torstai klo Mainingin koulu (Karttoihin pystyi tutustumaan jo klo alkaen)

Transkriptio

1 alue SAMMALVUOREN ASEMAKAAVAN VALMISTELUAINEISTON ESITTELY- JA TIEDOTUSTILAISUUS Aika ja paikka: Osallistujat: torstai klo Mainingin koulu (Karttoihin pystyi tutustumaan jo klo alkaen) Kaupunkisuunnittelukeskuksesta: Espoonlahden vt. aluearkkitehti Meiri Siivola, AK arkkitehti Patrik Otranen, asemakaavayksikkö (AK) maisema-arkkitehti Mikla Koivunen, AK projektipäällikkö Marno Hanttu, liikennesuunnitteluyks. tilaisuuden sihteeri, tekn. siht. Merja Laurinkoski, AK Kaavamuutoksen hakijoiden edustajat: suurimman maanomistajan, Asuntosäätiön edustajat: toimitusjohtaja Esa Kankainen ja rakennuttajapäällikkö Eija Lopmeri sekä heidän konsulttinsa arkkitehti Pekka Vehniäinen, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy sekä vajaat 60 osallista 1. Tilaisuuden avaus Arkkitehti Patrik Otranen avasi tilaisuuden klo Arkkitehti esitteli tilaisuudessa esiintyvät henkilöt ja selosti tilaisuuden tarkoitusta. Sammalvuoren kaavan valmisteluaineisto on nyt nähtävillä, ja siitä toivotaan kommentteja. Otranen esitteli kaava-alueen rajauksen sekä suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet. Alueen suunnittelu liittyy osaltaan Länsimetron jatkeen suunniteluun. Mm. virkistysja toimitilarakennusten korttelialueen lisäksi tähän tulisi pientaloasutusta metroaseman lähelle. Kaavoituksen tärkeä tavoite on siis myös Sammalvuoren - virkistysalueen säilyminen. Alueelle ei ole nyt asemakaavaa, tämä kaava säilyttäisi suuren osan viheralueesta. Lisäksi kaavan myötä paranevat katuyhteydet. Esiteltiin yleiskaava, asukkaiden tavoitteita ja lopulta asemakaavan periaateratkaisu, mm. rakentamisen kokonaistehokkuus, virkistysalue ja katuverkosto. Alueesta on tehty luontoselvitys viime vuonna ja se esiteltiin. Alueella sijaitsee yksi arvokas purouoma, muuten keskeiset arvot liittyvät asukkaiden virkistymiseen. Suojeltavia, poikkeuksellisia luontoarvoja Sammalvuoressa ei esiinny. Otranen esitteli tarkemmin kaavan eri merkinnät (esim. AP-1) ja niiden sisältämät rakentamistehokkuudet sekä kertoi esitetyn kaavan mahdollistamista kerrosluvuista ja rakentamistehokkuuksista. Kaavamuutos mm. mahdollistaisi kaakkoiskulman huoltoaseman laajentamisen (600 m²). Huoltoaseman yhteyteen olisi mahdollista rakentaa myös ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) FAKSI (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FAX (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 2 pienipäivittäistavarakauppa. Länsiväylän varteen ehdotetaan toimitilakorttelia, jossa sallittaisiin myös liiketilaa enintään 200 m² yksiköissä. KTY-1 (Toimitilarakennusten korttelialue) - kortteli tulee länteen, Y-kortteli koilliseen. Y-tontti on varaus tulevaisuuden muuttuville tarpeille ja sille voisi tulla esim. koulutontti, päiväkoti tai jotain muuta palvelutoimintaa (esim. neuvola) ja pari pelikenttää. Suurin osa kaava-alueesta on merkittynä VL - merkinnällä (Lähivirkistysalue). Otranen kertoi, että ennen seuraavaa nähtävilläpitoa on tehty: - katuverkon tarkennukset - kunnallistekninen yleissuunnitelma - kaupunkikuvalliset laatutason tarkennukset sekä - meluntorjuntatarkennukset 2. Liikennesuunnittelijan puheenvuoro Projektipäällikkö Marno Hanttu kertoi liikennesuunnittelun tavoitteista, liikenteen lähtökohdista ja alustavista suunnitelmista. Hanttu esitteli melualueet ja liikenneennusteen sekä kertoi katujen poikkileikkauksista ja virkistysreiteistä. 3. Asuntosäätiön edustajan puheenvuoro Asuntosäätiön toimitusjohtaja Kankainen käytti puheenvuoron Asuntosäätiön - suurimman maanomistajan - näkemyksistä. Toimitusjohtaja kertoi, että: - alue sijaitsee lähellä metroasemaa - alueen nykyisiä asukkaita on jo tavattu muutaman kerran - suunnittelussa on pyritty ottamaan melut ja virkistysalueet huomioon - pyrkimyksenä on, että suunnitelmat häiritsevät ympäristöä mahdollisimman vähän - Espoossa on kova pula omakotitaloista - alue on pitkään ollut rauhassa - suunnittelun myötä viheralueen yhteydet ja tavoitettavuus tulevat paremmiksi 4. Kysymyksiä ja keskustelua hankkeesta Vapaamuotoisessa tilaisuudessa käytiin jatkuvaa vuoropuhelua asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä. Otrasen lisäksi kysymyksiin vastailivat aluearkkitehti Siivola, maisema-arkkitehti Koivunen sekä projektipäällikkö Hanttu. Kysymyksiä esiteltiin pitkin iltaa, mutta käsitellyt asiat on tässä muistiossa kerätty tähän. Kaavaratkaisut Ihmeteltiin, miksi pohjoisosan pientaloalueen tehokkuusluku e on 0.3. Tyskaksentiellä asuvan toive on, ettei sinne osoiteta noin tehokasta asumista. Sen sijaan Kattilalaaksontien reunaan voisi osoittaa tehokkaampaa rakentamista. Ihmeteltiin, kuinka tärkeää Asuntosäätiölle on parikymmentä asuintonttia. Asuntosäätiöstä kommentoitiin, että Asuntosäätiön mittakaavassa tällä on merkitystä - Espoon kaupunkikin myy vain omakotitalotonttia vuodessa. Hanke ei toki kaada eikä nosta Asuntosäätiötä, mutta alueen suunnittelua on nyt ryhdytty miettimään.

3 3 Suhde yleiskaavaan ja vanhoihin sopimuksiin Keskusteltiin yleiskaavan suhteesta asemakaavaan ja käytettiin useampi puheenvuoro, jossa toivottiin yleiskaavan mukaisen viheraluerajauksen säilyttäminen. Rajauksesta on myös merkintä yleiskaavan kaavamääräyksissä. Nyt ei noudateta voimassa olevaa yleiskaavaa, kommentoitiin. Puheenvuoroissa kummeksuttiin YK:n väheksymistä, eikö yleiskaavalla (YK) ole mitään merkitystä?! Toisaalta kommentoitiin, ettei nyt olla menty lain yli: YK on vain ohjeena asemakaavoitukselle. Poliitikot, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Paula Pöntynen, kokoomuksen varavaltuutettu Ari Konttas sekä vihreiden Maisa Siirala, Juhani Kytö ja Merva Mikkola käyttivät kukin puheenvuoronsa Sammalvuoren puolesta. Yleiskaava (YK) - rajaus on tehty aikoinaan harkiten ja sen mukaisesti pitäisi viheraluerajaus olla myös asemakaavassa. Vihreiden lausunto kaavasta on tulossa. Pöntynen korosti seudullista viheryhteyttä, Siirala haluaa pitää YK-rajauksesta kiinni, Mikkola yleiskaavan pykälistä. Konttas kertoi, ettei asemakaavoitus tule saamaan kokoomuksen hyväksyntää. Lisäksi Konttaksen mielestä Harmaakallio on metrovarikolle ykkösvaihtoehto. Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Juhani Kytö toi esille, että kaavaselostuksesta puuttuu maininta, että alue on osa Lounaisrannikon sopimusaluetta. Sopimuksessa on sovittu, että VL-alueet siirtyvät korvauksetta kaupungille. Miksi Länsiväylän varteen on sallittu vain toimistorakentamista? Siinä pitäisi sallia myös esimerkiksi urheiluhalli tai autokauppa. Esitettyä valmisteluaineistoa pidettiin muuten hyvänä, mutta Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaan yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta ei pidä muuttaa, sanottiin. Suunnittelijoiden toivottiin tutustuvan hallituksen perusteluihin MRL:stä. Liikenneasiat Liikenteestä keskusteltiin paljon. Alueen liittymisestä muuhun katuverkkoon keskusteltiin useamman kerran. Nöykkiönkadun tilanne on jo nyt kovin ruuhkainen johtuen useista liittymistä ja liikennevaloista. Miten kapasiteetti voisi kestää lisääntyvän liikennemäärän, kyseltiin. Toisaalta mahdollisista uusista liikennevaloista kysyttiin myös. Projektipäällikkö Hanttu kertoi, että alueesta on tehty toimivuustarkastelu. Tilanne on huolestuttava ja toiset liikennevalot on pakko ottaa käyttöön. Periaatteessa Nöykkiönkadun ja uuden kokoojakadun liittymä on tutkittu toimivaksi ja mahdollistaa myös vaihtoehtoisen liittymäratkaisun (valo-ohjattu sekin). Lähiympäristön liittymät kuitenkin paranevat (Ruukinsilta, Saunalahden eritasoliittymä) ja sitä myöten varmaan myös tämän alueen liikenneolot. Monet asukkaat olivat epäuskoisia tilanteen parantumisen suhteen. Useammassa puheenvuorossa ehdotettiin, että Sammalvuoren liikenne (esim. Tyskaksentieltä) ohjattaisiin Länsiväylän alitse käyttäen nykyistä Länsiväylän

4 4 rampin alikulkutunnelia. Tämä olisi varmaan hyvä myös metron liityntäliikenteen busseille ja pelastuslaitokselle. Projektipäällikkö Hanttu piti ideaa tutkittavana vaihtoehtona. Liikennemäärät keskusteluttivat. Keskusteltiin, miten liikennemäärät jakaantuvat katuverkostoon; paljonko odotetaan liikennemäärien kasvavan esim. Tyskaksentiellä tai Kattilavuorentiellä. Kattilavuorentien mutka on nykyisinkin hankala. Suunnittelijat lupasivat tarkastella kohdetta tarkemmin; tarvittaisiinko siihen esim. pieni kiertoliittymä. Tarkemmat liikennetarkastelut tehdään nyt käynnissä olevan valmisteluvaiheen jälkeen. Tyskaksentielle ja varsinkin Heusintielle osoitetut asumisen liikennemäärät puhuttivat. Huoli liikenteen lisääntymisestä oli suuri, eikä läpiajoliikennettä haluta kadulle. Tyskaksentien / Heusintien katusuunnitelmat saivat voimakasta kritiikkiä, kun pohdittiin, ettei Heusinmäki välttämättä tule edes normaaliin ajoneuvo-liikenteeseen. Miten niin tämän kohdan (Heusinmäki) liikenneratkaisu on niin vaikea toteuttaa? Kommentoitiin, ettei 10 % kaltevuus tee kadusta mitenkään huonoa. Hanttu kertoi, että viidesosa kokoojakadun liikenteestä on yleensä läpiajoliikennettä. Tyskaksentien liikennemäärä tulee ennusteiden mukaan olemaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Otranen kommentoi, että alueen liikennesuunnittelu on haasteellista korkeuserojen takia. Jyrkän kadun toiminta voi olla talviliukkaalla ongelmallista ja katujen pitää toimia myös pelastusautoreittinä. Oltiin yhtä mieltä siitä, että katujen turvallisuus on tärkeintä. Nykyisen rakentuneen alueen liikenne ohjataan nykyisiä katuja pitkin. Uusille alueille rakennetaan omat kadut, joita pitkin niiden liikenne pääsääntöisesti hoidetaan. Ihmeteltiin, että YK:n kevyen liikenteen varaus ei näy asemakaavassa. Otranen vastasi, että tämä on kyllä myös asemakaavassa ja esitteli tarkemmin kevyen liikenteen yhteyksiä. Tonttiyksikkö selvittelee käytännössä tätä asiaa tarkemmin. Viheralueen kutistumisesta ei pidetty, mutta kaavassa esitetty ohjeellinen kuntopolku ja muut kevyen liikenteen yhteydet saivat kiitosta. Toivottiin kevyen liikenteen väylää Kattilanlaakson suuntaan. On ajateltu, että sellainen tulisi pääkadun varteen, vastasi suunnittelija. Toivottiin, että Kattilalaaksonkadun reunan pitäisi näkyä kaavassa - sen kehittäminen on myös tärkeää. Keskusteltiin kaavan ulkopuolisista Kiviruukin ja Kattilalaakson liikenteestä. Keskusteltiin alueen melutasosta. Melua tulee muualtakin kuin Länsiväylältä, esim. länsipuolen teollisuusalueelta, kerrottiin. Myös ehdotettu uusi katu toisi alueelle lisää melua. Suunnitteluun pitäisi sisältyä melueste. YK:n virkistysalueelle meneminen aiheuttaa meluhaittoja. Suunnittelija kommentoi, että isompi merkitys melusta tulee Länsiväylältä - hitaampi katu aiheuttaa vähemmän melua.

5 5 Myös rakentamisen aikaisesta rekkarallista oltiin huolissaan. Toteutus lienee kuitenkin portaittaista. Joukkoliikenteen reiteistä kyseltiin myös, siitä ei vielä ole mitään suunnitelmaa. Muuta Ihmeteltiin, että kaavoitus on yleensä lähtenyt liikkeelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut alueen kaavoituksesta. Kaavoitus on lähtenyt liikkeelle jo tammikuun 2011 vireilletulo - kuulutuksella. Nyt pyritään valmisteluaineistosta kuuntelemaan kaikkia tasapuolisesti, myös alueen suurinta maanomistajaa Asuntosäätiötä Kysyttiin, pitääkö naapurin antaa omasta tontistaan osa tonttikadulle? Ei, suunnittelija kertoi, että kaavaluonnoksessa on piirustustekninen virhe ja tämä asia korjataan! Jokaisella tontilla tulee kuitenkin olla liittymä, ei kuitenkaan väkisin naapurin kanssa. Ihmeteltiin palolaitoksen uutta sijaintia. Pelastuslaitos on toivonut tätä sijaintipaikakseen. 5. Jatko ja aikataulu, tilaisuuden päättäminen Otranen piti erityisen tärkeänä tässä vaiheessa tullutta palautetta. Valmisteluaineisto on nyt nähtävillä ( ) ja kaikki kirjallinen palaute toivotettiin tervetulleeksi. Osallisia kiitettiin aktiivisuudesta tässä tilaisuudesta. Otranen kertoi kaavoituksen jatkosta, kaupunkisuunnittelulautakunta päättää ehdotuksen nähtävilletulemisesta. Tilaisuus päätettiin noin viisitoista vaille kahdeksan. Muistion kirjasi: Merja Laurinkoski, tilaisuuden sihteeri Muistion hyväksyi: Merii Siivola, Espoonlahden vt. aluearkkitehti