Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Matinkylä, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Matinkylän keskus II Matinkallio, Tynnyripuisto, alue Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. (09) Anu Lämsä, puh. (09) Olli Koivula, puh. (09) Outi Ruski, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linjaautoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linja-autoterminaalista. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että - kohdan 1.2 loppuun tehdään lisäys: Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena. - päätösehdotuksen kohdan 1.4 toiseksi virkkeeksi lisätään lause, joka kuuluu: Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. - päätösehdotuksen kohdan 1.4. loppuun lisätään lause, joka kuuluu: Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 - kohdassa 1.5 toinen virke, joka on ehdotuksessa Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. korvataan seuraavalla: Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Hyväksyttiin varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Suvi Karhu. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä. 1.4 Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linjaautoterminaalista. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun. Oheismateriaali - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Havainnekuva perustuu Espoon tilakeskuksen asemakaavoitusta varten tilaamaan uimahallin ja koulun sisältävien rakennusten esisuunnitelmaan, jota laatii Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulun, aikuislukion, nuorisotilan, uimahallin, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asumisen sekä Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen nykyisen Tynnyripuiston eteläpuolelle sekä hyvinvointi-teemaa tukevan työpaikkakorttelin rakentaminen Tynnyripuiston ja Tiistinniityn puiston pohjoisosaan. Tynnyripuistosta kehitetään Matinkylän keskustapuisto. Puiston kautta järjestetään sujuvat kevyen liikenteen yhteydet alueen läpi. Puntaritien jatketta Länsiväylän alitse kehitetään kevyen liikenteen yhteytenä ja sille tutkitaan ajoneuvoyhteyttä Piispanporttiin. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin tontille 1 asuinkerrostalojen tai palveluasumisen rakentaminen. Suunnittelualueen koko on noin 12,0 ha. Suunnittelualueelle mahdollistetaan uutta rakentamista noin k-m 2, josta julkisia ja yksityisiä palveluita mukaan lukien hotelli olisi noin km2, asumista noin km2 ja työpaikkoja noin 8600 km2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu lukuun ottamatta korttelia sekä osaa Länsiväylästä, Piispanportista, Puntaritiestä, Markkinakadusta, Suomenlahdentiestä, Tiistiläntiestä, Pyyntitiestä ja Leiliteistä sekä osaa virkistysalueista. Alueelle suunniteltiin Meri- Matin koulun lisäksi Matinkylä - Olari- alueen uimahallia ja liikuntahallia sekä puistoa ja Länsiväylän alittavaa katua. Matinkylän suuralueen liikuntahalli on myöhemmin päätetty rakentaa Suurpellon alueelle osana Opinmäen kokonaisuutta. Espoon kaavoituskatsauksessa 2011 ja 2012 alue on nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio Korttelin omistaja on esittänyt asemakaavan muutosta ensimmäisen kerran neuvottelussa tammikuussa Asemakaavan muutoksen vireilletulo korttelin ja Pyyntitien osalta on kuulutettu Hakemus asemakaavan muutosta varten on jätetty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos (EKYJ) päätti, että uusi Meri- Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon. Meri- Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Kaupungin Elä ja Asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle Metroasemaa. Elä ja Asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. Kaavoituksen ja muiden toimenpiteiden osalta on koko ajan korostettava kokonaistaloudellisuutta ja maankäyttömaksuilla saatavia tuloja, jotta tärkeät hankkeet saadaan myös toteutumaan. Lisäksi EKYJ kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua kohdan 1 mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri- Matin koulu viimeistään vuonna Länsiväylän, Piispanportin, Puntaritien, Markkinakadun, Suomenlahdentien, Tiistiläntien ja Leilitien osien sekä Suomenlahdentien varrella suunnittelualueen lounaiskulmassa olevan puistoalueen ja Länsiväylän pohjoispuolella olevan puistoalueen osalta asemakaava kuulutettiin vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen kuvaus Suunnittelualue on pääosin osa laajaa asemakaavaa vuodelta 1998, jolloin Matinkylän uuden peruskoulun tontin ja Tynnyripuiston lisäksi Länsiväylän

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 eteläpuolelle kaavoitettiin kauppakeskus, työpaikka- ja asuntokortteleita. Koulun tontin rakentamisesta järjestettiin myöhemmin arkkitehtikilpailu, jonka tuloksena suunniteltiin Meri- Matin koulu hankevaiheeseen saakka. Koulu jäi rakentamatta. Koululle varatulla tontilla Suomenlahdentien pohjois-puolella on kallioinen ja puustoinen kumpare, rakentamatonta hiekkakenttää ja Matinkylän metroaseman huoltotunnelin rakennustyömaa. Suunnittelualueen pohjoisosaa hallitsee Länsiväylä ja sen eteläpuolella Tynnyripuisto. Tynnyripuiston kautta on rakennettu tärkeät alueen ohittavat pohjois-eteläsuuntainen (Olarista meren rantaan) ja itä-länsisuuntainen (Tiistilästä itään) kevyen liikenteen reitit. Tynnyripuisto jatkuu länteen kapeana Tiistinniitynpuistona. Puistossa virtaa Dystbäcken. Alueen eteläosassa Suomenlahdentien ja Pyyntitien välissä olevan korttelin työpaikkatontti 1 kuuluu Tiistilän laajaan asemakaavaan 1970-luvulta. Korttelissa oleva pienteollisuusrakennus maantasopysäköinteineen on rakennettu 1980-luvulla. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi kortteleita ja puistoja ympäröiviä katualueita: osa Piispanporttia, Puntaritietä, Markkinakatua, Suomenlahdentietä, Tiistiläntietä ja Leilitietä. Espoon kaupunki omistaa katualueet, liikennealueen asemakaavoitetuilta osiltaan, puistoalueet sekä korttelin Kortteli on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavoittamaton liikennealue on pääosin Suomen valtion / tiehallinnon omistuksessa. Rakennettu ympäristö Suunnittelualuetta rajaa kolme eri-ikäistä ja tyyppistä asuinaluetta luvulla hyvin nopeaan tahtiin kaavoitetun ja rakennetun vanhan Matinkylän pohjoispuolelle on kaavoitettu muutama kortteli 1990-luvulla. Iso Omena ympäristöineen on kaavoitettu ja rakennettu ja 2000-luvuilla. Tiistinniityn asuin- ja työpaikkakorttelit alueen länsipuolella on kaavoitettu 1980-luvulla. Asemakaavat ovat toteutuneet asuntorakennusoikeuden osalta. Suunnittelualueen eteläpuolella korttelissa on 1990-luvulla rakennettu 7-kerroksinen asuinkerrostalo, jossa asutaan myös katutasossa, ja 4-kerroksinen pysäköintitalo, sekä korttelissa asuinkerrostalo, jonka rakentamista varten asemakaava on vahvistettu jo vuonna Kaupunkikuvallisesti rakentaminen suunnittelualueen eteläpuolella edustaa mittakaavaltaan ja kaupunkikuvaltaan tyypillistä ja melko vaatimatonta lähiöiden rakentamista luvuilla. Yleissävyltään rakennukset ovat vaaleita. Suunnittelualueen länsipuolella 1990-luvulla rakennetun Tiistinniityn asuinalueen eteläosassa on asuinkerrostalokortteli ja pohjoisosassa kaksi pientalokorttelia ja Tiistinniityn puistoa. Kerroskorkeudet ovat eteläosassa kolme ja pohjoisosassa yhdestä kahteen. Yleissävyltään rakennukset ovat vaaleita.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Suunnittelualueen itäpuolella on 2000-luvulla rakennettuja noin 8-kerroksisia asuinkerrostaloja, jotka rajaavat Tynnyripuistoa selkeänä vaaleiden asuinkerrostalojen nauhana. Asuinkerrostalojen ensimmäisissä kerroksissa asutaan. Eteläisimmän asuinkerrostalon piha tullaan suojaamaan meluaidalla osana metrokeskuksen asemakaavan toteuttamista. Suunnittelualue liittyy Matinkylän metrokeskukseen kaakkoiskulmasta. Metrokeskukseen on suunniteltu metroasema, bussiterminaali, liiketilaa, palvelutilaa ja aukio. Rakennuksen korkeus saa asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla +33. Rakennus on yleissävyltään vaalea. Metrokeskuksen länsijulkisivu muodostuu veistoksellisesta, yhtenäisestä ja umpinaisesta rakennuksen osasta, jossa on myös sisäänkäynti ja ajo bussiterminaaliin tasolta Markkinakadun ylittävä kevyen liikenteen siltavaraus sisältyy suunnittelualueeseen. Siltavaraus kulkee tasossa Kaupunkikuva Suunnittelualueen ympärillä kauppakeskus ja sen länsipuolelle rakennetut asuinkerrostalot edustavat kaupunkikuvallisesti melko laadukkaasti rakennettua kaupunkiympäristöä poiketen lähiöille tyypillisistä vaatimattomammista asuinkortteleista, joissa viimeistely on vähäisempää ja julkisivujäsentely yksitoikkoisempaa. Tynnyripuiston puusto, kalliokumpare ja Dystbäckenin purouoma muodostavat kaupunkikuvallisesti kauniin säilytettävän kokonaisuuden. Suunnittelualueen itäpuolella olevat asuinkerrostalot rajaavat puistoa selkeästi korkeutensa ja yhtenäisen rakennustapansa vuoksi. Suunnittelualueen länsipuolella rakennukset on sijoitettu eri suuntiin ja korkeudet vaihtelevat muodostamatta selkeää kokonaisuutta. Suunnittelualueen eteläpuoli on kaupunkikuvallisesti sekava. Pohjoisessa Länsiväylä katkaisee alueen visuaalisesti. Länsiväylän maantieympäristö näkyy puiston pohjoisosaan kumpareelle ja sen pohjoispuolelle esteettömästi ja heikentää puiston viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Matinkylän metrokeskus tulee kauppakeskuksille tyypillisesti tarjoamaan umpinaista julkisivua. Suomenlahdentielle Piispansillan ja Markkinakadun välille ei mahdu katupuita. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien risteystä rajaavat kaupunkikuvallisesti vaatimaton pysäköintitalo, työpaikkatontin pysäköintialue ja rakentamaton koulun korttelialue. Matinkylän metrokeskuksen kaakkoiskulmaan on kaavoitettu 16-kerroksinen asuinrakennus merkitsemään kaupunkirakenteellisesti tärkeää paikkaa. Myös Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alueelle on suunniteltu 16-kerroksisia rakennuksia siellä olevien lisäksi. Näiden rakennusten korkeudet ovat tasolla noin Metrokeskuksen korkeus voi asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla +33. Suunnittelualuetta ympäröivien asuinrakennusten korkeudet ovat itäeteläpuolelle tasolla ja länsipuolella alle tason + 19.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Viheralueet Suurin osa Matinkylän vihreydestä koostuu laajojen asuinkortteleiden istutuksista. Varsinaisia puistoja Matinkylässä on vähän asukasta kohden. Nykytilassaan Matinkylän keskustan viheralueet ovat jääneet liikenneväylien ja suurten rakennushankkeiden varjoon. Puistot ovat kutistuneet viherväyliksi tai pirstaleisiksi pieniksi puistoalueiksi, mistä johtuen varsinaisille puistotoiminnoille ei ole tilaa. Puistoalueet on rakennettu vaatimattomasti ja ne ovat yleisilmeiltään kuluneita. Osa viheralueista on huonossa kunnossa ja jatkuvan hoidon ulkopuolella. Pirstaleisuudesta johtuen Matinkylän julkinen viheralueverkosto on vaikeasti hahmotettavissa ja kevyt liikenne on ohjautunut viheryhteyksien sijaan vilkkaasti liikennöityjen väylien jalankulkualueille. Puistojen määrää on vaikea mittavasti lisätä täydennysrakentamisen paineessa. Kuitenkin kaupunkirakenteen tiivistämisestä saavutettavat ekologiset edut menetetään, jos asukkaat hakeutuvat ulkoilemaan automatkan päähän. Tynnyripuistolla on merkittävä asema alueen viihtyisyyden turvaamisessa. Kaava-alue sijoittuu kahdelle puistoalueelle: Tynnyripuistoon ja osittain Tiistinniitynpuistoon. Voimassa olevassa asemakaavassa Tynnyripuisto ja Matinkylän uuden peruskoulun tontti muodostavat väljän julkisen palvelun kokonaisuuden vastapainoksi suurelle kauppakeskukselle ja tehokkaasti rakennetuille asuntotonteille. Tynnyripuisto on rakennettu yhtä aikaa itäpuolella olevan alueen kanssa luvuilla. Huolimatta puistoalueen nuoruudesta, sen rakenteet ovat voimakkaasti kuluneet. Lisäksi alue on jäänyt muusta ympäristöstään jossain määrin irralliseksi elementiksi mm. koulun korttelialueen rakentamattomuuden vuoksi. alueen ongelmallisuutta lisää myös, ettei puistoa ole suojattu Länsiväylältä kantautuvalta liikennemelulta. Reitit läpi puiston on rakennettu. Tynnyripuistoa hallitsee kalliokumpare, sen luoteispuolella Tiistiniitynpuistoon johtuva hulevesiuoma, Dystbäcken, ja Länsiväylälle jyrkästi nouseva meluvalli. Tiistiniitynpuisto on luonteeltaan läpikulkupuisto, jota hallitsee Dystbäcken. Dystbäcken johtaa vettä laajalta alueelta Olarista kohti Finnoota ja vesiaihe puiston osana on viehättävä. Kalliokumpareella on kauniita vanhoja puita ja kivimuuria. Myös alueen lounais- länsipuolella puusto on hyvin säilynyttä. Tätä puiston osaa häiritsee Länsiväylän läheisyys, kova liikenteen melu ja pöly. Asemakaavan mukaisen Tynnyripuiston ja koulun korttelin alueelle teetettiin yleissuunnitelma syksyllä Suunnittelun tavoitteena oli tutkia, minkälaista lisäarvoa Matinkylän keskustaan saataisiin, mikäli alue kaavoitettaisiin lähes kokonaan puistoksi. Suunnittelu käsitti myös länsipuolella olevan Tiistinniitynpuiston alueen. Yleissuunnitelmaa tarkistetaan koulu- ja uimahallirakennuksia koskevien kaupungin johtoryhmän ja EKYJ:n päätösten mukaisiksi. Liikenne Suunnittelualueen pohjoisosassa Länsiväylän liikennemäärä vuonna 2030 on ennusteen mukaan peräti noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Länsiväylälle laaditun tiesuunnitelman mukaiset järjestelyt korostavat

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Piispansillan asemaa Matinkylän keskuksen sisääntulokatuna. Piispansillan itäramppien valmistuessa pääyhteys Matinkylään Helsingin suunnasta on Piispansilta. Liikennemäärät kasvavat Piispansillalla merkittävästi. Länsiväylän tiesuunnitelmaan sisältyy Tynnyripuiston melusuojausta, jonka lisäksi puiston puolelle tarvitaan lisää melusuojausta, jotta puiston melutaso saadaan sallituksi alle 55 db. Länsiväylän alitse pääsee Puntaritien jatkeen kohdalta kahden kevyen liikenteen tunnelin kautta. Tunnelit eivät vastaa laatutasoltaan kahta kaupunginosaa yhdistävää kevyen liikenteen tunnelia. Merkittävimmät suunnittelualueeseen rajautuvat kadut ovat Suomenlahdentie ja Markkinakatu. Vuonna 2010 liikennemäärä Suomenlahdentiellä oli ajoneuvoa arkivuorokaudessa, vuonna 2035 liikennemäärän ennustetaan olevan noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Suomenlahdentie Tynnyripuiston eteläreunassa on alueellinen kokoojakatu, jonka merkitys katuverkossa kasvaa Finnoon kehittyessä. Suomenlahdentien suunniteltu jatke avaa yhteyden Matinkylästä Finnooseen. Markkinakatu alueen itäpuolella on nykyisin päättyvä katu, jonka kautta bussit tulevaisuudessa ajavat terminaaliin. Kunnallistekniikka ja metron maanalaiset rakenteet Suunnittelualueen läpi kulkee alueen vesi- ja viemäriverkostoa sekä kaukolämpöputkistoa. Tynnyripuiston keskiosassa, länsireunassa sijaitsee säätöventtiiliasema. Metron raiteenvaihtohalli sijaitsee kaava-alueella Suomenlahdentien uuden linjauksen kohdalla ja metron huoltotunneli sen pohjoispuolella noin tasossa Metron suunnitellut läntinen sisäänkäynti sekä paineentasauskuilu ja siihen liittyvä poistumisporras sijaitsevat kaavaalueen etelä- ja kaakkoisreunassa. Sisäänajo metron huoltotunneliin sijaitsee Tynnyripuiston länsireunassa säätöventtiiliaseman vieressä. Kaava-alueen louhinta tulisi 36 metrin etäisyydellä raiteenvaihtohallista rajoittaa tasoon -1 ja sitä kauempana tasoon -3. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Ote maakuntakaavasta, yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus asemakaavojen sisällöstä on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Maakuntakaava Alueella on voimassa lainvoimainen ( ) Uudenmaan maakuntakaava, jossa alue on moottoriväylän ja keskustatoimintojen läheisyydessä sijaitsevaa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata.

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alueen pohjois-osa on varattu virkistysalueeksi (V), keskiosa julkisten palveluiden alueeksi (PY) ja eteläisin osa asuntoalueeksi (A). Alueen läpi on merkitty virkistysyhteydet pohjois-eteläsuunnassa alueen itä-reunaan ja koillinen - lounaissuunnassa alueen pohjois-osaan. Pohjoisessa aluetta halkoo moottoritie, etelässä alueellinen kokoojakatu. Lisäksi alueen läpi kulkee maanalainen raide. Suunnittelualueen itä-puolella on keskustatoimintojen aluetta (C-K), joka jatkuu Länsiväylän pohjoispuolella kehitettävänä keskustatoimintojen alueena (ruudutettu C-K), länsi- ja eteläpuolella asuntoalue (A) ja Länsiväylän reunassa kehitettävä (ruudutettu) alue, johon on merkitty sekä työpaikka-alue (TP) että asuntoalue (A). Voimassa oleva asemakaava Pääosalle asemakaavoitettavaa aluetta on vahvistettu Matinkylänkeskus II Matinkallio-asemakaava. Alueen etelä- ja keskiosaan on kaavoitettu opetus- ja päiväkotitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOS), jolle on osoitettu ohjeellisella merkinnällä alue kahdelle urheilukentälle. Alueen pohjoisosassa on Tynnyripuisto (VP-1) ja itä-reunassa Kalapolku. Alueen kaakkoiskulmassa oleva osa Suomenlahdentiestä kuuluu Matinkylän keskus II Matinkallio-asemakaavan muutosalueeseen, jolle asemakaava on hyväksytty Alueen kaakkoiskulmassa oleva osa Markkinakadusta kuuluu Piispanportti (Matinkylän metrokeskus-asemakaavaan), joka on vahvistettu Läntinen reuna Tynnyripuistosta, Tynnyripolku ja osa Leilitiestä alueen länsireunassa sekä kaavoitettu osa Länsiväylästä ovat osa Tiistinniitty I- asemakaavaa, joka on vahvistettu Tiistiinniitty- puiston osa, jossa risteilee Tiistiinniitynreitti, kuuluu Tiistinniitty I A-asemakaavaan, joka on vahvistettu Alueen eteläosassa oleva osa Suomenlahdentiestä, osa Pyyntitiestä, osa Tiistilänteistä ja kortteli kuuluvat Tiistilä- asemakaavaan, joka on vahvistettu Alueen pohjoisosassa osa liikennealueesta kuuluu Piispankyläasemakaavaan (vahvistettu ), virkistysalueesta Piispankylä, muutos-asemakaavaan (hyväksytty ) ja liikennealuetta ja virkistysaluetta Piispanmäki-asemakaavaan (vahvistettu ).

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia uusimmasta vanhimpaan, päätösten asemakaava-aluetta koskevan osan sisällöstä lyhyesti EKYJ päätti, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon. Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Kaupungin Elä ja Asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle Metroasemaa. Elä ja Asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. Kaavoituksen ja muiden toimenpiteiden osalta on koko ajan korostettava kokonaistaloudellisuutta ja maankäyttömaksuilla saatavia tuloja, jotta tärkeät hankkeet saadaan myös toteutumaan. Lisäksi EKYJ kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua kohdan 1 mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri-Matin koulu viimeistään vuonna Kaupunkisuunnittelulautakunnan työseminaarissa todettiin, että Matinkylän uimahallin ja palveluiden rahoituksesta päätetään tulevan talousarvion yhteydessä. Palvelujen mitoituksesta, asukasmääristä, rakennusoikeuden määrästä sekä toteuttamisen kustannus- ja tulovaikutuksista eri vaihtoehdoissa tulee olla laskelmia kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Matinkylän metroaseman lähialueiden kehittämislinjauksia: Matinkylän keskustaa rakennetaan kaupunkimaisen tehokkaasti huolehtien samalla riittävistä ja laadukkaista palveluista. Tavoitteena on asuntokortteleista saatavilla tuloilla mahdollistaa erityisesti uimahallin ja puistojen rakentaminen. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Tynnyripuiston alueelle tutkitaan uimahallin sijoittamista, laadukasta ympäristön mittakaavan huomioivaa asumista ja puistoja tärkeänä osana Matinkylän keskustaa. Länsiväylän varteen kaavoitetaan tehokasta työpaikka-aluetta. Matinkylän Palvelutori tarjoaa Matinkylän metroaseman läheisyyteen sijoittuvat kaupungin järjestämät kaupunki- ja aluekeskustasoiset palvelut esteettömästi, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asemakaavoja tarkistetaan tarpeen mukaan mahdollistamaan palvelujen toteuttaminen tavoiteaikataulussa. Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona selvitetään mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metrokeskukseen kävelysillalla. Näin uimahalli saadaan luontevasti liittymään metrokeskukseen ja Tynnyripuistoon. Matinkylän koulu sijoitetaan joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän. Paikka selvitetään tarkemmin ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla.

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13 Viherrakentamisessa panostetaan laatuun ja kulutuskestävyyteen. Matinkylän keskustasta luodaan toimivat ja viihtyisät yhteydet laajemmille viheralueille Keskuspuistoon, meren rantaan, Finnoonlaaksoon ja Gräsanojan laaksoon. Alueen toteutuksessa panostetaan viihtyisiin oleskeluaukioihin ja kulkureitteihin. Liikenteen toimivuus varmistetaan Matinkylän keskustassa liikennemäärien kasvaessa. Samalla kehitetään kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Kehitetään kävely ja pyöräily -akselia metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva reitti Matinkylästä Olariin Länsiväylän ali. Suunnitellaan itä-länsisuuntainen laatukäytävätasoinen pyörätie Finnoosta Suomenlahdentien suuntaisesti Matinkylään ja edelleen Helsingin suuntaan. Metrokeskuksen saavutettavuus kävellen, pyöräillen, ajoneuvoilla ja bussien liityntälinjoilla eri suunnista otetaan huomioon alueen asemakaavoituksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Matinkylän metrokeskuksen asemakaavan siten korjattuna, että asemakaavasta rajattiin pois Puntaritien ja Piispanportin alikulun alue. Tämän alueen ratkaisu siirrettiin tehtäväksi osana Tynnyripuiston alueen asemakaavaa Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti Matinkylän metrokeskuksen asemakaavaehdotusta ja sitä täydentäviä suunnitelmia korjattaviksi siten, että voitiin osoittaa Ison Omenan, bussiterminaalin, autopaikoituksen, metroaseman ja uimahallin muodostavan imagollisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen kokonaisuuden, jossa on helppo kulkea ja joka avautuu muuhun Matinkylään toriaukioineen ja muine jalankulun yhteyksineen. Koska tavoitteena oli toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa oleva kokonaisuus, niin edellä olevan lisäksi tuli selvittää mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä ja myös korkeaa rakentamista Matinkylän ydinalueilla, erityisesti Suomenlahdentien varrella mm. rakennuskannaltaan uusiutuvien tonttien osalta ja Tynnyripuiston kaavoituksen yhteydessä erityisesti Länsiväylän tuntumassa. Matinkylän koulun sijoittaminen joko terveyskeskuksen tontille tai Suomenlahdentien länsipäähän ottaen huomioon väestön painopistealueiden kehitys näillä suunnilla tuli selvittää. Kalapuistoon sijoittuvan uimahallin vaihtoehtona tuli selvittää mahdollisuus toteuttaa uimahalli Markkinakadun eteläpäähän, välittömästi metrokeskuksen länsipuolelle, yhdistettynä metroasemaan läntisellä sisäänkäynnillä ja metrokeskukseen kävelysillalla. Lisäksi tuli osoittaa Matinkylän keskustan puistojen ja viherrakentamisen merkitys viihtyvyydelle ja alueen imagolle Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan hyväksymät Piispanportin ja sen lähialueiden asemakaavoituksen laadinnan ohjeet edellyttävät nyt käsittelyssä olevan alueen laajempaa tarkastelua, pikaista asemakaavoitusta ja rakentamisen nopeaa valmistelua. Lautakunta kiirehtii kaupungin päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla erityisesti uimahallin rakentaminen voidaan tehdä yhtenäisenä rakennuskokonaisuutena osaksi metrokeskusta ja näin myös lisätä metron vetovoimaisuutta. Lisäksi lautakunta antoi toimintaohjeeksi, että bussiliikenteen liittymäliikennettä ei

14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 14 tulisi toteuttaa Markkinakadun kautta, vaan nopeuttaa kaava-alueen länsipuolisen alueen suunnittelua ja rakentamista siten, että bussiyhteyksiä ja muuta liikennettä voidaan hoitaa Tynnyripuiston alle rakennettavan katuyhteyden avulla Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa Piispanportin kaava-alueen ulkopuolisia, kaava-alueeseen liittyviä alueita koskevat ohjeet seuraavasti: Jatkosuunnittelussa tulee koko ajan tarkastella metrokeskusta laajempaa aluetta kokonaisuutena tavalla, jonka lautakunta on tässä ja aiemmissa päätöksissään edellyttänyt. Kevään 2011 aikana jatketaan Länsialueen (Tynnyripuisto ja ympäristö) suunnittelua asumisen ja virkistyksen käyttöön sekä varaudutaan korvaavan bussiyhteyden toteuttamiseen tunneloituna ratkaisuna. Matinkylän peruskoulun tarvitsema asemakaavan muutos laaditaan valittavan sijaintivaihtoehdon mukaiselle alueelle. Kiirehditään jatkosuunnittelua ja toteutusta, jonka mukaan Ison Omenan länsipuolinen bussiliikenne terminaaliin Länsiväylältä tulee Tynnyripuiston alle toteutettavaa tunnelia. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Toiminnalliset tavoitteet Asemakaavalla mahdollistetaan kolmen palvelurakennuksen rakentaminen. Uimahallirakennuksen tarjoamia palveluja täydennetään kylpyläosalla. Hotellirakennus ja siihen sijoittuva palvelutila tulevat profiloitumaan alueen hyvinvointiteeman mukaan. Rakennus liitetään Matinkylän metrokeskukseen sillalla, johon liittyy palvelutilaa. Rakennukseen sisältyy myös asuntoja, joiden piha sijaitsee rakennuksen matalamman osan katolla. Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti on osa rakennusta. Matinkylän uuteen peruskouluun tulee oppilaita myös Olarista. Johtuen keskeisestä sijainnista peruskoulun yhteyteen rakennetaan nuorisotila. Aikuislukio halutaan metroaseman lähelle ja peruskoulu ja aikuislukio voivat käyttää joitakin yhteisiä tiloja. Peruskoulun tarvitsema suuri pelikenttä sijaitsee Matinkylän urheilupuistossa tai se rakennetaan Kalastajantien länsipuolella olevalle korttelialueelle. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi puistoksi. Tynnyripuiston pohjoisosaan heti Länsiväylän eteläpuolelle mahdollistetaan tehokkaan työpaikkakorttelin rakentaminen. Kortteliin tavoitellaan alueen hyvinvointiteemaa tukevaa toimintaa. Asemakaavalla mahdollistetaan kortteliin ja Tynnyripuiston lounaisosaan asuinrakennuksia, joiden katutason kerroksissa on hyvinvointiteemaan liittyvää palvelutilaa. Asuinrakennusten vaihtoehtona kortteliin varaudutaan sijoittamaan Elä ja Asu-yksikkö. Tarvittaessa yksikkö voi sijaita myös hotellin asuntokokonaisuuden vaihtoehtona.

15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 15 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Matinkylä on tiiveimmin asuttuja alueita Espoossa. Metroaseman rakentamisen myötä tavoitteena on rakentaa Matinkylään lisää asuntoja kestävän kehityksen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asukkaiden tulotaso on keskimääräistä Espoolaista tulotasoa alhaisempi, alueella asuu paljon maahanmuuttajia ja alueella on paljon pieniä asuntoja. Asuntojen rakentaminen Matinkylään edellyttää samaan aikaan hyviä julkisia peruspalveluja. Palveluiden taso myös riittävän ja laadukkaan tonttimaan ja puistojen muodossa on Matinkylän alueella ensiarvoisen tärkeää. Uuden asuinrakentamisen määrää voidaan kasvattaa palveluiden saatavuuden ja laadun asettamilla ehdoilla. Uuden rakennuskannan tulee täydentää ja monipuolistaa Matinkylän rakennettua ympäristöä ja asuntojen tyypistöä. Asemakaavan mukaisen koulun korttelin ja puiston alueelle on kaupungin johtoryhmässä ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa päätetty tutkia lisäksi aikuislukion, nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja työpaikkojen rakentamista. Kaikki toiminnat tulee rakentaa kaupunkikeskustoille tyypillisen tehokkaasti, laadukkaasti ja viimeistellysti. Koulun pihan ja puiston sovittaminen alueelle tulee olemaan haasteellista. Pysäköinti tulee rakentaa pääasiassa rakennusten ja kansien alle. Erityisesti koulun suunnittelussa tulee kehittää keskustakoulun tilan käyttöä. Rakennuksessa tulee olla vähintään neljä kerrosta, pihan käytössä ja liikuntatuntien järjestelyssä tulee kehittää vuoroittaiskäyttöä puiston käyttäjien kanssa ja pysäköinti tulee suunnitella vuoro- ja maanalaisen pysäköinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Jokaiseen aluekeskukseen tullaan rakentamaan vanhusten palveluasuntoja Elä ja Asu -konseptia noudattaen. Matinkylän yksiköstä on suunniteltu kooltaan noin km2. Yksikön tulisi sijaita mahdollisimman lähellä metroasemaa. EKYJ:n päätöksen mukaisesti on käynnistetty Suomenlahdentien varren suunnittelu ja mahdollisten sijaintipaikkojen arviointi ja vertailu. Tavoiteltu yksikön koko on niin suuri, että Suomenlahdentien varrella on vain yhdessä kohdassa mahdollisuus rakentaa km2 yhtenä kokonaisuutena. Alue sijaitsee lähellä Kalastajantietä ja on osittain liito-oravahavaintojen ydinaluetta eli toistaiseksi alueelle ei voi rakentaa. Kortteli ja hotelliasuntokokonaisuus yhdessä ovat ainoat vaihtoehdot tavoitellun kokoiselle yksikölle. Muille vaihtoehtoisille paikoille yksikkö voidaan toteuttaa pienempänä. Kauppakeskus Iso Omenan ja Matinkylän metrokeskuksen yksityisten ja julkisten palveluiden keskittymä palvelee Matinkylän, Olarin ja osittain koko metroradan varren asukkaita. Palveluiden keskittäminen on toki tehokasta, mutta kaupunginosan vilkkain julkinen kaupunkitila muodostuu näin kauppakeskuksen sisälle, eikä kivijalkakauppoja ja sen seurauksena perinteistä vilkasta katuelämää muodostu. Sisällä olevan kaupunkitilan pariksi tulee rakentaa julkinen, kaikille aina avoinna oleva kaupunkitila, keskustapuisto ja aukioita. Tynnyripuiston tulee jatkua selkeänä vihertilana länteen ja etelään.

16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 16 Koska Metrokeskukseen keskitetään Matinkylän, Olarin ja osittain koko Espoossa olevan metroradan varren asukkaiden palveluja, yhteydet Metrokeskukseen tulee parantaa mahdollisimman sujuviksi Matinkylän lisäksi vähintään Olarista. Ison Omenan ja Metrokeskuksen aiheuttamaa kaupunkitilan epäjatkuvuutta tulee kompensoida erityisen hyvillä yhteyksillä ja mahdollisimman pitkillä ja selkeillä näkymillä. Suomenlahdentien ja Markkinakadun katutilaan tavoitellaan keskustamaisuutta, selkeyttä ja vaihtelevuutta. Tavoitteena on rajata katutilat ja risteysalueet selkeästi, varata tilaa aukioille ja katupuille sekä avata rakennukset katutilaan. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Rakennetun ympäristön kaksijakoisuus asettaa tavoitteeksi alueen kaupunkikuvaa kokoavan suunnittelun. Rakennusten julkisivujen tulee olla selkeitä ja rauhallisia. Matinkylä on lähiö, jonka keskustaan tulee rakentaa aikaa ja kulutusta kestäviä arkirakennuksia. Vaalea väritys voi toimia yhtenä osatekijänä julkisivujen jäsentämisen ja rakennusten massoittelun lisäksi. Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttama katutilan sulkeutuneisuutta tulee kompensoida rakennusten massoittelussa, julkisivuissa sekä Suomenlahdentien eteläpuolelle tavoiteltujen asuinrakennusten suunnittelussa. Tavoitteena on ottaa olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet lähtökohdaksi. Tavoitteena on rakentaa kaunis ja vehreä puisto pehmentämään kovaa ympäristöä, jossa on hyvin paljon liikennettä päästöineen. Länsiväylän häiritsevää vaikutusta tulee heikentää puiston rakennustoimenpiteillä. Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Matinkylässä on mahdollista panostaa viheralueiden laatuun siten, että jokainen pienikin osa viheraluetta valjastetaan toimimaan vähintään kaupunkiympäristöä vehreyttävänä osana. Puistoalueiden käytettävyyttä on mahdollista parantaa melusuojauksilla ja huomioimalla suuret käyttäjämäärät suunnittelussa. Merkittävään rooliin nousevat myös toimivat ja viihtyisät yhteydet ympäröiville viheralueille, kuten Gräsanojan ja Finnoon laaksoihin sekä merenrantaan ja Keskuspuistoon. Lisäksi kaikissa alueen asumishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota pihaalueiden laatuun ja määrään. Tynnyripuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen keskustapuisto alueen hyvinvointiteema huomioiden. Tynnyripuiston suunnittelun tavoitteita ovat puiston toiminnallisuuden korostaminen, yhteyksien kehittäminen puistosta ympäristöön sekä Tiistiläntietä ja Puntaritietä pitkin avautuvan näkymän säilyttäminen avoimena.

17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 17 Puiston suunnittelun tilallisena tavoitteena on puiston keskelle jäävä avoin kokoava puistotila, jota rajaavat vehreät reunavyöhykkeet. Osa koulun toiminnallisesta piha-alueesta toimii myös osana julkista puistoa. Kukkula säilytettävine puineen ja avokallioineen sekä vesipuisto kävelysiltoineen kaipaavat vain vähäisiä kunnostustoimenpiteitä. Länsiväylän puoleiseen rinteeseen tulee sovittaa melueste ja istuttaa kasvillisuutta melun ja pölyn vähentämiseksi. Tiistiläntien ja Puntaritien päätteissä aukiot toimivat sisäänkäyntinä puistoon. Puiston pääreitit linjataan aukioiden kautta kulkeviksi. Suunnittelun tavoite on luoda yhdistävä akseli puiston ja kauppakeskuksen välille. Pääreitit yhdessä pelikenttien ja lähiliikuntatoimintojen kanssa muodostavat puiston toiminta-akselit. Leikkipaikka suunnitellaan pienille lapsille ja toiminta-akseli tarjoaa virikettä kouluikäisille lapsille ja nuorille. Puiston suunnittelussa huomioidaan myös ikääntyneet. Yhteyttä puistosta Länsiväylän ali pohjoiseen parannetaan. Suomenlahdentien varteen varataan tilaa katupuille. Kortteliin ja Tynnyripuiston lounaisosaan suunnitellun asuntorakentamisen tulee suojata asuntopihaa Suomenlahdentien melulta. Kortteliin tulee rakentaa vehreä ja toiminnallisesti monipuolinen asuntopiha, jossa korttelin suuren rakentamistehokkuuden vaikutuksia pyritään vähentämään laadukkaalla pihan rakentamisella. Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Merkittävimmät suunnittelualueeseen rajautuvat kadut ovat Suomenlahdentie sekä Markkinakatu. Suomenlahdentie alueen eteläosassa on alueellinen kokoojakatu, jonka merkitys katuverkossa kasvaa Finnoon kehittyessä. Suomenlahden tien suunniteltu jatke avaa yhteyden Matinkylästä Finnooseen. Markkinakatu alueen itäpuolella on nykyisin päättyvä katu, jonka kautta Länsiväylältä lännestä tulevat linja-autot ajavat tulevaisuudessa terminaaliin. Markkinakadun pohjoispäässä olevalle Puntarintielle tutkitaan katuyhteyttä Länsiväylän ali. Alueella ei ole Piispansillan lisäksi toista Länsiväylän poikki linjattua yhteyttä. Piispansillan liikennemäärien kasvaessa tulevaisuudessa on perusteltua varautua vaihtoehtoiseen katuun Matinkylästä Kuitinmäentielle. Yhteydellä pyritään vähentämään Länsiväylän estevaikutusta ja yhdistämään Matinkylän ja Olarin alueita. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet kaavassa. Lähtökohtana on, että autopaikat sijoittuvat pääasiassa maan alle pysäköintilaitokseen. Liikenne ohjataan pysäköintilaitokseen Suomenlahdentieltä nykyisistä metrokeskuksen pysäköintirampeista tai vaihtoehtoisesti uudesta avattavasta liittymästä. Liikennesuunnittelussa on esitettävä toimivat ja sujuvat yhteydet paikotukseen sekä uusien

18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 18 järjestelyjen yhteensopivuus aikaisemmin suunniteltujen yhteyksien kanssa. Koulun, uimahallin, kylpylän sekä hotellin saatto- ja huoltoliikenteen suunnittelussa on huolehdittava erityisesti jalankulkijoiden turvallisuudesta. Saattoliikennettä varten tulee tehdä riittävät katualuevaraukset. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan puiston sekä metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Kävely- ja pyöräilyakselia on kehitettävä metrokeskuksen länsipuolella siten, että syntyy sujuva ja hyvin hahmottuva pääreitti Olarista Länsiväylän ali Matinkylään. Tämä on tärkeä vaihtoehtoinen reitti Piispansillalle. Pääreitti linjataan uimahallin ja koulun väliselle aukiolle, josta se jatkuu Suomenlahdentien yli kohti merenrantaa. Lisäksi Suomenlahdentien eteläpuolella sijaitsee verkollisesti tärkeä pyöräilyn laatureitti, mikä on huomioitava suunnittelussa. Pyöräilyn käytön tukemiseksi alueelle suunnitellaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Metron läntinen sisäänkäynti sijaitsee alueella, joten liityntäliikenteelle osoitetaan riittävä määrä polkupyörätelineitä sisäänkäynnin läheisyyteen. Metrokeskuksen suunnittelun yhteydessä esitettiin, että nyt suunnitteilla olevalle alueelle sijoitetaan 50 polkupyöräpaikkaa. Näiden lisäksi palvelut tarvitsevat omat pyöräpysäköintialueet. Alue sijaitsee erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien piirissä. Metroasema sekä bussiterminaali sijaitsevat välittömässä läheisyydessä alueen itäpuolella. Joukkoliikenteen käyttöä tulee edistää suunnitteluratkaisuissa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 12,0 ha. Alueella on rakennusoikeutta voimassa olevan asemakaavan mukaan noin k-m 2, josta on toteutunut noin 4841 k-m 2 korttelissa Rakennus on suunniteltu purettavaksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uutta rakentamista noin k-m 2, josta koulun, aikuislukion ja nuorisotilaa käsittävän rakennuksen rakennusoikeus olisi noin k-m 2, uimahallin ja kylpylän käsittävän rakennuksen rakennusoikeus olisi noin k-m 2 ja hotellin, hyvinvointipalveluita ja asumista käsittävän rakennuksen rakennusoikeus olisi noin k-m 2, eteläosan työpaikkakortteliin suunniteltujen asuinrakennusten tai palveluasumisen rakennusoikeus olisi noin k-m 2, Leilitien itäpuolisen asuinkorttelin rakennusoikeus olisi noin 3150 k-m 2 ja alueen pohjoisosassa olevan työpaikkakorttelin rakennusoikeus on noin 8600 k-m 2. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Olemassa olevat selvitykset:

19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 19 - Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja, Case Matinkylä, Työn tulokset , Strafica - Matinkylän koulu, Matinkylän uuden peruskoulun vaihtoehtojen tonttiselvitys, , Arkkitehtitoimisto ALA Oy - Tynnyripuiston meluselvitys Matinkylä, Espoo, , WSP Finland Oy - Matinkylän metrokeskuksen suunnitelmat - Tynnyripuiston yleissuunnitelma, LOCI maisema-arkkitehdit Oy, Rakennuspohjien louhintojen kalliomekaaniset vaikutukset Länsimetron paaluvälillä , , Fundatec Oy Tekeillä olevat selvitykset: - uimahallin ja koulun sisältävien rakennusten esisuunnittelu asemakaavoitusta varten, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy - Tynnyripuiston yleissuunnitelman tarkistus, LOCI maisema-arkkitehdit Oy - alustava kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP Finland Oy Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Kaupungin omistaman alueen osan mahdollisesta luovutuksesta käydään neuvottelut joko maankäyttösopimusneuvotteluiden yhteydessä tai erikseen kaavan voimaantulon jälkeen. Perittävät maksut Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Matinkylän keskus II Matinkallio (Tynnyripuisto), asemakaavan muutos, alueen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdessä II kuulutusluokan mukaisesti 2000 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 20 Tiedoksi Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 21