KAUPUNKIPYÖRÄJÄRJESTELMÄ ESPOO MATINKYLÄ-OLARIN SUPPEA VERKOSTOSUUNNITELMA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNKIPYÖRÄJÄRJESTELMÄ ESPOO MATINKYLÄ-OLARIN SUPPEA VERKOSTOSUUNNITELMA"

Mari Elsa Parviainen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KAUPUNKIPYÖRÄJÄRJESTELMÄ ESPOO MATINKYLÄ-OLARIN SUPPEA VERKOSTOSUUNNITELMA

2 Sisällys Verkostosuunnitelma Asemien tarkemmat sijoittamisehdotukset Arvio toimintaedellytyksistä 2

3 Olarinkatu Sijoittuu pyöräliikenteen pääreitille, palvelee Kuitinmäen pohjoisosaa sekä Olarinmäen aluetta. Vaihtoehtona sijoittaa Olarin pohjoisosaan kaksi asemaa (Kuunkatu ja Ruomelantie), mutta tällöin asemaverkkoa joudutaan karsimaan muualta (esim. asema 4). Kuunkadun asemavaihtoehdon haasteena heikko pyöräliikenteen infra, Toisaalta Ruomelantien asema sijoittuisi suhteellisen lähelle (korkeuseroista johtuen ei idemmäksi kuin Alaportin katuliittymä). Friisinkalliontie Sijoittuu pyöräliikenteen pääreitille, palvelee Kuitinmäen keskiosaa ja Friisilän aluetta. Friisinkalliontie jää metron liikennöinnin alkaessa tiheän vuorovälin joukkoliikenteen ulkopuolelle, mikä nostaa aseman käyttöpotentiaalia Komeetankatu Sijoittuu Olarinkadun varrelle pyöräliikenteen pääreitin yhteyteen. Palvelee Kuitinmäen eteläosaa sekä Olarinpuiston aluetta. Kuitinmäentie (1) Sijoittuu pyöräliikenteen pääreitin yhteyteen. Palvelee Olarinpuiston pientaloaluetta sekä Kuitinmäentien eteläpuolelle sijoittuvaa maankäyttöä, joka metron liikennöinnin alkaessa jää osittain tiheän vuorovälin joukkoliikenteen ulkopuolelle Kuitinmäentie (2) Sijoittuu keskeiseen risteykseen pyöräliikenteen pääreitin yhteyteen. Palvelee Friisilän eteläosaa. 6 Piispansilta Sijoittuu Ison Omenan pääsisäänkäynnin edustalle pyöräliikenteen pääreitin yhteyteen. Palvelee kauppakeskukseen ja sieltä pois suuntautuvia matkoja sekä metron liityntäliikennettä.

4 1 7 Markkinakatu Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti. Palvelee Matinkylän eteläosan liityntäliikennettä sekä muuta kauppakeskukseen suuntautuvaa liikennettä Kalastajantie Sijoittuu Kalastajantien ja Tiistilänraitin pääpyöräteiden risteyskohtaan. Palvelee Tiistilän lounaisosan tiheää asumispainotteista maankäyttöä. 9 Sepetlahdentie Sijoittuu Tiistiläntien eteläpäätyyn. Palvelee Matinkylän eteläisintä tiiviin maankäytön aluetta Matinkartanontie Sijoittuu pyöräliikenteen pääreitin yhteyteen Matinkylän urheilupuiston läheisyyteen. Palvelee urheilupuiston lisäksi Matinkartanontien länsipuolen tiheää asumispainotteista maankäyttöä. Matinraitin ja Tiistilänraitin muodostama pääpyörätieyhteys mahdollistaa kohteen helpon ja turvallisen saavutettavuuden lännestä päin. 8 9

5 Asemien sijoittumisehdotukset 1 Olarinkatu 2 Friisinkalliontie

6 3 Komeetankatu 4 Kuitinmäentie

7 5 Kuitinmäentie (2) 6 Piispansilta

8 7 Markkinakatu 8 Kalastajantie

9 9 Sepetlahdentie 10 Matinkartanontie

10 Arvio toimintaedellytyksistä Matinkylä ja Olari muodostavat laajahkon tiheästi rakennetun alueen. Kaupunkirakenne on suhteellisen sekoittunutta, täysin polarisoitunutta maankäyttöä ei juurikaan esiinny, mikä on tärkeä perusedellytys kaupunkipyörien jatkuvaluontoiselle kysynnälle ja järjestelmän toimivuudelle. Matinkylä-Olarin kaltaisella alueella asemaverkon optimaalinen silmäkoko (asemien välinen etäisyys) on m. Kymmenellä asemalla voidaan tavoitteellista verkkotiheyttä noudattaen kuitenkin saavuttaa vain n. 1 neliökilometrin kokoinen palvelualue, jonka sisällä valtaosa teoreettisista matkavaihtoehdoista jää liian lyhyiksi ollakseen houkuttelevia suhteessa muihin kulkutapoihin. Jokaista lähtöasemaa kohden keskimäärin 90 % määränpää-asemista sijoittuisi alle kilometrin etäisyydelle. Vertailun vuoksi, Helsingissä tehtävistä kaupunkipyörämatkoista ainoastaan vajaa viidennes on alle 1 km:n mittainen. Matinkylä-Olarin verkostosuunnitelmassa on siksi väistämättä haettava kompromissia optimaalisen verkostotiheyden ja muiden hyötynäkökulmien väliltä. Laaditussa verkostosuunnitelmassa on priorisoitu tiiviin ja sekoittuneen maankäytön alueita sekä joukkoliikenteeseen kytkeytymistä pyöräliikenteen infran ja topografian sanelemin reunaehdoin. Kaupunkipyöräjärjestelmän potentiaalinen kysyntä on pyritty maksimoimaan, minkä seurauksena iso osa asukkaista ja toiminnoista jää järjestelmän tehokkaan peittoalueen ( metrin asemakohtainen saavutettavuussäde) ulkopuolelle. Pienellä 10 aseman kaupunkipyöräverkostolla suurin osa asemista sijoittuu väistämättä järjestelmän palvelualueen reunalle, josta matkojen suuntautumismahdollisuudet ovat rajalliset. Tämä vähentää järjestelmän houkuttelevuutta ja kysyntäpotentiaalia merkittävästi. Iso Omena ja metroasema muodostuvat dominoivaksi vetovoimakohteeksi, ja sinne suuntautuvat matkat uhkaavat nousta turhan hallitseviksi. 10

11 Arvio toimintaedellytyksistä (2) Kaupunkipyöräjärjestelmien toimivuutta mitataan yleisesti polkupyörien käyttöasteella. Järjestelmän suorituskykyä voidaan pitää tyydyttävänä mikäli pyörillä tehdään keskimäärin 4 matkaa/vrk (Helsingin kantakaupungissa on kaudella 2016 tehty keskimäärin 6 matkaa/pyörä/vrk). Sinänsä Matinkylän ja Olarin alue tarjoaa järjestelmälle hyvät perusedellytykset, mutta palvelualueen pienen koon ja kaupunkipyörämatkojen rajoittuneiden suuntautumismahdollisuuksien vuoksi järjestelmän menestymismahdollisuudet ovat tässä kokoluokassa kyseenalaiset. Kysyntäpotentiaalia ja realistista käyttöastetta on tässä vaiheessa kuitenkin vaikea arvioida tarkasti. Asemien saavutettavuuteen vaikuttavat keskeisimmin asemaverkoston tiheys, pyöräliikenteen olosuhteet sekä kytkeytyminen joukkoliikenteen asemiin ja pysäkkeihin. Riittävän kysyntäpotentiaalin varmistamisen seurauksena asemien keskinäiset etäisyydet kasvavat keskimäärin yli 700 metriin, mikä heikentää järjestelmän yleistä saavutettavuutta. Pyöräilyolosuhteiden kannalta saavutettavuuden perusvaatimukset voidaan katsoa täyttyvän, joskin pyöräliikennejärjestelyt ovat luonteeltaan kirjavia ja usein jalkakäytävätasoisia. Suuri osa asemista sijoittuu kuitenkin luontevasti pyöräliikenteen pääreittien yhteyteen. Sujuvien pyöräilyyhteyksien puuttuessa jalankulku yhdistettynä joukkoliikenteeseen säilyttänee kuitenkin houkuttelevuutensa monilla matkoilla. Kaupunkipyöräjärjestelmä rakentuu luontevasti metroaseman ja Ison Omenan ympärille, jolloin metroasema muodostaa pääasiallisen kytkeytymispisteen joukkoliikenteeseen. Kaikki asemat sijoittuvat luontevasti alueen keskeisten katujen varsille. Kaupunkipyörien näkyminen katukuvassa on tärkeää, jotta järjestelmän olemassaolo tiedostetaan. Alueen topografia asettaa vähäisiä rajoitteita asemien sijoittelulle (ongelma lähinnä Ruomelantiellä, missä asemalle olisi muutoin hyvät edellytykset). Olarinkadun asemapaikka sijaitsee loivan mäen päällä, jolloin sieltä etelään suuntautuville matkoille muodostunee jonkin verran suurempi kysyntä kuin toisinpäin. Keskimäärin kaupunkipyöräjärjestelmän palvelualue on topografialtaan suotuisa. 11

Samankaltaiset tiedostot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 336. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 336. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 1 / 1 2500/2016 02.08.00 Tekninen lautakunta 99 19.10.2016 336 Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Nyberg,