä ole. Ihmeteltiin, ettei meluntorjunnalla saada esitettyä parempaa tilannetta aikaiseksi. Liikennesuunnittelija kommentoi, että tilannehan parantuu, vaikka liikennemäärät ajanjaksolla 1,5 - kertaantuu. Melu mitataan korkeudelta, jolla ulkona oleva ihminen sen kokee. Arvioita on mahdollista tehdä eri korkeuksille. Tilaisuuden päätteeksi puheenjohtajalle luovutettiin adresseja, jotka toimitetaan edelleen kirjaamoon. Niittykumpu 5:n asukas käytti pitkän puheenvuoron, joka myös toimitetaan kirjaamoon. Puheenvuorossa ihmeteltiin suunnitteluvarauksia, hankkeen hintaa ja maksajaa, nykyisten niittykumpulaisten osuutta hankkeeseen sekä kaavoituksen hyötyjää. Toivottiin, ettei mitään peruuttamatonta huonoa ratkaisua tehdä. Alueen nykyisillä asukkailla on hirveä pelko: tässä on slummiutumisen vaara. Puheenjohtaja Markkula vastasi puheenpitäjälle. Hän mm. kommentoi, että suunnitteluvarausten antamisessa jollekin rakentajalle mennään lain mukaan. Nyt tarvitaan tarpeeksi tarkat kustannusarviot metron rakentamisesta päättäjien tiedoksi. Kuten projektinjohtaja aiemmissa esitetyissä laskelmissa esitti, kaavoituksen uudistuotanto Niittykummun metroaseman ympärillä ei ihan kata Niittykummun metroaseman rakentamiskustannuksia. Markkula toivoi, että nyt saadaan aikaiseksi hyviä kompromisseja. Kaavoittaminen on myös kompromissien tekemistä. Toisaalta epäiltiin, ettei suunniteltaessa ole ajateltu ihmistä, vaan kaiken määrää raha. Puuston hävittämistä pidettiin hirveänä. Arkkitehti Sikiö kommentoi, että suunnittelijoiden

6 6 etiikasta määrätään jo maankäyttö - ja rakennuslaissa (MRL). Aidosti pyritään suunnittelemaan ihmisille hyvää ja viihtyisää asuinympäristöä; sekä alueella jo asuville, että tänne muuttaville. 9. Tilaisuuden päättäminen Toinen tilaisuuden puheenjohtajista, kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo piti käytyä keskustelua hyvänä ja asiallisena. Hyviä ratkaisuja on löytynyt ja on todettu, että suunniteltu rakentaminen sopii metron ympärille. Osallisilta tuli hyvä huomio havainnekuvien laajentamisesta: niissä tulisi näkyä, miten uusi rakentaminen liittyy olemassa olevaan ympäristöön. Tilaisuudessa keskusteltiin myös kaupunginhallituksen Elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen roolista. Vaikka suunnitteluvaraus on annettu, se ei sido kaupunkisuunnittelulautakunnan työtä. Asukkaat tulee ottaa suunnittelussa varhaisessa vaiheessa mukaan. Toisen puheenjohtajan, tilaisuuden vetäjänä toimineen Markku Markkulan mielestä nyt aletaan lähestyä lopputulosta. Tilaisuudessa käytettiin monenlaisia puheenvuoroja suunnitelluista torneista. Neuvottelut pysäköintiratkaisuista jatkuvat. Parkkitalon ylin taso ei nouse esitettyä ylemmäksi. Markkula nosti käydyistä keskusteluista ylös keskustelun Gräsanojasta ja Niittykumpu 5:n meluasian. Leikkipaikat ym. ovat nyt parantuneet, jatkossa kiinnitetään toiminnallisuuteen erityistä huomiota, esim. toritoimintaa tiettyinä aikoina. Loppukysymyksenä kysyttiin, miten suunnittelijat kokisivat itse muuttuvan ympäristön. Haluaisivatko he asua täällä? Sekä arkkitehti Sikiö, projektinjohtaja Saari, kuin puheenjohtaja Elo kokivat voivansa asua täällä joskus. Puheenjohtajat kiittivät yleisöä ja päättivät tilaisuuden vähän vaille yhdeksän. Muistion kirjasi: tilaisuuden sihteeri Merja Laurinkoski Muistion hyväksyi: tilaisuuden puheenjohtaja Markku Markkula