TUULINIITTY II, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LÄHTÖKOHTIEN JA TAVOITTEIDEN TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS. Keskiviikko klo Länsimetron konttori

Transkriptio

1 TUULINIITTY II, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LÄHTÖKOHTIEN JA TAVOITTEIDEN TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS Aika ja paikka: Keskiviikko klo Länsimetron konttori Osallistujat: tilaisuuden puheenjohtaja Pirjo Kemppi-Virtanen, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen arkkitehti Minna Järvenpää, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus / asemakaavayksikkö (KSK, ak) maisema-arkkitehti Aino Aspiala, KSK, ak suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen, KSK, liikennesuunnitteluyksikkö arkkitehti Jukka Turtiainen, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy maisema-arkkitehti Niina Alapeteri, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy suunnittelu- ja kehityspäällikkö Jaakko Länsiluoto, Metsä Group toimitusjohtaja Esa Kankainen, Asuntosäätiö tilaisuuden sihteeri, tekninen sihteeri Merja Laurinkoski, KSK, ak + reilut 20 osallista 1. Tilaisuuden avaus Tilaisuuden puheenjohtaja Pirjo Kemppi-Virtanen avasi tilaisuuden klo Puheenjohtaja esitteli tilaisuudessa esiintyvät henkilöt ja selosti tilaisuuden tarkoitusta. Hän kertoi, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavan tavoitteita ja lähtökohtia ja niitä esitellään tässä tilaisuudessa. Nyt on hyvä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä suunnitelmista jo ennen ensimmäistä nähtävillä oloa. 2. Tuuliniityn kaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet Arkkitehti Minna Järvenpää esitteli alueen ja suunnittelun lähtökohtia. Tässä tilaisuudessa esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnan päättämät tavoitteet. Tarkemmin suunnitelmiin voi tutustua netissä. Vuoden alussa järjestettiin arkkitehtuurikilpailu neljän kutsutun suunnittelutoimiston välille. Voittajan, Arkkitehtitoimiston Jukka Turtiaisen suunnitelmien pohjalta kaavoitusta viedään eteenpäin. Asuntosäätiö ja Metsä Group ovat saaneet alueelle suunnitteluvarauksen. Hyväksymiskäsittelyssä kaavamuutos menee lopulta kaupunginhallitukseen ja valtuustoon hyväksyttäväksi. Nykyään alueella toimii tenniskeskus ja koirapuisto. Suunnitelmat sijoittuvat tenniskeskuksen viereen, tenniskeskuksen vuokrasopimus on vuoteen 2020 saakka. Tenniskeskuksen alue irrotetaan kaavamuutosalueesta ehdotusvaiheessa. Arkkitehti kertoi myös muista suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä. Mm., että alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja huomioon on otettava myös Helsingin seudun erityiskysymykset. Pääkaupunkiseudulla asumista tulee tiivistää raideliikenteen äärellä. Alue sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja siksi autotontakin asumiskonseptia on pohdittu. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti tavoitteiden määrittelyssä, että rakennusoikeuden nostoa tulisi selvittää. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL 43, ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI KIRJAAMO@ESPOO.FI KAUPUNGIN KIRJAAMO, PL 1, ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI KIRJAAMO@ESPOO.FI STADENS REGISTRATUR, PB 1, ESBO STAD

2 2 Järvenpää kävi läpi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät kaavalliset tavoitteet suunnittelun pohjaksi. Näitä ovat mm. Alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus Asemakaavamuutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen tiebreak. Alueelle suunnitellaan myös opiskelija-asuntoja Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa Jatkosuunnittelussa tutkitaan, onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta. Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta Alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi. Asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti kahteen eri osaan Järvenpää kertoi, että tavoitteena on saada valmisteluaineisto nähtäville vuodenvaihteessa. Kaavaehdotus toivotaan tulevan nähtäville kesän 2014 paikkeilla. 3. Uuden asuinalueen suunnitelmat Arkkitehti Jukka Turtiainen esitteli viitesuunnitelmia, ja kertoi suunnittelun nykytilanteesta. Suunnittelun pohjaksi on tutkittu Tapiolan alkuperäisiä suurkortteleita, ja uutta aluetta on suunniteltu Tapiolan hengessä. Alue on mm. avoimesti läpikuljettava. Alueelle suunnitellaan puukerrostaloja - korkeimpaan kerrostaloon on ajateltu opiskelija-asumista. Suunnitelmia on laadittu kahteen vaiheeseen. I-vaiheessa alueesta on erotettu tenniskeskus. Turtiainen esitteli suunnitelmia ilma- ja havainnekuvina. Alueella panostetaan kevyen liikenteen väyliin. Pysäköintiperiaatteena on, että kaikki pysäköinti on maan alla. Tapiolan keskustaan voitaisiin kokeilla myös autottomia kortteleita, kuten nyt on jo Helsingin keskustassa ja Tikkurilassa. Kerrostalojen poikkileikkausperiaatteet esiteltiin, yli kahdeksankerroksinen puukerrostalo toimisi Suomessa pilottihankkeena. Kysymyksiä ja keskustelua: Korkeimmasta rakennuksesta kyseltiin. Rakennuksen korkeus on sama, mikä tulee olemaan Etelä-Tapiolan reunan uusien kerrostalojen korkeus. Esitettiin, että korkeimmat kerrosmäärät sijoitettaisiin kaava-alueen toiseen laitaan lähemmäksi Länsiväylää. Koettiin häiritsevinä, että kuvissa oli taloja, joiden tulemisesta ei ole vielä päätöksiä. Kritisoitiin, että havainnekuvissa oli rakennuksia, joita ei tosiasiassa Tapiolassa ole. Keskusteltiin yleiskaavan ja RKY:n (= valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) vaikutuksista asemakaavaan. Kyseltiin, voiko rakennuksia tulla alueelle, joka yleiskaavassa on esitetty viheralueeksi. Vastattiin, että niille ei tule rakentamista. Haluttiin tietää tarkemmin kerrosalamääristä. Nyt kerrosalamääräksi suunnitellaan noin krs - m², vaihe kakkosessa noin krs - m². Liikkumisesta keskusteltiin. Kiiteltiin, että kevyen liikenteen sillasta tulee suora yhteys keskustaan. Autopysäköinnin normina on yksi autopaikka / 100 kerrosneliötä kohti, osin alueelle esitetään vain vieraspaikkoja. Pysäköinnistä käytettiin puheenvuoroja puolesta ja vastaan, monet asukkaat korosti pysäköintipaikkojen tarvetta. Pidettiin utopiana asumista ilman autoja, liikkumista ei saa rajoittaa!! Onko erityisasumista tulossa vain siksi, ettei kunnon parkkialueita ole,

3 3 pohdittiin. Toisaalta tilanne nähtiin loistavana mahdollisuutena suunnitella autottomia kerrostaloja, idea on hyvä! Kun Tapiolaan tulee metro, perustelut autottomalle kokeilulle ovat hyvät, vastasi Järvenpää. Tuulikujalle ei toivottu runsasta liikennettä, yhteys Etelätuulentieltä olisi parempi. Ruotsinkielisestä koulusta tuotiin terveiset tilaisuuteen. Toivottiin, että Tuulikujan kautta kulkisi mahdollisimman vähän liikennettä. Lisäksi oltiin huolestuneita rakentamisen aikaisesta liikenteestä. Pennanen liikennesuunnittelusta kertoi, että alueelle tehdään kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa perehdytään tarkasti liikenneasioihin. Folkhälsanin talon paikoitusta on tarkoin mietittävä, kommentoitiin. Yhteys taloon olisi hyvä saada Etelätuulentieltä. Tuulikuja on ruuhkainen, kommentotiin. Pennanen kertoi, että alustavan tarkastelun pohjalta suunnitellaan Etelätuulentieltä suuntaisliittymää alueelle. Vieraspaikat on ajateltu toteuttaa kadunvarsipysäköintinä. (Jatkosuunnittelussa tutkitaan yleisten pysäköintipaikkojen sijoittamista kadun varteen. ) Tennispuiston edustaja toivoi, että vuokrasopimusta jatketaan. Tennispuisto on tarpeellinen henkireikä Tapiolassa. Arkkitehdin suunnitelmia myös kritisoitiin. Merituulentien suunnalta näkymä on liian muurimainen. Kilpailuaikana erityisasumisen muodoksi pohdittiin vanhuksille suunnattua Elä ja Asu - konseptia, mutta nyt ajatuksena on opiskelija-asumisen mahdollistaminen. 4. Puuasuntorakentaminen Suunnittelu- ja kehityspäällikkö Jaakko Länsiluoto kertoi, että suunnittelua on jatkettu suunnitteluvarauksen ehtojen mukaisesti. Länsiluoto kertoi Metsägroupin tavoitteista ja puukerrostalorakentamisesta meillä ja muualla. Suomessa ei ole aiemmin rakennettu näin korkeita puukerrostaloja, mutta esimerkkejä löytyy Saksasta (10-kerroksisia) ja Englannista (20-kerroksisia). Puukerrostaloissa paino on pilareiden varassa, ei kantavien seinien. Todennäköisesti 12- kerroksinen kerrostalo ei kuitenkaan olisi kokonaan puurakenteinen, vaan porrashuone tullee betonista. Puurakentamisen eduista kerrottiin. 5. Puistoalueen suunnitelmat Maisema-arkkitehti Niina Alapeteri kertoi, että suunniteltu puisto sijaitsee Hakalehdon ja uuden asuinalueen välissä. Nyt ollaan vasta idealuonnosvaiheessa ja mielipiteitä otetaan mielellään vastaan. Puiston historiasta, analyysistä, nykytilasta ja tavoitteista keskusteltiin ja puiston idealuonnosta, alustavaa puiston yleissuunnitelmaa, esiteltiin. Samalla kerrottiin puiston selkärangasta, purolaaksosta sekä hulevesiuomasta, silloista ja puiston eri toiminnoista. Alueelle on suunniteltu koulun pelikenttää ja lähiliikuntapaikkaa, leikki- ja koirapuistoa sekä hulevesiyhteyttä. Purolaaksossa puro muodostaa puiston selkärangan, se halutaan esiin, ylitse menee siltoja. Vakiintunut puistoreitistö säilyy myös. Suunnittelmaluonnoksessa on ehdotettu laajoja heinäistutuksia, pelikentän yhteyteen lähiliikuntapaikka. Puistoon halutaan toiminnallinen sydän; puisto kaiken ikäisille! Merituulentien ja Etelätuulentien kulma on kaupunkikuvallisesti tärkeä. Olisiko siinä hyvä paikka esim. skeittirampeille? Skeittipaikkaa vastustettiin, mutta myös sitä puoltavia puheenvuoroja

4 4 kuultiin. Rakentamisen alle jäävä koirapuisto on ehdotettu sijoitettavaksi alueen eteläosaan Länsiväylän lähelle. Pohdittiin alueen linnustoa, alueella on nähty esimerkiksi satakieli. Aspiala esitteli kaavoitusta varten tehtyä luontolausuntoa, jossa on tarkasteltu myös lintuja. Kysymyksiä ja keskustelua: Alkuun kyseltiin koirapuistosta, jota tarvitsevat monet alueella asuvat koiraihmiset. Alueelle tulee koirapuisto, joka on vähintään yhtä iso kuin nykyinen. Suunniteltu puro mietitytti. Puro haisee ajoittain, veden laatu on siinä heikko. Olisiko mahdollista johtaa siihen vettä? Suunnittelijat kommentoivat, ettei tällaista mahdollisuutta oikein ole. Vettä voisi johtaa vain HSY:n vesijohdosta, HSY tuskin tällaiseen toimeen ryhtyy. Keskitetty toimintapuisto aikuisille ja leikkipuisto lapsille sai kiitosta. Ajatus skeittipuistosta ei sitä vastoin paljon saanut, vaikka semmoiseen on alueella tarvetta. Eikö Jousenpuiston skeittipuisto riitä? Skeittialuetta vastustettiin useassa puheenvuorossa - betoniskeitti tuo melua. Toisaalta sitä kyllä myös kannatettiin, metelihän tulee nyt Merituulentieltä. Alueen asukkaat ovat kyllästyneitä räjäyttelyyn, ja toivoivat, ettei tämä aiheuta lisää räjäytyksiä. Aluetta ei jouduta räjäyttelemään, ennemminkin paaluttamaan. Suunniteltu puisto toivotettiin tervetulleeksi, alue on nyt ryteikköä. Täsmennettiin polkujen paikkoja. Ne tulevat kohtiin, joihin on maastossa syntynyt luonnollisesti oikopolkuja. Kasvillisuudesta pohdittiin, että poppelit olisi hävitettävä, terveleppä tms. on hyvä. Jatkosuunnittelussa toivotaan, että paikallisia asukkaita sekä koulua kuunnellaan. Millä tavalla luonnon monimuotoisuus on tässä otettu huomioon, kyseltiin. Maisema-arkkitehti Aspiala kertoi, että alueesta on tutkittu sekä luontoarvot että linnusto. Alueelta ei löytynyt ollenkaan merkittäviä luontoarvoja, alueella esiintyy kaupunkialueella esiintyviä lintuja. Haluttiin suunnittelijoiden huomioivan, että alue on ajoittain märkää peltoaluetta. Vettä ei silti ole jatkuvasti. Suunnittelija vastasi, että skeittialue voisi toimia tulvareittinä. Vesiasioita tullaan tarkentamaan suunnittelun edetessä. Tenniskeskuksen edustaja käytti pitkän puheenvuoron. On hienoa, että kansalaismieliteitä otetaan enemmän huomioon. Tenniskeskus on Tapiolalle tärkeä ja se halutaan säilyttää. On hyvä, jos yhteistyö kaavoituksen ja koulun välillä saadaan toimimaan. 6. Tilaisuuden päättäminen Lopuksi puheenjohtaja kertasi tilaisuudessa esiin tulleet asiat. Asukkaat viihtyvät Tapiolassa, joka on osin tiiviisti ja osin väljästi rakennettua, mutta jossa luonto on lähellä. Tilaisuus päätettiin noin klo Muistion kirjasi: Merja Laurinkoski, tekninen sihteeri Muistion hyväksyi:

5 puheenjohtaja Pirjo Kemppi-Virtanen 5